Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?

Mummoni sanoi, "Jumala antoi ihmiselle järjen että sitä käytettäisiin". Biologia asettaa reunaehdot mutta ei määrää ihmisen pariutumiskäyttäytymistä. Ihmislaji kehittyi yhteisöissä joissa oli ehkä pari sataa jäsentä, joista vain murto-osa mahdollisia kumppaneita. Monet sopeutumat jotka olivat hyödyllisiä 200000 vuotta sitten ovat nykypäivänä haitallisia, pariutumisessa valitettavasti enemmän kuin useimmilla muilla elämänalueilla. Onneksi suurella osalla ihmisiä on järki, itsehillintä, kyky itsereflektioon ja virheistä oppimiseen. Puutteet näillä alueilla näkyvät tässäkin ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi olisi kiintoisaa kuulla, kumpi on totta seuraavista, molempia on nähty samoissa keskusteluissa:

A) Naisista 90% on miesten 10% perässä. Naiset jäävät vasten tahtoaan sinkuiksi, koska luulevat, että sänkyyn halukas komistus haluaisi myös parisuhteen.

B) Nainen saa parisuhteen lähes koska vain haluaa.

Kummatkin ovat teorian mukaan totta. Selvennän: Naisista 90% on miesten top 10% perässä. Halutessaan nainen saa lähes milloin vain parisuhteen vaikkapa bottom 30% kanssa, mutta ei luultavasti top 10% kanssa.

Pähkinänkuoressa: Top 10% miehistä ei etsi parisuhdetta, valinnanvaraa löytyy niin paljon. Naiset jäävät sinkuiksi koska luulevat/toivovat että seksi top 10% kanssa johtaisi parisuhteeseen. Nainen saisi parisuhteen helposti, mutta ei top 10% miehen kanssa. 

Loppukysymys: Puhuttaessa naisista tässä kontekstissa tarkoitetaan kaikkia naisia. Samanlaiset käyttäytymistavat ovat kaikilla naisilla. Riippuen omasta tilanteestaan nainen ei välttämättä voi totetuttaa teorian mukaista peruskäytöstään, 10% etsimistä. Esimerkki: Löytääkseen seuraa 50 vuotias nainen ei voi käyttäytyä samoin kuin 22 vuotias nainen, seuraa ei vain löydy jos käyttäytyykin.

Tässä on jotenkin niin kaikki niin päin hemmettiä, että tämä vetää ihan sanattomaksi. Varmaan kaikille parhaaksi että tämmöisten pyörittelijät jäävät pariutumatta.

Totta, sanattomaksi vetää kun meni jauhot suuhunXD

Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.

Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.

Erään täälläkin joskus likatun iltasanomien gallupin mukaan alle 30-vuotiassa miehillä, joilla on yli 100 seksikumppania on saman verran seksikumppaneita kuin huonoimmalla 90 %:lla... 

-sivusta

Nyt en ihan ymmärrä, mitä haluat sanoa? Siis koko teoria perustuu siihen, että miehillä on tavoitteena saada mahdollisimman paljon eri seksikumppaneita?

Useampaan otteeseen on kerrottu, että kyse ei nimenomaan ole parisuhteista vaan seksuaalisesta markkina-arvosta. Parisuhdeseksi ei siis korota markkina-arvoa, vain irtoseksi? Jos yksi mies saa parisuhteessa seksiä joka toinen päivä ja toinen irtoseksiä joka toinen kuukausi, niin tuon jälkimmäisen MA on korkeampi, vaikkei ensimmäinen edes yrittäisi vongata muita koska vakikumppani riittää hänelle?

VMP.

Huokaus taas...

jos mies ei saa "irtoseksiä" about halutessaan (vaikka fwb järjestelyllä muutaman naisen kanssa) niin ei se ole alfa.

Jos beta on niin typerä ettei ryhdy parisuhteeseen kun sellaisen saa niin minkäs teet.

ajattele miehiä vaikka asuntoina. Suurin osa on ihan tavallisia kaksioita ja kolmioita eikä niissä asumisessa ole mitään vikaa.

Harva silti kieltäytyisi suurestam hyväkuntoisesta merenranta okt:sta, varsinkaan jos siihen kuuluisi huolto ja siistijät. Kaikilla naisilla ei tietenkään niihin riitä rahkeet koska tonttitilaa on vähän.

Ja ei, mies ei ole asunto. Ajattelin helpottaisiko konseptin hahmotus.

Anteeksi nyt henkilökohtaisuuksiin meno mutta väkisinkin tulee mieleen ettei tälläistä kirjoittava ole ollut parisuhteessa tai ostamassa taloa. Olenko oikeassa?

et saa anteeksi

Olen naimisissa ja asun omistusasunnossa. Myös auto löytyy.

Onko vaimosi ja asuntosi sellaisia jotka vaihtaisit yleisillä (ulkoisilla) mittareilla parempaan heti jos onnistuisi? Huolimatta siitä onko kumpikaan sellainen joka sopii sinun elämääsi?

En tietenkään sen jälkeen kun valinta on tehty.

Siinä vaiheessa kun valitaan asuntoa niin varmasti ottaisin merenrantakämpän jos sellainen edullisesti hyvältä alueelta löytyisi.

Ihanko totta? Nyt jos joku haluaisi päikkäin vaihtaa, niin et vaihtaisi? Miksi?

tottunut, vähän ränsistynyt tää alkaa olla paikoittain, mutta 20 vuotta tekee ihmeitä. Uudessa kämpässä kuitenkin löytyisi aina jotain ikäviä juttuja joita sitten vertailis vanhaan. Ja kaikki tietää kuinka käy jos uudesta yrittää tehdä vanhan kaltaisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Bernie Ecclestone, ikä 89, puolisona brassimalli (toki nyt jo 44).

Olisiko noin ilman 2.3 miljardin omaisuutta? Paha sanoa.

Kerrotko vielä, miksi Bernie on mielestäsi onneton surkimus (nykymuotoisen F1-sarjan luoja, suurliikemies, miljardiomaisuuden itselleen kehittänyt)? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Bernie Ecclestone, ikä 89, puolisona brassimalli (toki nyt jo 44).

Olisiko noin ilman 2.3 miljardin omaisuutta? Paha sanoa.

Paitsi, että Bernie ei voi olla ihan onneton surkimus, kun on onnistunut haalimaan tuon omaisuuden. Ei taida olla ihan pelkästä lottovoittajasta kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Varmaan sanoit ennen treffejä tästä vaatimuksestasi? Etkö? Joo, kannattaa opetella. Ei kyllä liity aiheeseen mitenkään nähdäkseni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Varmaan sanoit ennen treffejä tästä vaatimuksestasi? Etkö? Joo, kannattaa opetella. Ei kyllä liity aiheeseen mitenkään nähdäkseni. 

