Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän tämän pointin ja tasoteoriankin jossain määrin, mutta eikö tässä nyt pitäisi naisten sijaan kääntää syyttävä sormi kohti niitä kärkipään alfamiehiä kohti, jotka p*nee kaikkea mikä liikkuu. Heidän pitäisi tuntea vähän sympatiaa "alempitasoisia" miehiä kohtaan ja valita vain niitä omantasoisia kumppaneita. Nythän on niin, että naiset yrittää niitä tasokkaampia miehiä, jotka nauttivat saamastaan huomiosta ja käyttävät naisia hyväkseen. Nainen pettyy kun mies toisensa jälkeen kohtelee huonosti ja toteaa, että on mieluummin yksin. Jos alfamiehet pariutuisi jo nuorena sen kukasta kukkaan hyppäämisen sijaan, löytäisi sekä miehet että naiset helpommin hyvän puolison.

Höpönhöpön. Juuri tuossa tasoteoria menee harhaan. Molemmille sukupuolille kuuluu nuoreen aikuisuuteen seurustelun "harjoittelu" eli ensimmäiset seurustelusuhteet ja seksikokeilut, joiden ei vielä kuulukaan johtaa loppuelämän parisuhteeseen. Tulee pettymyksiä mutta myös kokemuksia.

No tämähän se on. On olemassa (isohko?) joukko miehiä, joiden mielestä niitä kokemuksia saisi olla vain pojilla ja miehillä. Ei missään tapauksessa tytöillä ja naisilla: tytöt ja naiset eivät saa seurustelusta ja seksistä kokemusta vaan he menevät siitä pilalle.

paskapuhetta, tämä on aivan omaa keksintöänne. Jos häpeät panojasi, älä projisoi sitä miehiin.

Ihan totta? Olenko nähnyt (painajais)unta kaikista niistä keskusteluista, joissa puhutaan h#orista, h#roista, kyl#pyöristä, sp#rmaämpäreistä ja m#llirännestä ja hehkutetaan (seksistä tykkääviä) neitseitä?Huh, ihanaa ettei se ollutkaan totta!

Vedänkö taas sen Valerien mukaan... feministi joka haaveili miesten hävittämisestä sukupuuttoon?

Voidaan siis vetää keskusteluun aina, kaikkialla että ryhjmä naisia jotka haluavat hävittää miehet. Sinun tulee sanoutua irti heidän ajatuksistaan.

Ei se taida oikeasti noin mennä, vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

"Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"

Ei mitään. Luulen että suurin osa miehistä vain haluaa että naiset myöntävät tämän.

Että toiset ovat suositumpia (halutumpia) kuin toiset? Olen tiennyt sen lapsesta saakka.

Minulle tämä tuli käytännön tasolla shokkina. Luulin vielä teini-iässä että romanttinen pariutuminen tapahtuu kuten elokuvissa ja telkkarisarjoissa jossa "sankari" (joka ehkä on nörtti) saa lopulta sen kauniin naisen rinnalleen leffan lopussa. Suurin osa näkevät itsensä oman elämänsä sankarina, ja jos sitä kaunista naista ei "automaattisesti" ole siinä rinnalla edes jossain vaiheessa elämää niin se on ainakin alussa melkoinen shokki. Jotkut miehet eivät pääse tästä koskaan yli. Ehkä naisen versio tästä on vanheneminen ja sen tuoma efekti omaan seksuaaliseen vetovoimaan. Ehkä pointtini on enemmänkin se että vartumme helposti tietyssä kuplassa ja kun se puhkeaa jossain vaiheessa niin jäljelle ehkä jää vain tyhjä kuori. Toivoisin enemmän empatiaa, ymmärrystä ja rakkautta toisiamme kohtaan. Peräänkuulutan kuitenkin että asioita täytyy pystyä analysoimaan evoluutiobiologian ja psykologian kautta.

Toki, kyllä minäkin ymmärsin näitä sosiaalisen statuksen taso-eroja jo ala-asteella - mutta koska olin itse suosittu niin se ei tuntunut niin pahalta ja brutaalilta.

Mielenkiintoinen tunnustus, kiitos avoimuudesta. Palstalla usein herjataan naisia "Disney-kuvitelmissa" ja "Harlekiini-maailmassa" elämisestä, mutta taitaa olla yleisempää, että miehille tulee todellisuus yllätyksenä. Johtuisiko se siitä, että naisille opetetaan tytöistä alkaen, että me emme ole riittävän hyviä tällaisenaan vaan aina pitää muuttaa vartaloaan, hiuksiaan, kasvattaa kynsiä, meikata, pukeutua, miellyttää ulkonäöllä ympäristöä. Kun näin aikuisena naisena katsoo naistenlehtimaailmaa, niin sehän on ihan järkyttävä! Ja alkaa ilmeisesti jo teini- ellei peräti esiteini-iässä Demin kaltaisten lehtien ja sivustojen kautta.

Kokevatko nuoret pojat mitään vastaavaa? Että yhteiskunta/tytöt/muut pojat vaatisivat jatkuvaa oman ulkonäön muokkaamista tullakseen hyväksytyksi?

Mikäs on vakiovastaus näissä tasoteoria-ketjuissa?

Yksinäinen mies: kehitä itseäsi niin saatat joskus kelvata jollekin.

Samalla toki vittuillaan huonosta itsetunnosta.

eli mitäpä luulet kokevatko miehet tai pojat vastaavaa?

Mitä muuta ajattelit asialle olevan tehtävissä?

Jos ongelmana on yksinäisyys, kannattaisi varmaan joskus aloittaa ketju miesten kokemasta yksinäisyydestä. Sellainen, jossa nainen nähdään ihmisenä, ei vain reikänä, ja jossa ei mainita pihaustakaan mistään tasoteorioista, etteivät bordellihullut ja maailmanlopunmaalailijat aktivoidu. Muuten tämä tulee olemaan tätä samaa hyödytöntä jauhamista jatkossakin. Monelle tämä on viihdettä, sille yksinäiselle ehkä ei.

Miesten kokemasta yksinäisyydestä ei sovi puhua.

Se on välittömästi ulìnaa ja naiset uhriutuvat kuten tässäkin ketjussa, ihan ilman että kukaan puhuu tasoista mitään.

fakta on että on miehiä jotka eivät kelpaa naisille.

Omaa syytä? Tietysti. Ruminkin palovammapotilas saa naisen kun on tarpeeksi rahaa ja pitää positiivisen asenteen tähän ihanaan elämään. Ei ehkä sinua, mutta jonku. Siinä voi ainakin uskotella itselleen että nainen rakastaa häntä ihan vain omana itsenään.

Itse lähtisin kuitenkin siitä, että lopetettaisiin sellaiset "jokaiselle on joku jossain " paskanpuhuminen ja kerrottaisiin rehellisesti että ilman kovaa työtä miehet eivät tule kelpaamaan naisille. Lähde: avioeroluvut. On päästy parisuhteeseen mutta miespä ei täytä naisen vaatimuksia joten nainen hakee eroa.

Mitä useampi mies sisäistää tämän jo siellä peruskoulussa, sitä onnellisempia naiset ovat koska sitten parisuhdemarkkinoille tulisi vain miehiä joilla on motivaatiota olla kuin koira, ja täyttää emäntänsä kaikki toiveet ripeästi ja kyselemättä.

Loput miehet sitten voivat kulkea omia teitään, valaistuneena etteivät he nyt varsinaisesti naista tervitse onnelliseen elämään. Eikö tuossa olisi win-win? Tuohan on jo naisilla tilanne. Joku kutsuu sitä voimaantumiseksi?

Mikäli olet tosissasi, seuraava askel on saada tuo opetus opetussuunnitelmaan. Onko ideoita, miten se tapahtuu?

Ei mitenkään, joku nainen täällä jo kerkesi kommentoimaan että tuota ei pystytä todistamaan tieteellisesti joten se ei voi pitää paikkaansa eikä sitä silloin sovi opettaa koulussa.

Tosin olisi mielenkiintoista kuulla miksi minulle on opetettu uskontoa ensimmäiseltä luokalta lähtien, eikä siinä häiritse pienet epäloogisuudet mitenkään.

Ehkä sen saisi tosiaan uskonnon tilalle? Osaksi yhteiskuntaoppia... viikottainen mies: ole tätä tai kuole yksin tietoisku.

vieläkö puhutaan yhteiskuntaopista? Sorry, peruskoulusta on aikaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

"Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"

Ei mitään. Luulen että suurin osa miehistä vain haluaa että naiset myöntävät tämän.

Että toiset ovat suositumpia (halutumpia) kuin toiset? Olen tiennyt sen lapsesta saakka.

Minulle tämä tuli käytännön tasolla shokkina. Luulin vielä teini-iässä että romanttinen pariutuminen tapahtuu kuten elokuvissa ja telkkarisarjoissa jossa "sankari" (joka ehkä on nörtti) saa lopulta sen kauniin naisen rinnalleen leffan lopussa. Suurin osa näkevät itsensä oman elämänsä sankarina, ja jos sitä kaunista naista ei "automaattisesti" ole siinä rinnalla edes jossain vaiheessa elämää niin se on ainakin alussa melkoinen shokki. Jotkut miehet eivät pääse tästä koskaan yli. Ehkä naisen versio tästä on vanheneminen ja sen tuoma efekti omaan seksuaaliseen vetovoimaan. Ehkä pointtini on enemmänkin se että vartumme helposti tietyssä kuplassa ja kun se puhkeaa jossain vaiheessa niin jäljelle ehkä jää vain tyhjä kuori. Toivoisin enemmän empatiaa, ymmärrystä ja rakkautta toisiamme kohtaan. Peräänkuulutan kuitenkin että asioita täytyy pystyä analysoimaan evoluutiobiologian ja psykologian kautta.

Toki, kyllä minäkin ymmärsin näitä sosiaalisen statuksen taso-eroja jo ala-asteella - mutta koska olin itse suosittu niin se ei tuntunut niin pahalta ja brutaalilta.

Tästä kirjoitti joku jo ketjun alussa miten viihde luo miehille kuvan että heille "kuuluu" kaunis nainen, jokainen sen saa. Kun tarkastelee viihdettä niin näin se on, sillä lihavalla ja laiskalla huumorisarjan ukolla on vierellään myös kaunis nainen, aina.

Ja miten tämä liittyy markkina-arvoon? Varmaan siten että monet miehet turhautuu kun se kaunotar ei "tipahda syliin" ja sen sijaan että tajuaisivat ettei sen ikinä pitänytkään niin mennä alkavat keksiä syitä miksi niin ei käynyt.

jaha, mutta romattiset komediat eivät luo naisille mitään kuvia, vaan naiset kyllä osaavat erottaa viihteen ja todellisuuden.

Paitsi kun tulee puhetta ulkonäköpaineista. Silloin vaikuttaa aivan kaikki. Paitsi pojilla, he katsovat He-Maneja ja Conan barbaareja sujuvasti ilman että se muokkaisi mitään paineita ulkonäön suhteen.

Ootte te vekkuleita analyysienne kanssa.

