Lue keskustelun säännöt.
Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?
Tähän ketjuun olisi kiva saada vastauksia siihen, mitä on tarkoitus tapahtua, kun nainen ymmärtää, että toiset ovat suositumpia kuin toiset (minkä tosin ihmiset oppivat keskimäärin jo lapsina, mutta ei mennä siihen).
Mikä asia konkreettisesti muuttuu, kun naiset ovat samassa ymmärryksessä kanssanne siitä, että osa miehistä on toisia suositumpia?
Lisäksi olisi kiintoisaa kuulla, kumpi on totta seuraavista, molempia on nähty samoissa keskusteluissa:
A) Naisista 90% on miesten 10% perässä. Naiset jäävät vasten tahtoaan sinkuiksi, koska luulevat, että sänkyyn halukas komistus haluaisi myös parisuhteen.
B) Nainen saa parisuhteen lähes koska vain haluaa.
Lisäksi toivon tarkennusta sanaan "nainen": tarkoittaako tämä kaikkia aikuisia naisia, vai esimerkiksi jotakin tiettyä osaa naisista, kuten nuoria naisia? Jos ei ole tarkoitus puhua keski-ikäisistä tai vanhoista naisista vaan nuorista, miksi ei puhuta "nuorista naisista"?
Innolla odotan vastauksia.
Kommentit (2682)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esitän tähän väliin taas tyhmän kysymyksen:
Mikä mahdollisimman monissa eri seksipartnereissa on haluttavaa? Miksi joku haluaa siihen pyrkiä? Mitä se antaa?
Naisena, ja tiedän puhuvani nyt nimenomaan oman sukupuoleni edustajana, mahdollisimman monissa eri partnereissa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Yhden yön jutut, FWB:t ja vastaavat ovat tietysti helpotus siinä vaiheessa, kun ei ole vakisuhteessa, mutta seksi niissä kalpenee pahasti parisuhdeseksille. Ensinnäkin parisuhteessa usein löytyy muitakin ehkäisyvaihtoehtoja kuin kondomi, toiseksi vakituisessa parisuhteessa ei ylipäänsä ole vimmattua tautien tai raskauden pelkoa, koska ensimmäinen on yleensä turha huoli ja jälkimmäinen ei välttämättä olisi katastrofi (onneksi ei koskaan ole kuitenkaan ei-toivottua raskautta tapahtunut). Toiseksi, siinä vakituisessa parisuhteessa seksi on paljon parempaa, koska on keskinäinen luottamus siihen, että voi kokeilla ihan mitä vaan turvallisesti. En lähde luettelemaan asioita, koska en halua, että ketju sen takia siirretään seksipalstalle, mutta onhan seksi vakisuhteessa todella paljon huolettomampaa, spontaanimpaa, estottomampaa ja jopa rivompaa kuin jonkun yhden yön nylkyttäjän kanssa!
Miehille määrä vaikuttaisi olevan tärkeämpää kuin laatu - miksi?
Koska miehen, kuten muidenkin nisäkäsurosten, geneettiseen koodin kuuluu oman perimän levittäminen mahdollisimman laajalle. Tämä onnistuu lisääntymällä mahdollisimman monen eri naisen kanssa. Ja se onnistuu luonnollisesti parhaiten parittelemalla mahdollisimman monen eri naisen kanssa.
Naisella koodi on päinvastainen eli lisääntymisessä korostuu laatu määrän sijaan. Jos pitää valita lisääntyminen useasti yhden korkealaatuisen miehen kanssa tai usean vaihtelevan tasoisen kanssa niin nainen valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Tämä siis kärjistettynä. Luonnossahan naaras pyrkii parittelemaan usean korkeatasoisen uroksen kanssa varmistaakseen geenialtaan tehokkaimman parantumisen.
Sen jatkuvan parittelun ohella hedelmällisyyteen vaikuttaa se, kuinka suuri osa jälkeläisistä jää eloon. Ihmislajin jälkeläiset ovat hitaasti kehittyviä ja vaatii erityisen paljon hoivaa ja resursseja erityisesti varhaisten elinvuosien aikana. Sitä varten on kehittynyt sellaiset tunteet, kuten ihastuminen, kiintymys ja rakkaus. Monet miehet pystyvät toki biologisesti lisääntymään ja siittämään loputtomasti uusia jälkeläisiä, mutta jokin sosiaalinen rakenne pitää olla lapsista ja äideistä huolehtimiseen. Joissakin alkuperäisyhteisöissä ei välttämättä ole lainkaan nykyisen kaltaisia monogaamisia suhteita, ja lapsista pidetään huolta kollektiivisesti. Eivät miehet ole mitään parittelukoneita, jotka eivät muodosta kiintymussuhteita jälkeläisiinsä ja naisiin, joiden kanssa parittelee. Määrä ei korvaa miehilläkään laatua, jos suurin osa jälkeläisistä kuolee nälkään ja tauteihin. Siksi moni mies kykenee hyvinkin sitoutumaan monogaamiseen suhteeseen ja huolehtimaan jälkikasvustaan.
Tämä on asia, joka ärsyttää suunnattomasti kun lukee näitä "mies on biologisesti ohjelmoitu panemaan tunteettomasti ympäriinsä" potaskaa. Jos ihan tosissaan alkaa miettimään Homo sapiens-lajin lisääntymistä, niin huomataan, että se poikkeaa aika rajusti esim. jänisten tai porojen lisääntymisestä. Ihmisäiti ei voi jättää vauvaa pusikkoon ja käydä imettämassä kerran päivässä, vaan lapsi kuolisi nälkään tai tulisi petojen syömäksi, sillä vauvat eivät tajua nököttää hiljaa paikallaan kuten jäniksen poikaset. Vauva ei myöskään kävele vasta kuin vuoden ikäisenä, joten ihmisäidin pitää kantaa sitä koko ajan, toisin kuin poroemon. Ilman ylimääräistä jeesaavaa käsiparia tällä ihmisäidillä on aika heikot mahdollisuudet saattaa jälkeläisensä täysi-ikäiseksi. Siksi Homo sapiens-lajin koiraalla on huomattavasti peremmat mahdollisuudet saattaa perimäänsä eteenpäin sillä, että huolehtii jälkeläisistään yhdessä naaraan kanssa.
On paljon muitakin lajeja, joissa koiraalla ei ole mitään "sisäänohjelmoitua tarvetta paritella ympäriinsä". Monet lintulajit pariutuvat iäksi. Vielä useamman lajin koiras osallistuu ainakin poikasten hoitoon tai huolehtii emosta. Ja tämä siksi, että jos se ei niin tekisi, sen jälkikasvu kuolisi ennen lisääntymisikää. Tuo biologiaan ripustautuminen aina kun haluaa perustella jotain omaa itsekästä mielihalua on todella yksisilmäistä ja heikkoa.
Tasoteoria mies halusi puhua nisäkkäistä, mutta edes apinoiden keskuudessa alfan määritelmä ei ole se, että hän parittelee mahdollisimman monen naaraan kanssa. Alfan tulee paritella eniten (toistuvasti) korkea-arvoisten naaraiden kanssa, kun taas alempiarvoiset urokset pyrkivät parittelemaan salaa ja alfan huomaamatta kenen tahansa kanssa. Täällä markkinoidaan biologian varjolla aivan vääränlaista kuvaa alfasta. Korkea-arvoinen uros suosii korkea-arvoisia naaraita, koska nämä tuottavat hyvien äitiominaisuuksiensa ja korkean asemansa vuoksi laumalle uusia korkea-arvoisia jäseniä. Alempiarvoiset urokset ottavat kenet vain saavat.
Toki apinoiden parittelustrategiaa ei voi suoraan ihmisiin soveltaa. Mutta jos esiinnytään biologian asiantuntijoina, soisi olevan sitten myös perillä ihmisapinaa lähinnä olevien lajien käyttäytymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esitän tähän väliin taas tyhmän kysymyksen:
Mikä mahdollisimman monissa eri seksipartnereissa on haluttavaa? Miksi joku haluaa siihen pyrkiä? Mitä se antaa?
Naisena, ja tiedän puhuvani nyt nimenomaan oman sukupuoleni edustajana, mahdollisimman monissa eri partnereissa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Yhden yön jutut, FWB:t ja vastaavat ovat tietysti helpotus siinä vaiheessa, kun ei ole vakisuhteessa, mutta seksi niissä kalpenee pahasti parisuhdeseksille. Ensinnäkin parisuhteessa usein löytyy muitakin ehkäisyvaihtoehtoja kuin kondomi, toiseksi vakituisessa parisuhteessa ei ylipäänsä ole vimmattua tautien tai raskauden pelkoa, koska ensimmäinen on yleensä turha huoli ja jälkimmäinen ei välttämättä olisi katastrofi (onneksi ei koskaan ole kuitenkaan ei-toivottua raskautta tapahtunut). Toiseksi, siinä vakituisessa parisuhteessa seksi on paljon parempaa, koska on keskinäinen luottamus siihen, että voi kokeilla ihan mitä vaan turvallisesti. En lähde luettelemaan asioita, koska en halua, että ketju sen takia siirretään seksipalstalle, mutta onhan seksi vakisuhteessa todella paljon huolettomampaa, spontaanimpaa, estottomampaa ja jopa rivompaa kuin jonkun yhden yön nylkyttäjän kanssa!