Sehän on tiedetty fakta ettei venäläistä naista mennä tapaamaan ilman tuomisia. Jos ei tiedä sitten voi kysyä.

Apua, jos tuolla asenteella lähdetään käymään Baltiassa/Venäjällä! Tulee äkkiä oharit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Bernie Ecclestone, ikä 89, puolisona brassimalli (toki nyt jo 44).

Olisiko noin ilman 2.3 miljardin omaisuutta? Paha sanoa.

Paitsi, että Bernie ei voi olla ihan onneton surkimus, kun on onnistunut haalimaan tuon omaisuuden. Ei taida olla ihan pelkästä lottovoittajasta kyse.

Kenties hän on surkimus koska teoria. Hän on erinnut kahdesti ja naiset on ne jotka hakee erot. Hän elättää lapsiaan ja on ilmeisesti vielä hyvä isä. Hän on selkeä betaelättäjä! Ja palstan mukaan siis surkimus.

En tiedä, kunhan arvailen mitä mahtaa sen päässä pyöriä joka piti esimerkkinä surkimuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aina itse ymmärtänyt tasoteorian selittävän urosten ongelman löytää sopiva naaras kahden eri väittämän kautta:

1. Naiselle aina riittää ottaja, oli nainen millainen tahansa. Tämä johtaa väistämättä siihen, että naisen ei tarvitse ottaa mielestään epätyydyttävää miestä, koska tarjolla on aina joku parempi.

2. Se joku parempi päihittää kilpailussa heikomman uroksen ja vie kaikki naaraat.

Nyt haluaisin selityksen että miten tämä on naisten vika, kun molemmat ylläolevista kuvaavat nimenomaan miehen käyttäytymistä. Urokset tappelevat naaraista ja väistämättä joku häviää taiston. Naaras ottaa parhaan, jonka saa, niin uroskin tekee aina kun mahdollista. Hävinnyt uros on valmis ottamaan alempitasoisen naaraan, ja naaras joko kelpuuttaa uroksen tai jää ilman.

Nähdäkseni ratkaisu ongelmaan nimenomaan olisi että miehet lakkaisivat ottamasta niitä tasoaan alempia naisia ja alkaisivat sitten vaikka pariutua keskenään tai jäisivät kokonaan ilman. Näin meille heikommilla naisilla ei olisi enää ylitarjontaa miehistä ja se loisi tasapainoa kysynnän ja tarjonnan suhteeseen. ;)

Niin eli rumilla naisilla ei olekaan mitään väliä?

En sanonut varsinaisesti niin. Tarjosin vain ratkaisua ongelmaan, joka tämän teorian mukaan johtuu siitä että kysyntä ja tarjonta ei kohtaa. Nähdäkseni se, että mies ottaa tarvittaessa myös alempitasoisen naisen, ei ole naisten aikaansaama ongelma vaan miesten. Tästä käytöksestä kuitenkin seuraa, että naiset kuvittelevat olevansa tavalliselle miehelle liian tasokkaita, koska joskus saavat parempaakin, ja siksi tavalliset, mukavat miehet jäävät ilman seksiä (tai parisuhdetta, mikä vaan se onkin se asia mitä mies haluaa).

Ei, vaan jäävät ilman ihan siitä yksinkertaisesta syystä että eivät kiinnosta naisia. Se asia ei muutu vaikka parempia miehiä ei olisi naisille tarjolla.

Nimenomaan näin. Kun tarjolla ei ole seksikästä miestä, mä en harrasta seksiä. Joskus saattaa kestää pitkäänkin selibaatissa. Sitten kun taas tapaan jonkun kiinnostavan, herättelen uinuvan libidoni ja pidän hauskaa koko kuivan kauden edestä. Jos yhtäkkiä kaikki muut maailman miehet katoaisivat ja jäljelle jäisi vain esim. Timo Soini, niin mä en enää ikinä harrastaisi seksiä miehen kanssa. Piste. En mä alkaisi joustamaan kriteereistäni. Ei siinä olisi mitään järkeä mun kannaltani. Ehkä miehelle nainen muuttuu seksikkääksi jos tämä on ainoa mahdollisuus. Mies ei muutu seksikkääksi olemalla ainoa mahdollisuus, ainakaan minun silmissäni.

Et sinä voi tehdä tuollaista johtopäätöstä, koska et ole ollut tuollaisessa tilanteessa jossa maailmassa on vain yksi mies. Olet aina voinut luottaa siihen, että kuiva kautesi (ptikäkin sellainen) jossain vaiheessa loppuu kun tapaat mielenkiintoisen miehen.

Entä jos maailmassa olisi vain yksi mies joka pitää huolta sinusta ja hankkii ravinnon ja suojan sinulle ja itselleen? Veikkaan että alkaisi mies näyttää paljon kiinnostavammalta.

Hän vaikuttaisi kyllä hyödyllisemmältä. Mutta ei tuo tilanne tekisi häntä seksuaalisesti kiinnostavammaksi. Ei se minulla mene niin, että mies kuin mies käy, jos muita ei ole näköpiirissä. Ja vaikka seksistä todella paljon tykkäänkin, niin kyllä pitkät sinkkuajatkin olen pärjännyt ihan hyvin jokapäiväisen sooloseksin avulla, eikä suinkaan ole tullut sellaista miehenhimoa, että ensimmäinen vastaantulija kelpaisi.

Oikeastihan tilanteessa, jossa maailmassa olisi vain yksi mies, ei kannattaisi laittaa kaikkia kortteja ja selviytymistään hänen varaansa, vaan olisi fiksua ryhmäytyä muiden naisten kanssa - etenkin itseäni reippaampien ja osaavampien - ja luoda oikeita ystävyyssuhteita, ja olla muutenkin avoin uusille naistuttavuuksille. Tuo tilanne, jonka kuvasit, vaikuttaa jonkinasteiselta sivilisaation romahdukselta, ja siinä tilanteessa seksijärjestelyt ei ole ykkösprioriteetti vaan hengissä selviytyminen ja luotettavan porukan kanssa lyöttäytyminen yksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.

Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.

murusia putoaa reunalle?

Ei se että naiset mieluiten panevat tiettyjä kundeja sano että loput olisi ilman ketään.

Kymmenen miestä, kymmenen naista

Yksi mies on nainut jokaista naista

loput miehet yhtä.

Kuka on seksuaalisesti menestynein ja halutuin mies?

