Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?
Tähän ketjuun olisi kiva saada vastauksia siihen, mitä on tarkoitus tapahtua, kun nainen ymmärtää, että toiset ovat suositumpia kuin toiset (minkä tosin ihmiset oppivat keskimäärin jo lapsina, mutta ei mennä siihen).
Mikä asia konkreettisesti muuttuu, kun naiset ovat samassa ymmärryksessä kanssanne siitä, että osa miehistä on toisia suositumpia?
Lisäksi olisi kiintoisaa kuulla, kumpi on totta seuraavista, molempia on nähty samoissa keskusteluissa:
A) Naisista 90% on miesten 10% perässä. Naiset jäävät vasten tahtoaan sinkuiksi, koska luulevat, että sänkyyn halukas komistus haluaisi myös parisuhteen.
B) Nainen saa parisuhteen lähes koska vain haluaa.
Lisäksi toivon tarkennusta sanaan "nainen": tarkoittaako tämä kaikkia aikuisia naisia, vai esimerkiksi jotakin tiettyä osaa naisista, kuten nuoria naisia? Jos ei ole tarkoitus puhua keski-ikäisistä tai vanhoista naisista vaan nuorista, miksi ei puhuta "nuorista naisista"?
Innolla odotan vastauksia.
Kommentit (2682)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan päässyt edes koeajamaan niitä ysejä tai kymppejä, puhumattakaan että olisivat olleet poikaystäviäni.
Se on urbaani legenda, että tytöt pääsisi kenen tahansa miehen kanssa sänkyyn.
T. KasityttöViittaako kasityttö siihen että olet tasoltasi kasi?
Jos olet tarjoutunut huippumiehelle pantavaksi ilman sitoumuksia, ja mies ei ole tätä seksitarjousta ottanut vastaan, niin voin kertoa että et ole kyllä kasi. Et lähimainkaan.
Kasi on jo todella kaunis nainen, ei miehet tuollaista tilaisuutta kasin kanssa jättäisi käyttämättä.
Mitähän ne ysin ja kympin naiset sitten ovat, jos kasin tasolla olevan pitää olla todella kaunis nainen?
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat tässä asteikossa rumahkoja taviksia eli siinä seiskan maastossa. Jotkut miehet jopa joutuu tyytymään seurustelemaan ihan sellaisten rumilusten kuin Kirsten Dunst kanssa.
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat molemmat ysejä tai kymppejä. Kuten itsekin varsin hyvin tiedät.
Kommentistasi näkyy tuollainen vähemmän viehättävien naisten omituinen psykologinen selviytymiskeino: hoette epätoivoisesti sitä että miesten ulkonäkövaatimukset ovat täysin epärealistiset, tämän hokemisen todellisena syynä on se että silloin teidän ei tarvitse kohdata sitä faktaa että oma kilpailukykynne ei vaan yksinkertaisesti riitä edes sellaiseen perus kauniiseen naiseen verrattuna.
Kilpailukyky mihin? Minusta tuntuu, että nyt ollaan taas olennaisen äärellä. Jos saan arvata, niin oletan että sinä näet parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ikään kuin olisi olemassa joukko ikäisiäni miehiä ja ikäisiäni naisia ja sitten siitä joukosta muodostettaisiin pareja niin, että ensin parhaat valitsevat toisensa ja sitten me muut joudumme tyytymään toisiimme (tai olemaan yksin, mikä olisi se todellinen valinta).
Emme kuitenkaan elä autiolla saarella eikä sellaista kilpailua todellisuudessa ole käynnissä. Kyllä minä teininä haaveilin pop-tähdistä ja mietin jopa ihan vakavissani sitä, että mitä jos tapaan Ericin vasta kun minulla on jo poikaystävä, ja sitten joudun valitsemaan Ericin ja poikaystäväni välillä. 13-vuotias ajattelee noin, vai olinko 12. Lapsellinen kuitenkin. Kouludiscossa yläasteella ja lukion ekalla eli ennen kuin tultiin täysi-ikäisiksi ja päästiin oikeisiin discoihin kavereiden kanssa, tuli kilpailtua jostain tyypistä. Muistan hämärästi kuinka yksi tyttö uhkasi hakata minut sen takia.
Mutta sen jälkeen olen kuitenkin elänyt ihan normaalia elämää, jossa muutaman kerran on kohdalle osunut mies, johon olen ihastunut. Täysin vertailematta häntä muihin tai valitsematta häntä jostain joukosta kilpailevia miehiä.
En tiedä sumentaako Tinder ajatusmaailman vai mistä tulee tämä kuvitelma, että naisille on koko ajan olemassa joukko miehiä, joista kilpailla. Ei ole. Olin vuosia sinkkuna ennen kuin kohtasin nykyisen mieheni, joka oli ensimmäinen josta edes kiinnostuin. Käsittämätön ajatuskin, että koko sen ajan minulla olisi ollut joku armeija valmiudessa, josta yrittää saada paras mahdollinen. Myönnän toki, etten kovin paljon tehnytkään elämänkumppanin löytääkseni vaan keskityin nauttimaan elämästäni sellaisena kuin se oli, mutta vaikka olisin käynyt joka viikonloppu ulkona ja harrastanut joka ilta jotain, missä tapaa uusia ihmisiä ja etenkin miehiä, niin parempaa miestä en olisi voinut kohdata.
Kyllä, minä näen parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ihan oikein tulkitsit.
Havainnoidaanpa hetki ympäristöämme:
Pariutuminen/lisääntyminen on kilpailua, kaikkien maapallon eläinlajien keskuudessa. Urokset kilpailevat parhaista naaraista, naaraat haluavat pariutua parhaiden urosten kanssa.On mielestäni aika naiivia ajatella että tämä sama mekanismi ei ohjaisi myös ihmisten toimintaa, kun se kuitenkin on se ajava voima kaikkien muiden eläimien lisääntymisessä. Vai olemmeko me jotenkin täysin irrallaan muusta luonnosta tässä asiassa?
Avaisitko vähän. Kuvitellaan, että olen vaikka 28-vuotias nainen ja asun jossain keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Miten tämä maailmanlaajuinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Huoh, ei pitäisi edes vastata tähän, mutta menköön nyt ☹️
Ei se ole yksi maailmanlaajuinen kilpailu, vaan sama kilpailuilmiö esiintyy kaikkialla, maailmanlaajuisesti.
Eli urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista.
Eli kilpailu tapahtuu paikallisesti, mutta sama ilmiö toistuu kaikkialla maapallolla.
Ok, korjaan kysymystä: Miten se paikallinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Ennen baari-iltaa mies käy suihkussa, laittaa partavettä, tekee vähän hauiskääntöjä että kädet pumpissa(😃), laittaa hiukset kuntoon jne.
Sama mies kävelee yökerhoon sisään, skannaa näkymän ja arvioi nanosekunnissa mitkä naiset herättää hänen seksuaalisen kiinnostuksensa (kasvot ja vartalo, kehonkieli), ja tekee tilannearvion mihin näistä naisista miehellä itsellään olisi mahdollisuuksia ulkonäkönsä puolesta. Lopuksi mies vielä arvioi kilpailua: miltä muut paikalla olevat miehet näyttävät, ovatko he pidempiä, rotevampia, komeampia jne.
Tämän jälkeen mies rohkaisee mielensä, valitsee kohteen ja tekee aloitteensa. Toivotetaan hänelle onnea...
--------------------------------------------
Tässä oli lyhyt kurkistus ihmisten soidinmenoihin...
Mutta tässä ajatusleikissä en ole mies vaan 28-vuotias sinkkunainen, jokin aika sitten eronnut edellisestä parisuhteestani. Vietän aikaani töiden jälkeen tapaamalla kavereita ja harrastamalla jotain tavallisia harrastuksia. Normaalioloissa matkustelen muutaman kerran vuodessa ja baareissa käyn ehkä 3-4 kertaa vuodessa tyttökavereiden kanssa. Eli elän sellaista elämä, mikä ymmärtääkseni on aika normaalia vähän alle kolmekymppisten työssä käyvien naisten keskuudessa.
Missä ja miten minun elämässäni konkreettisesti näkyy se, että "urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista." Mikä on ylipäänsä se urosten pooli, josta kisaan saadakseni parhaan? Kaikki asuinpaikkakuntani oman ikäiset sinkkumiehet? Ne ikäiseni sinkkumiehet, jotka ylipäänsä tapaan arjessani ja elämässäni? On olemassa joku muu sinkkumiesten pooli jossain?
Tossa tarinassa sä olit yksi niistä naisista jota päähenkilö skannasi katseellaan. Jos olit viehättävä ja vetoava, ja miehen arvion mukaan hänen saavutettavissaan, niin mies saattoi yrittää sua. Jos taas et, niin hän todennäköisesti yritti jotain muuta paikalla ollutta naista.
Eli sä olit mukana kisassa, tiesit tai et. Toki emme tietenkään tiedä olisiko ko. mies kelvannut sulle, jos hän olisikin lähestynyt just sua.
Mut joo, lähtökohtaisesti sun pooli on sun lähialueen sinkkumiehet, joihin sulla on pääsy arjessasi tai esim Tinderin kautta.
Eli kilpailu on sitä, että mies, jonka olemassaoloakaan en ehkä edes noteerannut pitäessäni hauskaa ystävieni kanssa, arvioi tasoni verrattuna ympärillä oleviin naisiin päättääkseen, haluaisiko hän minut seksiin/parisuhteeseen?
Juuri näin. Mutta tuo oli siis vain yksittäinen elävän elämän esimerkki mitä se kilpailu voi olla.
Toinen fiktiivinen tilanne: Prismassa on komea vuoropäällikkö, jota kaksi nuorta kassaneitiä koittaa molemmat tavoitella: meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi, menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta jne...
Se kilpailu on kaikkialla ja kaiken aikaa olemassa, kun näemme meitä kiinnostavia potentiaalisia kumppaneita.
Elätkö oikeasti tuollaisessa maailmassa? Minkä ikäinen olet?
Elänkö minä maailmassa, missä joku nainen saattaa joskus pukeutumisella ja käytöksellään pyrkiä herättämään haluamansa miehen kiinnostuksen?
Kyllä, kyllä minä elän sellaisessa maailmassa, kiitos kysymästä 😃 olen 32 v mies
Naisen pukeutuminenko on merkki sinuun kohdistuvasta kiinnostuksesta? Hän kenties juttelee myös sinulle tai vastaa kommentteihisi, minkä tulkitset kilpailuna huomiostasi? Ja se tulee sulle ihan uutena ajatuksena, että naiset eivät välttämättä ajattelekaan noin?
En muista kommentoineeni itseäni millään tavalla. Kommentoin siis ihan yleisellä tasolla, että tässä universumissa missä minä elän, joskus välillä tapahtuu niin että nainen viestittää häntä kiinnostavalle miehelle omaa kiinnostustaan eleillään ja pukeutumisellaan. Huom! Se mies ei välttämättä siis ole minä.
Siinä todellisuudessa missä sinä elät, näin ei siis ilmeisesti ole koskaan kukaan nainen toiminut kenenkään miehen kohdalla. Asia selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ymmärrän evoluutioteorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"
Teoriat kuvaa maailmaa. Ei sen enempää eikä vähempää. Mitään ei ole "tarkoitus tapahtua".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi olisi kiintoisaa kuulla, kumpi on totta seuraavista, molempia on nähty samoissa keskusteluissa:
A) Naisista 90% on miesten 10% perässä. Naiset jäävät vasten tahtoaan sinkuiksi, koska luulevat, että sänkyyn halukas komistus haluaisi myös parisuhteen.
B) Nainen saa parisuhteen lähes koska vain haluaa.Kummatkin ovat teorian mukaan totta. Selvennän: Naisista 90% on miesten top 10% perässä. Halutessaan nainen saa lähes milloin vain parisuhteen vaikkapa bottom 30% kanssa, mutta ei luultavasti top 10% kanssa.
Pähkinänkuoressa: Top 10% miehistä ei etsi parisuhdetta, valinnanvaraa löytyy niin paljon. Naiset jäävät sinkuiksi koska luulevat/toivovat että seksi top 10% kanssa johtaisi parisuhteeseen. Nainen saisi parisuhteen helposti, mutta ei top 10% miehen kanssa.
Loppukysymys: Puhuttaessa naisista tässä kontekstissa tarkoitetaan kaikkia naisia. Samanlaiset käyttäytymistavat ovat kaikilla naisilla. Riippuen omasta tilanteestaan nainen ei välttämättä voi totetuttaa teorian mukaista peruskäytöstään, 10% etsimistä. Esimerkki: Löytääkseen seuraa 50 vuotias nainen ei voi käyttäytyä samoin kuin 22 vuotias nainen, seuraa ei vain löydy jos käyttäytyykin.
Tässä on jotenkin niin kaikki niin päin hemmettiä, että tämä vetää ihan sanattomaksi. Varmaan kaikille parhaaksi että tämmöisten pyörittelijät jäävät pariutumatta.
Totta, sanattomaksi vetää kun meni jauhot suuhunXD
Jauhot on mennyt suuhun teoreetikoilla, jotka eivät kykene selittämään, miten reilu puolet nuorista seukkailee ja sekstailee keskenään jo 15-17-vuoden iästä (ja tästä on ihan faktaa olemassa, katso Finsex) iloisen tietämättöminä siitä, että 90% tytöistä pitäisi tavoitella 10%:n poikaparhaimmistoa ja 90%:n pojista pitäisi kärvistellä puutteessa.
Selitäpä nyt sinä tämä, kun olet saanut kakisteluta jauhot suustasi.
Ensinnäkin näissä kyselyissä miehillä on tapana liioitella ja naisilla vähätellä. Tuo siis seuraa sukupuolien roolia pariutumisessa.
Toisekseen koulumaailmassa piirit ovat todella pienet ja naiset vielä suht tietämättömiä kirstunsa arvosta. Monilla tavallisilla miehillä hekumaalliset kokemukset rajoittuvatkin noille vuosille. Kun iso maailma alkaa avautumaan naisille tinderin ja baarin myötä, niin ne kivat poitsut vaihtuu ja unohtuu aikas tehokkaasti.
Ellei sinulla ole tälle lähdettä niin väitteesi jääköön omaan arvoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan päässyt edes koeajamaan niitä ysejä tai kymppejä, puhumattakaan että olisivat olleet poikaystäviäni.
Se on urbaani legenda, että tytöt pääsisi kenen tahansa miehen kanssa sänkyyn.
T. KasityttöViittaako kasityttö siihen että olet tasoltasi kasi?
Jos olet tarjoutunut huippumiehelle pantavaksi ilman sitoumuksia, ja mies ei ole tätä seksitarjousta ottanut vastaan, niin voin kertoa että et ole kyllä kasi. Et lähimainkaan.
Kasi on jo todella kaunis nainen, ei miehet tuollaista tilaisuutta kasin kanssa jättäisi käyttämättä.
Mitähän ne ysin ja kympin naiset sitten ovat, jos kasin tasolla olevan pitää olla todella kaunis nainen?
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat tässä asteikossa rumahkoja taviksia eli siinä seiskan maastossa. Jotkut miehet jopa joutuu tyytymään seurustelemaan ihan sellaisten rumilusten kuin Kirsten Dunst kanssa.
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat molemmat ysejä tai kymppejä. Kuten itsekin varsin hyvin tiedät.
Kommentistasi näkyy tuollainen vähemmän viehättävien naisten omituinen psykologinen selviytymiskeino: hoette epätoivoisesti sitä että miesten ulkonäkövaatimukset ovat täysin epärealistiset, tämän hokemisen todellisena syynä on se että silloin teidän ei tarvitse kohdata sitä faktaa että oma kilpailukykynne ei vaan yksinkertaisesti riitä edes sellaiseen perus kauniiseen naiseen verrattuna.
Kilpailukyky mihin? Minusta tuntuu, että nyt ollaan taas olennaisen äärellä. Jos saan arvata, niin oletan että sinä näet parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ikään kuin olisi olemassa joukko ikäisiäni miehiä ja ikäisiäni naisia ja sitten siitä joukosta muodostettaisiin pareja niin, että ensin parhaat valitsevat toisensa ja sitten me muut joudumme tyytymään toisiimme (tai olemaan yksin, mikä olisi se todellinen valinta).
