Auttakaa! Ystäväni ja tämän lapsi asuvat kammottavan perheväkivallan keskellä!
Pahoittelen, että tekstistäni tulee todella pitkä. Tärkeä ystäväni ja kummipoikani äiti kertoi minulle joulunaikaan järkyttäviä asioita.
Tapasimme kauppakeskuksessa ja kävimme kahvilla, jossa vaihdoimme kuulumiset joulunajasta. Ystäväni kertoi että hänen joulunsa oli kamala ja että oli ollut riitoja miehen kanssa. Kun kyselin enemmän, ystäväni alkoi kertoa asioita...hän kertoi, että mies on lyönyt häntä jouluna useaan otteseen, myös niin että pieni kummipoikani (2-vuotta) on ollut todistamassa lyöntejä ja huutanut kauhuisssaan äitiään. Ystäväni myös kertoi, että jouluna tapahtuneet pahoinpitelyt eivät ole ensimmäisiä. Mies on kuulemma pahoinpidellyt ystävääni koko heidän suhteensa ajan, eli lähes 10 vuotta!
Hän on mm. pahoinpidellyt ystäväni useaan otteeseen lyömällä ja kuristamalla, heittänyt tämän alusvaatteisillaan rappukäytävään tunneiksi, lyönyt tätä, kun hänellä on ollut heidän lapsensa sylissään, uhkaillut hakkaavansa ystäväni kuoliaaksi, saanut raivokohtauksen autoa ajaessaan (ystäväni ja heidän lapsensa ollessa kyydissä) ja alkanut kaahaamaan tiellä ja uhkaillut tappavansa heidät kaikki, estänyt ystävääni antamasta ruokaa heidän nälkäiselle lapselleen tämän ruoka-aikana, koska "hän päättää milloin syödään" ja toisaalta myös pakottanut pienen lapsen syömään puuronsa tunkemalla sitä väkisin suuhun ja ystäväni mukaan lähes lyömällä poikaa.
Väkivalta on tapahtunut miehen ollessa selvinpäin, tämä ei myöskään ole pahoinpitelyiden jälkeen kertaakaan pyytänyt anteeksi vaan todennut kylmästi, että ystäväni ansaitsee jokaisen lyönnin ja että tähän on hyvä purkaa "kasautuneita paineita"! Mies siis suorastaan nauttii saadessaan lyödä! Kun olin kuullut nämä asiat olin aivan shokissa, ystäväni mies, jota olen aina pitänyt mukavana ja normaalina ihmisenä on osoittautunut suorastaan psykopaattiseksi.
Kuuntelin ystäväni kertomusta järkyttyneenä ja silti niin moni asia vuosien saatossa ihmettelemistäni asioista alkoi käydä järkeen: Se miksi ystäväni aina kysyi minulta vinkkejä hyvän, PEITTÄVÄN meikkivoiteen löytämisessä (olen kosmetologi), se miksi hän aina pitää pitkähihaisia paitoja, eikä koskaan, edes kesän kuumilla helteillä pidä T-paitaa yllään, se miksi hän on niin kovin epävarma itsestään ja vähättelee itseään….
Voitte arvata, että nämä asiat kuultuani olin melkoisessa shokissa, en osannut sanoa juurikaan mitään. Olin todella järkyttynyt ja olen sitä edelleen. Seuraavana päivänä pyysin, vaadin ja jopa rukoilin, että ystäväni hakisi apua ja lähtisi pois tuosta tilanteesta, jos ei itsensä niin ainakin pienen lapsensa vuoksi (jopa ystäväni oli myöntänyt, että pelkää milloin lyönnit kohdistuvat poikaan). Ystäväni ei suostunut pyyntöihini, vaan ilmoitti että oli kertonut miehelleen, että hän tietää nyt minun tietävän. Mies oli kuulemma raivostunut (voin kuvitella). Ystäväni kuitenkin sanoi, että jouluiset riidat on nyt mennyttä ja miehen kanssa on "sopu" ja kaikki TOISTAISEKSI hyvin. Ilmoitin ystävälleni, etten voi katsoa vierestä kun hän ja kummipoikani, jotka ovat minulle rakkaita joutuvat hengenvaaraan ja että jos hän ei itse tee asialle mitään, minun on tehtävä.