Miehille määrä vaikuttaisi olevan tärkeämpää kuin laatu - miksi?
Koska miehen, kuten muidenkin nisäkäsurosten, geneettiseen koodin kuuluu oman perimän levittäminen mahdollisimman laajalle. Tämä onnistuu lisääntymällä mahdollisimman monen eri naisen kanssa. Ja se onnistuu luonnollisesti parhaiten parittelemalla mahdollisimman monen eri naisen kanssa.
Naisella koodi on päinvastainen eli lisääntymisessä korostuu laatu määrän sijaan. Jos pitää valita lisääntyminen useasti yhden korkealaatuisen miehen kanssa tai usean vaihtelevan tasoisen kanssa niin nainen valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Tämä siis kärjistettynä. Luonnossahan naaras pyrkii parittelemaan usean korkeatasoisen uroksen kanssa varmistaakseen geenialtaan tehokkaimman parantumisen.
Sen jatkuvan parittelun ohella hedelmällisyyteen vaikuttaa se, kuinka suuri osa jälkeläisistä jää eloon. Ihmislajin jälkeläiset ovat hitaasti kehittyviä ja vaatii erityisen paljon hoivaa ja resursseja erityisesti varhaisten elinvuosien aikana. Sitä varten on kehittynyt sellaiset tunteet, kuten ihastuminen, kiintymys ja rakkaus. Monet miehet pystyvät toki biologisesti lisääntymään ja siittämään loputtomasti uusia jälkeläisiä, mutta jokin sosiaalinen rakenne pitää olla lapsista ja äideistä huolehtimiseen. Joissakin alkuperäisyhteisöissä ei välttämättä ole lainkaan nykyisen kaltaisia monogaamisia suhteita, ja lapsista pidetään huolta kollektiivisesti. Eivät miehet ole mitään parittelukoneita, jotka eivät muodosta kiintymussuhteita jälkeläisiinsä ja naisiin, joiden kanssa parittelee. Määrä ei korvaa miehilläkään laatua, jos suurin osa jälkeläisistä kuolee nälkään ja tauteihin. Siksi moni mies kykenee hyvinkin sitoutumaan monogaamiseen suhteeseen ja huolehtimaan jälkikasvustaan.
Tämä on asia, joka ärsyttää suunnattomasti kun lukee näitä "mies on biologisesti ohjelmoitu panemaan tunteettomasti ympäriinsä" potaskaa. Jos ihan tosissaan alkaa miettimään Homo sapiens-lajin lisääntymistä, niin huomataan, että se poikkeaa aika rajusti esim. jänisten tai porojen lisääntymisestä. Ihmisäiti ei voi jättää vauvaa pusikkoon ja käydä imettämassä kerran päivässä, vaan lapsi kuolisi nälkään tai tulisi petojen syömäksi, sillä vauvat eivät tajua nököttää hiljaa paikallaan kuten jäniksen poikaset. Vauva ei myöskään kävele vasta kuin vuoden ikäisenä, joten ihmisäidin pitää kantaa sitä koko ajan, toisin kuin poroemon. Ilman ylimääräistä jeesaavaa käsiparia tällä ihmisäidillä on aika heikot mahdollisuudet saattaa jälkeläisensä täysi-ikäiseksi. Siksi Homo sapiens-lajin koiraalla on huomattavasti peremmat mahdollisuudet saattaa perimäänsä eteenpäin sillä, että huolehtii jälkeläisistään yhdessä naaraan kanssa.
On paljon muitakin lajeja, joissa koiraalla ei ole mitään "sisäänohjelmoitua tarvetta paritella ympäriinsä". Monet lintulajit pariutuvat iäksi. Vielä useamman lajin koiras osallistuu ainakin poikasten hoitoon tai huolehtii emosta. Ja tämä siksi, että jos se ei niin tekisi, sen jälkikasvu kuolisi ennen lisääntymisikää. Tuo biologiaan ripustautuminen aina kun haluaa perustella jotain omaa itsekästä mielihalua on todella yksisilmäistä ja heikkoa.
Jep. Biologia kaivetaan esiin siltä osin, kuin se sopii omaan agendaan, ja sitä sovelletaan vain puoleen lajiin, ihmisuroksiin. Ihmisnaaraita se ei jostain syystä koske. (Olisi mielenkiintoista nähdä Vuorisalon repivän tukkaa päästään, mutta mun aikaan kukaan ei kehdannut höpistä tällaisia luennoilla.)
Kyllä se biologia siellä taustalla vaikuttaa, mutta varsinkin kädellisillä siihen vaikuttavat erilaiset sosiaaliset konstruktiot joiden tarkoitus on varmistaa jälkeläisten selvitytyminen. Ei sitä kukaan yritä kiistää ja ihmisillä miesten on pakko osallistua enemmän kuin jollain toisella lajilla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö mies silti haluaisi paritella mahdollisimman monen eri naaraan kanssa jos tilaisuus tulee. On muistaakseni itse asiassa tutkittu, että maskuliiniset (alfamiehet) panostavat jälkeläisten hoivaamiseen huomattavasti vähemmän kuin feminiinisemmät (betamiehet), koska heillä on todennäköisemmin jälkeläisiä useiden naisten kanssa ja osaa näistä naisista auttaa joku toinen mies lasten kasvattamisessa (omiensa lisäksi).
Varmaan joo, mutta se ensisijainen ja paras strategia on olla hyvä kumppani ja isä ja sen muiden paneminen on sitten sellainen jokeririvi.
Olisi mielenkiintoista nähdä toi tutkimus, sillä ainakin gorilloilla harmaaselkä on yleensä hyvin huolehtiva isä jälkeläisilleen, siitä hulimatta, että poikasille riittää hoitajia laumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.
Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.
murusia putoaa reunalle?
Ei se että naiset mieluiten panevat tiettyjä kundeja sano että loput olisi ilman ketään.
Kymmenen miestä, kymmenen naista
Yksi mies on nainut jokaista naista
loput miehet yhtä.
Kuka on seksuaalisesti menestynein ja halutuin mies?
Niin mikä tässä oli se ongelma? Kaikille miehille riitti kuitenkin yksi nainen, yksi mies vaan sai useampaa naista. Olisiko kaikkien kymmnen naisen ja kymmnen miehen pitänyt muhinoida keskenään ristiin, että kaikilla olisi ollut yhtä paljon? Onko ongelma siis se, että yksi mies on naisten mielestä muita parempi, ja siksi saa enemmän?
Sitten yleinen kysymys:
Haluaisin myös oikeasti tietää, miten "alfa" määritellään, kuten tässä ketjussa aiemminkin kysyttiin, jos kerta kyse ei ole siitä että, kuka saa eniten? Tunnen aika vähän miehiä jotka ei oikeasti koskaan saa halutessaan. Niitäkin harvoja jotka tunnen, yhdistää se yksi ominaisuus että he ovat sosiaalisesti melko taitamattomia (esimerkiksi eivät osaa keskustella naisen kanssa lainkaan, kuvittelevat että kun nainen hymyilee se on suunnilleen kutsu käydä iholle) ja siitä syystä aika katkeria, mikä näkyy käytöksessä naisia kohtaan.
ei ongelmaa
todettiin vain että yksi mies oli haluttavampi kuin muut 9
Sitäkö ei saa ääneen sanoa?
Sitäkö ei saa miettiä miksi ko. mies oli haluttavampi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esitän tähän väliin taas tyhmän kysymyksen:
Mikä mahdollisimman monissa eri seksipartnereissa on haluttavaa? Miksi joku haluaa siihen pyrkiä? Mitä se antaa?
Naisena, ja tiedän puhuvani nyt nimenomaan oman sukupuoleni edustajana, mahdollisimman monissa eri partnereissa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Yhden yön jutut, FWB:t ja vastaavat ovat tietysti helpotus siinä vaiheessa, kun ei ole vakisuhteessa, mutta seksi niissä kalpenee pahasti parisuhdeseksille. Ensinnäkin parisuhteessa usein löytyy muitakin ehkäisyvaihtoehtoja kuin kondomi, toiseksi vakituisessa parisuhteessa ei ylipäänsä ole vimmattua tautien tai raskauden pelkoa, koska ensimmäinen on yleensä turha huoli ja jälkimmäinen ei välttämättä olisi katastrofi (onneksi ei koskaan ole kuitenkaan ei-toivottua raskautta tapahtunut). Toiseksi, siinä vakituisessa parisuhteessa seksi on paljon parempaa, koska on keskinäinen luottamus siihen, että voi kokeilla ihan mitä vaan turvallisesti. En lähde luettelemaan asioita, koska en halua, että ketju sen takia siirretään seksipalstalle, mutta onhan seksi vakisuhteessa todella paljon huolettomampaa, spontaanimpaa, estottomampaa ja jopa rivompaa kuin jonkun yhden yön nylkyttäjän kanssa!
Miehille määrä vaikuttaisi olevan tärkeämpää kuin laatu - miksi?