Emme kuitenkaan elä autiolla saarella eikä sellaista kilpailua todellisuudessa ole käynnissä. Kyllä minä teininä haaveilin pop-tähdistä ja mietin jopa ihan vakavissani sitä, että mitä jos tapaan Ericin vasta kun minulla on jo poikaystävä, ja sitten joudun valitsemaan Ericin ja poikaystäväni välillä. 13-vuotias ajattelee noin, vai olinko 12. Lapsellinen kuitenkin. Kouludiscossa yläasteella ja lukion ekalla eli ennen kuin tultiin täysi-ikäisiksi ja päästiin oikeisiin discoihin kavereiden kanssa, tuli kilpailtua jostain tyypistä. Muistan hämärästi kuinka yksi tyttö uhkasi hakata minut sen takia.
Mutta sen jälkeen olen kuitenkin elänyt ihan normaalia elämää, jossa muutaman kerran on kohdalle osunut mies, johon olen ihastunut. Täysin vertailematta häntä muihin tai valitsematta häntä jostain joukosta kilpailevia miehiä.
En tiedä sumentaako Tinder ajatusmaailman vai mistä tulee tämä kuvitelma, että naisille on koko ajan olemassa joukko miehiä, joista kilpailla. Ei ole. Olin vuosia sinkkuna ennen kuin kohtasin nykyisen mieheni, joka oli ensimmäinen josta edes kiinnostuin. Käsittämätön ajatuskin, että koko sen ajan minulla olisi ollut joku armeija valmiudessa, josta yrittää saada paras mahdollinen. Myönnän toki, etten kovin paljon tehnytkään elämänkumppanin löytääkseni vaan keskityin nauttimaan elämästäni sellaisena kuin se oli, mutta vaikka olisin käynyt joka viikonloppu ulkona ja harrastanut joka ilta jotain, missä tapaa uusia ihmisiä ja etenkin miehiä, niin parempaa miestä en olisi voinut kohdata.
Kyllä, minä näen parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ihan oikein tulkitsit.
Havainnoidaanpa hetki ympäristöämme:
Pariutuminen/lisääntyminen on kilpailua, kaikkien maapallon eläinlajien keskuudessa. Urokset kilpailevat parhaista naaraista, naaraat haluavat pariutua parhaiden urosten kanssa.On mielestäni aika naiivia ajatella että tämä sama mekanismi ei ohjaisi myös ihmisten toimintaa, kun se kuitenkin on se ajava voima kaikkien muiden eläimien lisääntymisessä. Vai olemmeko me jotenkin täysin irrallaan muusta luonnosta tässä asiassa?
Avaisitko vähän. Kuvitellaan, että olen vaikka 28-vuotias nainen ja asun jossain keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Miten tämä maailmanlaajuinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Huoh, ei pitäisi edes vastata tähän, mutta menköön nyt ☹️
Ei se ole yksi maailmanlaajuinen kilpailu, vaan sama kilpailuilmiö esiintyy kaikkialla, maailmanlaajuisesti.
Eli urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista.
Eli kilpailu tapahtuu paikallisesti, mutta sama ilmiö toistuu kaikkialla maapallolla.
Ok, korjaan kysymystä: Miten se paikallinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Ennen baari-iltaa mies käy suihkussa, laittaa partavettä, tekee vähän hauiskääntöjä että kädet pumpissa(😃), laittaa hiukset kuntoon jne.
Sama mies kävelee yökerhoon sisään, skannaa näkymän ja arvioi nanosekunnissa mitkä naiset herättää hänen seksuaalisen kiinnostuksensa (kasvot ja vartalo, kehonkieli), ja tekee tilannearvion mihin näistä naisista miehellä itsellään olisi mahdollisuuksia ulkonäkönsä puolesta. Lopuksi mies vielä arvioi kilpailua: miltä muut paikalla olevat miehet näyttävät, ovatko he pidempiä, rotevampia, komeampia jne.
Tämän jälkeen mies rohkaisee mielensä, valitsee kohteen ja tekee aloitteensa. Toivotetaan hänelle onnea...
--------------------------------------------
Tässä oli lyhyt kurkistus ihmisten soidinmenoihin...
Mutta tässä ajatusleikissä en ole mies vaan 28-vuotias sinkkunainen, jokin aika sitten eronnut edellisestä parisuhteestani. Vietän aikaani töiden jälkeen tapaamalla kavereita ja harrastamalla jotain tavallisia harrastuksia. Normaalioloissa matkustelen muutaman kerran vuodessa ja baareissa käyn ehkä 3-4 kertaa vuodessa tyttökavereiden kanssa. Eli elän sellaista elämä, mikä ymmärtääkseni on aika normaalia vähän alle kolmekymppisten työssä käyvien naisten keskuudessa.
Missä ja miten minun elämässäni konkreettisesti näkyy se, että "urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista." Mikä on ylipäänsä se urosten pooli, josta kisaan saadakseni parhaan? Kaikki asuinpaikkakuntani oman ikäiset sinkkumiehet? Ne ikäiseni sinkkumiehet, jotka ylipäänsä tapaan arjessani ja elämässäni? On olemassa joku muu sinkkumiesten pooli jossain?
Tossa tarinassa sä olit yksi niistä naisista jota päähenkilö skannasi katseellaan. Jos olit viehättävä ja vetoava, ja miehen arvion mukaan hänen saavutettavissaan, niin mies saattoi yrittää sua. Jos taas et, niin hän todennäköisesti yritti jotain muuta paikalla ollutta naista.
Eli sä olit mukana kisassa, tiesit tai et. Toki emme tietenkään tiedä olisiko ko. mies kelvannut sulle, jos hän olisikin lähestynyt just sua.
Mut joo, lähtökohtaisesti sun pooli on sun lähialueen sinkkumiehet, joihin sulla on pääsy arjessasi tai esim Tinderin kautta.
Eli kilpailu on sitä, että mies, jonka olemassaoloakaan en ehkä edes noteerannut pitäessäni hauskaa ystävieni kanssa, arvioi tasoni verrattuna ympärillä oleviin naisiin päättääkseen, haluaisiko hän minut seksiin/parisuhteeseen?
Juuri näin. Mutta tuo oli siis vain yksittäinen elävän elämän esimerkki mitä se kilpailu voi olla.
Toinen fiktiivinen tilanne: Prismassa on komea vuoropäällikkö, jota kaksi nuorta kassaneitiä koittaa molemmat tavoitella: meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi, menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta jne...
Se kilpailu on kaikkialla ja kaiken aikaa olemassa, kun näemme meitä kiinnostavia potentiaalisia kumppaneita.
Elätkö oikeasti tuollaisessa maailmassa? Minkä ikäinen olet?
Parikymmentä vuotta sitten eräs miesesimies kertoi että saa jatkuvasti panoehdotuksia naisalaisiltaan. En usko, että maailma on kovin paljon muuttunut noista ajoista vaikka joku "miituu" vähän ehkä pienentää haluja nousta jälleen kerran pukille.
Mitä mä just luin? Missä ulottuvuudessa tuommoista muka tapahtuu? Tai jos tässä, niin millaisissa piireissä ja missä ammateissa liikutaan? Ihan käsittämätön skenaario.
Aivan. Yksikään nainen ei ole koko tunnetun maailmanhistorian aikana kiinnostunut ylempiarvoisesta miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan päässyt edes koeajamaan niitä ysejä tai kymppejä, puhumattakaan että olisivat olleet poikaystäviäni.
Se on urbaani legenda, että tytöt pääsisi kenen tahansa miehen kanssa sänkyyn.
T. KasityttöViittaako kasityttö siihen että olet tasoltasi kasi?
Jos olet tarjoutunut huippumiehelle pantavaksi ilman sitoumuksia, ja mies ei ole tätä seksitarjousta ottanut vastaan, niin voin kertoa että et ole kyllä kasi. Et lähimainkaan.
Kasi on jo todella kaunis nainen, ei miehet tuollaista tilaisuutta kasin kanssa jättäisi käyttämättä.
Mitähän ne ysin ja kympin naiset sitten ovat, jos kasin tasolla olevan pitää olla todella kaunis nainen?
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat tässä asteikossa rumahkoja taviksia eli siinä seiskan maastossa. Jotkut miehet jopa joutuu tyytymään seurustelemaan ihan sellaisten rumilusten kuin Kirsten Dunst kanssa.
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat molemmat ysejä tai kymppejä. Kuten itsekin varsin hyvin tiedät.
Kommentistasi näkyy tuollainen vähemmän viehättävien naisten omituinen psykologinen selviytymiskeino: hoette epätoivoisesti sitä että miesten ulkonäkövaatimukset ovat täysin epärealistiset, tämän hokemisen todellisena syynä on se että silloin teidän ei tarvitse kohdata sitä faktaa että oma kilpailukykynne ei vaan yksinkertaisesti riitä edes sellaiseen perus kauniiseen naiseen verrattuna.
Kilpailukyky mihin? Minusta tuntuu, että nyt ollaan taas olennaisen äärellä. Jos saan arvata, niin oletan että sinä näet parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ikään kuin olisi olemassa joukko ikäisiäni miehiä ja ikäisiäni naisia ja sitten siitä joukosta muodostettaisiin pareja niin, että ensin parhaat valitsevat toisensa ja sitten me muut joudumme tyytymään toisiimme (tai olemaan yksin, mikä olisi se todellinen valinta).
Emme kuitenkaan elä autiolla saarella eikä sellaista kilpailua todellisuudessa ole käynnissä. Kyllä minä teininä haaveilin pop-tähdistä ja mietin jopa ihan vakavissani sitä, että mitä jos tapaan Ericin vasta kun minulla on jo poikaystävä, ja sitten joudun valitsemaan Ericin ja poikaystäväni välillä. 13-vuotias ajattelee noin, vai olinko 12. Lapsellinen kuitenkin. Kouludiscossa yläasteella ja lukion ekalla eli ennen kuin tultiin täysi-ikäisiksi ja päästiin oikeisiin discoihin kavereiden kanssa, tuli kilpailtua jostain tyypistä. Muistan hämärästi kuinka yksi tyttö uhkasi hakata minut sen takia.
Mutta sen jälkeen olen kuitenkin elänyt ihan normaalia elämää, jossa muutaman kerran on kohdalle osunut mies, johon olen ihastunut. Täysin vertailematta häntä muihin tai valitsematta häntä jostain joukosta kilpailevia miehiä.
En tiedä sumentaako Tinder ajatusmaailman vai mistä tulee tämä kuvitelma, että naisille on koko ajan olemassa joukko miehiä, joista kilpailla. Ei ole. Olin vuosia sinkkuna ennen kuin kohtasin nykyisen mieheni, joka oli ensimmäinen josta edes kiinnostuin. Käsittämätön ajatuskin, että koko sen ajan minulla olisi ollut joku armeija valmiudessa, josta yrittää saada paras mahdollinen. Myönnän toki, etten kovin paljon tehnytkään elämänkumppanin löytääkseni vaan keskityin nauttimaan elämästäni sellaisena kuin se oli, mutta vaikka olisin käynyt joka viikonloppu ulkona ja harrastanut joka ilta jotain, missä tapaa uusia ihmisiä ja etenkin miehiä, niin parempaa miestä en olisi voinut kohdata.
Kyllä, minä näen parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ihan oikein tulkitsit.
Havainnoidaanpa hetki ympäristöämme:
Pariutuminen/lisääntyminen on kilpailua, kaikkien maapallon eläinlajien keskuudessa. Urokset kilpailevat parhaista naaraista, naaraat haluavat pariutua parhaiden urosten kanssa.On mielestäni aika naiivia ajatella että tämä sama mekanismi ei ohjaisi myös ihmisten toimintaa, kun se kuitenkin on se ajava voima kaikkien muiden eläimien lisääntymisessä. Vai olemmeko me jotenkin täysin irrallaan muusta luonnosta tässä asiassa?
Avaisitko vähän. Kuvitellaan, että olen vaikka 28-vuotias nainen ja asun jossain keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Miten tämä maailmanlaajuinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Huoh, ei pitäisi edes vastata tähän, mutta menköön nyt ☹️
Ei se ole yksi maailmanlaajuinen kilpailu, vaan sama kilpailuilmiö esiintyy kaikkialla, maailmanlaajuisesti.
Eli urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista.
Eli kilpailu tapahtuu paikallisesti, mutta sama ilmiö toistuu kaikkialla maapallolla.
Ok, korjaan kysymystä: Miten se paikallinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Ennen baari-iltaa mies käy suihkussa, laittaa partavettä, tekee vähän hauiskääntöjä että kädet pumpissa(😃), laittaa hiukset kuntoon jne.
Sama mies kävelee yökerhoon sisään, skannaa näkymän ja arvioi nanosekunnissa mitkä naiset herättää hänen seksuaalisen kiinnostuksensa (kasvot ja vartalo, kehonkieli), ja tekee tilannearvion mihin näistä naisista miehellä itsellään olisi mahdollisuuksia ulkonäkönsä puolesta. Lopuksi mies vielä arvioi kilpailua: miltä muut paikalla olevat miehet näyttävät, ovatko he pidempiä, rotevampia, komeampia jne.
Tämän jälkeen mies rohkaisee mielensä, valitsee kohteen ja tekee aloitteensa. Toivotetaan hänelle onnea...
--------------------------------------------
Tässä oli lyhyt kurkistus ihmisten soidinmenoihin...
Mutta tässä ajatusleikissä en ole mies vaan 28-vuotias sinkkunainen, jokin aika sitten eronnut edellisestä parisuhteestani. Vietän aikaani töiden jälkeen tapaamalla kavereita ja harrastamalla jotain tavallisia harrastuksia. Normaalioloissa matkustelen muutaman kerran vuodessa ja baareissa käyn ehkä 3-4 kertaa vuodessa tyttökavereiden kanssa. Eli elän sellaista elämä, mikä ymmärtääkseni on aika normaalia vähän alle kolmekymppisten työssä käyvien naisten keskuudessa.
Missä ja miten minun elämässäni konkreettisesti näkyy se, että "urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista." Mikä on ylipäänsä se urosten pooli, josta kisaan saadakseni parhaan? Kaikki asuinpaikkakuntani oman ikäiset sinkkumiehet? Ne ikäiseni sinkkumiehet, jotka ylipäänsä tapaan arjessani ja elämässäni? On olemassa joku muu sinkkumiesten pooli jossain?
Tossa tarinassa sä olit yksi niistä naisista jota päähenkilö skannasi katseellaan. Jos olit viehättävä ja vetoava, ja miehen arvion mukaan hänen saavutettavissaan, niin mies saattoi yrittää sua. Jos taas et, niin hän todennäköisesti yritti jotain muuta paikalla ollutta naista.
Eli sä olit mukana kisassa, tiesit tai et. Toki emme tietenkään tiedä olisiko ko. mies kelvannut sulle, jos hän olisikin lähestynyt just sua.
Mut joo, lähtökohtaisesti sun pooli on sun lähialueen sinkkumiehet, joihin sulla on pääsy arjessasi tai esim Tinderin kautta.
Eli kilpailu on sitä, että mies, jonka olemassaoloakaan en ehkä edes noteerannut pitäessäni hauskaa ystävieni kanssa, arvioi tasoni verrattuna ympärillä oleviin naisiin päättääkseen, haluaisiko hän minut seksiin/parisuhteeseen?
Juuri näin. Mutta tuo oli siis vain yksittäinen elävän elämän esimerkki mitä se kilpailu voi olla.
Toinen fiktiivinen tilanne: Prismassa on komea vuoropäällikkö, jota kaksi nuorta kassaneitiä koittaa molemmat tavoitella: meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi, menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta jne...
Se kilpailu on kaikkialla ja kaiken aikaa olemassa, kun näemme meitä kiinnostavia potentiaalisia kumppaneita.
Elätkö oikeasti tuollaisessa maailmassa? Minkä ikäinen olet?
Parikymmentä vuotta sitten eräs miesesimies kertoi että saa jatkuvasti panoehdotuksia naisalaisiltaan. En usko, että maailma on kovin paljon muuttunut noista ajoista vaikka joku "miituu" vähän ehkä pienentää haluja nousta jälleen kerran pukille.
Mies siis itse kertoi saavansa jatkuvasti panoehdotuksia. No jos hän ihan itse sen kertoi, sen on pakko olla totta. Kuka mies nyt tuollaista liioittelisikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En miettinyt tasoteorioita kun pariuduin niin vakavasti että se johti avioliittoon ja lapsiin.