Ystäväni meni tästä asiasta paniikkiin ja alkoi kyselemään mitä aion tehdä. Olin soittanut edellisiltana kriisipäivystykseen, jossa oltiin suositeltu lastensuojeluilmoituksen tekoa ja kerroin sen ystävälleni…tästä ei seurannut mitään kovin hyvää…ystäväni oli ilmeisesti sanonut miehelleen tästä ja seuraava puhelu, jonka sain ystävältäni pyörsi kaikki tämän aiemmin kertomat asiat täysin, hän kertoi ensin, että miehellä on vain "temperamenttinen" ja kiivas luonne ja että kyllä hän nuo huitaisut kestää, kuitenkin puhelun aikana ääni muuttui täysin, hän toisteli mantranomaisesti että olen ymmärtänyt tilanteen väärin ja että mitään vakavaa ei ole tapahtunut ja että he vain riitelevät normaalisti, minulla ei ole todisteita….puhelu kuulosti valmiiksi harjoitellulta, oli jopa suoraan paperista luetun kuuloinen ja tiedän tai ainakin vahvasti epäilen, että mies on uhkaillut ystävääni ja ehkäpä pelotellut, että jos lastensuojelu puuttuu asiaan lapsi viedään heiltä molemmilta.
En tietenkään voinut jättää asiaa tähän vaan tein lastensuojeluilmoituksen eilen. Tein sen omalla nimelläni ja kerroin mahdollisimman tarkasti kaiken, mitä ystäväni minulle kertoi. Kerroin myös, että he (ystäväni ja tämän mies) tulevat mitä luultavimmin kieltämään kaiken…olen nyt todella peloissani, pelkään ystäväni puolesta, pelkään kummipoikani puolesta, pelkään jopa oman perheeni puolesta. Mieshän on väkivaltainen ja vaarallinen. Oletteko koskaan joutuneet tällaiseen tilanteeseen? Onko enää mitään mitä voin tehdä?
Kommentit (100)
Toivottavasti lastensuojelu pelastaa lapsen. Naista ei tuolta mikään pelasta jos ei itse ymmärrä omaa parastaan.
Itse pääsin vankilasta 5 vuotta sitten kun kuulin vaimoni kaverin miehen hakkaavansa vaimoaan. Se jätkä ei sitten kestänyt iskuja itse ja nykyään on vihannes.
Ap:n ystävän reaktio kuulostaa miehen sanelemalta. Voimia ap:lle, jatka samalla linjalla!
Katos vaan, satutäti taas linjoilla.
Katos vaan, satutäti taas linjoilla.
Mä en ymmärrä miten naisten väkivaltaisuus liittyy tähän kyseiseen aloitukseen mitenkään... Miksi JOKA KERTA kun joku nainen kärsii väkivallasta pitää tuoda esiin se, että naisetkin on väkivaltaisia ja ikään kuin sillä perusteella pyrkiä viemään keskustelua siitä keskeisestä asiasta jonneki huitsin nevadaan.. Nyt ei puhuta yleisellä tasolla parisuhdeväkivallasta vaan yhdestä esimerkkitapauksesta. Miksi ei voi käydä sitä keskustelua erikseen?
Pidä tallessa ainakin kaikki ne viestit, joissa hän jollakin tavalla myöntää väkivallan.
Niitä voidaan myöhemmin käyttää todisteena ... en edes halua kuvitella, millaisessa tapauksessa, mutta ehkä ne voivat estää pahinta tapahtumasta.
Ap:n ystävä toimii täysin ennakko-odotusten mukaan kaikissa muissa suhteissa paitsi siinä, että kertoi miehelleen siitä, että oli kertonut väkivallasta ystävälleen.
Tapana on jyrkästi kieltää väkivalta vaikka siitä on vedenpitävät todisteet.
Ei ketään meistä yllätä se, että hän syyttää ap:aa ja, kuten edellä jo on kirjoitettu.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 11:04"][quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 00:43"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:17"]Miten ystäväsi on.10v kestänyt tällaista miestä ja tehnyt vielä lapsenkin..:( .ei voi käsittää miten jollain naisilla ei ole mitään omanarvontuntoa..kestetään tällaista sairasta alistamista :( onkohan ystäväsi samanlaisista oloista kotoisinkin?
[/quote]
Se on kuule kuolemanpelko, noh aika turha selittää kun ei sellaista vaan tajua jos ei itse kokenut.
[/quote]
Yritä edes selittää, miksi se nainen ei ymmärrä pelätä kuolemaa omassa kodissaan, vaikka muuten kyllä ymmärtää väkivallan seuraukset?
Miksi kuolema ja terveyden menettäminen - myös lasten - tuntuu pahemmalta eron jälkeen kuin parisuhteessa? Ihan sama kuolema se on kummassakin tapauksessa.
Onko siinä sama ilmiö kuin Titanicilla: suuri ja tuttu laiva tuntui uppoavanakin turvallisemmalta kuin pikkuinen pelastusvene pimeällä merellä? Moni jäi mieluummin laivaan kuolemaan kuin yritti pelastua, kun se oli niin pelottavaa.