Niin mikä tässä oli se ongelma? Kaikille miehille riitti kuitenkin yksi nainen, yksi mies vaan sai useampaa naista. Olisiko kaikkien kymmnen naisen ja kymmnen miehen pitänyt muhinoida keskenään ristiin, että kaikilla olisi ollut yhtä paljon? Onko ongelma siis se, että yksi mies on naisten mielestä muita parempi, ja siksi saa enemmän? 

Sitten yleinen kysymys:

Haluaisin myös oikeasti tietää, miten "alfa" määritellään, kuten tässä ketjussa aiemminkin kysyttiin, jos kerta kyse ei ole siitä että, kuka saa eniten? Tunnen aika vähän miehiä jotka ei oikeasti koskaan saa halutessaan. Niitäkin harvoja jotka tunnen, yhdistää se yksi ominaisuus että he ovat sosiaalisesti melko taitamattomia (esimerkiksi eivät osaa keskustella naisen kanssa lainkaan, kuvittelevat että kun nainen hymyilee se on suunnilleen kutsu käydä iholle) ja siitä syystä aika katkeria, mikä näkyy käytöksessä naisia kohtaan.

ei ongelmaa

todettiin vain että yksi mies oli haluttavampi kuin muut 9

Sitäkö ei saa ääneen sanoa?

Sitäkö ei saa miettiä miksi ko. mies oli haluttavampi?

Saa sen toki ääneen sanoa ja saa sitä miettiä. En vain usko että tällaisen hypoteettisen todellisuuden pohdiskelu johtaa kovin hedelmälliseen lopputulokseen.

Voi kun ainostaan tuo esimerkki on hypoteettinen. Ilmiönä se on läsnä 24/7

Entä sitten? Miksi ne 9/10 miehestä keskittyvät siihen kymmenenteen eivätkä itseensä?

kerroin asiasta, en valittanut ongelmaa.

vastaus jälleekn kerran: ei siinä mitään. 

Niiden 9 miehen kannattaisi ajatella kuten MGTOW ja jättää naiset omaan arvoonsa, kisailemaan siitä yhdestä. Silti ne reppanat nykyään ovat mielellään se viimeinen vaihtoehto johon nainen palaa kun hauskanpito loppuu. Nyt naiset ovat vain onnistuneet myymään sen siten, että parisuhde olisi myös miehille se suurin palkinto ja hauskanpito on suurimmalle osalle miehistä aivan tarpeeton välivaihe ennen ihanaa vauva- & remonttiarkea

”ei ongelmaa

todettiin vain että yksi mies oli haluttavampi kuin muut 9

Sitäkö ei saa ääneen sanoa?

Sitäkö ei saa miettiä miksi ko. mies oli  haluttavampi?”

Mitä noista yllämainituista vastauksessasi ajattelit tekeväsi: toteavasi, että yksi mies on haluttavampi, vai miettiväsi, miksi ko. mies on haluttavampi - vaiko kenties erittäväsi ratkaisua (asiaan, joka ei ole ongelma)?

eikös sitä kykene ensin tekemään "toteamisen" ja sen jälkeen "miettimisen eli analysoinnin" ?

Ratkaisun mukaan vääntäminen oli jälleen kerran ihan sinun olkiukkojasi. Mikä v**tu siinä on niin vaikeaa olla lisäämättä omia miesvihafantaisoitaan näihin ketjuihin?

” Niiden 9 miehen kannattaisi ajatella kuten MGTOW ja jättää naiset omaan arvoonsa, kisailemaan siitä yhdestä. ”

Jos tuo on mielestäsi analysointia eikä toimintasuositus, niin nostan kädet pystyyn. En voi enempää rautalangasta vääntää, joten luovutan. Voitit pulu nyt tämän shakin, onnea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Varmaan sanoit ennen treffejä tästä vaatimuksestasi? Etkö? Joo, kannattaa opetella. Ei kyllä liity aiheeseen mitenkään nähdäkseni. 

Sehän on tiedetty fakta ettei venäläistä naista mennä tapaamaan ilman tuomisia. Jos ei tiedä sitten voi kysyä.

Apua, jos tuolla asenteella lähdetään käymään Baltiassa/Venäjällä! Tulee äkkiä oharit.

Kenen mielestä tiedetty fakta? En minä ole kuullut moisesta. Lisäksi jos sinä olet suomalaisessa Tinderissä, puhut suomea ja sanot olevasi 50% venäläinen, niin ei ole ehkä ihan verrannollinen asia siihen että lähtee etsimään naista jostain Moskovasta. 

Mitä ei tiedä, ei voi kysyä. Kyllä omista poikkeusvaatimuksista pitää ihan itse osata avata suunsa. Edelleenkään tämä ei liity aiheeseen vaan on sun tolloutta ja kulttuurien eroja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aina itse ymmärtänyt tasoteorian selittävän urosten ongelman löytää sopiva naaras kahden eri väittämän kautta:

1. Naiselle aina riittää ottaja, oli nainen millainen tahansa. Tämä johtaa väistämättä siihen, että naisen ei tarvitse ottaa mielestään epätyydyttävää miestä, koska tarjolla on aina joku parempi.

2. Se joku parempi päihittää kilpailussa heikomman uroksen ja vie kaikki naaraat.

Nyt haluaisin selityksen että miten tämä on naisten vika, kun molemmat ylläolevista kuvaavat nimenomaan miehen käyttäytymistä. Urokset tappelevat naaraista ja väistämättä joku häviää taiston. Naaras ottaa parhaan, jonka saa, niin uroskin tekee aina kun mahdollista. Hävinnyt uros on valmis ottamaan alempitasoisen naaraan, ja naaras joko kelpuuttaa uroksen tai jää ilman.

Nähdäkseni ratkaisu ongelmaan nimenomaan olisi että miehet lakkaisivat ottamasta niitä tasoaan alempia naisia ja alkaisivat sitten vaikka pariutua keskenään tai jäisivät kokonaan ilman. Näin meille heikommilla naisilla ei olisi enää ylitarjontaa miehistä ja se loisi tasapainoa kysynnän ja tarjonnan suhteeseen. ;)

Niin eli rumilla naisilla ei olekaan mitään väliä?

En sanonut varsinaisesti niin. Tarjosin vain ratkaisua ongelmaan, joka tämän teorian mukaan johtuu siitä että kysyntä ja tarjonta ei kohtaa. Nähdäkseni se, että mies ottaa tarvittaessa myös alempitasoisen naisen, ei ole naisten aikaansaama ongelma vaan miesten. Tästä käytöksestä kuitenkin seuraa, että naiset kuvittelevat olevansa tavalliselle miehelle liian tasokkaita, koska joskus saavat parempaakin, ja siksi tavalliset, mukavat miehet jäävät ilman seksiä (tai parisuhdetta, mikä vaan se onkin se asia mitä mies haluaa).