Kun molemmat sukupuolet elää tuollaisessa harhassa, onko ihmekään, että parisuhteita ei synny?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Varmaan sanoit ennen treffejä tästä vaatimuksestasi? Etkö? Joo, kannattaa opetella. Ei kyllä liity aiheeseen mitenkään nähdäkseni. 

Sehän on tiedetty fakta ettei venäläistä naista mennä tapaamaan ilman tuomisia. Jos ei tiedä sitten voi kysyä.

Apua, jos tuolla asenteella lähdetään käymään Baltiassa/Venäjällä! Tulee äkkiä oharit.

Mitä sitten? Ei kai se nyt niin paha asia ole, jos saa pakit naiselta, jonka kanssa ei deittailupuoli synkkaa. Jos nainen haluaa, että aina hänelle ostellaan lahjoja, mutta mies haluaa jonkun toisenlaisen suhteen, niin eikö ole vain hyvä, että heti tulee selväksi, että nyt haetaan ihan erilaista juttua ja ei kannata jatkaa. Eivät kaikki miehet edes halua sellaista suhdetta, jossa naisen kiinnostus ostetaan lahjoilla. Ja kaikkien mielestä shoppailu ei ole romantiikkaa.

Silloin ei mätsätä hänen kanssaan. Ukoilla on kumma tapa lähteä treffeille heille sopimattomien naisten kanssa.

Olin virheluulossa, että treffeistä sopivat kumpikin. Mutta kai tämäkin on jotain venäläistä kulttuuria sitten, että mies vaan ilmoittaa asiasta ja nainen alistuu. Kitisee sitte jälkikäteen netissä että ihan vääränlaisia miehiä puskee treffeille.

Ei vaan treffeille tullaan lahjojen kanssa ja omataan muutoinkin käytöstapoja. Siinä olet oikeassa että Venäjällä miehet tykkää ottaa ohjat käsiinsä.

Mitä lahjoja ensimmäisille treffeille voisi harkita? Mietin tässä, että jos uskaltaudun pyytämään kivanoloista venäläisnaista treffeille, niin mikä olisi sopiva lahja? Onko timanttikaulakoru liian yliampuva, vai tekisikö sillä vaikutuksen? Prismasta ostettu suklaarasia taitaa olla liian vaatimaton? Mietin myös jotain kauneushoitolalahjakorttia, mutta voiko sen tulkita vihjailuksi siitä, että nainen ei olisi tarpeeksi kaunis? Jos vien kalliin samppanjapullon, niin onko se liian tylsä ja mielikuvitukseton?

Anna jotain hyviä vinkkejä! Ja rahasta ei ole pulaa. Voisin periaatteessa antaa ekoilla treffeillä lahjaksi vaikka auton (ei nyt mitään Ferraria, mutta Bemarin), mutta tässä on vähän se riski, että jos naisella ei olekaan ajokorttia... Mutta tekisikö Bemari venäläisnaiseen vaikutuksen? Mietin, että jos se olisi keino erottautua muita miehistä ja nainen sitten rakastuisi juuri minuun. Tokihan suhteessa käyttäisin myös häneen rahaa anteliaasti, ja sen haluaisinkin hienovaraisesti naiselle viestittää jo ensimmäisillä treffeillä, koska oletan, että venäläisnaista kiinnostaa juuri tämä puoli.

Ei meidän kanssa tarvitse övereitä vetää :)

Ensitreffeille saa tulla kukkien ja kauniin suklaarasian kanssa. Jos nyt ehdottomasti haluat tehdä vaikutuksen ostaisin suuren herkkukorin mitä myydään hypermarketeissa sekä Stockalla. Verkkokaupastakin niitä taitaa saada myöskin.

Kalliit lahjat tulevat vasta suhteen ollessa vakaa. Silloin pääset oman harkinnan mukaan ostamaan ”isompia” lahjoja. Tiedän kuitenkin venäläisnaisia mitkä tulee mielettömän onnelliseksi pelkästään kukista ja suklaasta. Opettele tuntemaan häntä niin tiedät mistä hän pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Varmaan sanoit ennen treffejä tästä vaatimuksestasi? Etkö? Joo, kannattaa opetella. Ei kyllä liity aiheeseen mitenkään nähdäkseni. 

Sehän on tiedetty fakta ettei venäläistä naista mennä tapaamaan ilman tuomisia. Jos ei tiedä sitten voi kysyä.

Apua, jos tuolla asenteella lähdetään käymään Baltiassa/Venäjällä! Tulee äkkiä oharit.

Mitä sitten? Ei kai se nyt niin paha asia ole, jos saa pakit naiselta, jonka kanssa ei deittailupuoli synkkaa. Jos nainen haluaa, että aina hänelle ostellaan lahjoja, mutta mies haluaa jonkun toisenlaisen suhteen, niin eikö ole vain hyvä, että heti tulee selväksi, että nyt haetaan ihan erilaista juttua ja ei kannata jatkaa. Eivät kaikki miehet edes halua sellaista suhdetta, jossa naisen kiinnostus ostetaan lahjoilla. Ja kaikkien mielestä shoppailu ei ole romantiikkaa.

Silloin ei mätsätä hänen kanssaan. Ukoilla on kumma tapa lähteä treffeille heille sopimattomien naisten kanssa.

Olin virheluulossa, että treffeistä sopivat kumpikin. Mutta kai tämäkin on jotain venäläistä kulttuuria sitten, että mies vaan ilmoittaa asiasta ja nainen alistuu. Kitisee sitte jälkikäteen netissä että ihan vääränlaisia miehiä puskee treffeille.

Ei vaan treffeille tullaan lahjojen kanssa ja omataan muutoinkin käytöstapoja. Siinä olet oikeassa että Venäjällä miehet tykkää ottaa ohjat käsiinsä.

No mutta jos sä menet treffeille Suomessa suomalaisen kanssa - kenties tavattuasi hänet Tinderissä ja kirjoiteltuasi hänen kanssaan suomeksi - on aika lapsellista ja suorastaan aivotonta olettaa, että yhtäkkiä täällä larpataan venäläistä kulttuuria. Ymmärrän toki, että haluat deittailla venäläiseen tyyliin, mutta eikö sun silloin kannattaisi deittailla venäläisiä miehiä? Heitähän on aika paljon esimerkiksi Helsingissä, joten jos niillä hoodeilla asut itse, luulisi että löytäisit enemmän omanhenkistä seuraa. Ja jos kaikesta huolimatta haluaisit treffeille suomalaisen miehen kanssa, ilmoita selkeästi treffi-ilmoituksessa, että haluat treffeillä lahjoja. Tai viimeistään silloin, kun sovitte treffejä. Voit vaikka kirjoittaa näin: "Olen romanttinen nainen venäläiseen tyyliin - arvostan sitä, että mies avaa naiselle oven, auttaa takin päältä ja tuo jonkun romanttisen lahjan" ja sitten laitat jonkun kivan söpön emojin siihen perään, mikä hiukan pehmentää lauseesi vaikutelmaa. 

Suomalaiset naiset kun eivät haluaisi ekoilla treffeillä mitään lahjoja, joten ei pidä olettaa, että joku osaisi aavistaa sinunkaan haluavan - mikäli olet se 50% venäläinen, jolloin ilmeisesti kuitenkin olet 50% suomalainen. Vaikeaksi menee tietää se, kumpi prosenttiosuus missäkin asiassa nyt sitten dominoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän tämän pointin ja tasoteoriankin jossain määrin, mutta eikö tässä nyt pitäisi naisten sijaan kääntää syyttävä sormi kohti niitä kärkipään alfamiehiä kohti, jotka p*nee kaikkea mikä liikkuu. Heidän pitäisi tuntea vähän sympatiaa "alempitasoisia" miehiä kohtaan ja valita vain niitä omantasoisia kumppaneita. Nythän on niin, että naiset yrittää niitä tasokkaampia miehiä, jotka nauttivat saamastaan huomiosta ja käyttävät naisia hyväkseen. Nainen pettyy kun mies toisensa jälkeen kohtelee huonosti ja toteaa, että on mieluummin yksin. Jos alfamiehet pariutuisi jo nuorena sen kukasta kukkaan hyppäämisen sijaan, löytäisi sekä miehet että naiset helpommin hyvän puolison.

Höpönhöpön. Juuri tuossa tasoteoria menee harhaan. Molemmille sukupuolille kuuluu nuoreen aikuisuuteen seurustelun "harjoittelu" eli ensimmäiset seurustelusuhteet ja seksikokeilut, joiden ei vielä kuulukaan johtaa loppuelämän parisuhteeseen. Tulee pettymyksiä mutta myös kokemuksia.

No tämähän se on. On olemassa (isohko?) joukko miehiä, joiden mielestä niitä kokemuksia saisi olla vain pojilla ja miehillä. Ei missään tapauksessa tytöillä ja naisilla: tytöt ja naiset eivät saa seurustelusta ja seksistä kokemusta vaan he menevät siitä pilalle.

Minua ei häiritse tuollaiset miehet ollenkaan, vaikka olen nainen. Ei ainakaan niin kauan kuin heillä ei ole vaikutusta naisten elämäntapaan kuten ei Suomessa ole. Sehän on vain typerää, that's all, eikä sellaisesta ihmisjoukosta koskaan päästä eroon, jotka toitottavat typeryyksiään ympäriinsä. Heihin on aivan turha aikaa tuhlata. 

Tasoteorian toteaminen on yksi juttu. Sen aiheuttama märinä on toinen. Märisijöitä ovat juurikin nuo yllä kuvatut miehet. Tasoteoria ei koskaan ole ollut mikään ongelma naisille, joten en ymmärrä, miksi tätä hierotaan naisten naamaan ja vaaditaan ”tunnustamaan”. Mikseivät teoreetikot vaadi sitä noilta miehiltä? Hehän tässä pullikoivat teoriaa vastaan.

En ihan pysynyt kärryillä, koska en ole koko ketjua lukenut. Mitä naisten pitäisi tunnustaa? Minun käsittääkseni tasoteoriaa kannattavista miehistä moni paheksuu naisten irtosuhteita siksi, että kuvittelee niiden olevan syynä heikkoon menestykseensä naismarkkinoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Varmaan sanoit ennen treffejä tästä vaatimuksestasi? Etkö? Joo, kannattaa opetella. Ei kyllä liity aiheeseen mitenkään nähdäkseni. 

Sehän on tiedetty fakta ettei venäläistä naista mennä tapaamaan ilman tuomisia. Jos ei tiedä sitten voi kysyä.

Apua, jos tuolla asenteella lähdetään käymään Baltiassa/Venäjällä! Tulee äkkiä oharit.

Mitä sitten? Ei kai se nyt niin paha asia ole, jos saa pakit naiselta, jonka kanssa ei deittailupuoli synkkaa. Jos nainen haluaa, että aina hänelle ostellaan lahjoja, mutta mies haluaa jonkun toisenlaisen suhteen, niin eikö ole vain hyvä, että heti tulee selväksi, että nyt haetaan ihan erilaista juttua ja ei kannata jatkaa. Eivät kaikki miehet edes halua sellaista suhdetta, jossa naisen kiinnostus ostetaan lahjoilla. Ja kaikkien mielestä shoppailu ei ole romantiikkaa.