Koska miehen, kuten muidenkin nisäkäsurosten, geneettiseen koodin kuuluu oman perimän levittäminen mahdollisimman laajalle. Tämä onnistuu lisääntymällä mahdollisimman monen eri naisen kanssa. Ja se onnistuu luonnollisesti parhaiten parittelemalla mahdollisimman monen eri naisen kanssa.
Naisella koodi on päinvastainen eli lisääntymisessä korostuu laatu määrän sijaan. Jos pitää valita lisääntyminen useasti yhden korkealaatuisen miehen kanssa tai usean vaihtelevan tasoisen kanssa niin nainen valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Tämä siis kärjistettynä. Luonnossahan naaras pyrkii parittelemaan usean korkeatasoisen uroksen kanssa varmistaakseen geenialtaan tehokkaimman parantumisen.
Sen jatkuvan parittelun ohella hedelmällisyyteen vaikuttaa se, kuinka suuri osa jälkeläisistä jää eloon. Ihmislajin jälkeläiset ovat hitaasti kehittyviä ja vaatii erityisen paljon hoivaa ja resursseja erityisesti varhaisten elinvuosien aikana. Sitä varten on kehittynyt sellaiset tunteet, kuten ihastuminen, kiintymys ja rakkaus. Monet miehet pystyvät toki biologisesti lisääntymään ja siittämään loputtomasti uusia jälkeläisiä, mutta jokin sosiaalinen rakenne pitää olla lapsista ja äideistä huolehtimiseen. Joissakin alkuperäisyhteisöissä ei välttämättä ole lainkaan nykyisen kaltaisia monogaamisia suhteita, ja lapsista pidetään huolta kollektiivisesti. Eivät miehet ole mitään parittelukoneita, jotka eivät muodosta kiintymussuhteita jälkeläisiinsä ja naisiin, joiden kanssa parittelee. Määrä ei korvaa miehilläkään laatua, jos suurin osa jälkeläisistä kuolee nälkään ja tauteihin. Siksi moni mies kykenee hyvinkin sitoutumaan monogaamiseen suhteeseen ja huolehtimaan jälkikasvustaan.
Tämä on asia, joka ärsyttää suunnattomasti kun lukee näitä "mies on biologisesti ohjelmoitu panemaan tunteettomasti ympäriinsä" potaskaa. Jos ihan tosissaan alkaa miettimään Homo sapiens-lajin lisääntymistä, niin huomataan, että se poikkeaa aika rajusti esim. jänisten tai porojen lisääntymisestä. Ihmisäiti ei voi jättää vauvaa pusikkoon ja käydä imettämassä kerran päivässä, vaan lapsi kuolisi nälkään tai tulisi petojen syömäksi, sillä vauvat eivät tajua nököttää hiljaa paikallaan kuten jäniksen poikaset. Vauva ei myöskään kävele vasta kuin vuoden ikäisenä, joten ihmisäidin pitää kantaa sitä koko ajan, toisin kuin poroemon. Ilman ylimääräistä jeesaavaa käsiparia tällä ihmisäidillä on aika heikot mahdollisuudet saattaa jälkeläisensä täysi-ikäiseksi. Siksi Homo sapiens-lajin koiraalla on huomattavasti peremmat mahdollisuudet saattaa perimäänsä eteenpäin sillä, että huolehtii jälkeläisistään yhdessä naaraan kanssa.
On paljon muitakin lajeja, joissa koiraalla ei ole mitään "sisäänohjelmoitua tarvetta paritella ympäriinsä". Monet lintulajit pariutuvat iäksi. Vielä useamman lajin koiras osallistuu ainakin poikasten hoitoon tai huolehtii emosta. Ja tämä siksi, että jos se ei niin tekisi, sen jälkikasvu kuolisi ennen lisääntymisikää. Tuo biologiaan ripustautuminen aina kun haluaa perustella jotain omaa itsekästä mielihalua on todella yksisilmäistä ja heikkoa.
Jep. Biologia kaivetaan esiin siltä osin, kuin se sopii omaan agendaan, ja sitä sovelletaan vain puoleen lajiin, ihmisuroksiin. Ihmisnaaraita se ei jostain syystä koske. (Olisi mielenkiintoista nähdä Vuorisalon repivän tukkaa päästään, mutta mun aikaan kukaan ei kehdannut höpistä tällaisia luennoilla.)
Kyllä se biologia siellä taustalla vaikuttaa, mutta varsinkin kädellisillä siihen vaikuttavat erilaiset sosiaaliset konstruktiot joiden tarkoitus on varmistaa jälkeläisten selvitytyminen. Ei sitä kukaan yritä kiistää ja ihmisillä miesten on pakko osallistua enemmän kuin jollain toisella lajilla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö mies silti haluaisi paritella mahdollisimman monen eri naaraan kanssa jos tilaisuus tulee. On muistaakseni itse asiassa tutkittu, että maskuliiniset (alfamiehet) panostavat jälkeläisten hoivaamiseen huomattavasti vähemmän kuin feminiinisemmät (betamiehet), koska heillä on todennäköisemmin jälkeläisiä useiden naisten kanssa ja osaa näistä naisista auttaa joku toinen mies lasten kasvattamisessa (omiensa lisäksi).
Ei ole tutkittu. Naurettavaa väittää, että tutkijat olisivat luokitelleet miehiä alfoiksi, betoiksi tai feminiiniseksi tai maskuliiniseksi, kun noista mikään ei ole tieteessä käytetty termi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, eli tasoteoria selittää miehen seksuaalista markkina-arvoa. Lähdetään siitä. Se kertoo, millaiset asiat tekevät miehestä naisten silmissä seksuaalisesti halutun, tämäkin on ihan järkeen käyvää. On löydetty asioita kuten ulkonäkö, status, varallisuus, tietty ammatti, julkisuus jne. Fine.
Seuraavaksi tullaankin sitten siihen, mistä tämä ketju alkoi (en ole ap): eli mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua? Minä tulkitsen niin, että kun kerran on tiedossa, millaisilla asioilla tulee naisten silmissä seksuaalisesti halutuksi, niin seuraava vaihe on, että mies, joka sitä haluaa, vetää johtopäätökset. Hän voi päättää kehittää itseään haluttuun suuntaan tai tulla siihen tulokseen, ettei siihen kykene tai se ei ole vaivan arvoista.
Olenko oikeassa?
Seuraava kysymykseni nimittäin on, että miksi naisten on niin tärkeää tietää tuo teoria? (En haluaisi kuulla vastaukseksi, että "ei olekaan", koska sitä kuitenkin tällä naisvoittoisella palstalla päivittäin tuodaan esiin.)
Tämä oli hyvä viesti, ota tykkäys!
Esitit hyvän kysymyksen, johon minulla ei ole vastausta, mutta ehkäpä jollain muulla on?Viime aikoina nämä ketjut tuntuvat olleen lähinnä naisten tekemiä. Tämäkin uskoakseni on sellainen, johon sitten tuli pyynnöstä miehiä kommentoimaan.
-eri
Eikö se osoita, että meillä naisilla on vilpitön tarve yrittää ymmärtää? Tämä on ollut hyvä ketju, mutta minä en vielä voi sanoa ymmärtäväni täysin. Ensinnäkin minua hämmentää edelleen se, onko kyse pelkästä seksuaalisesta markkina-arvosta vai myös parisuhteesta, koska ne tuntuvat menevän sekaisin myös ketjussa kirjoittelevilta miehiltä. Jos olen ymmärtänyt oikein, olisi ihailtavaa saada seksiä mahdollisimman monelta naiselta, koska siitä saa arvostetun nimen "alfa". Samaan aikaan joku toinen kirjoitti monta monituista sivua sitten, kuinka irtoseksin takia miehillä ei enää ole motivaatiota osallistua yhteiskuntaan tms. ja siksi vapaan seksin yhteiskunnat sortuvat (pahoittelen epätarkkaa lainausta mutta en todellakaan jaksa etsiä alkuperäistä viestiä). Olenko ainoa, joka näkee tässä ristiriidan?
Kaikki haluavat alfaksi, mutta realistisesti vain pienellä osalla on mahdollisuus tulla sellaiseksi. Ihmisyhdyskunnassa arviolta noin 10-20% miehistä pystyy tuohon tai lähelle sitä. Jos sitten käy ilmi, että naiset antavat seksiä ja jälkeläisiä vain näille miehille niin muiden miesten into ylläpitää yhteiskuntaa romahtaa ja samaten yhteiskunta. (Alfat eivät yksinään pysty pyörittämään yhteiskuntaa.) Ihmisyhteiskunnassa ei ole erillistä kuhnariluokkaa joka ahertaa tunnollisesti vailla kiitosta yhteiskunnan eduksi eikä kyseenalaista omaa tilaansa. Vaikka tavismiehistä on viime aikoina kovasti yritetty veronmaksun ja pakollisen asepalveluksen vuoksi tehdä sellaista.