Jos nyt on pakko arvioida, niin olemme molemnat ulkonäöltämme n. 8/10 ja älykkyydeltämne n. 9/10. Lisäksi tarpeeksi yhteisiä kiinnostuksen kohteita.
Miten minun olisi pitänyt auttaa niitä 3/10 - 6/10 nuoria miehiä? Jos yritin olla ystävällinen, siis enemmän kuin peruskohtelias, näistä meinasi tulla riesa.Ei mitenkään. Mutta taisit itse yrittää alkuun 10 miehiä ja kun huomasit ettet saa sellaista pidettyä, kokeilit ysiä ja lopulta kasia.
Tuo mies taas ei ole koskaan saanut kokeilla sinua parempaa
Olen eri, mutta tässäkin asiassa olette täysin hakoteillä normaalin pariutumiskaavan suhteen. Ensimmäiset suhteet ovat niin miehillä kuin naisillakin sen hakemista, mitä parisuhteessa vaaditaan ja mitä itse haluaa. Ei 15-16-vuotias vielä osaa ajatella sitä tietoisesti, mutta oppii kuitenkin hakemaan sopivampaa partneria erehdysten kautta. Näin on käynyt sekä minulle että miehelleni eli vaihdoimme molemmat koko ajan parempaan ja sopivampaan kumppaniin. Minun mieheni on vielä kaiken lisäksi poikaystävistäni komein ja varakkain eli vaihdoin numeroin ajateltuna kasit ja ysit kymppiin.
Tässä juuri on yksi osa ongelmaa. Puhutaan "harjoittelusuhteista" ja kokeiluista sen sijaan, että ohjattaisiin jo nuorena pariutumaan sopivan kumppanin kanssa. Ihmekös tuo, että toisilla ne "kokeilut" venyvät kolmenkympien tuolle puolen, ja niiden jälkeen ollaan aika hajalla.
Ottaen huomioon, että ihmisaivot kehittyvät pitkälle parikymppisiksi, sitä ensimmäistä suhdettakaan ei täten voisi harkita, kuin vasta yli kaksikymppisenä. Minä esimerkiksi kasvoin ihmisenä opintojen aikana paljonkin, enkä todellakaan ollut sama ihminen 19-vuotiaana ja 26-vuotiaana. Tai nyt 36-vuotiaana. Miten siinä voi valita kerralla sopivaa kumppania?
19-, 26- ja 36-vuotiaana vain sattumalta kiinnostavat itseään menestyneemmät miehet.
Eikös tää, että sekä tavoitellaan sitä parasta 10 % päde ihan kaikille elämänalueille? Kaikki haluaa työn josta tienasi päälle 4000 e vähällä vaivalla. Kivan kämpän, uuden auton, urheilullisen kropan, hyvän terveyden jne. Mielestäni inhimillistä tavoitella elämässään hyviä asioita. Sitten vaan riippuu ihmisestä, onko valmis tyytymään siihen tarjolla olevaan pienempipalkkaiseen työhön tai ”ihan kivaan” puolisoon, vai onko mielummin ilman. Ketään ei kai voi pakottaa tekemään tietynlaisia päätöksiä näissä asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan päässyt edes koeajamaan niitä ysejä tai kymppejä, puhumattakaan että olisivat olleet poikaystäviäni.
Se on urbaani legenda, että tytöt pääsisi kenen tahansa miehen kanssa sänkyyn.
T. KasityttöViittaako kasityttö siihen että olet tasoltasi kasi?
Jos olet tarjoutunut huippumiehelle pantavaksi ilman sitoumuksia, ja mies ei ole tätä seksitarjousta ottanut vastaan, niin voin kertoa että et ole kyllä kasi. Et lähimainkaan.
Kasi on jo todella kaunis nainen, ei miehet tuollaista tilaisuutta kasin kanssa jättäisi käyttämättä.
Mitähän ne ysin ja kympin naiset sitten ovat, jos kasin tasolla olevan pitää olla todella kaunis nainen?
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat tässä asteikossa rumahkoja taviksia eli siinä seiskan maastossa. Jotkut miehet jopa joutuu tyytymään seurustelemaan ihan sellaisten rumilusten kuin Kirsten Dunst kanssa.
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat molemmat ysejä tai kymppejä. Kuten itsekin varsin hyvin tiedät.
Kommentistasi näkyy tuollainen vähemmän viehättävien naisten omituinen psykologinen selviytymiskeino: hoette epätoivoisesti sitä että miesten ulkonäkövaatimukset ovat täysin epärealistiset, tämän hokemisen todellisena syynä on se että silloin teidän ei tarvitse kohdata sitä faktaa että oma kilpailukykynne ei vaan yksinkertaisesti riitä edes sellaiseen perus kauniiseen naiseen verrattuna.
Kilpailukyky mihin? Minusta tuntuu, että nyt ollaan taas olennaisen äärellä. Jos saan arvata, niin oletan että sinä näet parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ikään kuin olisi olemassa joukko ikäisiäni miehiä ja ikäisiäni naisia ja sitten siitä joukosta muodostettaisiin pareja niin, että ensin parhaat valitsevat toisensa ja sitten me muut joudumme tyytymään toisiimme (tai olemaan yksin, mikä olisi se todellinen valinta).
Emme kuitenkaan elä autiolla saarella eikä sellaista kilpailua todellisuudessa ole käynnissä. Kyllä minä teininä haaveilin pop-tähdistä ja mietin jopa ihan vakavissani sitä, että mitä jos tapaan Ericin vasta kun minulla on jo poikaystävä, ja sitten joudun valitsemaan Ericin ja poikaystäväni välillä. 13-vuotias ajattelee noin, vai olinko 12. Lapsellinen kuitenkin. Kouludiscossa yläasteella ja lukion ekalla eli ennen kuin tultiin täysi-ikäisiksi ja päästiin oikeisiin discoihin kavereiden kanssa, tuli kilpailtua jostain tyypistä. Muistan hämärästi kuinka yksi tyttö uhkasi hakata minut sen takia.
Mutta sen jälkeen olen kuitenkin elänyt ihan normaalia elämää, jossa muutaman kerran on kohdalle osunut mies, johon olen ihastunut. Täysin vertailematta häntä muihin tai valitsematta häntä jostain joukosta kilpailevia miehiä.
En tiedä sumentaako Tinder ajatusmaailman vai mistä tulee tämä kuvitelma, että naisille on koko ajan olemassa joukko miehiä, joista kilpailla. Ei ole. Olin vuosia sinkkuna ennen kuin kohtasin nykyisen mieheni, joka oli ensimmäinen josta edes kiinnostuin. Käsittämätön ajatuskin, että koko sen ajan minulla olisi ollut joku armeija valmiudessa, josta yrittää saada paras mahdollinen. Myönnän toki, etten kovin paljon tehnytkään elämänkumppanin löytääkseni vaan keskityin nauttimaan elämästäni sellaisena kuin se oli, mutta vaikka olisin käynyt joka viikonloppu ulkona ja harrastanut joka ilta jotain, missä tapaa uusia ihmisiä ja etenkin miehiä, niin parempaa miestä en olisi voinut kohdata.
Kyllä, minä näen parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ihan oikein tulkitsit.
Havainnoidaanpa hetki ympäristöämme:
Pariutuminen/lisääntyminen on kilpailua, kaikkien maapallon eläinlajien keskuudessa. Urokset kilpailevat parhaista naaraista, naaraat haluavat pariutua parhaiden urosten kanssa.On mielestäni aika naiivia ajatella että tämä sama mekanismi ei ohjaisi myös ihmisten toimintaa, kun se kuitenkin on se ajava voima kaikkien muiden eläimien lisääntymisessä. Vai olemmeko me jotenkin täysin irrallaan muusta luonnosta tässä asiassa?
Avaisitko vähän. Kuvitellaan, että olen vaikka 28-vuotias nainen ja asun jossain keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Miten tämä maailmanlaajuinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Huoh, ei pitäisi edes vastata tähän, mutta menköön nyt ☹️
Ei se ole yksi maailmanlaajuinen kilpailu, vaan sama kilpailuilmiö esiintyy kaikkialla, maailmanlaajuisesti.
Eli urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista.
Eli kilpailu tapahtuu paikallisesti, mutta sama ilmiö toistuu kaikkialla maapallolla.
Ok, korjaan kysymystä: Miten se paikallinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Ennen baari-iltaa mies käy suihkussa, laittaa partavettä, tekee vähän hauiskääntöjä että kädet pumpissa(😃), laittaa hiukset kuntoon jne.
Sama mies kävelee yökerhoon sisään, skannaa näkymän ja arvioi nanosekunnissa mitkä naiset herättää hänen seksuaalisen kiinnostuksensa (kasvot ja vartalo, kehonkieli), ja tekee tilannearvion mihin näistä naisista miehellä itsellään olisi mahdollisuuksia ulkonäkönsä puolesta. Lopuksi mies vielä arvioi kilpailua: miltä muut paikalla olevat miehet näyttävät, ovatko he pidempiä, rotevampia, komeampia jne.
Tämän jälkeen mies rohkaisee mielensä, valitsee kohteen ja tekee aloitteensa. Toivotetaan hänelle onnea...
--------------------------------------------
Tässä oli lyhyt kurkistus ihmisten soidinmenoihin...
Mutta tässä ajatusleikissä en ole mies vaan 28-vuotias sinkkunainen, jokin aika sitten eronnut edellisestä parisuhteestani. Vietän aikaani töiden jälkeen tapaamalla kavereita ja harrastamalla jotain tavallisia harrastuksia. Normaalioloissa matkustelen muutaman kerran vuodessa ja baareissa käyn ehkä 3-4 kertaa vuodessa tyttökavereiden kanssa. Eli elän sellaista elämä, mikä ymmärtääkseni on aika normaalia vähän alle kolmekymppisten työssä käyvien naisten keskuudessa.
Missä ja miten minun elämässäni konkreettisesti näkyy se, että "urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista." Mikä on ylipäänsä se urosten pooli, josta kisaan saadakseni parhaan? Kaikki asuinpaikkakuntani oman ikäiset sinkkumiehet? Ne ikäiseni sinkkumiehet, jotka ylipäänsä tapaan arjessani ja elämässäni? On olemassa joku muu sinkkumiesten pooli jossain?
Tossa tarinassa sä olit yksi niistä naisista jota päähenkilö skannasi katseellaan. Jos olit viehättävä ja vetoava, ja miehen arvion mukaan hänen saavutettavissaan, niin mies saattoi yrittää sua. Jos taas et, niin hän todennäköisesti yritti jotain muuta paikalla ollutta naista.
Eli sä olit mukana kisassa, tiesit tai et. Toki emme tietenkään tiedä olisiko ko. mies kelvannut sulle, jos hän olisikin lähestynyt just sua.
Mut joo, lähtökohtaisesti sun pooli on sun lähialueen sinkkumiehet, joihin sulla on pääsy arjessasi tai esim Tinderin kautta.
Eli kilpailu on sitä, että mies, jonka olemassaoloakaan en ehkä edes noteerannut pitäessäni hauskaa ystävieni kanssa, arvioi tasoni verrattuna ympärillä oleviin naisiin päättääkseen, haluaisiko hän minut seksiin/parisuhteeseen?
Juuri näin. Mutta tuo oli siis vain yksittäinen elävän elämän esimerkki mitä se kilpailu voi olla.
Toinen fiktiivinen tilanne: Prismassa on komea vuoropäällikkö, jota kaksi nuorta kassaneitiä koittaa molemmat tavoitella: meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi, menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta jne...
Se kilpailu on kaikkialla ja kaiken aikaa olemassa, kun näemme meitä kiinnostavia potentiaalisia kumppaneita.
Elätkö oikeasti tuollaisessa maailmassa? Minkä ikäinen olet?
Elänkö minä maailmassa, missä joku nainen saattaa joskus pukeutumisella ja käytöksellään pyrkiä herättämään haluamansa miehen kiinnostuksen?
Kyllä, kyllä minä elän sellaisessa maailmassa, kiitos kysymästä 😃 olen 32 v mies
"meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi (töihin), menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta" - anteeksi, mutta minusta tuo kuulostaa erittäin lapselliselta. Sellaiselta, mitä tapahtuu parikymppisten elämässä, jos heidänkään. Kummityttäreni on 19-vuotias ja meillä on läheiset välit (joo, joo, yksittäistapaus mutta kun hän ei ole ainoa nuori, jonka elämässä olen ollut mukana) enkä voisi kuvitella hänen näyttävän tissivakoa tai meikkaavan työpaikkansa vuoropäällikön takia. Poikaystävä, jo toinen pitkäaikainen, on kyllä löytynyt ihan muista piireistä. Enkä, muuten, huomannut siinäkään mitään kilpailuasetelmaa. Ei kummityttö koskaan miettinyt, valitsisiko jonin, janin vai jurin. Ei, vaan ensirakkauden päätyttyä pitkän välimatkan takia, hänen sydämensä oli murtunut, koulu kärsi ja harrastuksetkin lakkasivat kiinnostamasta - kunnes puheisiin tuli mukaan tämä ihana, valloittava nuori mies, jonka kanssa hän on nyt kolmisen vuotta pitänyt yhtä.
En yritä yleistää yksittäistapauksia mutta käytän tätä tyypillisenä esimerkkinä nuoren naisen kokemuksesta parisuhteen syntymisestä. Ihan samalla tavalla olen itse aikoinaan kokenut; ei ollut poikia/miehiä joita olisin kilpailuttanut ja valinnut parhaan vaan yhtenä kauniina päivänä samalla bussilla alkoi kulkea poika, jossa oli jotain mikä sai hänet tulemaan ajatuksiin ja haaveisiin toisin kuin kukaan muu koskaan aikaisemmin. Ja siitä se lähti.
Pojat, ennen kuin tulette hokemaan, ettei yksittäisillä kokemuksilla ole mitään merkitystä, muistutan, että keskiarvot muodostuvat juuri näistä yksittäisistä kokemuksista.
Siis joo. Itsekin seurustelin aikoinaan kahden pojan kanssa ennen kuin tapasin puolisoni. Suhteiden kestot olivat 1,5 ja 3 vuotta. Olivatko he molemmat alfoja, koska saivat seksiä minulta, ja seurusteluamme ennen ja sen jälkeen myös muilta? Vai kuuluivatko he 10 %:n miesparhaimmistoon, koska eivät joutuneet odottelemaan ilman seksiä sitä, että naiset alkavat tarvita beta-elättäjää? Anyway, minulla ei ollut tuolloin mitään Exel-taulukkoa vaihtoehdoista, joiden välillä olisin tehnyt valintaa, vaan tapasin kivan pojan, oli molemminpuolista kiinnostusta, ihastuttiin, rakastuttiin, seurusteltiin.
Nyt nuorten aikuisten äitinä huomaan, että näinhän se edelleen menee. Molemmat lapseni (tyttö ja poika) ovat seurustellet tahoillaan parin, kolmen kumppanin kanssa, ja nyt molemmilla on ollut jo pidempään avopuoliso. Mitään yksinäistä odottelua (poika) tai hillitöntä kevyttapailua (tytär) ei ole ollut, vaan parisuhteiden välissä on nuoltu haavoja ja toivuttu, ja sitten on tavattu se uusi ihanan.
Tämä on se todellisuus, joka näkyy myös ympärillä. Missä noita Exel-taulukkokisoja mahdetaan käydä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan päässyt edes koeajamaan niitä ysejä tai kymppejä, puhumattakaan että olisivat olleet poikaystäviäni.
Se on urbaani legenda, että tytöt pääsisi kenen tahansa miehen kanssa sänkyyn.
T. KasityttöViittaako kasityttö siihen että olet tasoltasi kasi?
Jos olet tarjoutunut huippumiehelle pantavaksi ilman sitoumuksia, ja mies ei ole tätä seksitarjousta ottanut vastaan, niin voin kertoa että et ole kyllä kasi. Et lähimainkaan.
Kasi on jo todella kaunis nainen, ei miehet tuollaista tilaisuutta kasin kanssa jättäisi käyttämättä.
Mitähän ne ysin ja kympin naiset sitten ovat, jos kasin tasolla olevan pitää olla todella kaunis nainen?