Silloin ei mätsätä hänen kanssaan. Ukoilla on kumma tapa lähteä treffeille heille sopimattomien naisten kanssa.

Olin virheluulossa, että treffeistä sopivat kumpikin. Mutta kai tämäkin on jotain venäläistä kulttuuria sitten, että mies vaan ilmoittaa asiasta ja nainen alistuu. Kitisee sitte jälkikäteen netissä että ihan vääränlaisia miehiä puskee treffeille.

Ei vaan treffeille tullaan lahjojen kanssa ja omataan muutoinkin käytöstapoja. Siinä olet oikeassa että Venäjällä miehet tykkää ottaa ohjat käsiinsä.

Mitä lahjoja ensimmäisille treffeille voisi harkita? Mietin tässä, että jos uskaltaudun pyytämään kivanoloista venäläisnaista treffeille, niin mikä olisi sopiva lahja? Onko timanttikaulakoru liian yliampuva, vai tekisikö sillä vaikutuksen? Prismasta ostettu suklaarasia taitaa olla liian vaatimaton? Mietin myös jotain kauneushoitolalahjakorttia, mutta voiko sen tulkita vihjailuksi siitä, että nainen ei olisi tarpeeksi kaunis? Jos vien kalliin samppanjapullon, niin onko se liian tylsä ja mielikuvitukseton?

Anna jotain hyviä vinkkejä! Ja rahasta ei ole pulaa. Voisin periaatteessa antaa ekoilla treffeillä lahjaksi vaikka auton (ei nyt mitään Ferraria, mutta Bemarin), mutta tässä on vähän se riski, että jos naisella ei olekaan ajokorttia... Mutta tekisikö Bemari venäläisnaiseen vaikutuksen? Mietin, että jos se olisi keino erottautua muita miehistä ja nainen sitten rakastuisi juuri minuun. Tokihan suhteessa käyttäisin myös häneen rahaa anteliaasti, ja sen haluaisinkin hienovaraisesti naiselle viestittää jo ensimmäisillä treffeillä, koska oletan, että venäläisnaista kiinnostaa juuri tämä puoli.

Ei meidän kanssa tarvitse övereitä vetää :)

Ensitreffeille saa tulla kukkien ja kauniin suklaarasian kanssa. Jos nyt ehdottomasti haluat tehdä vaikutuksen ostaisin suuren herkkukorin mitä myydään hypermarketeissa sekä Stockalla. Verkkokaupastakin niitä taitaa saada myöskin.

Kalliit lahjat tulevat vasta suhteen ollessa vakaa. Silloin pääset oman harkinnan mukaan ostamaan ”isompia” lahjoja. Tiedän kuitenkin venäläisnaisia mitkä tulee mielettömän onnelliseksi pelkästään kukista ja suklaasta. Opettele tuntemaan häntä niin tiedät mistä hän pitää.

Ekoille treffeillehän vasta mennään tutustumaan, joten aikamoista hakuammuntaa se ensimmäisten treffien lahjan osto tietysti on. No, ehkä sitten kukat ja suklaarasia on ok. Täytyy vaan toivoa, ettei nainen ole allerginen kukille, mutta ehkä ajatus on kuitenkin tärkein?

Lienee käytäntö myös, että mies maksaa koko illan?

Miten muuten suhtaudutte siihen, jos mies on köyhä opiskelija, eikä hänellä ole varaa ostaa ekoille treffeille lahjoja sekä illallista juomineen? Kannattaako pienituloisen miehen suosiolla jättää venäläiset naiset väliin, ja kuinka suuri turn off se on, jos mies tulee ensimmäisille treffeille vaan tutustumaan, keskustelemaan ja katsomaan, löytyisikö molemminpuolista kemiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

"Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"

Ei mitään. Luulen että suurin osa miehistä vain haluaa että naiset myöntävät tämän.

Että toiset ovat suositumpia (halutumpia) kuin toiset? Olen tiennyt sen lapsesta saakka.

Minulle tämä tuli käytännön tasolla shokkina. Luulin vielä teini-iässä että romanttinen pariutuminen tapahtuu kuten elokuvissa ja telkkarisarjoissa jossa "sankari" (joka ehkä on nörtti) saa lopulta sen kauniin naisen rinnalleen leffan lopussa. Suurin osa näkevät itsensä oman elämänsä sankarina, ja jos sitä kaunista naista ei "automaattisesti" ole siinä rinnalla edes jossain vaiheessa elämää niin se on ainakin alussa melkoinen shokki. Jotkut miehet eivät pääse tästä koskaan yli. Ehkä naisen versio tästä on vanheneminen ja sen tuoma efekti omaan seksuaaliseen vetovoimaan. Ehkä pointtini on enemmänkin se että vartumme helposti tietyssä kuplassa ja kun se puhkeaa jossain vaiheessa niin jäljelle ehkä jää vain tyhjä kuori. Toivoisin enemmän empatiaa, ymmärrystä ja rakkautta toisiamme kohtaan. Peräänkuulutan kuitenkin että asioita täytyy pystyä analysoimaan evoluutiobiologian ja psykologian kautta.

Toki, kyllä minäkin ymmärsin näitä sosiaalisen statuksen taso-eroja jo ala-asteella - mutta koska olin itse suosittu niin se ei tuntunut niin pahalta ja brutaalilta.

Mielenkiintoinen tunnustus, kiitos avoimuudesta. Palstalla usein herjataan naisia "Disney-kuvitelmissa" ja "Harlekiini-maailmassa" elämisestä, mutta taitaa olla yleisempää, että miehille tulee todellisuus yllätyksenä. Johtuisiko se siitä, että naisille opetetaan tytöistä alkaen, että me emme ole riittävän hyviä tällaisenaan vaan aina pitää muuttaa vartaloaan, hiuksiaan, kasvattaa kynsiä, meikata, pukeutua, miellyttää ulkonäöllä ympäristöä. Kun näin aikuisena naisena katsoo naistenlehtimaailmaa, niin sehän on ihan järkyttävä! Ja alkaa ilmeisesti jo teini- ellei peräti esiteini-iässä Demin kaltaisten lehtien ja sivustojen kautta.

Kokevatko nuoret pojat mitään vastaavaa? Että yhteiskunta/tytöt/muut pojat vaatisivat jatkuvaa oman ulkonäön muokkaamista tullakseen hyväksytyksi?

Mikäs on vakiovastaus näissä tasoteoria-ketjuissa?

Yksinäinen mies: kehitä itseäsi niin saatat joskus kelvata jollekin.

Samalla toki vittuillaan huonosta itsetunnosta.

eli mitäpä luulet kokevatko miehet tai pojat vastaavaa?

Mitä muuta ajattelit asialle olevan tehtävissä?

Jos ongelmana on yksinäisyys, kannattaisi varmaan joskus aloittaa ketju miesten kokemasta yksinäisyydestä. Sellainen, jossa nainen nähdään ihmisenä, ei vain reikänä, ja jossa ei mainita pihaustakaan mistään tasoteorioista, etteivät bordellihullut ja maailmanlopunmaalailijat aktivoidu. Muuten tämä tulee olemaan tätä samaa hyödytöntä jauhamista jatkossakin. Monelle tämä on viihdettä, sille yksinäiselle ehkä ei.

Miesten kokemasta yksinäisyydestä ei sovi puhua.

Se on välittömästi ulìnaa ja naiset uhriutuvat kuten tässäkin ketjussa, ihan ilman että kukaan puhuu tasoista mitään.

fakta on että on miehiä jotka eivät kelpaa naisille.

Omaa syytä? Tietysti. Ruminkin palovammapotilas saa naisen kun on tarpeeksi rahaa ja pitää positiivisen asenteen tähän ihanaan elämään. Ei ehkä sinua, mutta jonku. Siinä voi ainakin uskotella itselleen että nainen rakastaa häntä ihan vain omana itsenään.

Itse lähtisin kuitenkin siitä, että lopetettaisiin sellaiset "jokaiselle on joku jossain " paskanpuhuminen ja kerrottaisiin rehellisesti että ilman kovaa työtä miehet eivät tule kelpaamaan naisille. Lähde: avioeroluvut. On päästy parisuhteeseen mutta miespä ei täytä naisen vaatimuksia joten nainen hakee eroa.

Mitä useampi mies sisäistää tämän jo siellä peruskoulussa, sitä onnellisempia naiset ovat koska sitten parisuhdemarkkinoille tulisi vain miehiä joilla on motivaatiota olla kuin koira, ja täyttää emäntänsä kaikki toiveet ripeästi ja kyselemättä.

Loput miehet sitten voivat kulkea omia teitään, valaistuneena etteivät he nyt varsinaisesti naista tervitse onnelliseen elämään. Eikö tuossa olisi win-win? Tuohan on jo naisilla tilanne. Joku kutsuu sitä voimaantumiseksi?

Tämä on nyt sitä samaa jankutusta ilman totuuspohjaa. Positiivista edistystä on että annoit kuvitteelliselle palovammapotilaalle positiivisen elämän asenteen eli luonteenpiirteen joka usein on niillä suositummilla ihmisillä.

Tarkenna mikä on ilman totuuspohjaa?

- Miehen yksinäisyys on miehen omaa syytä

- naisen saa varmemmin jos tekee asian eteen kovasti työtä?

- jos ei muuten niin rahan avulla, jostain

- avioliitto vaatii työtä myös sen jälkeen kun ollaan sanottu "tahdon"

- asiasta tulisi kommukoida miehille jo nuoresta alkaen etteivät he kuvittele että perisuhde on naisen vastuulla?

- jos ylläolevat eivät sovi miehelle, hänen kannattaa totutella ajatukseen yksin olemisesta?

- mies voi olla onnellinen ilman naista, siinä missä nainen ilman miestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

"Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"

Ei mitään. Luulen että suurin osa miehistä vain haluaa että naiset myöntävät tämän.

Että toiset ovat suositumpia (halutumpia) kuin toiset? Olen tiennyt sen lapsesta saakka.

Minulle tämä tuli käytännön tasolla shokkina. Luulin vielä teini-iässä että romanttinen pariutuminen tapahtuu kuten elokuvissa ja telkkarisarjoissa jossa "sankari" (joka ehkä on nörtti) saa lopulta sen kauniin naisen rinnalleen leffan lopussa. Suurin osa näkevät itsensä oman elämänsä sankarina, ja jos sitä kaunista naista ei "automaattisesti" ole siinä rinnalla edes jossain vaiheessa elämää niin se on ainakin alussa melkoinen shokki. Jotkut miehet eivät pääse tästä koskaan yli. Ehkä naisen versio tästä on vanheneminen ja sen tuoma efekti omaan seksuaaliseen vetovoimaan. Ehkä pointtini on enemmänkin se että vartumme helposti tietyssä kuplassa ja kun se puhkeaa jossain vaiheessa niin jäljelle ehkä jää vain tyhjä kuori. Toivoisin enemmän empatiaa, ymmärrystä ja rakkautta toisiamme kohtaan. Peräänkuulutan kuitenkin että asioita täytyy pystyä analysoimaan evoluutiobiologian ja psykologian kautta.