-eri
alfaksi haluavat vain gammat. me betat ollaan oikein tyytyväisiä rooliimme isänä ja vanillaseksiä kahdesti kuussa saavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esitän tähän väliin taas tyhmän kysymyksen:
Mikä mahdollisimman monissa eri seksipartnereissa on haluttavaa? Miksi joku haluaa siihen pyrkiä? Mitä se antaa?
Naisena, ja tiedän puhuvani nyt nimenomaan oman sukupuoleni edustajana, mahdollisimman monissa eri partnereissa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Yhden yön jutut, FWB:t ja vastaavat ovat tietysti helpotus siinä vaiheessa, kun ei ole vakisuhteessa, mutta seksi niissä kalpenee pahasti parisuhdeseksille. Ensinnäkin parisuhteessa usein löytyy muitakin ehkäisyvaihtoehtoja kuin kondomi, toiseksi vakituisessa parisuhteessa ei ylipäänsä ole vimmattua tautien tai raskauden pelkoa, koska ensimmäinen on yleensä turha huoli ja jälkimmäinen ei välttämättä olisi katastrofi (onneksi ei koskaan ole kuitenkaan ei-toivottua raskautta tapahtunut). Toiseksi, siinä vakituisessa parisuhteessa seksi on paljon parempaa, koska on keskinäinen luottamus siihen, että voi kokeilla ihan mitä vaan turvallisesti. En lähde luettelemaan asioita, koska en halua, että ketju sen takia siirretään seksipalstalle, mutta onhan seksi vakisuhteessa todella paljon huolettomampaa, spontaanimpaa, estottomampaa ja jopa rivompaa kuin jonkun yhden yön nylkyttäjän kanssa!
Miehille määrä vaikuttaisi olevan tärkeämpää kuin laatu - miksi?
Koska miehen, kuten muidenkin nisäkäsurosten, geneettiseen koodin kuuluu oman perimän levittäminen mahdollisimman laajalle. Tämä onnistuu lisääntymällä mahdollisimman monen eri naisen kanssa. Ja se onnistuu luonnollisesti parhaiten parittelemalla mahdollisimman monen eri naisen kanssa.
Naisella koodi on päinvastainen eli lisääntymisessä korostuu laatu määrän sijaan. Jos pitää valita lisääntyminen useasti yhden korkealaatuisen miehen kanssa tai usean vaihtelevan tasoisen kanssa niin nainen valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Tämä siis kärjistettynä. Luonnossahan naaras pyrkii parittelemaan usean korkeatasoisen uroksen kanssa varmistaakseen geenialtaan tehokkaimman parantumisen.
Sen jatkuvan parittelun ohella hedelmällisyyteen vaikuttaa se, kuinka suuri osa jälkeläisistä jää eloon. Ihmislajin jälkeläiset ovat hitaasti kehittyviä ja vaatii erityisen paljon hoivaa ja resursseja erityisesti varhaisten elinvuosien aikana. Sitä varten on kehittynyt sellaiset tunteet, kuten ihastuminen, kiintymys ja rakkaus. Monet miehet pystyvät toki biologisesti lisääntymään ja siittämään loputtomasti uusia jälkeläisiä, mutta jokin sosiaalinen rakenne pitää olla lapsista ja äideistä huolehtimiseen. Joissakin alkuperäisyhteisöissä ei välttämättä ole lainkaan nykyisen kaltaisia monogaamisia suhteita, ja lapsista pidetään huolta kollektiivisesti. Eivät miehet ole mitään parittelukoneita, jotka eivät muodosta kiintymussuhteita jälkeläisiinsä ja naisiin, joiden kanssa parittelee. Määrä ei korvaa miehilläkään laatua, jos suurin osa jälkeläisistä kuolee nälkään ja tauteihin. Siksi moni mies kykenee hyvinkin sitoutumaan monogaamiseen suhteeseen ja huolehtimaan jälkikasvustaan.
Tämä on asia, joka ärsyttää suunnattomasti kun lukee näitä "mies on biologisesti ohjelmoitu panemaan tunteettomasti ympäriinsä" potaskaa. Jos ihan tosissaan alkaa miettimään Homo sapiens-lajin lisääntymistä, niin huomataan, että se poikkeaa aika rajusti esim. jänisten tai porojen lisääntymisestä. Ihmisäiti ei voi jättää vauvaa pusikkoon ja käydä imettämassä kerran päivässä, vaan lapsi kuolisi nälkään tai tulisi petojen syömäksi, sillä vauvat eivät tajua nököttää hiljaa paikallaan kuten jäniksen poikaset. Vauva ei myöskään kävele vasta kuin vuoden ikäisenä, joten ihmisäidin pitää kantaa sitä koko ajan, toisin kuin poroemon. Ilman ylimääräistä jeesaavaa käsiparia tällä ihmisäidillä on aika heikot mahdollisuudet saattaa jälkeläisensä täysi-ikäiseksi. Siksi Homo sapiens-lajin koiraalla on huomattavasti peremmat mahdollisuudet saattaa perimäänsä eteenpäin sillä, että huolehtii jälkeläisistään yhdessä naaraan kanssa.
On paljon muitakin lajeja, joissa koiraalla ei ole mitään "sisäänohjelmoitua tarvetta paritella ympäriinsä". Monet lintulajit pariutuvat iäksi. Vielä useamman lajin koiras osallistuu ainakin poikasten hoitoon tai huolehtii emosta. Ja tämä siksi, että jos se ei niin tekisi, sen jälkikasvu kuolisi ennen lisääntymisikää. Tuo biologiaan ripustautuminen aina kun haluaa perustella jotain omaa itsekästä mielihalua on todella yksisilmäistä ja heikkoa.
Jep. Biologia kaivetaan esiin siltä osin, kuin se sopii omaan agendaan, ja sitä sovelletaan vain puoleen lajiin, ihmisuroksiin. Ihmisnaaraita se ei jostain syystä koske. (Olisi mielenkiintoista nähdä Vuorisalon repivän tukkaa päästään, mutta mun aikaan kukaan ei kehdannut höpistä tällaisia luennoilla.)
Kyllä se biologia siellä taustalla vaikuttaa, mutta varsinkin kädellisillä siihen vaikuttavat erilaiset sosiaaliset konstruktiot joiden tarkoitus on varmistaa jälkeläisten selvitytyminen. Ei sitä kukaan yritä kiistää ja ihmisillä miesten on pakko osallistua enemmän kuin jollain toisella lajilla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö mies silti haluaisi paritella mahdollisimman monen eri naaraan kanssa jos tilaisuus tulee. On muistaakseni itse asiassa tutkittu, että maskuliiniset (alfamiehet) panostavat jälkeläisten hoivaamiseen huomattavasti vähemmän kuin feminiinisemmät (betamiehet), koska heillä on todennäköisemmin jälkeläisiä useiden naisten kanssa ja osaa näistä naisista auttaa joku toinen mies lasten kasvattamisessa (omiensa lisäksi).
Ei ole tutkittu. Naurettavaa väittää, että tutkijat olisivat luokitelleet miehiä alfoiksi, betoiksi tai feminiiniseksi tai maskuliiniseksi, kun noista mikään ei ole tieteessä käytetty termi.
Oletko sukupuolentutkija vai etkö laske sitä tieteeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.
Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.
murusia putoaa reunalle?
Ei se että naiset mieluiten panevat tiettyjä kundeja sano että loput olisi ilman ketään.
Kymmenen miestä, kymmenen naista
Yksi mies on nainut jokaista naista
loput miehet yhtä.
Kuka on seksuaalisesti menestynein ja halutuin mies?
No, teoria kertoo, millainen pitää olla seksuaalisesti menestynein ja halutuin, joten jos haluaa olla sellainen niin silloin kannattaa varmaan hankkia/kehittää ne ominaisuudet?
Samaa mieltä, ja hoitajille voi sanoa että turha valittaa liksasta, ryhtykää pankkiireiksi.
Hitto kun olikin helppoa :) Hyvä me!
No kyllä. Jos haluat pankkiirin liksan, niin sitten pitää mennä oikeaan kouluun ja tehdä töitä sen eteen, että pääsee pankkiiriksi. Joillakin ei riitä rahkeet, esimerkiksi minulla. Pitäisikö mulle kuitenkin sympatiasta maksaa pankkiirin palkkaa hoitajan työstä, sillä muuten mulla tulee paha mieli kun se on epistä?
-Eri
Ja se eroaa siitä että miehen tulee vain hankkia naisia kiinnostavat ominaisuudet... niin miten se eroaa?
Ei eroa. Vaan sulla joko on ne tai sitten ei. Jos sulla ei ole, niin sitten hanki ne. Jos et pysty, niin sitten sille ei mahda kukaan mitään. Voi voi.
Mutta sä silti vaan valitat ja valitat, kun sulle hoitajana ei makseta pankkiirin liksaa tai ilman pätevyyttä anneta pankkiirin titteliä. Etkä millään hyväksy, että sä olet hoitaja ja hoitajanakin sä voit elää ihan mielekästä elämää jos muutat asennettasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esitän tähän väliin taas tyhmän kysymyksen:
Mikä mahdollisimman monissa eri seksipartnereissa on haluttavaa? Miksi joku haluaa siihen pyrkiä? Mitä se antaa?