Ei, vaan jäävät ilman ihan siitä yksinkertaisesta syystä että eivät kiinnosta naisia. Se asia ei muutu vaikka parempia miehiä ei olisi naisille tarjolla.

Nimenomaan näin. Kun tarjolla ei ole seksikästä miestä, mä en harrasta seksiä. Joskus saattaa kestää pitkäänkin selibaatissa. Sitten kun taas tapaan jonkun kiinnostavan, herättelen uinuvan libidoni ja pidän hauskaa koko kuivan kauden edestä. Jos yhtäkkiä kaikki muut maailman miehet katoaisivat ja jäljelle jäisi vain esim. Timo Soini, niin mä en enää ikinä harrastaisi seksiä miehen kanssa. Piste. En mä alkaisi joustamaan kriteereistäni. Ei siinä olisi mitään järkeä mun kannaltani. Ehkä miehelle nainen muuttuu seksikkääksi jos tämä on ainoa mahdollisuus. Mies ei muutu seksikkääksi olemalla ainoa mahdollisuus, ainakaan minun silmissäni.

Et sinä voi tehdä tuollaista johtopäätöstä, koska et ole ollut tuollaisessa tilanteessa jossa maailmassa on vain yksi mies. Olet aina voinut luottaa siihen, että kuiva kautesi (ptikäkin sellainen) jossain vaiheessa loppuu kun tapaat mielenkiintoisen miehen.

Entä jos maailmassa olisi vain yksi mies joka pitää huolta sinusta ja hankkii ravinnon ja suojan sinulle ja itselleen? Veikkaan että alkaisi mies näyttää paljon kiinnostavammalta.

Hän vaikuttaisi kyllä hyödyllisemmältä. Mutta ei tuo tilanne tekisi häntä seksuaalisesti kiinnostavammaksi. Ei se minulla mene niin, että mies kuin mies käy, jos muita ei ole näköpiirissä. Ja vaikka seksistä todella paljon tykkäänkin, niin kyllä pitkät sinkkuajatkin olen pärjännyt ihan hyvin jokapäiväisen sooloseksin avulla, eikä suinkaan ole tullut sellaista miehenhimoa, että ensimmäinen vastaantulija kelpaisi.

Oikeastihan tilanteessa, jossa maailmassa olisi vain yksi mies, ei kannattaisi laittaa kaikkia kortteja ja selviytymistään hänen varaansa, vaan olisi fiksua ryhmäytyä muiden naisten kanssa - etenkin itseäni reippaampien ja osaavampien - ja luoda oikeita ystävyyssuhteita, ja olla muutenkin avoin uusille naistuttavuuksille. Tuo tilanne, jonka kuvasit, vaikuttaa jonkinasteiselta sivilisaation romahdukselta, ja siinä tilanteessa seksijärjestelyt ei ole ykkösprioriteetti vaan hengissä selviytyminen ja luotettavan porukan kanssa lyöttäytyminen yksiin.

Tuossa edellisessä kommentissa (Entä jos maailmassa olisi vain yksi mies joka pitää huolta sinusta ja hankkii ravinnon ja suojan sinulle ja itselleen? Veikkaan että alkaisi mies näyttää paljon kiinnostavammalta.) näkyi jälleen se palstalla aiemminkin näkemäni miesten logiikka, jonka mukaan joku mies tosiaan alkaa näyttää kiinnostavammalta, jos muita ei ole tai niiltä muilta saa pakit. Näinhän se ei tosiaan mene. Olen itse yrittänyt selventää asiaa baarivertauksella, joka tietysti on hyvin pelkistetty eikä ota huomioon esim. asiakkaiden vaihtuvuutta. Baarin tilalla voi käyttää nettideittisaittia tai muuta "poolia":

Jos menen baariin, jossa on sata miestä, heidän joukossaan voi olla esim. viisi sellaista miestä, jotka herättävät kiinnostukseni. Yksi heistä lähtee pois heti saavuttuani, kaksi on selvästi iskenyt silmänsä joihinkin muihin naisiin ja he hakeutuvat näiden seuraan, yksi tulee juttelemaan minulle ja osoittautuu törpöksi sovinistiksi ja yksi osoittaa nonverbaalisella viestinnällään, ettei halua minuun kontaktia (kääntää katseen pois, kääntyy poispäin tms).

Muuttuvatko ne 95 muuta tämän jälkeen kiinnostaviksi? Ei tietenkään. Se, että en saanut ketään niistä viidestä, jotka kiinnostivat (tai olisin saanut mutta kiinnostus loppui) ei millään tavalla vaikuta jäljellä olevien miesten kiinnostavuuteen. Vaihdan toiseen baariin tai palaan yksin kotiin.

Ja ihan sama siellä nettideittipalstalla: kun nettideittailin, tein aloitteen niille miehille, joiden profiili herätti kiinnostukseni. Jos he eivät vastanneet/homma ei edennyt, en alkanut viestitellä niille miehille, jotka olin jo rankannut kiinnostamattomiksi vain saadakseni edes jonkun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoria on toteava teoria. Siinä tehdään huomioita pariutumisesta. Esim "rikkaalla ja pitkällä miehellä on keskimäärin enemmän vientiä, kuin lyhyellä ja rahattomalla".

Ikävä kyllä moni teoriasta kiinnostunut lähtee ottaa tämän alkuasetelman jälkeen suuren harha-askeleen. Toteamisesta halutaan siirtyä toimintaan, tilanne halutaan korjata, halutaan aktiivista muutosta. Tämä on jo itsessään askel pois "teoriasta", joka on vain huomioita ja tilastoja, mutta lisäksi tuottaa haitallista toimintaa, kuten syyllisen etsiminen.

Yhtäkkiä keskustelussa korostuukin "kenen takia". Huomiot nähdään ongelmina ja ongelman alkulähde on... no riippuu keneltä kysytään. Nainen, mies, yhteiskunta, lait, historian tapahtumat, kulttuurin muutos, media..

Itse olen sillä linjalla, että ympäröivästä maailmasta on hyvä tehdä havaintoja. Näitä havaintoja kannattaa käyttää itsensä kehittämiseen, koska on (mielestäni) elämän tarkoitus olla paras mahdollinen versio itsestään ja löytää se tapa olla ja elää, joka tuntuu hyvältä ja luonnolliselta.