Toki, kyllä minäkin ymmärsin näitä sosiaalisen statuksen taso-eroja jo ala-asteella - mutta koska olin itse suosittu niin se ei tuntunut niin pahalta ja brutaalilta.

Mielenkiintoinen tunnustus, kiitos avoimuudesta. Palstalla usein herjataan naisia "Disney-kuvitelmissa" ja "Harlekiini-maailmassa" elämisestä, mutta taitaa olla yleisempää, että miehille tulee todellisuus yllätyksenä. Johtuisiko se siitä, että naisille opetetaan tytöistä alkaen, että me emme ole riittävän hyviä tällaisenaan vaan aina pitää muuttaa vartaloaan, hiuksiaan, kasvattaa kynsiä, meikata, pukeutua, miellyttää ulkonäöllä ympäristöä. Kun näin aikuisena naisena katsoo naistenlehtimaailmaa, niin sehän on ihan järkyttävä! Ja alkaa ilmeisesti jo teini- ellei peräti esiteini-iässä Demin kaltaisten lehtien ja sivustojen kautta.

Kokevatko nuoret pojat mitään vastaavaa? Että yhteiskunta/tytöt/muut pojat vaatisivat jatkuvaa oman ulkonäön muokkaamista tullakseen hyväksytyksi?

Mikäs on vakiovastaus näissä tasoteoria-ketjuissa?

Yksinäinen mies: kehitä itseäsi niin saatat joskus kelvata jollekin.

Samalla toki vittuillaan huonosta itsetunnosta.

eli mitäpä luulet kokevatko miehet tai pojat vastaavaa?

Mitä muuta ajattelit asialle olevan tehtävissä?

Jos ongelmana on yksinäisyys, kannattaisi varmaan joskus aloittaa ketju miesten kokemasta yksinäisyydestä. Sellainen, jossa nainen nähdään ihmisenä, ei vain reikänä, ja jossa ei mainita pihaustakaan mistään tasoteorioista, etteivät bordellihullut ja maailmanlopunmaalailijat aktivoidu. Muuten tämä tulee olemaan tätä samaa hyödytöntä jauhamista jatkossakin. Monelle tämä on viihdettä, sille yksinäiselle ehkä ei.

Miesten kokemasta yksinäisyydestä ei sovi puhua.

Se on välittömästi ulìnaa ja naiset uhriutuvat kuten tässäkin ketjussa, ihan ilman että kukaan puhuu tasoista mitään.

fakta on että on miehiä jotka eivät kelpaa naisille.

Omaa syytä? Tietysti. Ruminkin palovammapotilas saa naisen kun on tarpeeksi rahaa ja pitää positiivisen asenteen tähän ihanaan elämään. Ei ehkä sinua, mutta jonku. Siinä voi ainakin uskotella itselleen että nainen rakastaa häntä ihan vain omana itsenään.

Itse lähtisin kuitenkin siitä, että lopetettaisiin sellaiset "jokaiselle on joku jossain " paskanpuhuminen ja kerrottaisiin rehellisesti että ilman kovaa työtä miehet eivät tule kelpaamaan naisille. Lähde: avioeroluvut. On päästy parisuhteeseen mutta miespä ei täytä naisen vaatimuksia joten nainen hakee eroa.

Mitä useampi mies sisäistää tämän jo siellä peruskoulussa, sitä onnellisempia naiset ovat koska sitten parisuhdemarkkinoille tulisi vain miehiä joilla on motivaatiota olla kuin koira, ja täyttää emäntänsä kaikki toiveet ripeästi ja kyselemättä.

Loput miehet sitten voivat kulkea omia teitään, valaistuneena etteivät he nyt varsinaisesti naista tervitse onnelliseen elämään. Eikö tuossa olisi win-win? Tuohan on jo naisilla tilanne. Joku kutsuu sitä voimaantumiseksi?

Useimmat avioerot käsittääkseni johtuvat siitä, että miehet eivät tee työtä avioliitossa. Se, että pääsee parisuhteeseen kun ei ole niinkään merkityksellistä, vaan se, miten siellä suhteessa on. Jos siellä suhteessa lyö elämän lekkeriksi, jättää väliin kotityöt, romantiikan, perhen arkeen osallistumisen, niin aika tarpeeton sellainen mies on. Paremmin ehkä pärjää, jos sen heivaa ulos. Naiset kun arvioivat sitä parisudetta ihan päiväkohtaisesti. Se, että kerran on sanottu tahdon ei riitä, vaan naisen täytyy tuntea voivansa sanoa tahdon ihan jokaisena päivänä. 

Niinhän minä tuossa kerronkin. Kovaa työtä.

Ehkä se pitäisi saada myös nuorten miesten päähän? Voivat itse tosiaan päätellä onko työ sen arvoista.

Toimiva suhde vaatii työtä molemmilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

"Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"

Ei mitään. Luulen että suurin osa miehistä vain haluaa että naiset myöntävät tämän.

Että toiset ovat suositumpia (halutumpia) kuin toiset? Olen tiennyt sen lapsesta saakka.

Minulle tämä tuli käytännön tasolla shokkina. Luulin vielä teini-iässä että romanttinen pariutuminen tapahtuu kuten elokuvissa ja telkkarisarjoissa jossa "sankari" (joka ehkä on nörtti) saa lopulta sen kauniin naisen rinnalleen leffan lopussa. Suurin osa näkevät itsensä oman elämänsä sankarina, ja jos sitä kaunista naista ei "automaattisesti" ole siinä rinnalla edes jossain vaiheessa elämää niin se on ainakin alussa melkoinen shokki. Jotkut miehet eivät pääse tästä koskaan yli. Ehkä naisen versio tästä on vanheneminen ja sen tuoma efekti omaan seksuaaliseen vetovoimaan. Ehkä pointtini on enemmänkin se että vartumme helposti tietyssä kuplassa ja kun se puhkeaa jossain vaiheessa niin jäljelle ehkä jää vain tyhjä kuori. Toivoisin enemmän empatiaa, ymmärrystä ja rakkautta toisiamme kohtaan. Peräänkuulutan kuitenkin että asioita täytyy pystyä analysoimaan evoluutiobiologian ja psykologian kautta.

Toki, kyllä minäkin ymmärsin näitä sosiaalisen statuksen taso-eroja jo ala-asteella - mutta koska olin itse suosittu niin se ei tuntunut niin pahalta ja brutaalilta.

Mielenkiintoinen tunnustus, kiitos avoimuudesta. Palstalla usein herjataan naisia "Disney-kuvitelmissa" ja "Harlekiini-maailmassa" elämisestä, mutta taitaa olla yleisempää, että miehille tulee todellisuus yllätyksenä. Johtuisiko se siitä, että naisille opetetaan tytöistä alkaen, että me emme ole riittävän hyviä tällaisenaan vaan aina pitää muuttaa vartaloaan, hiuksiaan, kasvattaa kynsiä, meikata, pukeutua, miellyttää ulkonäöllä ympäristöä. Kun näin aikuisena naisena katsoo naistenlehtimaailmaa, niin sehän on ihan järkyttävä! Ja alkaa ilmeisesti jo teini- ellei peräti esiteini-iässä Demin kaltaisten lehtien ja sivustojen kautta.

Kokevatko nuoret pojat mitään vastaavaa? Että yhteiskunta/tytöt/muut pojat vaatisivat jatkuvaa oman ulkonäön muokkaamista tullakseen hyväksytyksi?

Mikäs on vakiovastaus näissä tasoteoria-ketjuissa?

Yksinäinen mies: kehitä itseäsi niin saatat joskus kelvata jollekin.

Samalla toki vittuillaan huonosta itsetunnosta.

eli mitäpä luulet kokevatko miehet tai pojat vastaavaa?

Mitä muuta ajattelit asialle olevan tehtävissä?

Jos ongelmana on yksinäisyys, kannattaisi varmaan joskus aloittaa ketju miesten kokemasta yksinäisyydestä. Sellainen, jossa nainen nähdään ihmisenä, ei vain reikänä, ja jossa ei mainita pihaustakaan mistään tasoteorioista, etteivät bordellihullut ja maailmanlopunmaalailijat aktivoidu. Muuten tämä tulee olemaan tätä samaa hyödytöntä jauhamista jatkossakin. Monelle tämä on viihdettä, sille yksinäiselle ehkä ei.

Miesten kokemasta yksinäisyydestä ei sovi puhua.

Se on välittömästi ulìnaa ja naiset uhriutuvat kuten tässäkin ketjussa, ihan ilman että kukaan puhuu tasoista mitään.

fakta on että on miehiä jotka eivät kelpaa naisille.

Omaa syytä? Tietysti. Ruminkin palovammapotilas saa naisen kun on tarpeeksi rahaa ja pitää positiivisen asenteen tähän ihanaan elämään. Ei ehkä sinua, mutta jonku. Siinä voi ainakin uskotella itselleen että nainen rakastaa häntä ihan vain omana itsenään.

Itse lähtisin kuitenkin siitä, että lopetettaisiin sellaiset "jokaiselle on joku jossain " paskanpuhuminen ja kerrottaisiin rehellisesti että ilman kovaa työtä miehet eivät tule kelpaamaan naisille. Lähde: avioeroluvut. On päästy parisuhteeseen mutta miespä ei täytä naisen vaatimuksia joten nainen hakee eroa.

Mitä useampi mies sisäistää tämän jo siellä peruskoulussa, sitä onnellisempia naiset ovat koska sitten parisuhdemarkkinoille tulisi vain miehiä joilla on motivaatiota olla kuin koira, ja täyttää emäntänsä kaikki toiveet ripeästi ja kyselemättä.

Loput miehet sitten voivat kulkea omia teitään, valaistuneena etteivät he nyt varsinaisesti naista tervitse onnelliseen elämään. Eikö tuossa olisi win-win? Tuohan on jo naisilla tilanne. Joku kutsuu sitä voimaantumiseksi?

Avioerojen syiden kärkikastia vuodesta toiseen ovat uskottomuus, alkoholi ja (henkinen/fyysinen) väkivalta, jossakin järjestyksessä. Itsekin kerran eronneena voin kertoa, että siihen ei kukaan lähde kevyin perustein. Avioero ei ole kivaa, kevyttä eikä edes halpaa. Sittemmin on kokemusta onnellisesta avioliitosta, ja nähdäkseni sen salaisuus on molemminpuolisen kunnioituksen (ilman sitä muu on turhaa) lisäksi vastavuoroisuus. Vain toinen ei anna ja vain toinen ei ota. Ei kyse ole vain toisen toiveiden täyttämisestä.

Ihmiskuvasi on kovin surullinen, ja todella uskon, että itsetunnon kehittäminen (se löytyy sisältä, ei ulkoa) voisi muuttaa sitä parempaan suuntaan. Siihen saakka kannattaa unohtaa parisuhdekuviot ja keskittyä niihin omiin teihin...joka tapauksessa, siltä varalta, että meillä on vain tämä yksi, ainutkertainen elämä.