Naisena, ja tiedän puhuvani nyt nimenomaan oman sukupuoleni edustajana, mahdollisimman monissa eri partnereissa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Yhden yön jutut, FWB:t ja vastaavat ovat tietysti helpotus siinä vaiheessa, kun ei ole vakisuhteessa, mutta seksi niissä kalpenee pahasti parisuhdeseksille. Ensinnäkin parisuhteessa usein löytyy muitakin ehkäisyvaihtoehtoja kuin kondomi, toiseksi vakituisessa parisuhteessa ei ylipäänsä ole vimmattua tautien tai raskauden pelkoa, koska ensimmäinen on yleensä turha huoli ja jälkimmäinen ei välttämättä olisi katastrofi (onneksi ei koskaan ole kuitenkaan ei-toivottua raskautta tapahtunut). Toiseksi, siinä vakituisessa parisuhteessa seksi on paljon parempaa, koska on keskinäinen luottamus siihen, että voi kokeilla ihan mitä vaan turvallisesti. En lähde luettelemaan asioita, koska en halua, että ketju sen takia siirretään seksipalstalle, mutta onhan seksi vakisuhteessa todella paljon huolettomampaa, spontaanimpaa, estottomampaa ja jopa rivompaa kuin jonkun yhden yön nylkyttäjän kanssa!
Miehille määrä vaikuttaisi olevan tärkeämpää kuin laatu - miksi?
Koska miehen, kuten muidenkin nisäkäsurosten, geneettiseen koodin kuuluu oman perimän levittäminen mahdollisimman laajalle. Tämä onnistuu lisääntymällä mahdollisimman monen eri naisen kanssa. Ja se onnistuu luonnollisesti parhaiten parittelemalla mahdollisimman monen eri naisen kanssa.
Naisella koodi on päinvastainen eli lisääntymisessä korostuu laatu määrän sijaan. Jos pitää valita lisääntyminen useasti yhden korkealaatuisen miehen kanssa tai usean vaihtelevan tasoisen kanssa niin nainen valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Tämä siis kärjistettynä. Luonnossahan naaras pyrkii parittelemaan usean korkeatasoisen uroksen kanssa varmistaakseen geenialtaan tehokkaimman parantumisen.
Sen jatkuvan parittelun ohella hedelmällisyyteen vaikuttaa se, kuinka suuri osa jälkeläisistä jää eloon. Ihmislajin jälkeläiset ovat hitaasti kehittyviä ja vaatii erityisen paljon hoivaa ja resursseja erityisesti varhaisten elinvuosien aikana. Sitä varten on kehittynyt sellaiset tunteet, kuten ihastuminen, kiintymys ja rakkaus. Monet miehet pystyvät toki biologisesti lisääntymään ja siittämään loputtomasti uusia jälkeläisiä, mutta jokin sosiaalinen rakenne pitää olla lapsista ja äideistä huolehtimiseen. Joissakin alkuperäisyhteisöissä ei välttämättä ole lainkaan nykyisen kaltaisia monogaamisia suhteita, ja lapsista pidetään huolta kollektiivisesti. Eivät miehet ole mitään parittelukoneita, jotka eivät muodosta kiintymussuhteita jälkeläisiinsä ja naisiin, joiden kanssa parittelee. Määrä ei korvaa miehilläkään laatua, jos suurin osa jälkeläisistä kuolee nälkään ja tauteihin. Siksi moni mies kykenee hyvinkin sitoutumaan monogaamiseen suhteeseen ja huolehtimaan jälkikasvustaan.
Tämä on asia, joka ärsyttää suunnattomasti kun lukee näitä "mies on biologisesti ohjelmoitu panemaan tunteettomasti ympäriinsä" potaskaa. Jos ihan tosissaan alkaa miettimään Homo sapiens-lajin lisääntymistä, niin huomataan, että se poikkeaa aika rajusti esim. jänisten tai porojen lisääntymisestä. Ihmisäiti ei voi jättää vauvaa pusikkoon ja käydä imettämassä kerran päivässä, vaan lapsi kuolisi nälkään tai tulisi petojen syömäksi, sillä vauvat eivät tajua nököttää hiljaa paikallaan kuten jäniksen poikaset. Vauva ei myöskään kävele vasta kuin vuoden ikäisenä, joten ihmisäidin pitää kantaa sitä koko ajan, toisin kuin poroemon. Ilman ylimääräistä jeesaavaa käsiparia tällä ihmisäidillä on aika heikot mahdollisuudet saattaa jälkeläisensä täysi-ikäiseksi. Siksi Homo sapiens-lajin koiraalla on huomattavasti peremmat mahdollisuudet saattaa perimäänsä eteenpäin sillä, että huolehtii jälkeläisistään yhdessä naaraan kanssa.
On paljon muitakin lajeja, joissa koiraalla ei ole mitään "sisäänohjelmoitua tarvetta paritella ympäriinsä". Monet lintulajit pariutuvat iäksi. Vielä useamman lajin koiras osallistuu ainakin poikasten hoitoon tai huolehtii emosta. Ja tämä siksi, että jos se ei niin tekisi, sen jälkikasvu kuolisi ennen lisääntymisikää. Tuo biologiaan ripustautuminen aina kun haluaa perustella jotain omaa itsekästä mielihalua on todella yksisilmäistä ja heikkoa.
Jep. Biologia kaivetaan esiin siltä osin, kuin se sopii omaan agendaan, ja sitä sovelletaan vain puoleen lajiin, ihmisuroksiin. Ihmisnaaraita se ei jostain syystä koske. (Olisi mielenkiintoista nähdä Vuorisalon repivän tukkaa päästään, mutta mun aikaan kukaan ei kehdannut höpistä tällaisia luennoilla.)
Kyllä se biologia siellä taustalla vaikuttaa, mutta varsinkin kädellisillä siihen vaikuttavat erilaiset sosiaaliset konstruktiot joiden tarkoitus on varmistaa jälkeläisten selvitytyminen. Ei sitä kukaan yritä kiistää ja ihmisillä miesten on pakko osallistua enemmän kuin jollain toisella lajilla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö mies silti haluaisi paritella mahdollisimman monen eri naaraan kanssa jos tilaisuus tulee. On muistaakseni itse asiassa tutkittu, että maskuliiniset (alfamiehet) panostavat jälkeläisten hoivaamiseen huomattavasti vähemmän kuin feminiinisemmät (betamiehet), koska heillä on todennäköisemmin jälkeläisiä useiden naisten kanssa ja osaa näistä naisista auttaa joku toinen mies lasten kasvattamisessa (omiensa lisäksi).
Ei ole tutkittu. Naurettavaa väittää, että tutkijat olisivat luokitelleet miehiä alfoiksi, betoiksi tai feminiiniseksi tai maskuliiniseksi, kun noista mikään ei ole tieteessä käytetty termi.
Oletko sukupuolentutkija vai etkö laske sitä tieteeksi?
En ole sukupuolentutkimukseen perehtynyt, mutta siellä käsittääkseni tutkitaan noita käsitteitä (käsitteiden genealogia), ei sovelleta niitä ihmisiin. Myös etologiassa ja biologiassa on tehty samaa sitä mukaa, kun ymmärrys laumahierarkioiden monimuotoisuudesta on kasvanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.
Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.
murusia putoaa reunalle?
Ei se että naiset mieluiten panevat tiettyjä kundeja sano että loput olisi ilman ketään.
Kymmenen miestä, kymmenen naista
Yksi mies on nainut jokaista naista
loput miehet yhtä.
Kuka on seksuaalisesti menestynein ja halutuin mies?
Niin mikä tässä oli se ongelma? Kaikille miehille riitti kuitenkin yksi nainen, yksi mies vaan sai useampaa naista. Olisiko kaikkien kymmnen naisen ja kymmnen miehen pitänyt muhinoida keskenään ristiin, että kaikilla olisi ollut yhtä paljon? Onko ongelma siis se, että yksi mies on naisten mielestä muita parempi, ja siksi saa enemmän?
Sitten yleinen kysymys:
Haluaisin myös oikeasti tietää, miten "alfa" määritellään, kuten tässä ketjussa aiemminkin kysyttiin, jos kerta kyse ei ole siitä että, kuka saa eniten? Tunnen aika vähän miehiä jotka ei oikeasti koskaan saa halutessaan. Niitäkin harvoja jotka tunnen, yhdistää se yksi ominaisuus että he ovat sosiaalisesti melko taitamattomia (esimerkiksi eivät osaa keskustella naisen kanssa lainkaan, kuvittelevat että kun nainen hymyilee se on suunnilleen kutsu käydä iholle) ja siitä syystä aika katkeria, mikä näkyy käytöksessä naisia kohtaan.
ei ongelmaa
todettiin vain että yksi mies oli haluttavampi kuin muut 9
Sitäkö ei saa ääneen sanoa?
Sitäkö ei saa miettiä miksi ko. mies oli haluttavampi?
Eikös tässä ole nyt 50+ sivua keskusteltu aiheesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esitän tähän väliin taas tyhmän kysymyksen:
Mikä mahdollisimman monissa eri seksipartnereissa on haluttavaa? Miksi joku haluaa siihen pyrkiä? Mitä se antaa?