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat tässä asteikossa rumahkoja taviksia eli siinä seiskan maastossa. Jotkut miehet jopa joutuu tyytymään seurustelemaan ihan sellaisten rumilusten kuin Kirsten Dunst kanssa.
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat molemmat ysejä tai kymppejä. Kuten itsekin varsin hyvin tiedät.
Kommentistasi näkyy tuollainen vähemmän viehättävien naisten omituinen psykologinen selviytymiskeino: hoette epätoivoisesti sitä että miesten ulkonäkövaatimukset ovat täysin epärealistiset, tämän hokemisen todellisena syynä on se että silloin teidän ei tarvitse kohdata sitä faktaa että oma kilpailukykynne ei vaan yksinkertaisesti riitä edes sellaiseen perus kauniiseen naiseen verrattuna.
Kilpailukyky mihin? Minusta tuntuu, että nyt ollaan taas olennaisen äärellä. Jos saan arvata, niin oletan että sinä näet parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ikään kuin olisi olemassa joukko ikäisiäni miehiä ja ikäisiäni naisia ja sitten siitä joukosta muodostettaisiin pareja niin, että ensin parhaat valitsevat toisensa ja sitten me muut joudumme tyytymään toisiimme (tai olemaan yksin, mikä olisi se todellinen valinta).
Emme kuitenkaan elä autiolla saarella eikä sellaista kilpailua todellisuudessa ole käynnissä. Kyllä minä teininä haaveilin pop-tähdistä ja mietin jopa ihan vakavissani sitä, että mitä jos tapaan Ericin vasta kun minulla on jo poikaystävä, ja sitten joudun valitsemaan Ericin ja poikaystäväni välillä. 13-vuotias ajattelee noin, vai olinko 12. Lapsellinen kuitenkin. Kouludiscossa yläasteella ja lukion ekalla eli ennen kuin tultiin täysi-ikäisiksi ja päästiin oikeisiin discoihin kavereiden kanssa, tuli kilpailtua jostain tyypistä. Muistan hämärästi kuinka yksi tyttö uhkasi hakata minut sen takia.
Mutta sen jälkeen olen kuitenkin elänyt ihan normaalia elämää, jossa muutaman kerran on kohdalle osunut mies, johon olen ihastunut. Täysin vertailematta häntä muihin tai valitsematta häntä jostain joukosta kilpailevia miehiä.
En tiedä sumentaako Tinder ajatusmaailman vai mistä tulee tämä kuvitelma, että naisille on koko ajan olemassa joukko miehiä, joista kilpailla. Ei ole. Olin vuosia sinkkuna ennen kuin kohtasin nykyisen mieheni, joka oli ensimmäinen josta edes kiinnostuin. Käsittämätön ajatuskin, että koko sen ajan minulla olisi ollut joku armeija valmiudessa, josta yrittää saada paras mahdollinen. Myönnän toki, etten kovin paljon tehnytkään elämänkumppanin löytääkseni vaan keskityin nauttimaan elämästäni sellaisena kuin se oli, mutta vaikka olisin käynyt joka viikonloppu ulkona ja harrastanut joka ilta jotain, missä tapaa uusia ihmisiä ja etenkin miehiä, niin parempaa miestä en olisi voinut kohdata.
Kyllä, minä näen parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ihan oikein tulkitsit.
Havainnoidaanpa hetki ympäristöämme:
Pariutuminen/lisääntyminen on kilpailua, kaikkien maapallon eläinlajien keskuudessa. Urokset kilpailevat parhaista naaraista, naaraat haluavat pariutua parhaiden urosten kanssa.On mielestäni aika naiivia ajatella että tämä sama mekanismi ei ohjaisi myös ihmisten toimintaa, kun se kuitenkin on se ajava voima kaikkien muiden eläimien lisääntymisessä. Vai olemmeko me jotenkin täysin irrallaan muusta luonnosta tässä asiassa?
Avaisitko vähän. Kuvitellaan, että olen vaikka 28-vuotias nainen ja asun jossain keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Miten tämä maailmanlaajuinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Huoh, ei pitäisi edes vastata tähän, mutta menköön nyt ☹️
Ei se ole yksi maailmanlaajuinen kilpailu, vaan sama kilpailuilmiö esiintyy kaikkialla, maailmanlaajuisesti.
Eli urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista.
Eli kilpailu tapahtuu paikallisesti, mutta sama ilmiö toistuu kaikkialla maapallolla.
Ok, korjaan kysymystä: Miten se paikallinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Ennen baari-iltaa mies käy suihkussa, laittaa partavettä, tekee vähän hauiskääntöjä että kädet pumpissa(😃), laittaa hiukset kuntoon jne.
Sama mies kävelee yökerhoon sisään, skannaa näkymän ja arvioi nanosekunnissa mitkä naiset herättää hänen seksuaalisen kiinnostuksensa (kasvot ja vartalo, kehonkieli), ja tekee tilannearvion mihin näistä naisista miehellä itsellään olisi mahdollisuuksia ulkonäkönsä puolesta. Lopuksi mies vielä arvioi kilpailua: miltä muut paikalla olevat miehet näyttävät, ovatko he pidempiä, rotevampia, komeampia jne.
Tämän jälkeen mies rohkaisee mielensä, valitsee kohteen ja tekee aloitteensa. Toivotetaan hänelle onnea...
--------------------------------------------
Tässä oli lyhyt kurkistus ihmisten soidinmenoihin...
Mutta tässä ajatusleikissä en ole mies vaan 28-vuotias sinkkunainen, jokin aika sitten eronnut edellisestä parisuhteestani. Vietän aikaani töiden jälkeen tapaamalla kavereita ja harrastamalla jotain tavallisia harrastuksia. Normaalioloissa matkustelen muutaman kerran vuodessa ja baareissa käyn ehkä 3-4 kertaa vuodessa tyttökavereiden kanssa. Eli elän sellaista elämä, mikä ymmärtääkseni on aika normaalia vähän alle kolmekymppisten työssä käyvien naisten keskuudessa.
Missä ja miten minun elämässäni konkreettisesti näkyy se, että "urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista." Mikä on ylipäänsä se urosten pooli, josta kisaan saadakseni parhaan? Kaikki asuinpaikkakuntani oman ikäiset sinkkumiehet? Ne ikäiseni sinkkumiehet, jotka ylipäänsä tapaan arjessani ja elämässäni? On olemassa joku muu sinkkumiesten pooli jossain?
Tossa tarinassa sä olit yksi niistä naisista jota päähenkilö skannasi katseellaan. Jos olit viehättävä ja vetoava, ja miehen arvion mukaan hänen saavutettavissaan, niin mies saattoi yrittää sua. Jos taas et, niin hän todennäköisesti yritti jotain muuta paikalla ollutta naista.
Eli sä olit mukana kisassa, tiesit tai et. Toki emme tietenkään tiedä olisiko ko. mies kelvannut sulle, jos hän olisikin lähestynyt just sua.
Mut joo, lähtökohtaisesti sun pooli on sun lähialueen sinkkumiehet, joihin sulla on pääsy arjessasi tai esim Tinderin kautta.
Eli kilpailu on sitä, että mies, jonka olemassaoloakaan en ehkä edes noteerannut pitäessäni hauskaa ystävieni kanssa, arvioi tasoni verrattuna ympärillä oleviin naisiin päättääkseen, haluaisiko hän minut seksiin/parisuhteeseen?
Juuri näin. Mutta tuo oli siis vain yksittäinen elävän elämän esimerkki mitä se kilpailu voi olla.
Toinen fiktiivinen tilanne: Prismassa on komea vuoropäällikkö, jota kaksi nuorta kassaneitiä koittaa molemmat tavoitella: meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi, menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta jne...
Se kilpailu on kaikkialla ja kaiken aikaa olemassa, kun näemme meitä kiinnostavia potentiaalisia kumppaneita.
Elätkö oikeasti tuollaisessa maailmassa? Minkä ikäinen olet?
Parikymmentä vuotta sitten eräs miesesimies kertoi että saa jatkuvasti panoehdotuksia naisalaisiltaan. En usko, että maailma on kovin paljon muuttunut noista ajoista vaikka joku "miituu" vähän ehkä pienentää haluja nousta jälleen kerran pukille.
Mitä mä just luin? Missä ulottuvuudessa tuommoista muka tapahtuu? Tai jos tässä, niin millaisissa piireissä ja missä ammateissa liikutaan? Ihan käsittämätön skenaario.
Aivan. Yksikään nainen ei ole koko tunnetun maailmanhistorian aikana kiinnostunut ylempiarvoisesta miehestä.
Joten koko teoria nojaa yksittäistapauksiin ja poikkeuksiin. Aikamoinen teoria sitten. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3821627/millainen-vienti-markkina-arvot…
*Mikä saa pohtimaan markkina-arvoasioita?
Tavallinen kuvio menee näin:
1) Mies haluaa kumppanin.
2) Mies huomaa, ettei se noin vain onnistukaan.
3) Mies huomaa, että toisilla miehillä se onnistuu tuosta noin vain.
4) Mies alkaa pohtia, miksi joillakin se onnistuu tuosta vain, ja miksi joillakin ei.
5) Mies tekee markkina-arvotietoisuuteen perustuvia havaintoja
6) Mies alkaa "nostamaan tasoaan" geeniensä puitteissa
7) Mies toistaa vaiheita 4-6 siihen saakka, kunnes
8) Mies löytää itselleen mieluisan kumppanin
Ei tämä ihan oikeasti ole tämän vaikeampi asia ymmärtää. Se pystytäänkö vaiheet 4-6 muotoilemaan matemaattiseksi kaavaksi ei kiinnosta esimerkin miestä lainkaan (ehkä sinua itseäsi lukuun ottamatta). Hyvin harvaa miestä kiinnostaa sekään, millä nimellä asioita kutsutaan.
Tämä oli insinöörimäisesti selitettynä perusjuttuja ihmissuhteista siinä mielessä, että kannattaa olla realisti.
Kannattaa toki myös miettiä, mitä haluaa toisen ominaisuuksilta ja millaista elämää tahtoo viettää. Näissä yksinkertaistetuissa kaavoissa ei mainita sitä, että esim. elämäntyyli (maalla vai kaupungissa, lapsia vai ei jne.) on yksi tärkeä osa parinvalintaa.
Mikä piuha tuolta Hänninkäiseltä ja täällä pyöriviltä MAM kirjoittajilta on katkennut? Naiset nähdään kauppatavaroina.
Ehdotus Vauvan ylläpidolle.
Yksi artikkeli, jossa vastataan tavallisimpiin kysymyksiin. Näin asioita ei tarvitse käydä muutaman kuukauden välein läpi aina uudelleen. Kuten esimerkiksi sana markkina-arvo, miten se toimii, miten sitä käytetään ja miksi sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisena loukkauksena. Ja pahoittelu siitä, että useimmille ongelmaksi muodostuu se, millaisilla nimillä asioita kutsutaan.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3821627/millainen-vienti-markkina-arvot…
Varsinkin kun nyt on puhe miehen markkina-arvosta naisten silmissä niin melkoinen ketju saa olla että naiset nähdään kauppatavarana
Niin, siis tässäkin ketjussa on kyse miesten markkina-arvosta naisten silmissä miesten mielestä.
Eli mitä miehet luulee naisten markkina-arvosta ajattelevan. Suurin osa naisista kun ei ajattele miehiä kauppatavarana, ja luulen (oma kokemus reaalimaailmasta), että suurin osa miehistäkin kohtaa naiset ihan ihmisinä.
Järkevää on keskittyä luomaan itselleen mukava elämä. Eli opiskele itseäsi kiinnostava ammatti, työpaikan hankkiminen - jos et saa unelmien työtä niin ota se minkä saat ja pyri eteenpäin tavoitteidesi mukaan. Ylläpidä harrastuksia mistä pidät - jos ne ovat hukassa, mieti mistä lapsena pidit - juokseminen, lukeminen, elokuvat, leipominen, musiikki. Ylläpidä/hanki itsellesi ystäviä/kaveripiiriä (naisia ja miehiä). Kaikkien ei tarvitse olla juuri omanikäisiä "täydellisiä" ihmisiä vaan jos esim. saat tenniksen pelaamiseen itsellesi kaverin, ota tarjous vastaan. Jonkun kanssa voi taas olla helppo jutella.
Kun vietät kivaa elämää itsesi kanssa, on mahdollista, että joku toinen ihminen kiinnostuu myös sinun elämästäsi ja haluaisi olla osana sitä. Nykyään voi treffailla useampia ihmisiä, FWB, harrastekavereita, tinder-treffejä yms kunhan vaan on rehellinen eikä lupaile liikoja eikä sitten myöskään odota liikoja.
On viisasta tiedostaa oma tasonsa ja ehkä downgreidata sitä yhden pykälän. Näin tulet saamaan rutkasti suosiota, mikä nostaa itsetuntoasi ja kun olet kohtelias ja rehellinen niin voit nauttia tästä saamastasi huomiosta. Ehkä jossain kohtaa löytyy seurustelukumppani. Ehkä saat jonkun unelmien naisen tai sitten se omaa arvoasi alemmaksi greidattu nainen osoittautuu luonteeltaan helmeksi ja teillä on mukavaa yhdessä ja lyöttäydytte yhteen. Näin voi käydä.
Pääasia sinulle itsellesi olisi, että tekisit jokaisesta päivästä parhaan mahdollisen. Eli et miettisi mitä sinulta puuttuu vaan miettisit mitä kaikkea kivaa voit tehdä ja kuinka etuoikeutettu olet suomalaisena ihmisenä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan päässyt edes koeajamaan niitä ysejä tai kymppejä, puhumattakaan että olisivat olleet poikaystäviäni.
Se on urbaani legenda, että tytöt pääsisi kenen tahansa miehen kanssa sänkyyn.
T. KasityttöViittaako kasityttö siihen että olet tasoltasi kasi?
Jos olet tarjoutunut huippumiehelle pantavaksi ilman sitoumuksia, ja mies ei ole tätä seksitarjousta ottanut vastaan, niin voin kertoa että et ole kyllä kasi. Et lähimainkaan.
Kasi on jo todella kaunis nainen, ei miehet tuollaista tilaisuutta kasin kanssa jättäisi käyttämättä.
Mitähän ne ysin ja kympin naiset sitten ovat, jos kasin tasolla olevan pitää olla todella kaunis nainen?
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat tässä asteikossa rumahkoja taviksia eli siinä seiskan maastossa. Jotkut miehet jopa joutuu tyytymään seurustelemaan ihan sellaisten rumilusten kuin Kirsten Dunst kanssa.
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat molemmat ysejä tai kymppejä. Kuten itsekin varsin hyvin tiedät.
Kommentistasi näkyy tuollainen vähemmän viehättävien naisten omituinen psykologinen selviytymiskeino: hoette epätoivoisesti sitä että miesten ulkonäkövaatimukset ovat täysin epärealistiset, tämän hokemisen todellisena syynä on se että silloin teidän ei tarvitse kohdata sitä faktaa että oma kilpailukykynne ei vaan yksinkertaisesti riitä edes sellaiseen perus kauniiseen naiseen verrattuna.
Kilpailukyky mihin? Minusta tuntuu, että nyt ollaan taas olennaisen äärellä. Jos saan arvata, niin oletan että sinä näet parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ikään kuin olisi olemassa joukko ikäisiäni miehiä ja ikäisiäni naisia ja sitten siitä joukosta muodostettaisiin pareja niin, että ensin parhaat valitsevat toisensa ja sitten me muut joudumme tyytymään toisiimme (tai olemaan yksin, mikä olisi se todellinen valinta).
Emme kuitenkaan elä autiolla saarella eikä sellaista kilpailua todellisuudessa ole käynnissä. Kyllä minä teininä haaveilin pop-tähdistä ja mietin jopa ihan vakavissani sitä, että mitä jos tapaan Ericin vasta kun minulla on jo poikaystävä, ja sitten joudun valitsemaan Ericin ja poikaystäväni välillä. 13-vuotias ajattelee noin, vai olinko 12. Lapsellinen kuitenkin. Kouludiscossa yläasteella ja lukion ekalla eli ennen kuin tultiin täysi-ikäisiksi ja päästiin oikeisiin discoihin kavereiden kanssa, tuli kilpailtua jostain tyypistä. Muistan hämärästi kuinka yksi tyttö uhkasi hakata minut sen takia.