Helpottaako jos kerron etten puhu itsestäni. Olen muuten myös naimisissa.

Suosittelen omia teitä kaikille miehille jotka eivät ole valmiita tekemään töitä liittonsa eteen. Töihin tosiaan kuuluu sekin, ettei vain juo viinaa kavereiden kanssa ja kotiin tullessa hakkaa vaimoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Varmaan sanoit ennen treffejä tästä vaatimuksestasi? Etkö? Joo, kannattaa opetella. Ei kyllä liity aiheeseen mitenkään nähdäkseni. 

Sehän on tiedetty fakta ettei venäläistä naista mennä tapaamaan ilman tuomisia. Jos ei tiedä sitten voi kysyä.

Apua, jos tuolla asenteella lähdetään käymään Baltiassa/Venäjällä! Tulee äkkiä oharit.

Mitä sitten? Ei kai se nyt niin paha asia ole, jos saa pakit naiselta, jonka kanssa ei deittailupuoli synkkaa. Jos nainen haluaa, että aina hänelle ostellaan lahjoja, mutta mies haluaa jonkun toisenlaisen suhteen, niin eikö ole vain hyvä, että heti tulee selväksi, että nyt haetaan ihan erilaista juttua ja ei kannata jatkaa. Eivät kaikki miehet edes halua sellaista suhdetta, jossa naisen kiinnostus ostetaan lahjoilla. Ja kaikkien mielestä shoppailu ei ole romantiikkaa.

Silloin ei mätsätä hänen kanssaan. Ukoilla on kumma tapa lähteä treffeille heille sopimattomien naisten kanssa.

Olin virheluulossa, että treffeistä sopivat kumpikin. Mutta kai tämäkin on jotain venäläistä kulttuuria sitten, että mies vaan ilmoittaa asiasta ja nainen alistuu. Kitisee sitte jälkikäteen netissä että ihan vääränlaisia miehiä puskee treffeille.

Ei vaan treffeille tullaan lahjojen kanssa ja omataan muutoinkin käytöstapoja. Siinä olet oikeassa että Venäjällä miehet tykkää ottaa ohjat käsiinsä.

Mitä lahjoja ensimmäisille treffeille voisi harkita? Mietin tässä, että jos uskaltaudun pyytämään kivanoloista venäläisnaista treffeille, niin mikä olisi sopiva lahja? Onko timanttikaulakoru liian yliampuva, vai tekisikö sillä vaikutuksen? Prismasta ostettu suklaarasia taitaa olla liian vaatimaton? Mietin myös jotain kauneushoitolalahjakorttia, mutta voiko sen tulkita vihjailuksi siitä, että nainen ei olisi tarpeeksi kaunis? Jos vien kalliin samppanjapullon, niin onko se liian tylsä ja mielikuvitukseton?

Anna jotain hyviä vinkkejä! Ja rahasta ei ole pulaa. Voisin periaatteessa antaa ekoilla treffeillä lahjaksi vaikka auton (ei nyt mitään Ferraria, mutta Bemarin), mutta tässä on vähän se riski, että jos naisella ei olekaan ajokorttia... Mutta tekisikö Bemari venäläisnaiseen vaikutuksen? Mietin, että jos se olisi keino erottautua muita miehistä ja nainen sitten rakastuisi juuri minuun. Tokihan suhteessa käyttäisin myös häneen rahaa anteliaasti, ja sen haluaisinkin hienovaraisesti naiselle viestittää jo ensimmäisillä treffeillä, koska oletan, että venäläisnaista kiinnostaa juuri tämä puoli.

Ei meidän kanssa tarvitse övereitä vetää :)

Ensitreffeille saa tulla kukkien ja kauniin suklaarasian kanssa. Jos nyt ehdottomasti haluat tehdä vaikutuksen ostaisin suuren herkkukorin mitä myydään hypermarketeissa sekä Stockalla. Verkkokaupastakin niitä taitaa saada myöskin.

Kalliit lahjat tulevat vasta suhteen ollessa vakaa. Silloin pääset oman harkinnan mukaan ostamaan ”isompia” lahjoja. Tiedän kuitenkin venäläisnaisia mitkä tulee mielettömän onnelliseksi pelkästään kukista ja suklaasta. Opettele tuntemaan häntä niin tiedät mistä hän pitää.

Nyt kun tämä keskustelu on saanut sivujuonteeksi venäläisen deittailun, niin mitä mieltä olen Yle Areenassa olevasta dokumentista Venäläinen vaimokoulu?

Itselleni tuli ainakin siitä aika surullinen olo, kun tuntui etteivät ihmiset oikeasti kohdanneet toisiaan. Itse koulutus oli tietysti vähän överiä, mutta se, millainen käsitys niiden naisten puheista tuli pariutumisesta Venäjällä, oli kyllä aika kaukana romantiikasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän tämän pointin ja tasoteoriankin jossain määrin, mutta eikö tässä nyt pitäisi naisten sijaan kääntää syyttävä sormi kohti niitä kärkipään alfamiehiä kohti, jotka p*nee kaikkea mikä liikkuu. Heidän pitäisi tuntea vähän sympatiaa "alempitasoisia" miehiä kohtaan ja valita vain niitä omantasoisia kumppaneita. Nythän on niin, että naiset yrittää niitä tasokkaampia miehiä, jotka nauttivat saamastaan huomiosta ja käyttävät naisia hyväkseen. Nainen pettyy kun mies toisensa jälkeen kohtelee huonosti ja toteaa, että on mieluummin yksin. Jos alfamiehet pariutuisi jo nuorena sen kukasta kukkaan hyppäämisen sijaan, löytäisi sekä miehet että naiset helpommin hyvän puolison.

Höpönhöpön. Juuri tuossa tasoteoria menee harhaan. Molemmille sukupuolille kuuluu nuoreen aikuisuuteen seurustelun "harjoittelu" eli ensimmäiset seurustelusuhteet ja seksikokeilut, joiden ei vielä kuulukaan johtaa loppuelämän parisuhteeseen. Tulee pettymyksiä mutta myös kokemuksia.

No tämähän se on. On olemassa (isohko?) joukko miehiä, joiden mielestä niitä kokemuksia saisi olla vain pojilla ja miehillä. Ei missään tapauksessa tytöillä ja naisilla: tytöt ja naiset eivät saa seurustelusta ja seksistä kokemusta vaan he menevät siitä pilalle.

paskapuhetta, tämä on aivan omaa keksintöänne. Jos häpeät panojasi, älä projisoi sitä miehiin.

Ihan totta? Olenko nähnyt (painajais)unta kaikista niistä keskusteluista, joissa puhutaan h#orista, h#roista, kyl#pyöristä, sp#rmaämpäreistä ja m#llirännestä ja hehkutetaan (seksistä tykkääviä) neitseitä?Huh, ihanaa ettei se ollutkaan totta!

Vedänkö taas sen Valerien mukaan... feministi joka haaveili miesten hävittämisestä sukupuuttoon?

Voidaan siis vetää keskusteluun aina, kaikkialla että ryhjmä naisia jotka haluavat hävittää miehet. Sinun tulee sanoutua irti heidän ajatuksistaan.

Ei se taida oikeasti noin mennä, vai mitä?

Olen ihan oikeasti helpottunut, että joku mies tällä palstalla tunnustaa (sic!), ettei pidä naisen seksuaalista kokeneisuutta pahana asiana. Tuo näkemys on jotenkin niin läpitunkevasti esillä aihetta edes etäisesti sivuavissa keskusteluissa, että olin alkanut uskoa, että miehet ihan todella ajattelevat noin.

Tässä ketjussa esitetty esimerkki, jossa kerrottiin 10 miehen ja 10 naisen seksikokemusten kuvitteellisesta jakautumisesta, ja sen herättämä ajatus siitä, että 8 miestä noukkii vain murusia alfan pöydän alta, ei siis edusta mitään yleistä ajatustapaa, vaan nuo 8 miestä ovat ihan onnellisia kumppaneineen, vaikka nainen onkin ehkä ehtinyt hankkia kokemusta sen yhden suositun miehen kanssa? Hienoa. Yksikään mies ketjussa ei tosin sanonut tätä ääneen, mutta jatkossa uskon, että vaikeneminen ei ole myöntymisen vaan vastustamisen merkki. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Varmaan sanoit ennen treffejä tästä vaatimuksestasi? Etkö? Joo, kannattaa opetella. Ei kyllä liity aiheeseen mitenkään nähdäkseni. 

Sehän on tiedetty fakta ettei venäläistä naista mennä tapaamaan ilman tuomisia. Jos ei tiedä sitten voi kysyä.

Apua, jos tuolla asenteella lähdetään käymään Baltiassa/Venäjällä! Tulee äkkiä oharit.

Mitä sitten? Ei kai se nyt niin paha asia ole, jos saa pakit naiselta, jonka kanssa ei deittailupuoli synkkaa. Jos nainen haluaa, että aina hänelle ostellaan lahjoja, mutta mies haluaa jonkun toisenlaisen suhteen, niin eikö ole vain hyvä, että heti tulee selväksi, että nyt haetaan ihan erilaista juttua ja ei kannata jatkaa. Eivät kaikki miehet edes halua sellaista suhdetta, jossa naisen kiinnostus ostetaan lahjoilla. Ja kaikkien mielestä shoppailu ei ole romantiikkaa.

Silloin ei mätsätä hänen kanssaan. Ukoilla on kumma tapa lähteä treffeille heille sopimattomien naisten kanssa.

Olin virheluulossa, että treffeistä sopivat kumpikin. Mutta kai tämäkin on jotain venäläistä kulttuuria sitten, että mies vaan ilmoittaa asiasta ja nainen alistuu. Kitisee sitte jälkikäteen netissä että ihan vääränlaisia miehiä puskee treffeille.

Ei vaan treffeille tullaan lahjojen kanssa ja omataan muutoinkin käytöstapoja. Siinä olet oikeassa että Venäjällä miehet tykkää ottaa ohjat käsiinsä.

Mitä lahjoja ensimmäisille treffeille voisi harkita? Mietin tässä, että jos uskaltaudun pyytämään kivanoloista venäläisnaista treffeille, niin mikä olisi sopiva lahja? Onko timanttikaulakoru liian yliampuva, vai tekisikö sillä vaikutuksen? Prismasta ostettu suklaarasia taitaa olla liian vaatimaton? Mietin myös jotain kauneushoitolalahjakorttia, mutta voiko sen tulkita vihjailuksi siitä, että nainen ei olisi tarpeeksi kaunis? Jos vien kalliin samppanjapullon, niin onko se liian tylsä ja mielikuvitukseton?