Naisena, ja tiedän puhuvani nyt nimenomaan oman sukupuoleni edustajana, mahdollisimman monissa eri partnereissa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Yhden yön jutut, FWB:t ja vastaavat ovat tietysti helpotus siinä vaiheessa, kun ei ole vakisuhteessa, mutta seksi niissä kalpenee pahasti parisuhdeseksille. Ensinnäkin parisuhteessa usein löytyy muitakin ehkäisyvaihtoehtoja kuin kondomi, toiseksi vakituisessa parisuhteessa ei ylipäänsä ole vimmattua tautien tai raskauden pelkoa, koska ensimmäinen on yleensä turha huoli ja jälkimmäinen ei välttämättä olisi katastrofi (onneksi ei koskaan ole kuitenkaan ei-toivottua raskautta tapahtunut). Toiseksi, siinä vakituisessa parisuhteessa seksi on paljon parempaa, koska on keskinäinen luottamus siihen, että voi kokeilla ihan mitä vaan turvallisesti. En lähde luettelemaan asioita, koska en halua, että ketju sen takia siirretään seksipalstalle, mutta onhan seksi vakisuhteessa todella paljon huolettomampaa, spontaanimpaa, estottomampaa ja jopa rivompaa kuin jonkun yhden yön nylkyttäjän kanssa!
Miehille määrä vaikuttaisi olevan tärkeämpää kuin laatu - miksi?
Koska miehen, kuten muidenkin nisäkäsurosten, geneettiseen koodin kuuluu oman perimän levittäminen mahdollisimman laajalle. Tämä onnistuu lisääntymällä mahdollisimman monen eri naisen kanssa. Ja se onnistuu luonnollisesti parhaiten parittelemalla mahdollisimman monen eri naisen kanssa.
Naisella koodi on päinvastainen eli lisääntymisessä korostuu laatu määrän sijaan. Jos pitää valita lisääntyminen useasti yhden korkealaatuisen miehen kanssa tai usean vaihtelevan tasoisen kanssa niin nainen valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Tämä siis kärjistettynä. Luonnossahan naaras pyrkii parittelemaan usean korkeatasoisen uroksen kanssa varmistaakseen geenialtaan tehokkaimman parantumisen.
Jos tämä niellään sellaisenaan, ja kyse on tosiaan pelkästään biologiasta, on ihan turha nillittää tasoista ja hypergamiasta, kukaan meistä ei voi sille hittojakaan.
Nillittää?
Leijona syö seepran. Näin se on. Asiasta puhuminen tuskin on nillittämistä, varsinkaan jos et ole seepra.
Toki jos mies puhuu asiasta, te heti päätätte että hän puhuu itsestään ja valittaa.
Ei se niin ole.
-mies, naimisissa, luokittelun mukaan beta vaikka onkin torjunut naisten lähestymisiä huonon itsetuntonta vuoksi.
Päivittäinen "asiasta puhuminen" naisvaltaisella keskustelupalstalla naisia syyllistävään sävyyn, vaatien naisia muuttumaan = kyllä, nillittäminen. Jos tavoitteena olisi viedä asiaa eteenpäin ("kehittää teoriaa"), käytäisiin tätä keskustelua jossakin muualla kuin AV:lla, missä lukijakunta olisi kenties miesvoittoisempaa (looginen kohderyhmä).
Tämä.
Palstalla usein käytetty fraasi on, ettei kalalta pidä kysyä, miten se haluaa tulla pyydetyksi. Eli naisen saaminen/vietteleminen/valloittaminen on jotain, missä halutaan huijata saalis ei-toivottuun tilaan. Luulisi siis, että intresseissä olisi pitää myös MA-teoria salassa naisilta, jos kerran lähtökohta on tuo. Jostain syystä teorian kohdalla toimitaan päinvastoin.
(Itse naisena ajattelen niin päin, että jos haluaisin saada miehet kiinnostumaan itsestäni, niin nimenomaan kysyisin "kaloilta" - enkä todellakaan muilta epäonnistuneilta kalastajilta - miten niitä kannattaisi yrittää pyydystää. Mutta se lienee eri asia ;-))
Aika polleaa väittää tietävänsä millaisista miehistä ko. miehen havittelemat naiset pitää.
Tuossa on muuten se miksi naiset eivät ole tutkijoita. Toimiiko tämä? Ei, voi kyynel.
En ota muuten kantaa mutta naisia on paljonkin tutkijoina.
Tasoteoria on toteava teoria. Siinä tehdään huomioita pariutumisesta. Esim "rikkaalla ja pitkällä miehellä on keskimäärin enemmän vientiä, kuin lyhyellä ja rahattomalla".
Ikävä kyllä moni teoriasta kiinnostunut lähtee ottaa tämän alkuasetelman jälkeen suuren harha-askeleen. Toteamisesta halutaan siirtyä toimintaan, tilanne halutaan korjata, halutaan aktiivista muutosta. Tämä on jo itsessään askel pois "teoriasta", joka on vain huomioita ja tilastoja, mutta lisäksi tuottaa haitallista toimintaa, kuten syyllisen etsiminen.
Yhtäkkiä keskustelussa korostuukin "kenen takia". Huomiot nähdään ongelmina ja ongelman alkulähde on... no riippuu keneltä kysytään. Nainen, mies, yhteiskunta, lait, historian tapahtumat, kulttuurin muutos, media..
Itse olen sillä linjalla, että ympäröivästä maailmasta on hyvä tehdä havaintoja. Näitä havaintoja kannattaa käyttää itsensä kehittämiseen, koska on (mielestäni) elämän tarkoitus olla paras mahdollinen versio itsestään ja löytää se tapa olla ja elää, joka tuntuu hyvältä ja luonnolliselta.
Tasoteorian kautta todettu tilanne, jossa miehiä on määrällisesti enemmän kuin naisia ja kaikki yksilöt (miehet tai naiset) eivät tule pariutumaan EI OLE RATKAISTAVISSA. On lillukanvarsiin tarttumista ja pikkuruista näpertelyä puhua "karuselleista" tai "liian korkean tasoisen yrittämisestä" yms, sillä tuollainen ei vaikuta mitenkään suuremmassa kuvassa. Yksittäinen ihminen voi OMALLA KOHDALLAAN miettiä asiaa, onko esim realistista yrittää tavoittaa Heidi Klumia ja kannattaako siihen käyttää aikaa. Mutta kaikki muiden ihmisten tekojen ja valintojen ohjailu tai kritisointi on turhaa.
Jos joku nainen valitsee miehen, tai mies naisen, niin joo voithan sä katsoa sitä tasoteorian läpi ja kommentoida. Mutta kaikki muu kuin toteava "nämä kaksi ihmistä ovat pariutuneet" on omien mielipiteiden värittämää tasoteorian vääntämistä. Ulkopuolinen ei voi määrittää niiden kahden tasoa, vaan ne kaksi ovat määritelleet (alitajuisesti) tason toisilleen.
Moni tasoteorialla päähän paukuttaja on vain vihainen tai katkera ja käyttää teoriaa selitelläkseen tunteitaan itselleen ja muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.
Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.
murusia putoaa reunalle?
Ei se että naiset mieluiten panevat tiettyjä kundeja sano että loput olisi ilman ketään.
Kymmenen miestä, kymmenen naista
Yksi mies on nainut jokaista naista
loput miehet yhtä.
Kuka on seksuaalisesti menestynein ja halutuin mies?
Niin mikä tässä oli se ongelma? Kaikille miehille riitti kuitenkin yksi nainen, yksi mies vaan sai useampaa naista. Olisiko kaikkien kymmnen naisen ja kymmnen miehen pitänyt muhinoida keskenään ristiin, että kaikilla olisi ollut yhtä paljon? Onko ongelma siis se, että yksi mies on naisten mielestä muita parempi, ja siksi saa enemmän?
Sitten yleinen kysymys:
Haluaisin myös oikeasti tietää, miten "alfa" määritellään, kuten tässä ketjussa aiemminkin kysyttiin, jos kerta kyse ei ole siitä että, kuka saa eniten? Tunnen aika vähän miehiä jotka ei oikeasti koskaan saa halutessaan. Niitäkin harvoja jotka tunnen, yhdistää se yksi ominaisuus että he ovat sosiaalisesti melko taitamattomia (esimerkiksi eivät osaa keskustella naisen kanssa lainkaan, kuvittelevat että kun nainen hymyilee se on suunnilleen kutsu käydä iholle) ja siitä syystä aika katkeria, mikä näkyy käytöksessä naisia kohtaan.
ei ongelmaa
todettiin vain että yksi mies oli haluttavampi kuin muut 9
Sitäkö ei saa ääneen sanoa?
Sitäkö ei saa miettiä miksi ko. mies oli haluttavampi?
Saa sen toki ääneen sanoa ja saa sitä miettiä. En vain usko että tällaisen hypoteettisen todellisuuden pohdiskelu johtaa kovin hedelmälliseen lopputulokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.
Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.
murusia putoaa reunalle?
Ei se että naiset mieluiten panevat tiettyjä kundeja sano että loput olisi ilman ketään.