Mutta sen jälkeen olen kuitenkin elänyt ihan normaalia elämää, jossa muutaman kerran on kohdalle osunut mies, johon olen ihastunut. Täysin vertailematta häntä muihin tai valitsematta häntä jostain joukosta kilpailevia miehiä.
En tiedä sumentaako Tinder ajatusmaailman vai mistä tulee tämä kuvitelma, että naisille on koko ajan olemassa joukko miehiä, joista kilpailla. Ei ole. Olin vuosia sinkkuna ennen kuin kohtasin nykyisen mieheni, joka oli ensimmäinen josta edes kiinnostuin. Käsittämätön ajatuskin, että koko sen ajan minulla olisi ollut joku armeija valmiudessa, josta yrittää saada paras mahdollinen. Myönnän toki, etten kovin paljon tehnytkään elämänkumppanin löytääkseni vaan keskityin nauttimaan elämästäni sellaisena kuin se oli, mutta vaikka olisin käynyt joka viikonloppu ulkona ja harrastanut joka ilta jotain, missä tapaa uusia ihmisiä ja etenkin miehiä, niin parempaa miestä en olisi voinut kohdata.
Kyllä, minä näen parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ihan oikein tulkitsit.
Havainnoidaanpa hetki ympäristöämme:
Pariutuminen/lisääntyminen on kilpailua, kaikkien maapallon eläinlajien keskuudessa. Urokset kilpailevat parhaista naaraista, naaraat haluavat pariutua parhaiden urosten kanssa.On mielestäni aika naiivia ajatella että tämä sama mekanismi ei ohjaisi myös ihmisten toimintaa, kun se kuitenkin on se ajava voima kaikkien muiden eläimien lisääntymisessä. Vai olemmeko me jotenkin täysin irrallaan muusta luonnosta tässä asiassa?
Avaisitko vähän. Kuvitellaan, että olen vaikka 28-vuotias nainen ja asun jossain keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Miten tämä maailmanlaajuinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Huoh, ei pitäisi edes vastata tähän, mutta menköön nyt ☹️
Ei se ole yksi maailmanlaajuinen kilpailu, vaan sama kilpailuilmiö esiintyy kaikkialla, maailmanlaajuisesti.
Eli urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista.
Eli kilpailu tapahtuu paikallisesti, mutta sama ilmiö toistuu kaikkialla maapallolla.
Ok, korjaan kysymystä: Miten se paikallinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Ennen baari-iltaa mies käy suihkussa, laittaa partavettä, tekee vähän hauiskääntöjä että kädet pumpissa(😃), laittaa hiukset kuntoon jne.
Sama mies kävelee yökerhoon sisään, skannaa näkymän ja arvioi nanosekunnissa mitkä naiset herättää hänen seksuaalisen kiinnostuksensa (kasvot ja vartalo, kehonkieli), ja tekee tilannearvion mihin näistä naisista miehellä itsellään olisi mahdollisuuksia ulkonäkönsä puolesta. Lopuksi mies vielä arvioi kilpailua: miltä muut paikalla olevat miehet näyttävät, ovatko he pidempiä, rotevampia, komeampia jne.
Tämän jälkeen mies rohkaisee mielensä, valitsee kohteen ja tekee aloitteensa. Toivotetaan hänelle onnea...
--------------------------------------------
Tässä oli lyhyt kurkistus ihmisten soidinmenoihin...
Mutta tässä ajatusleikissä en ole mies vaan 28-vuotias sinkkunainen, jokin aika sitten eronnut edellisestä parisuhteestani. Vietän aikaani töiden jälkeen tapaamalla kavereita ja harrastamalla jotain tavallisia harrastuksia. Normaalioloissa matkustelen muutaman kerran vuodessa ja baareissa käyn ehkä 3-4 kertaa vuodessa tyttökavereiden kanssa. Eli elän sellaista elämä, mikä ymmärtääkseni on aika normaalia vähän alle kolmekymppisten työssä käyvien naisten keskuudessa.
Missä ja miten minun elämässäni konkreettisesti näkyy se, että "urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista." Mikä on ylipäänsä se urosten pooli, josta kisaan saadakseni parhaan? Kaikki asuinpaikkakuntani oman ikäiset sinkkumiehet? Ne ikäiseni sinkkumiehet, jotka ylipäänsä tapaan arjessani ja elämässäni? On olemassa joku muu sinkkumiesten pooli jossain?
Tossa tarinassa sä olit yksi niistä naisista jota päähenkilö skannasi katseellaan. Jos olit viehättävä ja vetoava, ja miehen arvion mukaan hänen saavutettavissaan, niin mies saattoi yrittää sua. Jos taas et, niin hän todennäköisesti yritti jotain muuta paikalla ollutta naista.
Eli sä olit mukana kisassa, tiesit tai et. Toki emme tietenkään tiedä olisiko ko. mies kelvannut sulle, jos hän olisikin lähestynyt just sua.
Mut joo, lähtökohtaisesti sun pooli on sun lähialueen sinkkumiehet, joihin sulla on pääsy arjessasi tai esim Tinderin kautta.
Eli kilpailu on sitä, että mies, jonka olemassaoloakaan en ehkä edes noteerannut pitäessäni hauskaa ystävieni kanssa, arvioi tasoni verrattuna ympärillä oleviin naisiin päättääkseen, haluaisiko hän minut seksiin/parisuhteeseen?
Juuri näin. Mutta tuo oli siis vain yksittäinen elävän elämän esimerkki mitä se kilpailu voi olla.
Toinen fiktiivinen tilanne: Prismassa on komea vuoropäällikkö, jota kaksi nuorta kassaneitiä koittaa molemmat tavoitella: meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi, menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta jne...
Se kilpailu on kaikkialla ja kaiken aikaa olemassa, kun näemme meitä kiinnostavia potentiaalisia kumppaneita.
Elätkö oikeasti tuollaisessa maailmassa? Minkä ikäinen olet?
Elänkö minä maailmassa, missä joku nainen saattaa joskus pukeutumisella ja käytöksellään pyrkiä herättämään haluamansa miehen kiinnostuksen?
Kyllä, kyllä minä elän sellaisessa maailmassa, kiitos kysymästä 😃 olen 32 v mies
Naisen pukeutuminenko on merkki sinuun kohdistuvasta kiinnostuksesta? Hän kenties juttelee myös sinulle tai vastaa kommentteihisi, minkä tulkitset kilpailuna huomiostasi? Ja se tulee sulle ihan uutena ajatuksena, että naiset eivät välttämättä ajattelekaan noin?
En muista kommentoineeni itseäni millään tavalla. Kommentoin siis ihan yleisellä tasolla, että tässä universumissa missä minä elän, joskus välillä tapahtuu niin että nainen viestittää häntä kiinnostavalle miehelle omaa kiinnostustaan eleillään ja pukeutumisellaan. Huom! Se mies ei välttämättä siis ole minä.
Siinä todellisuudessa missä sinä elät, näin ei siis ilmeisesti ole koskaan kukaan nainen toiminut kenenkään miehen kohdalla. Asia selvä.
Tottahan toki ihmiset haluavat näyttää mahdollisimman hyväktä ihastuksensa silmissä. Jotkut miehetkin jopa ovat oivaltaneet, että niin voi toimia - joskin jotkut eivät, koska jotkut on saatu uskomaan, että naisia kiinnostaa lähinnä miehen pituus, automerkki ja rahat, ja nämä miehet sitten jauhavat vaan bemaristaan ja ovat sitten ihan huuli pyöreänä, kun naiset eivät ihastukaan. Nojuu, mutta tosiaan, olet oikeassa, että jos nainen on ihastunut mieheen, hän todennäköisesti ei ilmaannu tämän läheisyyteen räjähtäneenä, vaan pyrkii olemaan hyvännäköinen.
Se ei kuitenkaan ole naisen keino viestittää kiinnostustaan, vaan se on vaan ihan normaali keino olla edukseen ihmisen silmissä, jonka haluaa näkevän itsensä positiivisessa valossa. Veikkaan, että tämä myyjien tälläytyminen vuoropäällikön takia sai sen vuoksi vastustusta, että esimerkistä sai sen vaikutelman, että kaksi kissaa tälläytyy kumpikin kilpaa toisiaan kyräillen ja yrittäen ulkonäöllään tehdä vaikutuksen. Kyllähän nykymaailmassa naiset voivat ihan vaan jutella miehen kanssa, pyytää vaikka kahville, flirttailla suoraan - ei tuo ulkonäkö ole kuin pieni pohjustus. Ja aika harva nainen kuitenkaan kokee kilpailevansa ulkonäössä muiden kanssa - ei se niin mene. No, joillain voi ehkä olla tällainen kilpailuasetelma muihin naisiin, mutta ei se tavallinen ajatuskuvio ole.
Tuskinpa miehetkään missään harmaissa collage-housuissa tulisivat työpaikalle, jos siellä olisi oma ihastuksen kohde. Kyllä fiksu mies laittaa silloin hyvännäköiset housut, jotka imartelevat omaa vartaloa. Niin no, jotkut toki eivät tätä tajua, kun uskovat edelleen, ettei omalla ulkonäöllä ole väliä, koska tasoteorian mukaan naista kiinnostaa se auto...
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrän evoluutioteorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"
Teoriat kuvaa maailmaa. Ei sen enempää eikä vähempää. Mitään ei ole "tarkoitus tapahtua".
Mietinpä vain, miksi sitten tästä pitää jankata koko ajan palstalla ja vieläpä sillä saatteella, että on ongelma, kun naiset eivät tajua ko. teoriaa.
Mikä motivoi tällaiseen väitteeseen vastoin sanomaasi? Tässä on aika iso ristiriita nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan päässyt edes koeajamaan niitä ysejä tai kymppejä, puhumattakaan että olisivat olleet poikaystäviäni.
Se on urbaani legenda, että tytöt pääsisi kenen tahansa miehen kanssa sänkyyn.
T. KasityttöViittaako kasityttö siihen että olet tasoltasi kasi?
Jos olet tarjoutunut huippumiehelle pantavaksi ilman sitoumuksia, ja mies ei ole tätä seksitarjousta ottanut vastaan, niin voin kertoa että et ole kyllä kasi. Et lähimainkaan.
Kasi on jo todella kaunis nainen, ei miehet tuollaista tilaisuutta kasin kanssa jättäisi käyttämättä.
Mitähän ne ysin ja kympin naiset sitten ovat, jos kasin tasolla olevan pitää olla todella kaunis nainen?
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat tässä asteikossa rumahkoja taviksia eli siinä seiskan maastossa. Jotkut miehet jopa joutuu tyytymään seurustelemaan ihan sellaisten rumilusten kuin Kirsten Dunst kanssa.
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat molemmat ysejä tai kymppejä. Kuten itsekin varsin hyvin tiedät.
Kommentistasi näkyy tuollainen vähemmän viehättävien naisten omituinen psykologinen selviytymiskeino: hoette epätoivoisesti sitä että miesten ulkonäkövaatimukset ovat täysin epärealistiset, tämän hokemisen todellisena syynä on se että silloin teidän ei tarvitse kohdata sitä faktaa että oma kilpailukykynne ei vaan yksinkertaisesti riitä edes sellaiseen perus kauniiseen naiseen verrattuna.
Kilpailukyky mihin? Minusta tuntuu, että nyt ollaan taas olennaisen äärellä. Jos saan arvata, niin oletan että sinä näet parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ikään kuin olisi olemassa joukko ikäisiäni miehiä ja ikäisiäni naisia ja sitten siitä joukosta muodostettaisiin pareja niin, että ensin parhaat valitsevat toisensa ja sitten me muut joudumme tyytymään toisiimme (tai olemaan yksin, mikä olisi se todellinen valinta).
Emme kuitenkaan elä autiolla saarella eikä sellaista kilpailua todellisuudessa ole käynnissä. Kyllä minä teininä haaveilin pop-tähdistä ja mietin jopa ihan vakavissani sitä, että mitä jos tapaan Ericin vasta kun minulla on jo poikaystävä, ja sitten joudun valitsemaan Ericin ja poikaystäväni välillä. 13-vuotias ajattelee noin, vai olinko 12. Lapsellinen kuitenkin. Kouludiscossa yläasteella ja lukion ekalla eli ennen kuin tultiin täysi-ikäisiksi ja päästiin oikeisiin discoihin kavereiden kanssa, tuli kilpailtua jostain tyypistä. Muistan hämärästi kuinka yksi tyttö uhkasi hakata minut sen takia.
Mutta sen jälkeen olen kuitenkin elänyt ihan normaalia elämää, jossa muutaman kerran on kohdalle osunut mies, johon olen ihastunut. Täysin vertailematta häntä muihin tai valitsematta häntä jostain joukosta kilpailevia miehiä.
En tiedä sumentaako Tinder ajatusmaailman vai mistä tulee tämä kuvitelma, että naisille on koko ajan olemassa joukko miehiä, joista kilpailla. Ei ole. Olin vuosia sinkkuna ennen kuin kohtasin nykyisen mieheni, joka oli ensimmäinen josta edes kiinnostuin. Käsittämätön ajatuskin, että koko sen ajan minulla olisi ollut joku armeija valmiudessa, josta yrittää saada paras mahdollinen. Myönnän toki, etten kovin paljon tehnytkään elämänkumppanin löytääkseni vaan keskityin nauttimaan elämästäni sellaisena kuin se oli, mutta vaikka olisin käynyt joka viikonloppu ulkona ja harrastanut joka ilta jotain, missä tapaa uusia ihmisiä ja etenkin miehiä, niin parempaa miestä en olisi voinut kohdata.
Kyllä, minä näen parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ihan oikein tulkitsit.
Havainnoidaanpa hetki ympäristöämme:
Pariutuminen/lisääntyminen on kilpailua, kaikkien maapallon eläinlajien keskuudessa. Urokset kilpailevat parhaista naaraista, naaraat haluavat pariutua parhaiden urosten kanssa.On mielestäni aika naiivia ajatella että tämä sama mekanismi ei ohjaisi myös ihmisten toimintaa, kun se kuitenkin on se ajava voima kaikkien muiden eläimien lisääntymisessä. Vai olemmeko me jotenkin täysin irrallaan muusta luonnosta tässä asiassa?
Avaisitko vähän. Kuvitellaan, että olen vaikka 28-vuotias nainen ja asun jossain keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Miten tämä maailmanlaajuinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Huoh, ei pitäisi edes vastata tähän, mutta menköön nyt ☹️
Ei se ole yksi maailmanlaajuinen kilpailu, vaan sama kilpailuilmiö esiintyy kaikkialla, maailmanlaajuisesti.
Eli urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista.
Eli kilpailu tapahtuu paikallisesti, mutta sama ilmiö toistuu kaikkialla maapallolla.
Ok, korjaan kysymystä: Miten se paikallinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Ennen baari-iltaa mies käy suihkussa, laittaa partavettä, tekee vähän hauiskääntöjä että kädet pumpissa(😃), laittaa hiukset kuntoon jne.
Sama mies kävelee yökerhoon sisään, skannaa näkymän ja arvioi nanosekunnissa mitkä naiset herättää hänen seksuaalisen kiinnostuksensa (kasvot ja vartalo, kehonkieli), ja tekee tilannearvion mihin näistä naisista miehellä itsellään olisi mahdollisuuksia ulkonäkönsä puolesta. Lopuksi mies vielä arvioi kilpailua: miltä muut paikalla olevat miehet näyttävät, ovatko he pidempiä, rotevampia, komeampia jne.
Tämän jälkeen mies rohkaisee mielensä, valitsee kohteen ja tekee aloitteensa. Toivotetaan hänelle onnea...
--------------------------------------------
Tässä oli lyhyt kurkistus ihmisten soidinmenoihin...
Mutta tässä ajatusleikissä en ole mies vaan 28-vuotias sinkkunainen, jokin aika sitten eronnut edellisestä parisuhteestani. Vietän aikaani töiden jälkeen tapaamalla kavereita ja harrastamalla jotain tavallisia harrastuksia. Normaalioloissa matkustelen muutaman kerran vuodessa ja baareissa käyn ehkä 3-4 kertaa vuodessa tyttökavereiden kanssa. Eli elän sellaista elämä, mikä ymmärtääkseni on aika normaalia vähän alle kolmekymppisten työssä käyvien naisten keskuudessa.