Anna jotain hyviä vinkkejä! Ja rahasta ei ole pulaa. Voisin periaatteessa antaa ekoilla treffeillä lahjaksi vaikka auton (ei nyt mitään Ferraria, mutta Bemarin), mutta tässä on vähän se riski, että jos naisella ei olekaan ajokorttia... Mutta tekisikö Bemari venäläisnaiseen vaikutuksen? Mietin, että jos se olisi keino erottautua muita miehistä ja nainen sitten rakastuisi juuri minuun. Tokihan suhteessa käyttäisin myös häneen rahaa anteliaasti, ja sen haluaisinkin hienovaraisesti naiselle viestittää jo ensimmäisillä treffeillä, koska oletan, että venäläisnaista kiinnostaa juuri tämä puoli.

Ei meidän kanssa tarvitse övereitä vetää :)

Ensitreffeille saa tulla kukkien ja kauniin suklaarasian kanssa. Jos nyt ehdottomasti haluat tehdä vaikutuksen ostaisin suuren herkkukorin mitä myydään hypermarketeissa sekä Stockalla. Verkkokaupastakin niitä taitaa saada myöskin.

Kalliit lahjat tulevat vasta suhteen ollessa vakaa. Silloin pääset oman harkinnan mukaan ostamaan ”isompia” lahjoja. Tiedän kuitenkin venäläisnaisia mitkä tulee mielettömän onnelliseksi pelkästään kukista ja suklaasta. Opettele tuntemaan häntä niin tiedät mistä hän pitää.

Ekoille treffeillehän vasta mennään tutustumaan, joten aikamoista hakuammuntaa se ensimmäisten treffien lahjan osto tietysti on. No, ehkä sitten kukat ja suklaarasia on ok. Täytyy vaan toivoa, ettei nainen ole allerginen kukille, mutta ehkä ajatus on kuitenkin tärkein?

Lienee käytäntö myös, että mies maksaa koko illan?

Miten muuten suhtaudutte siihen, jos mies on köyhä opiskelija, eikä hänellä ole varaa ostaa ekoille treffeille lahjoja sekä illallista juomineen? Kannattaako pienituloisen miehen suosiolla jättää venäläiset naiset väliin, ja kuinka suuri turn off se on, jos mies tulee ensimmäisille treffeille vaan tutustumaan, keskustelemaan ja katsomaan, löytyisikö molemminpuolista kemiaa?

 

Olisin menemättä. Venäläinen nainen usein odottaa saavansa kukkia ja lahjoja. Miehet tuppaa maksamaan aina koko illan sekä mahdolliset bensat jos mennään ajelulle. Tähän väliin sanon kuitenkin poikkeuksia olevan olemassa ne tahtoo kuulua sinne valitettavaan marginaaliin.

Mistä osaat sanoa kyseessä olevan vähemmistöön kuuluva? Usein urakeskeiset venäläiset ei oleta saavansa ”koko pakettia” eli heille riittää kukat ja suklaa lahjoina muutoin maksavat elämisensä itse. Kysy kumminkin varmuudelta mikäli törmäät tällaiseen. Kysyä saa aina ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän tämän pointin ja tasoteoriankin jossain määrin, mutta eikö tässä nyt pitäisi naisten sijaan kääntää syyttävä sormi kohti niitä kärkipään alfamiehiä kohti, jotka p*nee kaikkea mikä liikkuu. Heidän pitäisi tuntea vähän sympatiaa "alempitasoisia" miehiä kohtaan ja valita vain niitä omantasoisia kumppaneita. Nythän on niin, että naiset yrittää niitä tasokkaampia miehiä, jotka nauttivat saamastaan huomiosta ja käyttävät naisia hyväkseen. Nainen pettyy kun mies toisensa jälkeen kohtelee huonosti ja toteaa, että on mieluummin yksin. Jos alfamiehet pariutuisi jo nuorena sen kukasta kukkaan hyppäämisen sijaan, löytäisi sekä miehet että naiset helpommin hyvän puolison.

Höpönhöpön. Juuri tuossa tasoteoria menee harhaan. Molemmille sukupuolille kuuluu nuoreen aikuisuuteen seurustelun "harjoittelu" eli ensimmäiset seurustelusuhteet ja seksikokeilut, joiden ei vielä kuulukaan johtaa loppuelämän parisuhteeseen. Tulee pettymyksiä mutta myös kokemuksia.

No tämähän se on. On olemassa (isohko?) joukko miehiä, joiden mielestä niitä kokemuksia saisi olla vain pojilla ja miehillä. Ei missään tapauksessa tytöillä ja naisilla: tytöt ja naiset eivät saa seurustelusta ja seksistä kokemusta vaan he menevät siitä pilalle.

Minua ei häiritse tuollaiset miehet ollenkaan, vaikka olen nainen. Ei ainakaan niin kauan kuin heillä ei ole vaikutusta naisten elämäntapaan kuten ei Suomessa ole. Sehän on vain typerää, that's all, eikä sellaisesta ihmisjoukosta koskaan päästä eroon, jotka toitottavat typeryyksiään ympäriinsä. Heihin on aivan turha aikaa tuhlata. 

Tasoteorian toteaminen on yksi juttu. Sen aiheuttama märinä on toinen. Märisijöitä ovat juurikin nuo yllä kuvatut miehet. Tasoteoria ei koskaan ole ollut mikään ongelma naisille, joten en ymmärrä, miksi tätä hierotaan naisten naamaan ja vaaditaan ”tunnustamaan”. Mikseivät teoreetikot vaadi sitä noilta miehiltä? Hehän tässä pullikoivat teoriaa vastaan.

En ihan pysynyt kärryillä, koska en ole koko ketjua lukenut. Mitä naisten pitäisi tunnustaa? Minun käsittääkseni tasoteoriaa kannattavista miehistä moni paheksuu naisten irtosuhteita siksi, että kuvittelee niiden olevan syynä heikkoon menestykseensä naismarkkinoilla.

Mielestäni ymmärrät väärin

Jenkeillä tuossa tasoteoriassa on muutakin kuin alfat ja betat. Siellä on gamma ja omega.

gamma on katkera beta joka haluaisi olla se panomies.

omega on se tulos kun äiti ja isä on sisaruksia ja miehen kohtalona näyttäisi olevan sama jos meinaa naisen saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän tämän pointin ja tasoteoriankin jossain määrin, mutta eikö tässä nyt pitäisi naisten sijaan kääntää syyttävä sormi kohti niitä kärkipään alfamiehiä kohti, jotka p*nee kaikkea mikä liikkuu. Heidän pitäisi tuntea vähän sympatiaa "alempitasoisia" miehiä kohtaan ja valita vain niitä omantasoisia kumppaneita. Nythän on niin, että naiset yrittää niitä tasokkaampia miehiä, jotka nauttivat saamastaan huomiosta ja käyttävät naisia hyväkseen. Nainen pettyy kun mies toisensa jälkeen kohtelee huonosti ja toteaa, että on mieluummin yksin. Jos alfamiehet pariutuisi jo nuorena sen kukasta kukkaan hyppäämisen sijaan, löytäisi sekä miehet että naiset helpommin hyvän puolison.

Höpönhöpön. Juuri tuossa tasoteoria menee harhaan. Molemmille sukupuolille kuuluu nuoreen aikuisuuteen seurustelun "harjoittelu" eli ensimmäiset seurustelusuhteet ja seksikokeilut, joiden ei vielä kuulukaan johtaa loppuelämän parisuhteeseen. Tulee pettymyksiä mutta myös kokemuksia.

No tämähän se on. On olemassa (isohko?) joukko miehiä, joiden mielestä niitä kokemuksia saisi olla vain pojilla ja miehillä. Ei missään tapauksessa tytöillä ja naisilla: tytöt ja naiset eivät saa seurustelusta ja seksistä kokemusta vaan he menevät siitä pilalle.

Minua ei häiritse tuollaiset miehet ollenkaan, vaikka olen nainen. Ei ainakaan niin kauan kuin heillä ei ole vaikutusta naisten elämäntapaan kuten ei Suomessa ole. Sehän on vain typerää, that's all, eikä sellaisesta ihmisjoukosta koskaan päästä eroon, jotka toitottavat typeryyksiään ympäriinsä. Heihin on aivan turha aikaa tuhlata. 

Tasoteorian toteaminen on yksi juttu. Sen aiheuttama märinä on toinen. Märisijöitä ovat juurikin nuo yllä kuvatut miehet. Tasoteoria ei koskaan ole ollut mikään ongelma naisille, joten en ymmärrä, miksi tätä hierotaan naisten naamaan ja vaaditaan ”tunnustamaan”. Mikseivät teoreetikot vaadi sitä noilta miehiltä? Hehän tässä pullikoivat teoriaa vastaan.

En ihan pysynyt kärryillä, koska en ole koko ketjua lukenut. Mitä naisten pitäisi tunnustaa? Minun käsittääkseni tasoteoriaa kannattavista miehistä moni paheksuu naisten irtosuhteita siksi, että kuvittelee niiden olevan syynä heikkoon menestykseensä naismarkkinoilla.

Ei, miehet eivät kuulemma paheksu naisten seksikokemuksia. Naisten tarvitsee vain tunnustaa, että on olemassa tasoja, ei sen kummempaa. Näin markkina-arvohemmot ovat tässä ketjussa kertoneet, ja minähän uskon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

"Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"

Ei mitään. Luulen että suurin osa miehistä vain haluaa että naiset myöntävät tämän.

Että toiset ovat suositumpia (halutumpia) kuin toiset? Olen tiennyt sen lapsesta saakka.

Minulle tämä tuli käytännön tasolla shokkina. Luulin vielä teini-iässä että romanttinen pariutuminen tapahtuu kuten elokuvissa ja telkkarisarjoissa jossa "sankari" (joka ehkä on nörtti) saa lopulta sen kauniin naisen rinnalleen leffan lopussa. Suurin osa näkevät itsensä oman elämänsä sankarina, ja jos sitä kaunista naista ei "automaattisesti" ole siinä rinnalla edes jossain vaiheessa elämää niin se on ainakin alussa melkoinen shokki. Jotkut miehet eivät pääse tästä koskaan yli. Ehkä naisen versio tästä on vanheneminen ja sen tuoma efekti omaan seksuaaliseen vetovoimaan. Ehkä pointtini on enemmänkin se että vartumme helposti tietyssä kuplassa ja kun se puhkeaa jossain vaiheessa niin jäljelle ehkä jää vain tyhjä kuori. Toivoisin enemmän empatiaa, ymmärrystä ja rakkautta toisiamme kohtaan. Peräänkuulutan kuitenkin että asioita täytyy pystyä analysoimaan evoluutiobiologian ja psykologian kautta.

Toki, kyllä minäkin ymmärsin näitä sosiaalisen statuksen taso-eroja jo ala-asteella - mutta koska olin itse suosittu niin se ei tuntunut niin pahalta ja brutaalilta.