Tasoteorian kautta todettu tilanne, jossa miehiä on määrällisesti enemmän kuin naisia ja kaikki yksilöt (miehet tai naiset) eivät tule pariutumaan EI OLE RATKAISTAVISSA. On lillukanvarsiin tarttumista ja pikkuruista näpertelyä puhua "karuselleista" tai "liian korkean tasoisen yrittämisestä" yms, sillä tuollainen ei vaikuta mitenkään suuremmassa kuvassa. Yksittäinen ihminen voi OMALLA KOHDALLAAN miettiä asiaa, onko esim realistista yrittää tavoittaa Heidi Klumia ja kannattaako siihen käyttää aikaa. Mutta kaikki muiden ihmisten tekojen ja valintojen ohjailu tai kritisointi on turhaa.

Jos joku nainen valitsee miehen, tai mies naisen, niin joo voithan sä katsoa sitä tasoteorian läpi ja kommentoida. Mutta kaikki muu kuin toteava "nämä kaksi ihmistä ovat pariutuneet" on omien mielipiteiden värittämää tasoteorian vääntämistä. Ulkopuolinen ei voi määrittää niiden kahden tasoa, vaan ne kaksi ovat määritelleet (alitajuisesti) tason toisilleen.

Moni tasoteorialla päähän paukuttaja on vain vihainen tai katkera ja käyttää teoriaa selitelläkseen tunteitaan itselleen ja muille.

Varmasti juuri näin. Silti moni hyökkää tuota teoriaa vastaan, ei niitä vihaisia miehiä.

Jep, olen huomannut ettei keskustelut oo kovin hedelmällisiä tän aiheen ympärillä. Mutta luulen että ongelma on osittain siinä, että asiasta yritetääm tehdä keskusteluavauksia, jotka näyttäytyy haasteena. Mutta kun teoria kautta voi vain tehdä toteamuksia tai huomioita, keskustelua on aika vaikea jatkaa.

Esim voin laittaa tänne keskustelunavauksen: taivas on sininen!

Vastaukset voisi olla esim: "niin, mitä sitten?" tai "ööö okei, mutta ruoho on vihreää". Mutta mitenkään erityisemmin se ei tuosta asetelmasta etene.

Hedelmällisempää olisikin jättää teoria keskustelusta pois, varsinkin kun se ei ole mikään tieteellinen tutkimusfakta. Voitaisiin mieluummin puhua lieveilmiöistä ja niiden ratkaisuista, EI teorian "ratkaisusta" kun se on mahdottomuus. Ei taivaan sinisyyttäkään ole tarkoitus "ratkaista".

Voitaisiin puhua yhteiskunnan rakenteista, syrjäytymisestä, yksinäisyydestä, vanhenemisesta, sosiaalisesta mediasta, sukupolven katoamisesta nettiin yms yms. Meillä on oikeita ongelmia näiden asioiden kanssa. Näistä näkövinkkeleistä käsin myös keskustelu olisi sujuvampaa, kun ei tulisi sitä selkeää ja häiritsevää kahtiajakoa MIEHET VS NAISET ja kaikkea ei katsottaisi sukupuolittuneilla linsseillä. Kun puhutaan tasoteorian kautta näistä ilmiöistä, mennään itse teorian ulkopuolelle ja aletaankin selittämään ilmiöitä, ei tekemään havaintoja yksilön pariutumisesta.

Tasoteoria ei ole ongelmien havainnoija ja selittäjä. Ymmärrättekö mitä ajan tässä takaa?

Ymmärrän mitä ajat takaa.. Tietämättä nyt sukupuoltasi, joudun toteamaan yhden asian:

yleisesti naisten mielestä tilanteessa ei ole ongelmaa, eikä siten korjattavaa.

Jos on lieveilmiöitä, ne ovat katkerien ulíulí-miesten asia, ja naiset oikeasti vain nauttivat niiden kipuilusta.

Olet nähnyt naisten vastaukset yksilötasolla: "entäs sitten" "haluatko puuttua itsemääräämisoikeuteemme" "pitäisikö meidän antaa sinulle" "mainitset ongelman: kuole yksinäisyyteesi senkin ulìseva pikkupaska" "ryhdy homoksi"

Ei yksilön pariutuminen ole ongelma jota tulisi ratkoa, jollei ongelma ole naisella joka itkee toisessa ketjussa ettei hyviä miehiä ole saatavilla. Tällöin on hyvä ryhtyä haukkumaan miehiä sadan sivun verran.

Naisenkaan yksinjäämistä ei voi ratkaista sen enempää kuin miehen. Joillain ihmisillä on surullisempi kohtalo, joillain parempi. Yhteiskunta ei voi määrittää kaikkia elämän osa-alueita resursseiksi ja sitten tasata asioita meille. Kaikki eivät saa saman verran.

Mutta minusta ihmiset saavat olla surullisia, katkeria ja valittaa. Naiset saa itkeä huonoa elämäänsä, miehet saa myös. Toivoisin että jokaisella löytyy ymmärtävä kuulija ja lohtua. Luultavasti sellaista ei löydy tältä palstalta, koska täällä on tapana myös trollata, haukkua, provosoida, ymmärtää tahallaan väärin, kiusata.. tämä ei ole vakavien yhteiskunnallisten ongelmien tai yksittäisten ihmisten ongelmien ratkomisen paikka.

Uskoisin nyt, koko ketjun lukeneena (kyllä, koko ketjun, hetki tässä meni) että osaan vastata otsikkoon. Kun ymmärrät tasoteoriaa, tunne pientä myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka kokevat että elämässä ei ole mahdollista menestyä, joilla on huono olo, jotka ovat yksinäisiä. Siinä se oikeastaan on. Naistenkaan ei pitäisi yrittää ehdottaa kummempia ratkaisuja, koska isossa mittakaavassa niitä ei ole, kaikille ihmisille ei tule löytymään rakkautta, onnea, turvaa tai seksiä. Maailma ei ole sellainen. Yksilötason ratkaisuehdotukset "käy suihkussa, kouluttaudu" voivat silloin vain turhauttaa ja ärsyttää ja tuntuu ettei lukija ymmärrä tilanteen laajuutta.

Uskoisin että ne, joiden elämä on pskaa, haluavat tulla nähdyksi ilman naljailua. Ehkä he haluavat vain kuulla "kyllä, olet olemassa, ymmärrän enkä selittele ja peittele asiaa tai syyllistä sinua". Vähempiosaisen vähättely ja ohittaminen satuttaa, vaikket voisikaan tehdä yhtään mitään sen vähempiosaisen eteen. Tilannetta ei sinänsä voi ratkaista, yksinäiset eivät näin saa läheisyyttä, mutta ainakin heidät on nähty, hekin ovat ihmisiä.