Missä ja miten minun elämässäni konkreettisesti näkyy se, että "urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista." Mikä on ylipäänsä se urosten pooli, josta kisaan saadakseni parhaan? Kaikki asuinpaikkakuntani oman ikäiset sinkkumiehet? Ne ikäiseni sinkkumiehet, jotka ylipäänsä tapaan arjessani ja elämässäni? On olemassa joku muu sinkkumiesten pooli jossain?
Tossa tarinassa sä olit yksi niistä naisista jota päähenkilö skannasi katseellaan. Jos olit viehättävä ja vetoava, ja miehen arvion mukaan hänen saavutettavissaan, niin mies saattoi yrittää sua. Jos taas et, niin hän todennäköisesti yritti jotain muuta paikalla ollutta naista.
Eli sä olit mukana kisassa, tiesit tai et. Toki emme tietenkään tiedä olisiko ko. mies kelvannut sulle, jos hän olisikin lähestynyt just sua.
Mut joo, lähtökohtaisesti sun pooli on sun lähialueen sinkkumiehet, joihin sulla on pääsy arjessasi tai esim Tinderin kautta.
Eli kilpailu on sitä, että mies, jonka olemassaoloakaan en ehkä edes noteerannut pitäessäni hauskaa ystävieni kanssa, arvioi tasoni verrattuna ympärillä oleviin naisiin päättääkseen, haluaisiko hän minut seksiin/parisuhteeseen?
Juuri näin. Mutta tuo oli siis vain yksittäinen elävän elämän esimerkki mitä se kilpailu voi olla.
Toinen fiktiivinen tilanne: Prismassa on komea vuoropäällikkö, jota kaksi nuorta kassaneitiä koittaa molemmat tavoitella: meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi, menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta jne...
Se kilpailu on kaikkialla ja kaiken aikaa olemassa, kun näemme meitä kiinnostavia potentiaalisia kumppaneita.
Miehillä on valtava kyky kuvitella olevansa kilpailun kohteena, siitä tuo fiktiivinen tilanne lähinnä kertoo.
On toki paljon yleisempää että miehet kisaavat naisen huomiosta, kuin että naiset kisaisivat miehen huomiosta.
Mutta oletko sitä mieltä että koskaan ihmiskunnan historiassa ei ole ilmennyt tilannetta, jossa useampi nainen kilpailee saman miehen huomiosta?
Totta kai sellainen tilanne voi joskus olla. Kommenttisi oli ihan hyvä, koska se selittää paljon tasoteoriassa ilmeneviä järjettömyyksiä. Mies tai jotkut miehet nähtävästi panevat valtavan painon sille mitä naiset noin yleisesti hänestä ajattelevat ja kuvittelevat naisten olevan samanlaisia, kun taas naiselle on merkitystä vain niiden miesten mielipiteellä, jotka kiinnostavat häntä itseään.
Tämä selittää sen, miksi palstalla usein moititaan naisten oletettua ulkonäköä. He aidosti kuvittelevat, että jonkun tuntemattoman miehen seksuaalinen kiinnostus olisi naisen mielestä tärkeää. Aivan kuin se, että joku mies pitäisi naista rumana häiritsisi puupennin vertaa sitä naista.
Miehet eivät tunnu myöskään tajuavan sitä, että naisillekin käy kyllä selväksi jo teini-ikäisinä aivan viimeistään, ketkä heistä ovat kauniita. Minä en ollut, enkä jäänyt murehtimaan asiaa. Oli ilmeistä, että en ole komeiden poikien mielestä edes olemassa.
Suurin osa ei koe mitään massasuosiota tai tavoittele jotakin yhtä poikaa. Saati koe ongelmana sitä, että ei saa sitä komeinta.
Tämä varmaankin menee markkina-arvoteorian mukaisesti. Paitsi siten, että naiset jahtaisivat niitä ns. parhaita. Naiset ovat kokemukseni mukaan pääosin realisteja. Minkä lisäksi ihan aidosti ihastuvat ja rakastuvat niihin omiin taviksiinsa, kuten minäkin tein. Kilpailua komeimmista ei koskaan edes tullut. Ehkä naiset tajuavat nämä asiat niin nuorina, että ei tarvita "teoriaa" selittämään, miksi ulkonäöllisesti parhaat eivät ole meistä kiinnostuneita. Tai me heistä. Olemme rajanneet heidät jo alun perinkin pois mahdollisista kumppaneista.
Tähän olisi kiintoisaa saada MAT-miesten kommentteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan päässyt edes koeajamaan niitä ysejä tai kymppejä, puhumattakaan että olisivat olleet poikaystäviäni.
Se on urbaani legenda, että tytöt pääsisi kenen tahansa miehen kanssa sänkyyn.
T. KasityttöViittaako kasityttö siihen että olet tasoltasi kasi?
Jos olet tarjoutunut huippumiehelle pantavaksi ilman sitoumuksia, ja mies ei ole tätä seksitarjousta ottanut vastaan, niin voin kertoa että et ole kyllä kasi. Et lähimainkaan.
Kasi on jo todella kaunis nainen, ei miehet tuollaista tilaisuutta kasin kanssa jättäisi käyttämättä.
Mitähän ne ysin ja kympin naiset sitten ovat, jos kasin tasolla olevan pitää olla todella kaunis nainen?
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat tässä asteikossa rumahkoja taviksia eli siinä seiskan maastossa. Jotkut miehet jopa joutuu tyytymään seurustelemaan ihan sellaisten rumilusten kuin Kirsten Dunst kanssa.
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat molemmat ysejä tai kymppejä. Kuten itsekin varsin hyvin tiedät.
Kommentistasi näkyy tuollainen vähemmän viehättävien naisten omituinen psykologinen selviytymiskeino: hoette epätoivoisesti sitä että miesten ulkonäkövaatimukset ovat täysin epärealistiset, tämän hokemisen todellisena syynä on se että silloin teidän ei tarvitse kohdata sitä faktaa että oma kilpailukykynne ei vaan yksinkertaisesti riitä edes sellaiseen perus kauniiseen naiseen verrattuna.
Kilpailukyky mihin? Minusta tuntuu, että nyt ollaan taas olennaisen äärellä. Jos saan arvata, niin oletan että sinä näet parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ikään kuin olisi olemassa joukko ikäisiäni miehiä ja ikäisiäni naisia ja sitten siitä joukosta muodostettaisiin pareja niin, että ensin parhaat valitsevat toisensa ja sitten me muut joudumme tyytymään toisiimme (tai olemaan yksin, mikä olisi se todellinen valinta).
Emme kuitenkaan elä autiolla saarella eikä sellaista kilpailua todellisuudessa ole käynnissä. Kyllä minä teininä haaveilin pop-tähdistä ja mietin jopa ihan vakavissani sitä, että mitä jos tapaan Ericin vasta kun minulla on jo poikaystävä, ja sitten joudun valitsemaan Ericin ja poikaystäväni välillä. 13-vuotias ajattelee noin, vai olinko 12. Lapsellinen kuitenkin. Kouludiscossa yläasteella ja lukion ekalla eli ennen kuin tultiin täysi-ikäisiksi ja päästiin oikeisiin discoihin kavereiden kanssa, tuli kilpailtua jostain tyypistä. Muistan hämärästi kuinka yksi tyttö uhkasi hakata minut sen takia.
Mutta sen jälkeen olen kuitenkin elänyt ihan normaalia elämää, jossa muutaman kerran on kohdalle osunut mies, johon olen ihastunut. Täysin vertailematta häntä muihin tai valitsematta häntä jostain joukosta kilpailevia miehiä.
En tiedä sumentaako Tinder ajatusmaailman vai mistä tulee tämä kuvitelma, että naisille on koko ajan olemassa joukko miehiä, joista kilpailla. Ei ole. Olin vuosia sinkkuna ennen kuin kohtasin nykyisen mieheni, joka oli ensimmäinen josta edes kiinnostuin. Käsittämätön ajatuskin, että koko sen ajan minulla olisi ollut joku armeija valmiudessa, josta yrittää saada paras mahdollinen. Myönnän toki, etten kovin paljon tehnytkään elämänkumppanin löytääkseni vaan keskityin nauttimaan elämästäni sellaisena kuin se oli, mutta vaikka olisin käynyt joka viikonloppu ulkona ja harrastanut joka ilta jotain, missä tapaa uusia ihmisiä ja etenkin miehiä, niin parempaa miestä en olisi voinut kohdata.
Kyllä, minä näen parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ihan oikein tulkitsit.
Havainnoidaanpa hetki ympäristöämme:
Pariutuminen/lisääntyminen on kilpailua, kaikkien maapallon eläinlajien keskuudessa. Urokset kilpailevat parhaista naaraista, naaraat haluavat pariutua parhaiden urosten kanssa.On mielestäni aika naiivia ajatella että tämä sama mekanismi ei ohjaisi myös ihmisten toimintaa, kun se kuitenkin on se ajava voima kaikkien muiden eläimien lisääntymisessä. Vai olemmeko me jotenkin täysin irrallaan muusta luonnosta tässä asiassa?
Avaisitko vähän. Kuvitellaan, että olen vaikka 28-vuotias nainen ja asun jossain keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Miten tämä maailmanlaajuinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Huoh, ei pitäisi edes vastata tähän, mutta menköön nyt ☹️
Ei se ole yksi maailmanlaajuinen kilpailu, vaan sama kilpailuilmiö esiintyy kaikkialla, maailmanlaajuisesti.
Eli urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista.
Eli kilpailu tapahtuu paikallisesti, mutta sama ilmiö toistuu kaikkialla maapallolla.
Ok, korjaan kysymystä: Miten se paikallinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Ennen baari-iltaa mies käy suihkussa, laittaa partavettä, tekee vähän hauiskääntöjä että kädet pumpissa(😃), laittaa hiukset kuntoon jne.
Sama mies kävelee yökerhoon sisään, skannaa näkymän ja arvioi nanosekunnissa mitkä naiset herättää hänen seksuaalisen kiinnostuksensa (kasvot ja vartalo, kehonkieli), ja tekee tilannearvion mihin näistä naisista miehellä itsellään olisi mahdollisuuksia ulkonäkönsä puolesta. Lopuksi mies vielä arvioi kilpailua: miltä muut paikalla olevat miehet näyttävät, ovatko he pidempiä, rotevampia, komeampia jne.
Tämän jälkeen mies rohkaisee mielensä, valitsee kohteen ja tekee aloitteensa. Toivotetaan hänelle onnea...
--------------------------------------------
Tässä oli lyhyt kurkistus ihmisten soidinmenoihin...
Mutta tässä ajatusleikissä en ole mies vaan 28-vuotias sinkkunainen, jokin aika sitten eronnut edellisestä parisuhteestani. Vietän aikaani töiden jälkeen tapaamalla kavereita ja harrastamalla jotain tavallisia harrastuksia. Normaalioloissa matkustelen muutaman kerran vuodessa ja baareissa käyn ehkä 3-4 kertaa vuodessa tyttökavereiden kanssa. Eli elän sellaista elämä, mikä ymmärtääkseni on aika normaalia vähän alle kolmekymppisten työssä käyvien naisten keskuudessa.
Missä ja miten minun elämässäni konkreettisesti näkyy se, että "urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista." Mikä on ylipäänsä se urosten pooli, josta kisaan saadakseni parhaan? Kaikki asuinpaikkakuntani oman ikäiset sinkkumiehet? Ne ikäiseni sinkkumiehet, jotka ylipäänsä tapaan arjessani ja elämässäni? On olemassa joku muu sinkkumiesten pooli jossain?
Tossa tarinassa sä olit yksi niistä naisista jota päähenkilö skannasi katseellaan. Jos olit viehättävä ja vetoava, ja miehen arvion mukaan hänen saavutettavissaan, niin mies saattoi yrittää sua. Jos taas et, niin hän todennäköisesti yritti jotain muuta paikalla ollutta naista.
Eli sä olit mukana kisassa, tiesit tai et. Toki emme tietenkään tiedä olisiko ko. mies kelvannut sulle, jos hän olisikin lähestynyt just sua.
Mut joo, lähtökohtaisesti sun pooli on sun lähialueen sinkkumiehet, joihin sulla on pääsy arjessasi tai esim Tinderin kautta.
Eli kilpailu on sitä, että mies, jonka olemassaoloakaan en ehkä edes noteerannut pitäessäni hauskaa ystävieni kanssa, arvioi tasoni verrattuna ympärillä oleviin naisiin päättääkseen, haluaisiko hän minut seksiin/parisuhteeseen?
Juuri näin. Mutta tuo oli siis vain yksittäinen elävän elämän esimerkki mitä se kilpailu voi olla.
Toinen fiktiivinen tilanne: Prismassa on komea vuoropäällikkö, jota kaksi nuorta kassaneitiä koittaa molemmat tavoitella: meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi, menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta jne...
Se kilpailu on kaikkialla ja kaiken aikaa olemassa, kun näemme meitä kiinnostavia potentiaalisia kumppaneita.
Elätkö oikeasti tuollaisessa maailmassa? Minkä ikäinen olet?
Parikymmentä vuotta sitten eräs miesesimies kertoi että saa jatkuvasti panoehdotuksia naisalaisiltaan. En usko, että maailma on kovin paljon muuttunut noista ajoista vaikka joku "miituu" vähän ehkä pienentää haluja nousta jälleen kerran pukille.
Mitä mä just luin? Missä ulottuvuudessa tuommoista muka tapahtuu? Tai jos tässä, niin millaisissa piireissä ja missä ammateissa liikutaan? Ihan käsittämätön skenaario.
Juu kukaan ei ole koskaan kiivennyt reittä pitkin missään.
Helvetti koko metoo perustuu siihen että naiset alkoivat valittaa kun saavat leffafaroolin seksillä.
Se että epäilee jonkun paskapuljun miesesimehen saavan ”jatkuvasti panoehdotuksia naisalaisiltaan” toki tarkoittaa, että ” kukaan ei ole koskaan kiivennyt reittä pitkin missään”. Ihan totta, siihenhän voi vetää yhtäläisyysmerkit, jos luetaan markkina-arvoteoreetikkojen sanakirjaa. :)
Käyttäjä35939 kirjoitti:
Eikös tää, että sekä tavoitellaan sitä parasta 10 % päde ihan kaikille elämänalueille? Kaikki haluaa työn josta tienasi päälle 4000 e vähällä vaivalla. Kivan kämpän, uuden auton, urheilullisen kropan, hyvän terveyden jne. Mielestäni inhimillistä tavoitella elämässään hyviä asioita. Sitten vaan riippuu ihmisestä, onko valmis tyytymään siihen tarjolla olevaan pienempipalkkaiseen työhön tai ”ihan kivaan” puolisoon, vai onko mielummin ilman. Ketään ei kai voi pakottaa tekemään tietynlaisia päätöksiä näissä asioissa.
No tuota naiset toistavat kuin papukaijat...
Kukaan ei v**tu ole pakottamassa tekemään yhtään mitään. Se että puhuu asiasta ei ole mitään muuhun pakottamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan päässyt edes koeajamaan niitä ysejä tai kymppejä, puhumattakaan että olisivat olleet poikaystäviäni.
Se on urbaani legenda, että tytöt pääsisi kenen tahansa miehen kanssa sänkyyn.
T. KasityttöViittaako kasityttö siihen että olet tasoltasi kasi?
Jos olet tarjoutunut huippumiehelle pantavaksi ilman sitoumuksia, ja mies ei ole tätä seksitarjousta ottanut vastaan, niin voin kertoa että et ole kyllä kasi. Et lähimainkaan.
Kasi on jo todella kaunis nainen, ei miehet tuollaista tilaisuutta kasin kanssa jättäisi käyttämättä.
Mitähän ne ysin ja kympin naiset sitten ovat, jos kasin tasolla olevan pitää olla todella kaunis nainen?
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat tässä asteikossa rumahkoja taviksia eli siinä seiskan maastossa. Jotkut miehet jopa joutuu tyytymään seurustelemaan ihan sellaisten rumilusten kuin Kirsten Dunst kanssa.
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat molemmat ysejä tai kymppejä. Kuten itsekin varsin hyvin tiedät.