Mielenkiintoinen tunnustus, kiitos avoimuudesta. Palstalla usein herjataan naisia "Disney-kuvitelmissa" ja "Harlekiini-maailmassa" elämisestä, mutta taitaa olla yleisempää, että miehille tulee todellisuus yllätyksenä. Johtuisiko se siitä, että naisille opetetaan tytöistä alkaen, että me emme ole riittävän hyviä tällaisenaan vaan aina pitää muuttaa vartaloaan, hiuksiaan, kasvattaa kynsiä, meikata, pukeutua, miellyttää ulkonäöllä ympäristöä. Kun näin aikuisena naisena katsoo naistenlehtimaailmaa, niin sehän on ihan järkyttävä! Ja alkaa ilmeisesti jo teini- ellei peräti esiteini-iässä Demin kaltaisten lehtien ja sivustojen kautta.

Kokevatko nuoret pojat mitään vastaavaa? Että yhteiskunta/tytöt/muut pojat vaatisivat jatkuvaa oman ulkonäön muokkaamista tullakseen hyväksytyksi?

Mikäs on vakiovastaus näissä tasoteoria-ketjuissa?

Yksinäinen mies: kehitä itseäsi niin saatat joskus kelvata jollekin.

Samalla toki vittuillaan huonosta itsetunnosta.

eli mitäpä luulet kokevatko miehet tai pojat vastaavaa?

Mitä muuta ajattelit asialle olevan tehtävissä?

Jos ongelmana on yksinäisyys, kannattaisi varmaan joskus aloittaa ketju miesten kokemasta yksinäisyydestä. Sellainen, jossa nainen nähdään ihmisenä, ei vain reikänä, ja jossa ei mainita pihaustakaan mistään tasoteorioista, etteivät bordellihullut ja maailmanlopunmaalailijat aktivoidu. Muuten tämä tulee olemaan tätä samaa hyödytöntä jauhamista jatkossakin. Monelle tämä on viihdettä, sille yksinäiselle ehkä ei.

Miesten kokemasta yksinäisyydestä ei sovi puhua.

Se on välittömästi ulìnaa ja naiset uhriutuvat kuten tässäkin ketjussa, ihan ilman että kukaan puhuu tasoista mitään.

fakta on että on miehiä jotka eivät kelpaa naisille.

Omaa syytä? Tietysti. Ruminkin palovammapotilas saa naisen kun on tarpeeksi rahaa ja pitää positiivisen asenteen tähän ihanaan elämään. Ei ehkä sinua, mutta jonku. Siinä voi ainakin uskotella itselleen että nainen rakastaa häntä ihan vain omana itsenään.

Itse lähtisin kuitenkin siitä, että lopetettaisiin sellaiset "jokaiselle on joku jossain " paskanpuhuminen ja kerrottaisiin rehellisesti että ilman kovaa työtä miehet eivät tule kelpaamaan naisille. Lähde: avioeroluvut. On päästy parisuhteeseen mutta miespä ei täytä naisen vaatimuksia joten nainen hakee eroa.

Mitä useampi mies sisäistää tämän jo siellä peruskoulussa, sitä onnellisempia naiset ovat koska sitten parisuhdemarkkinoille tulisi vain miehiä joilla on motivaatiota olla kuin koira, ja täyttää emäntänsä kaikki toiveet ripeästi ja kyselemättä.

Loput miehet sitten voivat kulkea omia teitään, valaistuneena etteivät he nyt varsinaisesti naista tervitse onnelliseen elämään. Eikö tuossa olisi win-win? Tuohan on jo naisilla tilanne. Joku kutsuu sitä voimaantumiseksi?

Useimmat avioerot käsittääkseni johtuvat siitä, että miehet eivät tee työtä avioliitossa. Se, että pääsee parisuhteeseen kun ei ole niinkään merkityksellistä, vaan se, miten siellä suhteessa on. Jos siellä suhteessa lyö elämän lekkeriksi, jättää väliin kotityöt, romantiikan, perhen arkeen osallistumisen, niin aika tarpeeton sellainen mies on. Paremmin ehkä pärjää, jos sen heivaa ulos. Naiset kun arvioivat sitä parisudetta ihan päiväkohtaisesti. Se, että kerran on sanottu tahdon ei riitä, vaan naisen täytyy tuntea voivansa sanoa tahdon ihan jokaisena päivänä. 

Niinhän minä tuossa kerronkin. Kovaa työtä.

Ehkä se pitäisi saada myös nuorten miesten päähän? Voivat itse tosiaan päätellä onko työ sen arvoista.

Toimiva suhde vaatii työtä molemmilta.

Tietysti, sehän on selvää.

Naiset tuntuvat tietävän asian paremmin. Miksi näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Don Juan kirjoitti:

"Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"

Ei mitään. Luulen että suurin osa miehistä vain haluaa että naiset myöntävät tämän.

Että toiset ovat suositumpia (halutumpia) kuin toiset? Olen tiennyt sen lapsesta saakka.

Minulle tämä tuli käytännön tasolla shokkina. Luulin vielä teini-iässä että romanttinen pariutuminen tapahtuu kuten elokuvissa ja telkkarisarjoissa jossa "sankari" (joka ehkä on nörtti) saa lopulta sen kauniin naisen rinnalleen leffan lopussa. Suurin osa näkevät itsensä oman elämänsä sankarina, ja jos sitä kaunista naista ei "automaattisesti" ole siinä rinnalla edes jossain vaiheessa elämää niin se on ainakin alussa melkoinen shokki. Jotkut miehet eivät pääse tästä koskaan yli. Ehkä naisen versio tästä on vanheneminen ja sen tuoma efekti omaan seksuaaliseen vetovoimaan. Ehkä pointtini on enemmänkin se että vartumme helposti tietyssä kuplassa ja kun se puhkeaa jossain vaiheessa niin jäljelle ehkä jää vain tyhjä kuori. Toivoisin enemmän empatiaa, ymmärrystä ja rakkautta toisiamme kohtaan. Peräänkuulutan kuitenkin että asioita täytyy pystyä analysoimaan evoluutiobiologian ja psykologian kautta.

Toki, kyllä minäkin ymmärsin näitä sosiaalisen statuksen taso-eroja jo ala-asteella - mutta koska olin itse suosittu niin se ei tuntunut niin pahalta ja brutaalilta.

Mielenkiintoinen tunnustus, kiitos avoimuudesta. Palstalla usein herjataan naisia "Disney-kuvitelmissa" ja "Harlekiini-maailmassa" elämisestä, mutta taitaa olla yleisempää, että miehille tulee todellisuus yllätyksenä. Johtuisiko se siitä, että naisille opetetaan tytöistä alkaen, että me emme ole riittävän hyviä tällaisenaan vaan aina pitää muuttaa vartaloaan, hiuksiaan, kasvattaa kynsiä, meikata, pukeutua, miellyttää ulkonäöllä ympäristöä. Kun näin aikuisena naisena katsoo naistenlehtimaailmaa, niin sehän on ihan järkyttävä! Ja alkaa ilmeisesti jo teini- ellei peräti esiteini-iässä Demin kaltaisten lehtien ja sivustojen kautta.

Kokevatko nuoret pojat mitään vastaavaa? Että yhteiskunta/tytöt/muut pojat vaatisivat jatkuvaa oman ulkonäön muokkaamista tullakseen hyväksytyksi?

Mikäs on vakiovastaus näissä tasoteoria-ketjuissa?

Yksinäinen mies: kehitä itseäsi niin saatat joskus kelvata jollekin.

Samalla toki vittuillaan huonosta itsetunnosta.

eli mitäpä luulet kokevatko miehet tai pojat vastaavaa?

Mitä muuta ajattelit asialle olevan tehtävissä?

Jos ongelmana on yksinäisyys, kannattaisi varmaan joskus aloittaa ketju miesten kokemasta yksinäisyydestä. Sellainen, jossa nainen nähdään ihmisenä, ei vain reikänä, ja jossa ei mainita pihaustakaan mistään tasoteorioista, etteivät bordellihullut ja maailmanlopunmaalailijat aktivoidu. Muuten tämä tulee olemaan tätä samaa hyödytöntä jauhamista jatkossakin. Monelle tämä on viihdettä, sille yksinäiselle ehkä ei.

Miesten kokemasta yksinäisyydestä ei sovi puhua.

Se on välittömästi ulìnaa ja naiset uhriutuvat kuten tässäkin ketjussa, ihan ilman että kukaan puhuu tasoista mitään.

fakta on että on miehiä jotka eivät kelpaa naisille.

Omaa syytä? Tietysti. Ruminkin palovammapotilas saa naisen kun on tarpeeksi rahaa ja pitää positiivisen asenteen tähän ihanaan elämään. Ei ehkä sinua, mutta jonku. Siinä voi ainakin uskotella itselleen että nainen rakastaa häntä ihan vain omana itsenään.

Itse lähtisin kuitenkin siitä, että lopetettaisiin sellaiset "jokaiselle on joku jossain " paskanpuhuminen ja kerrottaisiin rehellisesti että ilman kovaa työtä miehet eivät tule kelpaamaan naisille. Lähde: avioeroluvut. On päästy parisuhteeseen mutta miespä ei täytä naisen vaatimuksia joten nainen hakee eroa.

Mitä useampi mies sisäistää tämän jo siellä peruskoulussa, sitä onnellisempia naiset ovat koska sitten parisuhdemarkkinoille tulisi vain miehiä joilla on motivaatiota olla kuin koira, ja täyttää emäntänsä kaikki toiveet ripeästi ja kyselemättä.

Loput miehet sitten voivat kulkea omia teitään, valaistuneena etteivät he nyt varsinaisesti naista tervitse onnelliseen elämään. Eikö tuossa olisi win-win? Tuohan on jo naisilla tilanne. Joku kutsuu sitä voimaantumiseksi?

Avioerojen syiden kärkikastia vuodesta toiseen ovat uskottomuus, alkoholi ja (henkinen/fyysinen) väkivalta, jossakin järjestyksessä. Itsekin kerran eronneena voin kertoa, että siihen ei kukaan lähde kevyin perustein. Avioero ei ole kivaa, kevyttä eikä edes halpaa. Sittemmin on kokemusta onnellisesta avioliitosta, ja nähdäkseni sen salaisuus on molemminpuolisen kunnioituksen (ilman sitä muu on turhaa) lisäksi vastavuoroisuus. Vain toinen ei anna ja vain toinen ei ota. Ei kyse ole vain toisen toiveiden täyttämisestä.

Ihmiskuvasi on kovin surullinen, ja todella uskon, että itsetunnon kehittäminen (se löytyy sisältä, ei ulkoa) voisi muuttaa sitä parempaan suuntaan. Siihen saakka kannattaa unohtaa parisuhdekuviot ja keskittyä niihin omiin teihin...joka tapauksessa, siltä varalta, että meillä on vain tämä yksi, ainutkertainen elämä.

Helpottaako jos kerron etten puhu itsestäni. Olen muuten myös naimisissa.

Suosittelen omia teitä kaikille miehille jotka eivät ole valmiita tekemään töitä liittonsa eteen. Töihin tosiaan kuuluu sekin, ettei vain juo viinaa kavereiden kanssa ja kotiin tullessa hakkaa vaimoaan.