Joo ja sitten on se pieni osa, joka kirjoittelee jostain bordellista ja velvollisuudesta ja ties mitä. Mutta se on oikeasti sellaista hölynpölyä muutaman ihmisen toimesta, ettei siihen kannata jäädä kiinni, trollauksen tasoa se on. Tasoteoriaan uskovistakin varmaan 90% pitää noita kirjoituksia vaivaannuttavina ja haitallisina, eivätkä halua mitään feikkiä ja pakotettua suhdetta kehenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Miksi et kirjoita ilmoitukseesi, että haluat treffeille tuotavan kukkia ja lahjoja? Eiväthän muut voi mitenkään arvata, että sinulle romantiikka tarkoittaa lahjojen ostamista ekoille treffeille. Etenkään, kun ei se Suomessa ole tapana. Millaisia lahjoja muuten ekoille treffeille voisi tuoda - koruja ja vaatteita, vai suklaarasia, vai villasukat tai joku koriste-esine? Näistä toiveista kannattaisi puhua ihan suoraan ja antaa konkreettisia vinkkejä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Minulla on suomalainen mies, joka on työskennellyt vuosia Venäjällä ja jolla on edelleen paljon venäläisiä ystäväperheitä. Leikkokukkia hän ei enää nykyisin tuo, kun olen itse kertonut, etten ekologisista syistä pidä niistä, mutta ruukkukukkia ja puutarhataimia kyllä. Ja suklaarasioita ja pieniä lahjoja. Ei puhettakaan, että jäisin ilman lahjaa naistenpäivänä, ystävänpäivänä, syntymäpäivänä, nimipäivänä tai vuosipäivänä. Ensimmäisten viiden vuoden ajan hän muisti pienellä lahjalla jopa parisuhteemme "kuukausipäivinä".

Eli kyllä heitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi olisi kiintoisaa kuulla, kumpi on totta seuraavista, molempia on nähty samoissa keskusteluissa:

A) Naisista 90% on miesten 10% perässä. Naiset jäävät vasten tahtoaan sinkuiksi, koska luulevat, että sänkyyn halukas komistus haluaisi myös parisuhteen.

B) Nainen saa parisuhteen lähes koska vain haluaa.

Kummatkin ovat teorian mukaan totta. Selvennän: Naisista 90% on miesten top 10% perässä. Halutessaan nainen saa lähes milloin vain parisuhteen vaikkapa bottom 30% kanssa, mutta ei luultavasti top 10% kanssa.

Pähkinänkuoressa: Top 10% miehistä ei etsi parisuhdetta, valinnanvaraa löytyy niin paljon. Naiset jäävät sinkuiksi koska luulevat/toivovat että seksi top 10% kanssa johtaisi parisuhteeseen. Nainen saisi parisuhteen helposti, mutta ei top 10% miehen kanssa. 

Loppukysymys: Puhuttaessa naisista tässä kontekstissa tarkoitetaan kaikkia naisia. Samanlaiset käyttäytymistavat ovat kaikilla naisilla. Riippuen omasta tilanteestaan nainen ei välttämättä voi totetuttaa teorian mukaista peruskäytöstään, 10% etsimistä. Esimerkki: Löytääkseen seuraa 50 vuotias nainen ei voi käyttäytyä samoin kuin 22 vuotias nainen, seuraa ei vain löydy jos käyttäytyykin.

Tässä on jotenkin niin kaikki niin päin hemmettiä, että tämä vetää ihan sanattomaksi. Varmaan kaikille parhaaksi että tämmöisten pyörittelijät jäävät pariutumatta.

Totta, sanattomaksi vetää kun meni jauhot suuhunXD

Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.

Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.

Erään täälläkin joskus likatun iltasanomien gallupin mukaan alle 30-vuotiassa miehillä, joilla on yli 100 seksikumppania on saman verran seksikumppaneita kuin huonoimmalla 90 %:lla... 

-sivusta

Nyt en ihan ymmärrä, mitä haluat sanoa? Siis koko teoria perustuu siihen, että miehillä on tavoitteena saada mahdollisimman paljon eri seksikumppaneita?

Useampaan otteeseen on kerrottu, että kyse ei nimenomaan ole parisuhteista vaan seksuaalisesta markkina-arvosta. Parisuhdeseksi ei siis korota markkina-arvoa, vain irtoseksi? Jos yksi mies saa parisuhteessa seksiä joka toinen päivä ja toinen irtoseksiä joka toinen kuukausi, niin tuon jälkimmäisen MA on korkeampi, vaikkei ensimmäinen edes yrittäisi vongata muita koska vakikumppani riittää hänelle?

VMP.

Huokaus taas...

jos mies ei saa "irtoseksiä" about halutessaan (vaikka fwb järjestelyllä muutaman naisen kanssa) niin ei se ole alfa.

Jos beta on niin typerä ettei ryhdy parisuhteeseen kun sellaisen saa niin minkäs teet.

ajattele miehiä vaikka asuntoina. Suurin osa on ihan tavallisia kaksioita ja kolmioita eikä niissä asumisessa ole mitään vikaa.

Harva silti kieltäytyisi suurestam hyväkuntoisesta merenranta okt:sta, varsinkaan jos siihen kuuluisi huolto ja siistijät. Kaikilla naisilla ei tietenkään niihin riitä rahkeet koska tonttitilaa on vähän.

Ja ei, mies ei ole asunto. Ajattelin helpottaisiko konseptin hahmotus.

Anteeksi nyt henkilökohtaisuuksiin meno mutta väkisinkin tulee mieleen ettei tälläistä kirjoittava ole ollut parisuhteessa tai ostamassa taloa. Olenko oikeassa?

et saa anteeksi

Olen naimisissa ja asun omistusasunnossa. Myös auto löytyy.

Onko vaimosi ja asuntosi sellaisia jotka vaihtaisit yleisillä (ulkoisilla) mittareilla parempaan heti jos onnistuisi? Huolimatta siitä onko kumpikaan sellainen joka sopii sinun elämääsi?

En tietenkään sen jälkeen kun valinta on tehty.

Siinä vaiheessa kun valitaan asuntoa niin varmasti ottaisin merenrantakämpän jos sellainen edullisesti hyvältä alueelta löytyisi.

Ihanko totta? Nyt jos joku haluaisi päikkäin vaihtaa, niin et vaihtaisi? Miksi?

tottunut, vähän ränsistynyt tää alkaa olla paikoittain, mutta 20 vuotta tekee ihmeitä. Uudessa kämpässä kuitenkin löytyisi aina jotain ikäviä juttuja joita sitten vertailis vanhaan. Ja kaikki tietää kuinka käy jos uudesta yrittää tehdä vanhan kaltaisen.