Kommentistasi näkyy tuollainen vähemmän viehättävien naisten omituinen psykologinen selviytymiskeino: hoette epätoivoisesti sitä että miesten ulkonäkövaatimukset ovat täysin epärealistiset, tämän hokemisen todellisena syynä on se että silloin teidän ei tarvitse kohdata sitä faktaa että oma kilpailukykynne ei vaan yksinkertaisesti riitä edes sellaiseen perus kauniiseen naiseen verrattuna.
Kilpailukyky mihin? Minusta tuntuu, että nyt ollaan taas olennaisen äärellä. Jos saan arvata, niin oletan että sinä näet parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ikään kuin olisi olemassa joukko ikäisiäni miehiä ja ikäisiäni naisia ja sitten siitä joukosta muodostettaisiin pareja niin, että ensin parhaat valitsevat toisensa ja sitten me muut joudumme tyytymään toisiimme (tai olemaan yksin, mikä olisi se todellinen valinta).
Emme kuitenkaan elä autiolla saarella eikä sellaista kilpailua todellisuudessa ole käynnissä. Kyllä minä teininä haaveilin pop-tähdistä ja mietin jopa ihan vakavissani sitä, että mitä jos tapaan Ericin vasta kun minulla on jo poikaystävä, ja sitten joudun valitsemaan Ericin ja poikaystäväni välillä. 13-vuotias ajattelee noin, vai olinko 12. Lapsellinen kuitenkin. Kouludiscossa yläasteella ja lukion ekalla eli ennen kuin tultiin täysi-ikäisiksi ja päästiin oikeisiin discoihin kavereiden kanssa, tuli kilpailtua jostain tyypistä. Muistan hämärästi kuinka yksi tyttö uhkasi hakata minut sen takia.
Mutta sen jälkeen olen kuitenkin elänyt ihan normaalia elämää, jossa muutaman kerran on kohdalle osunut mies, johon olen ihastunut. Täysin vertailematta häntä muihin tai valitsematta häntä jostain joukosta kilpailevia miehiä.
En tiedä sumentaako Tinder ajatusmaailman vai mistä tulee tämä kuvitelma, että naisille on koko ajan olemassa joukko miehiä, joista kilpailla. Ei ole. Olin vuosia sinkkuna ennen kuin kohtasin nykyisen mieheni, joka oli ensimmäinen josta edes kiinnostuin. Käsittämätön ajatuskin, että koko sen ajan minulla olisi ollut joku armeija valmiudessa, josta yrittää saada paras mahdollinen. Myönnän toki, etten kovin paljon tehnytkään elämänkumppanin löytääkseni vaan keskityin nauttimaan elämästäni sellaisena kuin se oli, mutta vaikka olisin käynyt joka viikonloppu ulkona ja harrastanut joka ilta jotain, missä tapaa uusia ihmisiä ja etenkin miehiä, niin parempaa miestä en olisi voinut kohdata.
Kyllä, minä näen parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ihan oikein tulkitsit.
Havainnoidaanpa hetki ympäristöämme:
Pariutuminen/lisääntyminen on kilpailua, kaikkien maapallon eläinlajien keskuudessa. Urokset kilpailevat parhaista naaraista, naaraat haluavat pariutua parhaiden urosten kanssa.On mielestäni aika naiivia ajatella että tämä sama mekanismi ei ohjaisi myös ihmisten toimintaa, kun se kuitenkin on se ajava voima kaikkien muiden eläimien lisääntymisessä. Vai olemmeko me jotenkin täysin irrallaan muusta luonnosta tässä asiassa?
Avaisitko vähän. Kuvitellaan, että olen vaikka 28-vuotias nainen ja asun jossain keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Miten tämä maailmanlaajuinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Huoh, ei pitäisi edes vastata tähän, mutta menköön nyt ☹️
Ei se ole yksi maailmanlaajuinen kilpailu, vaan sama kilpailuilmiö esiintyy kaikkialla, maailmanlaajuisesti.
Eli urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista.
Eli kilpailu tapahtuu paikallisesti, mutta sama ilmiö toistuu kaikkialla maapallolla.
Ok, korjaan kysymystä: Miten se paikallinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Ennen baari-iltaa mies käy suihkussa, laittaa partavettä, tekee vähän hauiskääntöjä että kädet pumpissa(😃), laittaa hiukset kuntoon jne.
Sama mies kävelee yökerhoon sisään, skannaa näkymän ja arvioi nanosekunnissa mitkä naiset herättää hänen seksuaalisen kiinnostuksensa (kasvot ja vartalo, kehonkieli), ja tekee tilannearvion mihin näistä naisista miehellä itsellään olisi mahdollisuuksia ulkonäkönsä puolesta. Lopuksi mies vielä arvioi kilpailua: miltä muut paikalla olevat miehet näyttävät, ovatko he pidempiä, rotevampia, komeampia jne.
Tämän jälkeen mies rohkaisee mielensä, valitsee kohteen ja tekee aloitteensa. Toivotetaan hänelle onnea...
--------------------------------------------
Tässä oli lyhyt kurkistus ihmisten soidinmenoihin...
Mutta tässä ajatusleikissä en ole mies vaan 28-vuotias sinkkunainen, jokin aika sitten eronnut edellisestä parisuhteestani. Vietän aikaani töiden jälkeen tapaamalla kavereita ja harrastamalla jotain tavallisia harrastuksia. Normaalioloissa matkustelen muutaman kerran vuodessa ja baareissa käyn ehkä 3-4 kertaa vuodessa tyttökavereiden kanssa. Eli elän sellaista elämä, mikä ymmärtääkseni on aika normaalia vähän alle kolmekymppisten työssä käyvien naisten keskuudessa.
Missä ja miten minun elämässäni konkreettisesti näkyy se, että "urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista." Mikä on ylipäänsä se urosten pooli, josta kisaan saadakseni parhaan? Kaikki asuinpaikkakuntani oman ikäiset sinkkumiehet? Ne ikäiseni sinkkumiehet, jotka ylipäänsä tapaan arjessani ja elämässäni? On olemassa joku muu sinkkumiesten pooli jossain?
Tossa tarinassa sä olit yksi niistä naisista jota päähenkilö skannasi katseellaan. Jos olit viehättävä ja vetoava, ja miehen arvion mukaan hänen saavutettavissaan, niin mies saattoi yrittää sua. Jos taas et, niin hän todennäköisesti yritti jotain muuta paikalla ollutta naista.
Eli sä olit mukana kisassa, tiesit tai et. Toki emme tietenkään tiedä olisiko ko. mies kelvannut sulle, jos hän olisikin lähestynyt just sua.
Mut joo, lähtökohtaisesti sun pooli on sun lähialueen sinkkumiehet, joihin sulla on pääsy arjessasi tai esim Tinderin kautta.
Eli kilpailu on sitä, että mies, jonka olemassaoloakaan en ehkä edes noteerannut pitäessäni hauskaa ystävieni kanssa, arvioi tasoni verrattuna ympärillä oleviin naisiin päättääkseen, haluaisiko hän minut seksiin/parisuhteeseen?
Juuri näin. Mutta tuo oli siis vain yksittäinen elävän elämän esimerkki mitä se kilpailu voi olla.
Toinen fiktiivinen tilanne: Prismassa on komea vuoropäällikkö, jota kaksi nuorta kassaneitiä koittaa molemmat tavoitella: meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi, menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta jne...
Se kilpailu on kaikkialla ja kaiken aikaa olemassa, kun näemme meitä kiinnostavia potentiaalisia kumppaneita.
Elätkö oikeasti tuollaisessa maailmassa? Minkä ikäinen olet?
Elänkö minä maailmassa, missä joku nainen saattaa joskus pukeutumisella ja käytöksellään pyrkiä herättämään haluamansa miehen kiinnostuksen?
Kyllä, kyllä minä elän sellaisessa maailmassa, kiitos kysymästä 😃 olen 32 v mies
"meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi (töihin), menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta" - anteeksi, mutta minusta tuo kuulostaa erittäin lapselliselta. Sellaiselta, mitä tapahtuu parikymppisten elämässä, jos heidänkään. Kummityttäreni on 19-vuotias ja meillä on läheiset välit (joo, joo, yksittäistapaus mutta kun hän ei ole ainoa nuori, jonka elämässä olen ollut mukana) enkä voisi kuvitella hänen näyttävän tissivakoa tai meikkaavan työpaikkansa vuoropäällikön takia. Poikaystävä, jo toinen pitkäaikainen, on kyllä löytynyt ihan muista piireistä. Enkä, muuten, huomannut siinäkään mitään kilpailuasetelmaa. Ei kummityttö koskaan miettinyt, valitsisiko jonin, janin vai jurin. Ei, vaan ensirakkauden päätyttyä pitkän välimatkan takia, hänen sydämensä oli murtunut, koulu kärsi ja harrastuksetkin lakkasivat kiinnostamasta - kunnes puheisiin tuli mukaan tämä ihana, valloittava nuori mies, jonka kanssa hän on nyt kolmisen vuotta pitänyt yhtä.
En yritä yleistää yksittäistapauksia mutta käytän tätä tyypillisenä esimerkkinä nuoren naisen kokemuksesta parisuhteen syntymisestä. Ihan samalla tavalla olen itse aikoinaan kokenut; ei ollut poikia/miehiä joita olisin kilpailuttanut ja valinnut parhaan vaan yhtenä kauniina päivänä samalla bussilla alkoi kulkea poika, jossa oli jotain mikä sai hänet tulemaan ajatuksiin ja haaveisiin toisin kuin kukaan muu koskaan aikaisemmin. Ja siitä se lähti.
Pojat, ennen kuin tulette hokemaan, ettei yksittäisillä kokemuksilla ole mitään merkitystä, muistutan, että keskiarvot muodostuvat juuri näistä yksittäisistä kokemuksista.
Siis joo. Itsekin seurustelin aikoinaan kahden pojan kanssa ennen kuin tapasin puolisoni. Suhteiden kestot olivat 1,5 ja 3 vuotta. Olivatko he molemmat alfoja, koska saivat seksiä minulta, ja seurusteluamme ennen ja sen jälkeen myös muilta? Vai kuuluivatko he 10 %:n miesparhaimmistoon, koska eivät joutuneet odottelemaan ilman seksiä sitä, että naiset alkavat tarvita beta-elättäjää? Anyway, minulla ei ollut tuolloin mitään Exel-taulukkoa vaihtoehdoista, joiden välillä olisin tehnyt valintaa, vaan tapasin kivan pojan, oli molemminpuolista kiinnostusta, ihastuttiin, rakastuttiin, seurusteltiin.
Nyt nuorten aikuisten äitinä huomaan, että näinhän se edelleen menee. Molemmat lapseni (tyttö ja poika) ovat seurustellet tahoillaan parin, kolmen kumppanin kanssa, ja nyt molemmilla on ollut jo pidempään avopuoliso. Mitään yksinäistä odottelua (poika) tai hillitöntä kevyttapailua (tytär) ei ole ollut, vaan parisuhteiden välissä on nuoltu haavoja ja toivuttu, ja sitten on tavattu se uusi ihanan.
Tämä on se todellisuus, joka näkyy myös ympärillä. Missä noita Exel-taulukkokisoja mahdetaan käydä?
Luuletko todella, että tyttäresi tilittää sinulle jokaisen panokertansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan päässyt edes koeajamaan niitä ysejä tai kymppejä, puhumattakaan että olisivat olleet poikaystäviäni.
Se on urbaani legenda, että tytöt pääsisi kenen tahansa miehen kanssa sänkyyn.
T. KasityttöViittaako kasityttö siihen että olet tasoltasi kasi?
Jos olet tarjoutunut huippumiehelle pantavaksi ilman sitoumuksia, ja mies ei ole tätä seksitarjousta ottanut vastaan, niin voin kertoa että et ole kyllä kasi. Et lähimainkaan.
Kasi on jo todella kaunis nainen, ei miehet tuollaista tilaisuutta kasin kanssa jättäisi käyttämättä.
Mitähän ne ysin ja kympin naiset sitten ovat, jos kasin tasolla olevan pitää olla todella kaunis nainen?
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat tässä asteikossa rumahkoja taviksia eli siinä seiskan maastossa. Jotkut miehet jopa joutuu tyytymään seurustelemaan ihan sellaisten rumilusten kuin Kirsten Dunst kanssa.
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat molemmat ysejä tai kymppejä. Kuten itsekin varsin hyvin tiedät.
Kommentistasi näkyy tuollainen vähemmän viehättävien naisten omituinen psykologinen selviytymiskeino: hoette epätoivoisesti sitä että miesten ulkonäkövaatimukset ovat täysin epärealistiset, tämän hokemisen todellisena syynä on se että silloin teidän ei tarvitse kohdata sitä faktaa että oma kilpailukykynne ei vaan yksinkertaisesti riitä edes sellaiseen perus kauniiseen naiseen verrattuna.
Kilpailukyky mihin? Minusta tuntuu, että nyt ollaan taas olennaisen äärellä. Jos saan arvata, niin oletan että sinä näet parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ikään kuin olisi olemassa joukko ikäisiäni miehiä ja ikäisiäni naisia ja sitten siitä joukosta muodostettaisiin pareja niin, että ensin parhaat valitsevat toisensa ja sitten me muut joudumme tyytymään toisiimme (tai olemaan yksin, mikä olisi se todellinen valinta).
Emme kuitenkaan elä autiolla saarella eikä sellaista kilpailua todellisuudessa ole käynnissä. Kyllä minä teininä haaveilin pop-tähdistä ja mietin jopa ihan vakavissani sitä, että mitä jos tapaan Ericin vasta kun minulla on jo poikaystävä, ja sitten joudun valitsemaan Ericin ja poikaystäväni välillä. 13-vuotias ajattelee noin, vai olinko 12. Lapsellinen kuitenkin. Kouludiscossa yläasteella ja lukion ekalla eli ennen kuin tultiin täysi-ikäisiksi ja päästiin oikeisiin discoihin kavereiden kanssa, tuli kilpailtua jostain tyypistä. Muistan hämärästi kuinka yksi tyttö uhkasi hakata minut sen takia.
Mutta sen jälkeen olen kuitenkin elänyt ihan normaalia elämää, jossa muutaman kerran on kohdalle osunut mies, johon olen ihastunut. Täysin vertailematta häntä muihin tai valitsematta häntä jostain joukosta kilpailevia miehiä.
En tiedä sumentaako Tinder ajatusmaailman vai mistä tulee tämä kuvitelma, että naisille on koko ajan olemassa joukko miehiä, joista kilpailla. Ei ole. Olin vuosia sinkkuna ennen kuin kohtasin nykyisen mieheni, joka oli ensimmäinen josta edes kiinnostuin. Käsittämätön ajatuskin, että koko sen ajan minulla olisi ollut joku armeija valmiudessa, josta yrittää saada paras mahdollinen. Myönnän toki, etten kovin paljon tehnytkään elämänkumppanin löytääkseni vaan keskityin nauttimaan elämästäni sellaisena kuin se oli, mutta vaikka olisin käynyt joka viikonloppu ulkona ja harrastanut joka ilta jotain, missä tapaa uusia ihmisiä ja etenkin miehiä, niin parempaa miestä en olisi voinut kohdata.
Kyllä, minä näen parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ihan oikein tulkitsit.
Havainnoidaanpa hetki ympäristöämme:
Pariutuminen/lisääntyminen on kilpailua, kaikkien maapallon eläinlajien keskuudessa. Urokset kilpailevat parhaista naaraista, naaraat haluavat pariutua parhaiden urosten kanssa.On mielestäni aika naiivia ajatella että tämä sama mekanismi ei ohjaisi myös ihmisten toimintaa, kun se kuitenkin on se ajava voima kaikkien muiden eläimien lisääntymisessä. Vai olemmeko me jotenkin täysin irrallaan muusta luonnosta tässä asiassa?
Avaisitko vähän. Kuvitellaan, että olen vaikka 28-vuotias nainen ja asun jossain keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Miten tämä maailmanlaajuinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Huoh, ei pitäisi edes vastata tähän, mutta menköön nyt ☹️
Ei se ole yksi maailmanlaajuinen kilpailu, vaan sama kilpailuilmiö esiintyy kaikkialla, maailmanlaajuisesti.
Eli urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista.
Eli kilpailu tapahtuu paikallisesti, mutta sama ilmiö toistuu kaikkialla maapallolla.