Kymmenen miestä, kymmenen naista
Yksi mies on nainut jokaista naista
loput miehet yhtä.
Kuka on seksuaalisesti menestynein ja halutuin mies?
No, teoria kertoo, millainen pitää olla seksuaalisesti menestynein ja halutuin, joten jos haluaa olla sellainen niin silloin kannattaa varmaan hankkia/kehittää ne ominaisuudet?
Samaa mieltä, ja hoitajille voi sanoa että turha valittaa liksasta, ryhtykää pankkiireiksi.
Hitto kun olikin helppoa :) Hyvä me!
No kyllä. Jos haluat pankkiirin liksan, niin sitten pitää mennä oikeaan kouluun ja tehdä töitä sen eteen, että pääsee pankkiiriksi. Joillakin ei riitä rahkeet, esimerkiksi minulla. Pitäisikö mulle kuitenkin sympatiasta maksaa pankkiirin palkkaa hoitajan työstä, sillä muuten mulla tulee paha mieli kun se on epistä?
-Eri
Ja se eroaa siitä että miehen tulee vain hankkia naisia kiinnostavat ominaisuudet... niin miten se eroaa?
Ei eroa. Vaan sulla joko on ne tai sitten ei. Jos sulla ei ole, niin sitten hanki ne. Jos et pysty, niin sitten sille ei mahda kukaan mitään. Voi voi.
Mutta sä silti vaan valitat ja valitat, kun sulle hoitajana ei makseta pankkiirin liksaa tai ilman pätevyyttä anneta pankkiirin titteliä. Etkä millään hyväksy, että sä olet hoitaja ja hoitajanakin sä voit elää ihan mielekästä elämää jos muutat asennettasi.
Just näin. Mutta jos joku palomies mainitsee että hoitajilla ei ole häävi liksa, uliseeko hän? Käskeekö pankkiirit hoitajan (oikeasti palomies) pitää turpansa kiinni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.
Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.
murusia putoaa reunalle?
Ei se että naiset mieluiten panevat tiettyjä kundeja sano että loput olisi ilman ketään.
Kymmenen miestä, kymmenen naista
Yksi mies on nainut jokaista naista
loput miehet yhtä.
Kuka on seksuaalisesti menestynein ja halutuin mies?
Niin mikä tässä oli se ongelma? Kaikille miehille riitti kuitenkin yksi nainen, yksi mies vaan sai useampaa naista. Olisiko kaikkien kymmnen naisen ja kymmnen miehen pitänyt muhinoida keskenään ristiin, että kaikilla olisi ollut yhtä paljon? Onko ongelma siis se, että yksi mies on naisten mielestä muita parempi, ja siksi saa enemmän?
Sitten yleinen kysymys:
Haluaisin myös oikeasti tietää, miten "alfa" määritellään, kuten tässä ketjussa aiemminkin kysyttiin, jos kerta kyse ei ole siitä että, kuka saa eniten? Tunnen aika vähän miehiä jotka ei oikeasti koskaan saa halutessaan. Niitäkin harvoja jotka tunnen, yhdistää se yksi ominaisuus että he ovat sosiaalisesti melko taitamattomia (esimerkiksi eivät osaa keskustella naisen kanssa lainkaan, kuvittelevat että kun nainen hymyilee se on suunnilleen kutsu käydä iholle) ja siitä syystä aika katkeria, mikä näkyy käytöksessä naisia kohtaan.
ei ongelmaa
todettiin vain että yksi mies oli haluttavampi kuin muut 9
Sitäkö ei saa ääneen sanoa?
Sitäkö ei saa miettiä miksi ko. mies oli haluttavampi?
Saa sen toki ääneen sanoa ja saa sitä miettiä. En vain usko että tällaisen hypoteettisen todellisuuden pohdiskelu johtaa kovin hedelmälliseen lopputulokseen.
Voi kun ainostaan tuo esimerkki on hypoteettinen. Ilmiönä se on läsnä 24/7
Vierailija kirjoitti:
Tasoteoria on toteava teoria. Siinä tehdään huomioita pariutumisesta. Esim "rikkaalla ja pitkällä miehellä on keskimäärin enemmän vientiä, kuin lyhyellä ja rahattomalla".
Ikävä kyllä moni teoriasta kiinnostunut lähtee ottaa tämän alkuasetelman jälkeen suuren harha-askeleen. Toteamisesta halutaan siirtyä toimintaan, tilanne halutaan korjata, halutaan aktiivista muutosta. Tämä on jo itsessään askel pois "teoriasta", joka on vain huomioita ja tilastoja, mutta lisäksi tuottaa haitallista toimintaa, kuten syyllisen etsiminen.
Yhtäkkiä keskustelussa korostuukin "kenen takia". Huomiot nähdään ongelmina ja ongelman alkulähde on... no riippuu keneltä kysytään. Nainen, mies, yhteiskunta, lait, historian tapahtumat, kulttuurin muutos, media..
Itse olen sillä linjalla, että ympäröivästä maailmasta on hyvä tehdä havaintoja. Näitä havaintoja kannattaa käyttää itsensä kehittämiseen, koska on (mielestäni) elämän tarkoitus olla paras mahdollinen versio itsestään ja löytää se tapa olla ja elää, joka tuntuu hyvältä ja luonnolliselta.Tasoteorian kautta todettu tilanne, jossa miehiä on määrällisesti enemmän kuin naisia ja kaikki yksilöt (miehet tai naiset) eivät tule pariutumaan EI OLE RATKAISTAVISSA. On lillukanvarsiin tarttumista ja pikkuruista näpertelyä puhua "karuselleista" tai "liian korkean tasoisen yrittämisestä" yms, sillä tuollainen ei vaikuta mitenkään suuremmassa kuvassa. Yksittäinen ihminen voi OMALLA KOHDALLAAN miettiä asiaa, onko esim realistista yrittää tavoittaa Heidi Klumia ja kannattaako siihen käyttää aikaa. Mutta kaikki muiden ihmisten tekojen ja valintojen ohjailu tai kritisointi on turhaa.
Jos joku nainen valitsee miehen, tai mies naisen, niin joo voithan sä katsoa sitä tasoteorian läpi ja kommentoida. Mutta kaikki muu kuin toteava "nämä kaksi ihmistä ovat pariutuneet" on omien mielipiteiden värittämää tasoteorian vääntämistä. Ulkopuolinen ei voi määrittää niiden kahden tasoa, vaan ne kaksi ovat määritelleet (alitajuisesti) tason toisilleen.Moni tasoteorialla päähän paukuttaja on vain vihainen tai katkera ja käyttää teoriaa selitelläkseen tunteitaan itselleen ja muille.
Varmasti juuri näin. Silti moni hyökkää tuota teoriaa vastaan, ei niitä vihaisia miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.
Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.
murusia putoaa reunalle?
Ei se että naiset mieluiten panevat tiettyjä kundeja sano että loput olisi ilman ketään.
Kymmenen miestä, kymmenen naista
Yksi mies on nainut jokaista naista
loput miehet yhtä.
Kuka on seksuaalisesti menestynein ja halutuin mies?
No, teoria kertoo, millainen pitää olla seksuaalisesti menestynein ja halutuin, joten jos haluaa olla sellainen niin silloin kannattaa varmaan hankkia/kehittää ne ominaisuudet?
Samaa mieltä, ja hoitajille voi sanoa että turha valittaa liksasta, ryhtykää pankkiireiksi.
Hitto kun olikin helppoa :) Hyvä me!
No kyllä. Jos haluat pankkiirin liksan, niin sitten pitää mennä oikeaan kouluun ja tehdä töitä sen eteen, että pääsee pankkiiriksi. Joillakin ei riitä rahkeet, esimerkiksi minulla. Pitäisikö mulle kuitenkin sympatiasta maksaa pankkiirin palkkaa hoitajan työstä, sillä muuten mulla tulee paha mieli kun se on epistä?
-Eri
Ja se eroaa siitä että miehen tulee vain hankkia naisia kiinnostavat ominaisuudet... niin miten se eroaa?
Ei eroa. Vaan sulla joko on ne tai sitten ei. Jos sulla ei ole, niin sitten hanki ne. Jos et pysty, niin sitten sille ei mahda kukaan mitään. Voi voi.
Mutta sä silti vaan valitat ja valitat, kun sulle hoitajana ei makseta pankkiirin liksaa tai ilman pätevyyttä anneta pankkiirin titteliä. Etkä millään hyväksy, että sä olet hoitaja ja hoitajanakin sä voit elää ihan mielekästä elämää jos muutat asennettasi.
Just näin. Mutta jos joku palomies mainitsee että hoitajilla ei ole häävi liksa, uliseeko hän? Käskeekö pankkiirit hoitajan (oikeasti palomies) pitää turpansa kiinni?
Ehkä se pankkiiri kehottaa opiskelemaan pankkiiriksi? Jaa eikö ole mahdollista... no.. ikävä juttu. Mutta mitä muuta se pankkiiri voi sanoa, eiköhän se vaan nyökkää että moro, ja jatka elämäänsä sitten. Ihan kuten täälläkin moni sanoo, että "ehkä kannattaa kehittää itseään jos mahdollista. Ikävä jos ei oo mahdollista, tsemppiä elämään". Siinäpä se.