Miten helpottaa? Olen hämmentynyt, ei tässä ole mitään vaikeaa. Keskustelija on vaihtunut välissä. Tosin jos kykenet noin hyvin samaistumaan useamman yksinäisen miehen mielenmaisemaan, kannattaa varmaan tuoda näissä ketjuissa esille se, että tasoteoriasta jankkaus aihevapaalla on hedelmätön lähtökohta, jos tavoitteena on saada yksinäisten miesten ääni kuuluviin, tai sympatiaa heille. Ratkaisujahan ei tosiaan ole muita kuin itsensä kehittäminen tai tilanteeseen sopeutuminen. Noista omista teistä ollaan koko ajan oltu samaa mieltä, ehdottomasti suositeltavaa kaikille. Ihan liian moni märehtii sitä, mitä muut mahdollisesti ajattelevat, mutta ymmärrän sen kuuluvan nuoruuden epävarmuuteen. Siitä on kuitenkin mentävä eteenpäin jossain kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Varmaan sanoit ennen treffejä tästä vaatimuksestasi? Etkö? Joo, kannattaa opetella. Ei kyllä liity aiheeseen mitenkään nähdäkseni. 

Sehän on tiedetty fakta ettei venäläistä naista mennä tapaamaan ilman tuomisia. Jos ei tiedä sitten voi kysyä.

Apua, jos tuolla asenteella lähdetään käymään Baltiassa/Venäjällä! Tulee äkkiä oharit.

Mitä sitten? Ei kai se nyt niin paha asia ole, jos saa pakit naiselta, jonka kanssa ei deittailupuoli synkkaa. Jos nainen haluaa, että aina hänelle ostellaan lahjoja, mutta mies haluaa jonkun toisenlaisen suhteen, niin eikö ole vain hyvä, että heti tulee selväksi, että nyt haetaan ihan erilaista juttua ja ei kannata jatkaa. Eivät kaikki miehet edes halua sellaista suhdetta, jossa naisen kiinnostus ostetaan lahjoilla. Ja kaikkien mielestä shoppailu ei ole romantiikkaa.

Silloin ei mätsätä hänen kanssaan. Ukoilla on kumma tapa lähteä treffeille heille sopimattomien naisten kanssa.

Olin virheluulossa, että treffeistä sopivat kumpikin. Mutta kai tämäkin on jotain venäläistä kulttuuria sitten, että mies vaan ilmoittaa asiasta ja nainen alistuu. Kitisee sitte jälkikäteen netissä että ihan vääränlaisia miehiä puskee treffeille.

Ei vaan treffeille tullaan lahjojen kanssa ja omataan muutoinkin käytöstapoja. Siinä olet oikeassa että Venäjällä miehet tykkää ottaa ohjat käsiinsä.

Mitä lahjoja ensimmäisille treffeille voisi harkita? Mietin tässä, että jos uskaltaudun pyytämään kivanoloista venäläisnaista treffeille, niin mikä olisi sopiva lahja? Onko timanttikaulakoru liian yliampuva, vai tekisikö sillä vaikutuksen? Prismasta ostettu suklaarasia taitaa olla liian vaatimaton? Mietin myös jotain kauneushoitolalahjakorttia, mutta voiko sen tulkita vihjailuksi siitä, että nainen ei olisi tarpeeksi kaunis? Jos vien kalliin samppanjapullon, niin onko se liian tylsä ja mielikuvitukseton?

Anna jotain hyviä vinkkejä! Ja rahasta ei ole pulaa. Voisin periaatteessa antaa ekoilla treffeillä lahjaksi vaikka auton (ei nyt mitään Ferraria, mutta Bemarin), mutta tässä on vähän se riski, että jos naisella ei olekaan ajokorttia... Mutta tekisikö Bemari venäläisnaiseen vaikutuksen? Mietin, että jos se olisi keino erottautua muita miehistä ja nainen sitten rakastuisi juuri minuun. Tokihan suhteessa käyttäisin myös häneen rahaa anteliaasti, ja sen haluaisinkin hienovaraisesti naiselle viestittää jo ensimmäisillä treffeillä, koska oletan, että venäläisnaista kiinnostaa juuri tämä puoli.

Ei meidän kanssa tarvitse övereitä vetää :)

Ensitreffeille saa tulla kukkien ja kauniin suklaarasian kanssa. Jos nyt ehdottomasti haluat tehdä vaikutuksen ostaisin suuren herkkukorin mitä myydään hypermarketeissa sekä Stockalla. Verkkokaupastakin niitä taitaa saada myöskin.

Kalliit lahjat tulevat vasta suhteen ollessa vakaa. Silloin pääset oman harkinnan mukaan ostamaan ”isompia” lahjoja. Tiedän kuitenkin venäläisnaisia mitkä tulee mielettömän onnelliseksi pelkästään kukista ja suklaasta. Opettele tuntemaan häntä niin tiedät mistä hän pitää.

Nyt kun tämä keskustelu on saanut sivujuonteeksi venäläisen deittailun, niin mitä mieltä olen Yle Areenassa olevasta dokumentista Venäläinen vaimokoulu?

Itselleni tuli ainakin siitä aika surullinen olo, kun tuntui etteivät ihmiset oikeasti kohdanneet toisiaan. Itse koulutus oli tietysti vähän överiä, mutta se, millainen käsitys niiden naisten puheista tuli pariutumisesta Venäjällä, oli kyllä aika kaukana romantiikasta.

Monelta osin olen onnellinen asuessani Suomessa. Voin valita kenen kanssa päädyn yhteen. Venäjällä joudut pakostakin laittamaan kaikki peliin päästäksesi ulos köyhyydestä. Onnekkailla on menestyvät firmat jolloin miehen saanti ei olekaan ekana mielessä. Monien arki näyttäytyy kumminkin tuollaisena johtuen pienistä palkoista tai työttömyydestä.

Omalla tavallaan miehet tietää saapuessaan Venäjälle naisten juurisyyt lähteä sieltä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän tämän pointin ja tasoteoriankin jossain määrin, mutta eikö tässä nyt pitäisi naisten sijaan kääntää syyttävä sormi kohti niitä kärkipään alfamiehiä kohti, jotka p*nee kaikkea mikä liikkuu. Heidän pitäisi tuntea vähän sympatiaa "alempitasoisia" miehiä kohtaan ja valita vain niitä omantasoisia kumppaneita. Nythän on niin, että naiset yrittää niitä tasokkaampia miehiä, jotka nauttivat saamastaan huomiosta ja käyttävät naisia hyväkseen. Nainen pettyy kun mies toisensa jälkeen kohtelee huonosti ja toteaa, että on mieluummin yksin. Jos alfamiehet pariutuisi jo nuorena sen kukasta kukkaan hyppäämisen sijaan, löytäisi sekä miehet että naiset helpommin hyvän puolison.

Höpönhöpön. Juuri tuossa tasoteoria menee harhaan. Molemmille sukupuolille kuuluu nuoreen aikuisuuteen seurustelun "harjoittelu" eli ensimmäiset seurustelusuhteet ja seksikokeilut, joiden ei vielä kuulukaan johtaa loppuelämän parisuhteeseen. Tulee pettymyksiä mutta myös kokemuksia.

No tämähän se on. On olemassa (isohko?) joukko miehiä, joiden mielestä niitä kokemuksia saisi olla vain pojilla ja miehillä. Ei missään tapauksessa tytöillä ja naisilla: tytöt ja naiset eivät saa seurustelusta ja seksistä kokemusta vaan he menevät siitä pilalle.

paskapuhetta, tämä on aivan omaa keksintöänne. Jos häpeät panojasi, älä projisoi sitä miehiin.

Ihan totta? Olenko nähnyt (painajais)unta kaikista niistä keskusteluista, joissa puhutaan h#orista, h#roista, kyl#pyöristä, sp#rmaämpäreistä ja m#llirännestä ja hehkutetaan (seksistä tykkääviä) neitseitä?Huh, ihanaa ettei se ollutkaan totta!

Vedänkö taas sen Valerien mukaan... feministi joka haaveili miesten hävittämisestä sukupuuttoon?

Voidaan siis vetää keskusteluun aina, kaikkialla että ryhjmä naisia jotka haluavat hävittää miehet. Sinun tulee sanoutua irti heidän ajatuksistaan.

Ei se taida oikeasti noin mennä, vai mitä?

Olen ihan oikeasti helpottunut, että joku mies tällä palstalla tunnustaa (sic!), ettei pidä naisen seksuaalista kokeneisuutta pahana asiana. Tuo näkemys on jotenkin niin läpitunkevasti esillä aihetta edes etäisesti sivuavissa keskusteluissa, että olin alkanut uskoa, että miehet ihan todella ajattelevat noin.

Tässä ketjussa esitetty esimerkki, jossa kerrottiin 10 miehen ja 10 naisen seksikokemusten kuvitteellisesta jakautumisesta, ja sen herättämä ajatus siitä, että 8 miestä noukkii vain murusia alfan pöydän alta, ei siis edusta mitään yleistä ajatustapaa, vaan nuo 8 miestä ovat ihan onnellisia kumppaneineen, vaikka nainen onkin ehkä ehtinyt hankkia kokemusta sen yhden suositun miehen kanssa? Hienoa. Yksikään mies ketjussa ei tosin sanonut tätä ääneen, mutta jatkossa uskon, että vaikeneminen ei ole myöntymisen vaan vastustamisen merkki. :)

Mieshän siinä se h***a on? Sillä on kymmenes kumppani menossa, muilla miehillä eka ja naisilla kaksi.

Pointti tasoissa on siinä, että tuolla on noita miehiä. Miksi siellä on niitä? Naiset haluavat pitää hauskaa (kaikki oikeus) tai joku voi luulla "kesyttävänsä" sen miehen ja sitten ihmettelee kun mies menee ja pettää. 

Keskustelu on valitettavasti usein samaa tasoa kuin alettaisiin vänkäämään siitä että tuli polttaa. Niinhän se tekee, osaa kiinnostaa tietää miksi näin on (vaikkapa lämpötilalla on jotain tekemistä asian kanssa, palavalla materiaalilla, palokuormalla jne) kun taas toiset alkaa raivoamaan että mitäs tunget kättäsi sinne nuotioon ja haukkuvat vajaaksi.

Koita siinä sitten jutella asiasta. Ja mitä tulelle pitäisi tehdä? Ei mitään jos se on hallinnassa. Sitä kun tarvitaan monessa paikassa edelleen, on aina tarvittu.

Heteronainen saa suhteen heteromiehen kanssa jos vain haluaa. 

Tämä pitää liki aina paikkansa. 

Se vain että heteronaisen oma houkuttelevuus tietysti ratkaisee voiko sadasta tarjokkaasta valita esim 20:n vai 80 haluamansa joukosta. 

Mitä vähemmän houkuttelevampi heteronainen se lähempänä on tuo 20/100 asetelma. 

Olen joskus kertonut tällä palstalla mikä tekee naisesta ei-houkuttelevan, mutta ne postit on poistettu. Mikä on kummallista koska juuri tällaisen tiedon luulisi olevan Vauvassa tarpeellista tietoa. 

Heteromies taasen ei saa välttämättä koskaan suhdetta yhteenkään heteronaiseen, koska luonnonlait.