Ok, korjaan kysymystä: Miten se paikallinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Ennen baari-iltaa mies käy suihkussa, laittaa partavettä, tekee vähän hauiskääntöjä että kädet pumpissa(😃), laittaa hiukset kuntoon jne.
Sama mies kävelee yökerhoon sisään, skannaa näkymän ja arvioi nanosekunnissa mitkä naiset herättää hänen seksuaalisen kiinnostuksensa (kasvot ja vartalo, kehonkieli), ja tekee tilannearvion mihin näistä naisista miehellä itsellään olisi mahdollisuuksia ulkonäkönsä puolesta. Lopuksi mies vielä arvioi kilpailua: miltä muut paikalla olevat miehet näyttävät, ovatko he pidempiä, rotevampia, komeampia jne.
Tämän jälkeen mies rohkaisee mielensä, valitsee kohteen ja tekee aloitteensa. Toivotetaan hänelle onnea...
--------------------------------------------
Tässä oli lyhyt kurkistus ihmisten soidinmenoihin...
Mutta tässä ajatusleikissä en ole mies vaan 28-vuotias sinkkunainen, jokin aika sitten eronnut edellisestä parisuhteestani. Vietän aikaani töiden jälkeen tapaamalla kavereita ja harrastamalla jotain tavallisia harrastuksia. Normaalioloissa matkustelen muutaman kerran vuodessa ja baareissa käyn ehkä 3-4 kertaa vuodessa tyttökavereiden kanssa. Eli elän sellaista elämä, mikä ymmärtääkseni on aika normaalia vähän alle kolmekymppisten työssä käyvien naisten keskuudessa.
Missä ja miten minun elämässäni konkreettisesti näkyy se, että "urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista." Mikä on ylipäänsä se urosten pooli, josta kisaan saadakseni parhaan? Kaikki asuinpaikkakuntani oman ikäiset sinkkumiehet? Ne ikäiseni sinkkumiehet, jotka ylipäänsä tapaan arjessani ja elämässäni? On olemassa joku muu sinkkumiesten pooli jossain?
Tossa tarinassa sä olit yksi niistä naisista jota päähenkilö skannasi katseellaan. Jos olit viehättävä ja vetoava, ja miehen arvion mukaan hänen saavutettavissaan, niin mies saattoi yrittää sua. Jos taas et, niin hän todennäköisesti yritti jotain muuta paikalla ollutta naista.
Eli sä olit mukana kisassa, tiesit tai et. Toki emme tietenkään tiedä olisiko ko. mies kelvannut sulle, jos hän olisikin lähestynyt just sua.
Mut joo, lähtökohtaisesti sun pooli on sun lähialueen sinkkumiehet, joihin sulla on pääsy arjessasi tai esim Tinderin kautta.
Eli kilpailu on sitä, että mies, jonka olemassaoloakaan en ehkä edes noteerannut pitäessäni hauskaa ystävieni kanssa, arvioi tasoni verrattuna ympärillä oleviin naisiin päättääkseen, haluaisiko hän minut seksiin/parisuhteeseen?
Juuri näin. Mutta tuo oli siis vain yksittäinen elävän elämän esimerkki mitä se kilpailu voi olla.
Toinen fiktiivinen tilanne: Prismassa on komea vuoropäällikkö, jota kaksi nuorta kassaneitiä koittaa molemmat tavoitella: meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi, menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta jne...
Se kilpailu on kaikkialla ja kaiken aikaa olemassa, kun näemme meitä kiinnostavia potentiaalisia kumppaneita.
Elätkö oikeasti tuollaisessa maailmassa? Minkä ikäinen olet?
Elänkö minä maailmassa, missä joku nainen saattaa joskus pukeutumisella ja käytöksellään pyrkiä herättämään haluamansa miehen kiinnostuksen?
Kyllä, kyllä minä elän sellaisessa maailmassa, kiitos kysymästä 😃 olen 32 v mies
Naisen pukeutuminenko on merkki sinuun kohdistuvasta kiinnostuksesta? Hän kenties juttelee myös sinulle tai vastaa kommentteihisi, minkä tulkitset kilpailuna huomiostasi? Ja se tulee sulle ihan uutena ajatuksena, että naiset eivät välttämättä ajattelekaan noin?
En muista kommentoineeni itseäni millään tavalla. Kommentoin siis ihan yleisellä tasolla, että tässä universumissa missä minä elän, joskus välillä tapahtuu niin että nainen viestittää häntä kiinnostavalle miehelle omaa kiinnostustaan eleillään ja pukeutumisellaan. Huom! Se mies ei välttämättä siis ole minä.
Siinä todellisuudessa missä sinä elät, näin ei siis ilmeisesti ole koskaan kukaan nainen toiminut kenenkään miehen kohdalla. Asia selvä.
En halua mitenkään mollata sinua tai muitakaan miehiä, vaan kiinnittää ainoastaan huomiota siihen, että naiset ja miehet (keskimäärin) ovat tässä asiassa ilmeisen erilaisia. Naiset vähät välittävät niiden miesten kilpailutuksista, jotka eivät naista itseään kiinnosta. He eivät siis pukeudu tällaisia miehiä varten eivätkä ole ystävällisiä heitä kohtaan siksi, että olisivat kiinnostuneita heistä.
Täältä olen lukenut sellaisenkin varman miehen mielipiteen, että miehet eivät voi olla naisen kanssa ystäviä. Heille nainen on aina potentiaalinen seksikumppani, kun taas nainen voi vallan hyvin olla miehen ystävä. Itsellänikin on tästä kokemusta, miten hirveä pettymys se oli, kun ystävänä pitämäni mies (jota ei siis voi mitenkään päin nähdä seksikumppanina) olisikin halunnut enemmän. En tiedä kuinka asia on, mutta kyllähän naisten ja miesten ajattelutavoissa on eroa, mikä on hyvä huomioida kanssakäymisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan päässyt edes koeajamaan niitä ysejä tai kymppejä, puhumattakaan että olisivat olleet poikaystäviäni.
Se on urbaani legenda, että tytöt pääsisi kenen tahansa miehen kanssa sänkyyn.
T. KasityttöViittaako kasityttö siihen että olet tasoltasi kasi?
Jos olet tarjoutunut huippumiehelle pantavaksi ilman sitoumuksia, ja mies ei ole tätä seksitarjousta ottanut vastaan, niin voin kertoa että et ole kyllä kasi. Et lähimainkaan.
Kasi on jo todella kaunis nainen, ei miehet tuollaista tilaisuutta kasin kanssa jättäisi käyttämättä.
Mitähän ne ysin ja kympin naiset sitten ovat, jos kasin tasolla olevan pitää olla todella kaunis nainen?
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat tässä asteikossa rumahkoja taviksia eli siinä seiskan maastossa. Jotkut miehet jopa joutuu tyytymään seurustelemaan ihan sellaisten rumilusten kuin Kirsten Dunst kanssa.
Kiira Korpi ja Sara Sieppi ovat molemmat ysejä tai kymppejä. Kuten itsekin varsin hyvin tiedät.
Kommentistasi näkyy tuollainen vähemmän viehättävien naisten omituinen psykologinen selviytymiskeino: hoette epätoivoisesti sitä että miesten ulkonäkövaatimukset ovat täysin epärealistiset, tämän hokemisen todellisena syynä on se että silloin teidän ei tarvitse kohdata sitä faktaa että oma kilpailukykynne ei vaan yksinkertaisesti riitä edes sellaiseen perus kauniiseen naiseen verrattuna.
Kilpailukyky mihin? Minusta tuntuu, että nyt ollaan taas olennaisen äärellä. Jos saan arvata, niin oletan että sinä näet parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ikään kuin olisi olemassa joukko ikäisiäni miehiä ja ikäisiäni naisia ja sitten siitä joukosta muodostettaisiin pareja niin, että ensin parhaat valitsevat toisensa ja sitten me muut joudumme tyytymään toisiimme (tai olemaan yksin, mikä olisi se todellinen valinta).
Emme kuitenkaan elä autiolla saarella eikä sellaista kilpailua todellisuudessa ole käynnissä. Kyllä minä teininä haaveilin pop-tähdistä ja mietin jopa ihan vakavissani sitä, että mitä jos tapaan Ericin vasta kun minulla on jo poikaystävä, ja sitten joudun valitsemaan Ericin ja poikaystäväni välillä. 13-vuotias ajattelee noin, vai olinko 12. Lapsellinen kuitenkin. Kouludiscossa yläasteella ja lukion ekalla eli ennen kuin tultiin täysi-ikäisiksi ja päästiin oikeisiin discoihin kavereiden kanssa, tuli kilpailtua jostain tyypistä. Muistan hämärästi kuinka yksi tyttö uhkasi hakata minut sen takia.
Mutta sen jälkeen olen kuitenkin elänyt ihan normaalia elämää, jossa muutaman kerran on kohdalle osunut mies, johon olen ihastunut. Täysin vertailematta häntä muihin tai valitsematta häntä jostain joukosta kilpailevia miehiä.
En tiedä sumentaako Tinder ajatusmaailman vai mistä tulee tämä kuvitelma, että naisille on koko ajan olemassa joukko miehiä, joista kilpailla. Ei ole. Olin vuosia sinkkuna ennen kuin kohtasin nykyisen mieheni, joka oli ensimmäinen josta edes kiinnostuin. Käsittämätön ajatuskin, että koko sen ajan minulla olisi ollut joku armeija valmiudessa, josta yrittää saada paras mahdollinen. Myönnän toki, etten kovin paljon tehnytkään elämänkumppanin löytääkseni vaan keskityin nauttimaan elämästäni sellaisena kuin se oli, mutta vaikka olisin käynyt joka viikonloppu ulkona ja harrastanut joka ilta jotain, missä tapaa uusia ihmisiä ja etenkin miehiä, niin parempaa miestä en olisi voinut kohdata.
Kyllä, minä näen parisuhdemarkkinat kilpailuna. Ihan oikein tulkitsit.
Havainnoidaanpa hetki ympäristöämme:
Pariutuminen/lisääntyminen on kilpailua, kaikkien maapallon eläinlajien keskuudessa. Urokset kilpailevat parhaista naaraista, naaraat haluavat pariutua parhaiden urosten kanssa.On mielestäni aika naiivia ajatella että tämä sama mekanismi ei ohjaisi myös ihmisten toimintaa, kun se kuitenkin on se ajava voima kaikkien muiden eläimien lisääntymisessä. Vai olemmeko me jotenkin täysin irrallaan muusta luonnosta tässä asiassa?
Avaisitko vähän. Kuvitellaan, että olen vaikka 28-vuotias nainen ja asun jossain keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa. Miten tämä maailmanlaajuinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Huoh, ei pitäisi edes vastata tähän, mutta menköön nyt ☹️
Ei se ole yksi maailmanlaajuinen kilpailu, vaan sama kilpailuilmiö esiintyy kaikkialla, maailmanlaajuisesti.
Eli urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista.
Eli kilpailu tapahtuu paikallisesti, mutta sama ilmiö toistuu kaikkialla maapallolla.
Ok, korjaan kysymystä: Miten se paikallinen kilpailu näyttäytyy minulle käytännössä?
Ennen baari-iltaa mies käy suihkussa, laittaa partavettä, tekee vähän hauiskääntöjä että kädet pumpissa(😃), laittaa hiukset kuntoon jne.
Sama mies kävelee yökerhoon sisään, skannaa näkymän ja arvioi nanosekunnissa mitkä naiset herättää hänen seksuaalisen kiinnostuksensa (kasvot ja vartalo, kehonkieli), ja tekee tilannearvion mihin näistä naisista miehellä itsellään olisi mahdollisuuksia ulkonäkönsä puolesta. Lopuksi mies vielä arvioi kilpailua: miltä muut paikalla olevat miehet näyttävät, ovatko he pidempiä, rotevampia, komeampia jne.
Tämän jälkeen mies rohkaisee mielensä, valitsee kohteen ja tekee aloitteensa. Toivotetaan hänelle onnea...
--------------------------------------------
Tässä oli lyhyt kurkistus ihmisten soidinmenoihin...
Mutta tässä ajatusleikissä en ole mies vaan 28-vuotias sinkkunainen, jokin aika sitten eronnut edellisestä parisuhteestani. Vietän aikaani töiden jälkeen tapaamalla kavereita ja harrastamalla jotain tavallisia harrastuksia. Normaalioloissa matkustelen muutaman kerran vuodessa ja baareissa käyn ehkä 3-4 kertaa vuodessa tyttökavereiden kanssa. Eli elän sellaista elämä, mikä ymmärtääkseni on aika normaalia vähän alle kolmekymppisten työssä käyvien naisten keskuudessa.
Missä ja miten minun elämässäni konkreettisesti näkyy se, että "urokset kisaavat keskenään saadakseen parhaan mahdollisen naaraan siitä ympärillään olevasta naaraiden poolista. Ja naaraat kisaavat saadakseen parhaan uroksen saatavilla olevista uroksista." Mikä on ylipäänsä se urosten pooli, josta kisaan saadakseni parhaan? Kaikki asuinpaikkakuntani oman ikäiset sinkkumiehet? Ne ikäiseni sinkkumiehet, jotka ylipäänsä tapaan arjessani ja elämässäni? On olemassa joku muu sinkkumiesten pooli jossain?
Tossa tarinassa sä olit yksi niistä naisista jota päähenkilö skannasi katseellaan. Jos olit viehättävä ja vetoava, ja miehen arvion mukaan hänen saavutettavissaan, niin mies saattoi yrittää sua. Jos taas et, niin hän todennäköisesti yritti jotain muuta paikalla ollutta naista.
Eli sä olit mukana kisassa, tiesit tai et. Toki emme tietenkään tiedä olisiko ko. mies kelvannut sulle, jos hän olisikin lähestynyt just sua.
Mut joo, lähtökohtaisesti sun pooli on sun lähialueen sinkkumiehet, joihin sulla on pääsy arjessasi tai esim Tinderin kautta.
Eli kilpailu on sitä, että mies, jonka olemassaoloakaan en ehkä edes noteerannut pitäessäni hauskaa ystävieni kanssa, arvioi tasoni verrattuna ympärillä oleviin naisiin päättääkseen, haluaisiko hän minut seksiin/parisuhteeseen?
Juuri näin. Mutta tuo oli siis vain yksittäinen elävän elämän esimerkki mitä se kilpailu voi olla.
Toinen fiktiivinen tilanne: Prismassa on komea vuoropäällikkö, jota kaksi nuorta kassaneitiä koittaa molemmat tavoitella: meikkaamalla, pukeutumalla seksikkäästi, menemällä juttelemaan milloin mistäkin aiheesta jne...
Se kilpailu on kaikkialla ja kaiken aikaa olemassa, kun näemme meitä kiinnostavia potentiaalisia kumppaneita.
Elätkö oikeasti tuollaisessa maailmassa? Minkä ikäinen olet?
Parikymmentä vuotta sitten eräs miesesimies kertoi että saa jatkuvasti panoehdotuksia naisalaisiltaan. En usko, että maailma on kovin paljon muuttunut noista ajoista vaikka joku "miituu" vähän ehkä pienentää haluja nousta jälleen kerran pukille.
Mitä mä just luin? Missä ulottuvuudessa tuommoista muka tapahtuu? Tai jos tässä, niin millaisissa piireissä ja missä ammateissa liikutaan? Ihan käsittämätön skenaario.
Juu kukaan ei ole koskaan kiivennyt reittä pitkin missään.
Helvetti koko metoo perustuu siihen että naiset alkoivat valittaa kun saavat leffafaroolin seksillä.
Se että epäilee jonkun paskapuljun miesesimehen saavan ”jatkuvasti panoehdotuksia naisalaisiltaan” toki tarkoittaa, että ” kukaan ei ole koskaan kiivennyt reittä pitkin missään”. Ihan totta, siihenhän voi vetää yhtäläisyysmerkit, jos luetaan markkina-arvoteoreetikkojen sanakirjaa. :)
et tiedä mistä puljusta on kyse, ja mainitaan että kyseessä on ihan käsittämätön skenaario
Alue: Aihe vapaa
Juu kukaan ei ole koskaan kiivennyt reittä pitkin missään.
Helvetti koko metoo perustuu siihen että naiset alkoivat valittaa kun saavat leffafaroolin seksillä.