Tässä nähdään tuon ”markkina-arvon” täydellinen sopimattomuus ihmissuhteisiin. Asunnon kohdalla kantasi on silkkaa typeryyttä. Vaimosta puhuttaessa taas ihan järkevää - tosin moni vaimo voisi kaipailla niitä tunteitakin, mutta onhan tosiaan monet yhdessä vain tottumuksestakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä miksi ihmisten pariutumisstrategiat ovat kiinnostavia, ei tässä ketjussa suotta ole yli tuhatta viestiä ja itsekin luin osan viesteistä. 

Ne asiat, joissa yhteys muihin eläinlajeihin vaikuttaa kiistattomalta ovat ulkonäön merkitys houkuttelevuudessa ja asema hierarkiassa. Sen jälkeen onkin jo vaikeampi löytää yleispäteviä ja yksilöstä lähteviä selitysmalleja ja pitäisi mielestäni turvautua populaatioon ja ympäristötekijöihin liittyviin malleihin. Miehiä esimerkiksi syntyy enemmän kuin naisia. Synnytykseen puolestaan kuolee paljon naisia. Siitä huolimatta joissakin kulttuureissa abortoidaan naispuolisia sikiöitä, mikä vääristää lopputulosta. 

En usko, että ihmisapinan lisääntymisstrategioihin koskaan saadaan yleispätevää mallinnusta, vaan ne jäävät (kuten ovat jo jääneet) enemmän ko. historian ajanjakson kuvauksiksi eli heijastelevat sen ajan tieteen paradigmaa ja yleisiä arvostuksia sukupuolielämään liittyen.

Luonnossa pääsee lisääntymään lajista riippuen korein soidintanssija, koreimman pesäntekijä, vahvin taistelija tai isoimmat sarvet omaava.

Joskus myös se joka haisee eniten/kauimmas tai jolla on tarkin hajuaisti. Tai vastaava äänisignaalein. Tai monin muin perustein. Kaikissa tapauksissa silti vain siihen joukkoon rajautuen, joka sattuu olemaan ajassa ja paikassa tuurilla kohdillaan. Joskus kyse on todellisesta kilpakosinnasta mutta melkein aina ei, vaan pariutumaan pääsee yksinkertaisesti se joka sattuu olemaan paikalla ja joissain tapauksissa soidinmenojen perusteellakin se, joka sattuu olemaan paikalla JA jonka toinen soitimella hyväksyy. Useampi ei siis niinkään kilpaile vaan soitimella vaan koetetaan voittaa kumppanin kiinnostus. Soidintanssissa pitää olla viekoitteleva vaikka olisi ainut ehdokas. Tämä on suodatin, jonka perusteella pahiten luuseroituneet peräkammarinpojat eivät pääse pukille vaikka olisivat ainut miespuolinen maailmassa. Naaras jää mieluummin vanhaksi piiaksi kuin jatkaa huonoja geenejä. :)

Palstamiehet ei tajua sitä että pariutumisessakin on karsintaraja. He kuvittelevat että pahnanpohjimmainenkin saisi naisen jos sitä ja tätä. Ei saa. Pakko on kömpiä ulos kämpästä ja hankkia elämä. 150 000 anonyymia viestiä netin keskustelupalstalla ei tätä faktaa muuta miksikään.

Raha hiukan vääristää luonnollista kilpailua. Onneton surkimus saattaa päästä rahan turvin jatkamaan geenejään vaikka luonnossa tällä olisi ollut mitättömät mahdollisuudet. Ei sillä, onhan olemassa varattomia sukulinjoja mistä löytyy ties mitä sairauksia ja siltikin sitä jatketaan.

Tässä vaiheessa voidaankin miettiä lisääntymisen eettisiä puolia joita harva tulee miettineeksi biologisista syistä.

Onko sulla antaa konkreettista esimerkistä onnettomasta surkimuksesta jolla on niin merkittäviä määriä rahaa, että se on oleellisesti vaikuttanut pariutumiseen?

Niin arvelinkin.

Osuiko ihon alle? Tarkoitin sosiaalisesti kömpelöä minkä on pitänyt turvautua rahaan. Et näemmä ole ikinä kuullut lottovoittajista, palkkatyöläisistä, perijöistä.

Pyysin konkreettisia esimerkkejä enkä nälvintää. Mutta jokaisella kai tasonsa, keskusteluissa ainakin.

Tuontivaimot luulisi olevan tuttu käsite. Ihan tilastoja katsomalla voi nähdä avioliitoissa kasvua erityisesti miesten puolella. Googlettamalla löytyy tilastoa

Pyysin konkreettista esimerkkiä ja aloit luennoida jostain ihan muusta käsitteistöstä. Ei taida olla päiväsi. Tai elämäsi.

Olisiko nuo miehet löytäneet sosiaalisesti kömpelöinä muuten naista? Hyvällä tuurilla ehkä, isolla todennäköisyydellä ei. Sosiaalinen kömpelyys on oikeasti ongelma. Yksilöstä kiinni haluaako sille tehdä mitään vaiko ei.

Mikä sitten mielestäsi olisi konkreettisempi esimerkki? Ilman tilastoa on vaikea todentaa mitään.

Edelleenkään en näe konkreettisia esimerkkejä. Esimerkittömyyttä ei kompensoi kokonaan uuden asian ja siihen liittyvän lisäoletuksen sotkeminen. Nyt sun pitää näyttää MYÖS konkreettinen esimerkki siitä että nuo miehet olisivat SEKÄ sosiaalisesti kömpelöitä ETTÄ erityisen varakkaita.

Joku syy siihen on ettei muuten saa. Monelle köyhemmästä maasta tulevalle riittää elättäjänä toiminen. Olen nähnyt jonkin verran noita miehiä ja jutellut yhdenkin tuonnin kanssa. Sanoi suoraan miehen hoitavan kaikki kulut joka riittää hänelle. Surkutteli oikeastaan vain sitä ettei oikein saa osakseen kukkia, lahjoja tai romantiikkaa.

Uudet spekulatiiviset lisäoletukset eivät kuitenkaan lle konkreettinen esimerkki eivätkä auta lisäämään alkuperäisen väitteen uskottavuutta.

Puhe oli siis alkujaan siitä että onneton surkimus voi rahalla saada puolison. Elintason perässä köyhästä maasta länteen naimisiin pyrkivä nainen on jo lähtökohtaisesti tämän suhteen epäpätevä esimerkki koska siinä oleellista on yhteiskuntien elintasoerot eikä yksilön vauraus. Lisäksi yhteys miehen onnettomaan surkimukseuteen on täysin hypoteettinen oma väitteesi, yleistävä ja ennakkoluuloinen.