Vai pitäiskö pankkiirin antaa omat rahat hoitajalle? Tää vertauskuva kyllä ontuu nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.
Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.
murusia putoaa reunalle?
Ei se että naiset mieluiten panevat tiettyjä kundeja sano että loput olisi ilman ketään.
Kymmenen miestä, kymmenen naista
Yksi mies on nainut jokaista naista
loput miehet yhtä.
Kuka on seksuaalisesti menestynein ja halutuin mies?
Niin mikä tässä oli se ongelma? Kaikille miehille riitti kuitenkin yksi nainen, yksi mies vaan sai useampaa naista. Olisiko kaikkien kymmnen naisen ja kymmnen miehen pitänyt muhinoida keskenään ristiin, että kaikilla olisi ollut yhtä paljon? Onko ongelma siis se, että yksi mies on naisten mielestä muita parempi, ja siksi saa enemmän?
Sitten yleinen kysymys:
Haluaisin myös oikeasti tietää, miten "alfa" määritellään, kuten tässä ketjussa aiemminkin kysyttiin, jos kerta kyse ei ole siitä että, kuka saa eniten? Tunnen aika vähän miehiä jotka ei oikeasti koskaan saa halutessaan. Niitäkin harvoja jotka tunnen, yhdistää se yksi ominaisuus että he ovat sosiaalisesti melko taitamattomia (esimerkiksi eivät osaa keskustella naisen kanssa lainkaan, kuvittelevat että kun nainen hymyilee se on suunnilleen kutsu käydä iholle) ja siitä syystä aika katkeria, mikä näkyy käytöksessä naisia kohtaan.
ei ongelmaa
todettiin vain että yksi mies oli haluttavampi kuin muut 9
Sitäkö ei saa ääneen sanoa?
Sitäkö ei saa miettiä miksi ko. mies oli haluttavampi?
Saa sen toki ääneen sanoa ja saa sitä miettiä. En vain usko että tällaisen hypoteettisen todellisuuden pohdiskelu johtaa kovin hedelmälliseen lopputulokseen.
Voi kun ainostaan tuo esimerkki on hypoteettinen. Ilmiönä se on läsnä 24/7
Entä sitten? Miksi ne 9/10 miehestä keskittyvät siihen kymmenenteen eivätkä itseensä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esitän tähän väliin taas tyhmän kysymyksen:
Mikä mahdollisimman monissa eri seksipartnereissa on haluttavaa? Miksi joku haluaa siihen pyrkiä? Mitä se antaa?
Naisena, ja tiedän puhuvani nyt nimenomaan oman sukupuoleni edustajana, mahdollisimman monissa eri partnereissa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Yhden yön jutut, FWB:t ja vastaavat ovat tietysti helpotus siinä vaiheessa, kun ei ole vakisuhteessa, mutta seksi niissä kalpenee pahasti parisuhdeseksille. Ensinnäkin parisuhteessa usein löytyy muitakin ehkäisyvaihtoehtoja kuin kondomi, toiseksi vakituisessa parisuhteessa ei ylipäänsä ole vimmattua tautien tai raskauden pelkoa, koska ensimmäinen on yleensä turha huoli ja jälkimmäinen ei välttämättä olisi katastrofi (onneksi ei koskaan ole kuitenkaan ei-toivottua raskautta tapahtunut). Toiseksi, siinä vakituisessa parisuhteessa seksi on paljon parempaa, koska on keskinäinen luottamus siihen, että voi kokeilla ihan mitä vaan turvallisesti. En lähde luettelemaan asioita, koska en halua, että ketju sen takia siirretään seksipalstalle, mutta onhan seksi vakisuhteessa todella paljon huolettomampaa, spontaanimpaa, estottomampaa ja jopa rivompaa kuin jonkun yhden yön nylkyttäjän kanssa!
Miehille määrä vaikuttaisi olevan tärkeämpää kuin laatu - miksi?
Koska miehen, kuten muidenkin nisäkäsurosten, geneettiseen koodin kuuluu oman perimän levittäminen mahdollisimman laajalle. Tämä onnistuu lisääntymällä mahdollisimman monen eri naisen kanssa. Ja se onnistuu luonnollisesti parhaiten parittelemalla mahdollisimman monen eri naisen kanssa.
Naisella koodi on päinvastainen eli lisääntymisessä korostuu laatu määrän sijaan. Jos pitää valita lisääntyminen useasti yhden korkealaatuisen miehen kanssa tai usean vaihtelevan tasoisen kanssa niin nainen valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Tämä siis kärjistettynä. Luonnossahan naaras pyrkii parittelemaan usean korkeatasoisen uroksen kanssa varmistaakseen geenialtaan tehokkaimman parantumisen.
Jos tämä niellään sellaisenaan, ja kyse on tosiaan pelkästään biologiasta, on ihan turha nillittää tasoista ja hypergamiasta, kukaan meistä ei voi sille hittojakaan.
No ei se pelkästään biologiasta tule, asiaan vaikuttavat myös monet sosiaaliset seikat ihmisillä, mutta siellä taustalla tuo vaikuttaa edelleen vahvasti. Ei vuosituhansia vanhoja viettejä noin vain tukahdeta kokonaan, mutta niihin voi vaikuttaa monella eri tavalla.
Kenen pitää vaikuttaa vietteihinsä monella tavalla? Naistenko? Miksi vain naisten, vaikkei tämä naisille tunnu edes olevan mikään ”juttu”? Mikseivät miehet pyri vaikuttamaan vietteihinsä monella eri tavalla? Vai pyrkivätkö? Jos, niin missä ja miten tämä näkyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.
Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.
murusia putoaa reunalle?
Ei se että naiset mieluiten panevat tiettyjä kundeja sano että loput olisi ilman ketään.
Kymmenen miestä, kymmenen naista
Yksi mies on nainut jokaista naista
loput miehet yhtä.
Kuka on seksuaalisesti menestynein ja halutuin mies?
Niin mikä tässä oli se ongelma? Kaikille miehille riitti kuitenkin yksi nainen, yksi mies vaan sai useampaa naista. Olisiko kaikkien kymmnen naisen ja kymmnen miehen pitänyt muhinoida keskenään ristiin, että kaikilla olisi ollut yhtä paljon? Onko ongelma siis se, että yksi mies on naisten mielestä muita parempi, ja siksi saa enemmän?
Sitten yleinen kysymys:
Haluaisin myös oikeasti tietää, miten "alfa" määritellään, kuten tässä ketjussa aiemminkin kysyttiin, jos kerta kyse ei ole siitä että, kuka saa eniten? Tunnen aika vähän miehiä jotka ei oikeasti koskaan saa halutessaan. Niitäkin harvoja jotka tunnen, yhdistää se yksi ominaisuus että he ovat sosiaalisesti melko taitamattomia (esimerkiksi eivät osaa keskustella naisen kanssa lainkaan, kuvittelevat että kun nainen hymyilee se on suunnilleen kutsu käydä iholle) ja siitä syystä aika katkeria, mikä näkyy käytöksessä naisia kohtaan.
ei ongelmaa
todettiin vain että yksi mies oli haluttavampi kuin muut 9
Sitäkö ei saa ääneen sanoa?
Sitäkö ei saa miettiä miksi ko. mies oli haluttavampi?
Saa sen toki ääneen sanoa ja saa sitä miettiä. En vain usko että tällaisen hypoteettisen todellisuuden pohdiskelu johtaa kovin hedelmälliseen lopputulokseen.
Voi kun ainostaan tuo esimerkki on hypoteettinen. Ilmiönä se on läsnä 24/7
Varauksetta en usko. 90% naisista olisi ottanut puolisokseen jonkun muun kuin sen, jonka olisivat halunneet. Kokemukseni mukaan näin ei kuitenkaan ole. En usko, että tästä on edes tilastoa olemassa. 90% naisista odottaisi jotain parempaa? Sopii toki siihen joidenkin miesten narratiiviin, että kaikki naiset pettävät. Kuitenkin ihmiset pariutuvat ja eroavat satunnaisesti, miehet jättävät ja pettävät siinä missä naisetkin, vaihtavat uuteen ja elävät yksin. Eli näyttää siltä, että valinta on todellisuudessa molempien sukupuolten. Ehkä on marginaaliosa miehiä, joille maailma näyttäytyy tällaisena.
Mä mielummin ryhmäydyn muiden naisten kanssa ja ehkä sieltä joukosta löytyisi joku viehättävä ja tarpeeksi naisiin päin oleva, että voitaisiin alkaa pariskunnaksi. Koska vaikka miellän itseni heteronaiseksi, niin mulle maailman ihmisten pantavuusjärjestys ei mene, että ensin kaikki miehet komeimmasta rumimpaan ja sitten kaikki naiset kauneimmasta rumimpaan, vaan on paljon naisia jotka tulevat ennen rumimpia miehiä. Ja jos ei olisi muita miehiä, niin sen yhden miehen funktio olisi aika turha. En nääs tarvisi puolustajaa muita miehiä vastaan.