Sitten olkoot. Huomaahan tuon täältäkin ja yleisestikin netissä miten paljon tuolla on sosiaalisesti lahjamattomia miehiä. Näillekö pitäisi emäntäkoulun sekä pakkobordellin kautta järjestää naisia?

Raha oikeasti vääristää ja pidän kannastani kiinni.

Saat pitää perusteettomasta kannastasi kiinni. Kunnioitettavaa on myöntää se, että on vain päähänpinttymä ilman perusteita eikä yrittää loputtomalla jaarittelulla peitellä sitä.

Kerro oma mielipiteesi mitä noille miehille tapahtuisi, elleivät enää pystyisi ostamaan naisia? Tunnut tietävän paremmin niin haluan kuulla.

En ymmärrä mitä yrität. Minun kantani jostain "noista miehistä" ei ole relevantti aiemmin esitetyn väitteen todenmukaisuuden suhteen eikä tuo siihen esimerkkiä. Lisäksi esität edelleen täysin perusteettoman, yleistävän ja väheksyvän väitteen että kyse on "naisten ostamisesta" ja "pystymisestä".  Täysin epämääräistä ja mielikuvituksellista maalailua, ei lainkaan konkretiaa tai faktaa. En ala tanssimaan mielikuvitusjuttujesi tahdissa haamujen kanssa. Kun pyysin konkeettisia esimerkkejä, odotin niitä, enkä jostain toisesta asiasta kehiteltyjä mutujuttuja.

Voin antaa oman esimerkin. Miten ihan liian moni ohitti Tinderissä bioboksissa luetun maininnan: olen 50% venäläinen nainen. Odotan romanttista miestä ❤️

Mitä sain? Hiljaisia, vihaisen oloisia, vailla lahjoja ja kukkia saapuvia miehiä. Ainoastaan yksi oli lukenut mun kirjoittaman tekstin. En ruvennut käymään läpi seuraavaa kymmentä miestä josko joku muukin kuin pelkästään yksi olisi lukenut bio:n.

En ymmärrä kyllä kaikkea tuosta tekstistäsi, enkä siitä, miten se liittyy mihinkään. Tinder-jargon on minulle tuntematonta, mutta olen käsittänyt että siellä treffeille eteneminen edellyttää kummankin kiinnostumista ja lisäksi erikseen sopimista, eli jonkinlainen keskusteluyhteys olisi jo ennen treffejä. Sinä ilmeisesti olet treffaillut aika summan mutikassa miehiä. En näe nyt kommenttisi yhteyttä asiaan. 

Selitetään kamalasti miten ollaan romanttisia ja ihaillaan venäläisiä naisia. Lopputulos oli kuitenkin edellämainittu. Voihan olla etten täysin ymmärrä suomalaisia miehiä. Lahjoista ja kukista en tingi. Ne on oltava mukana 🥰

Varmaan sanoit ennen treffejä tästä vaatimuksestasi? Etkö? Joo, kannattaa opetella. Ei kyllä liity aiheeseen mitenkään nähdäkseni. 

Sehän on tiedetty fakta ettei venäläistä naista mennä tapaamaan ilman tuomisia. Jos ei tiedä sitten voi kysyä.

Apua, jos tuolla asenteella lähdetään käymään Baltiassa/Venäjällä! Tulee äkkiä oharit.

Mitä sitten? Ei kai se nyt niin paha asia ole, jos saa pakit naiselta, jonka kanssa ei deittailupuoli synkkaa. Jos nainen haluaa, että aina hänelle ostellaan lahjoja, mutta mies haluaa jonkun toisenlaisen suhteen, niin eikö ole vain hyvä, että heti tulee selväksi, että nyt haetaan ihan erilaista juttua ja ei kannata jatkaa. Eivät kaikki miehet edes halua sellaista suhdetta, jossa naisen kiinnostus ostetaan lahjoilla. Ja kaikkien mielestä shoppailu ei ole romantiikkaa.

Se mikä näistä keskusteluista tekee aina vähän hauskoja on tämä alpha-käsite. Eli käytännössä betatyttöset ja -poikaset vääntää kilvan siitä, millainen se alphamies tai -nainen oikein on ja mitä se tekee ja miten se vaikuttaa parisuhdemarkkinoihin. Omakohtaisia kokemuksia tuntuu aiheesta aika vähän olevan, lähinnä nostatetaan omaa tasoa muita haukkumalla ja whataboutismilla. Jutuista paistaa suunnaton katkeruus molemmin puolin vaikka kuinka yritetään esittää että mä olen niitä hyviä jotka tietää asiat.

Vierailija kirjoitti:

Mummoni sanoi, "Jumala antoi ihmiselle järjen että sitä käytettäisiin". Biologia asettaa reunaehdot mutta ei määrää ihmisen pariutumiskäyttäytymistä. Ihmislaji kehittyi yhteisöissä joissa oli ehkä pari sataa jäsentä, joista vain murto-osa mahdollisia kumppaneita. Monet sopeutumat jotka olivat hyödyllisiä 200000 vuotta sitten ovat nykypäivänä haitallisia, pariutumisessa valitettavasti enemmän kuin useimmilla muilla elämänalueilla. Onneksi suurella osalla ihmisiä on järki, itsehillintä, kyky itsereflektioon ja virheistä oppimiseen. Puutteet näillä alueilla näkyvät tässäkin ketjussa.

Tuli mieleen tuosta aiemmat rinnastukset eläinten laumahietarkioihln. Laumaeläimet yleensä elävät kymmenien tai enintään parin sadan yksilön laumoissa. Sellaisessa sisäsiittoisuus on merkittävä uhka. Sitä vastaan evoluutiossa on kehittynyt käyttäytymismalleja kuten alfa-uroksen malli, jossa suurin osa tietyn ajanjakson jälkeläisistä on yhden uroksen siittämiä ja sitten määrävälein valta ja siittäjä vaihtuu. Tämä vähentää lähisukulaisten lisääntymistä keskenään. Lisäksi valtakamppailuihin liittyy myös ”hävinneiden” urosten karkottaminen, jolloin nämä voivat vaihtaa laumaa ja siten vähentää sisäsiittoisuutta.

Ihmisellä ei koskaan ole ollut näitä ongelmia ja ratkaisuita tunnetun historian tai esihistorian aikana. Varhaisen esihistorian osalta voidaan vain spekuloida mutta mikään alfaurosmalli ei yleensä ottaen ole ollut yleinen oikein missään tunnetuissa kulttuureissa nimenomaan seksuaalisessa mielessä. Valtahierarkiat erikseen toki.

Ne jotka pitävät ihmistä apinalaumana ja koettavat selittää yhtään mitään sitä kautta, ovat aika kujalla kaikesta.