[/quote]
Mainio vertaus..suuri ja tuttu mies tuntuu turvalliselta vaikka onkin vaarallinen, kun taas se tuntematon pieni mahdollisuus pelastumiseen on pelottava mahdollisuus. Surullista :(
Lastensuojeluilmoitus on hyvä ja ainoa vaihtoehto. Toivottavasti jotain alkaa tapahtua.
en tajua, mistä nuo jättimäiset välit tekstiin tulivat, esikatselussa niitä ei näkynyt, pahoittelen..ap
Kiitos sinulle. Hieno teko ja rohkea. Hanki käsilaukkuun pippurisumute ja raiskauspilli varmuuden vuoksi. Tulee kestämään ennen kuin ystäväsi antaa anteeksi. Voimia!
Mä tekisin sen ilmoituksen lastensuojeluun.
Teit aivan oikein. Kiitän sinua kaikkien hakattujen naisten puolesta.
Hyvä että olet tehnyt lastensuojeluun ilmoituksen! Toivottavasti siellä reagoidaan nopeasti, eikä uskota sen miehen puheita.
Hyvä että olet tehnyt lastensuojeluun ilmoituksen! Toivottavasti siellä reagoidaan nopeasti, eikä uskota sen miehen puheita.
Et voi oikein mitään muuta tehdä. Lastensuojelu puuttuu tuohon ja voivat saada sitä kautta apua. Voi olla että välit ystävään viilenevät ainakin hetkellisesti, mutta jos hän pääsee suhteesta pois, saatat saada monta kiitosta siitä, että sinä puutuit ensin.
Hyvä että tuli nuo välit, ne pitää laittaa aina kun on pitkä teksti, helpompi lukea. :)
Arvostan tuota että teit ls-ilmon etkä tullut tänne vain itkemään että mitä tehdä kun ei viitti ystävän vuoksi ilmoitusa tehdä.
Teet sitten jatkossakin jos tuosta ekasta kerrasta ei homma lopu.
Pieni lapsiparka :,(
Kauhea tilanne! teit oikein, sen mitä ystävältä odotetaan. Tarjoa jatkossakin apua ja kuuntelijana olemista, se auttaa.
Teit ehdottomasti oikein tehdessäsi lastensuojeluilmoituksen. Poliisin sivuilla myös kerrotaan, että kuka tahansa perheväkivallasta vihjeen saanut voi tehdä siitä ilmoituksen:
Poliisille väkivaltarikoksesta voi tehdä ilmoituksen uhri itse, tapauksen silminnäkijä tai kuka tahansa, joka on saanut teosta tiedon tai vihjeen. On tärkeää, että poliisi saa tiedon rikoksesta mahdollisimman pian. Myös perheväkivalta on rikos ja loukkaus ihmisoikeuksia kohtaan.
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/0/98DBF351263EE8FCC2256BC90039E8BB?opendocument
Eli periaatteessa voit ystäväsi kertoman perusteella tehdä myös ilmoituksen poliisille.
Noin 17% suomalaisista lapsista on nähnyt tai kuullut väkivaltaa omassa perheessään (Heiskanen, Piispa, 1998). Alle 14-vuotiaista lapsista 72% on ollut vanhempiensa lievän väkivallan kohteena: lasta on esim. tukistettu tai läimäytetty. Vakavasti on pahoinpidelty 8% lapsista: lasta on esim. lyöty esineellä, potkittu tai kuristettu. Henkistä väkivaltaa on kokenut 69% lapsista: lasta on esim. haukuttu, alistettu tai vähätelty. (Sariola, 1990). Lapset perheväkivallan todistajina Perheväkivallasta puhuttaessa siinä sanotaan yleensä olevan kaksi osapuolta, mies ja nainen. Perheväkivallassa on kuitenkin useimmiten myös kolmas osapuoli, lapsi väkivallan todistajana. Perheväkivallan todistajaksi joutuminen on lapsille haitallista, lapset voivat kokea väkivaltatilanteet ja esimerkiksi äitiinsä kohdistuvan väkivallan jopa pelottavammaksi kuin itseensä kohdistuvan. Vaikka lapset eivät aina ymmärrä tiedollisella tasolla, mistä riidoissa on kyse, tunnetasolla he ymmärtävät, että jotain pahaa tapahtuu. Lapset pelkäävät usein, että joku, yleensä äiti, saattaa kuolla. Lapset ovat myös lähes aina tietoisia perheväkivallasta. He heräävät yöllisiin tappeluihin, vaikka vanhemmat luulevat heidän nukkuvan. He ovat myös taitavia "salakuuntelemaan" tappeluita toisesta huoneesta tai silloin kun niistä puhutaan muille. Lapset aistivat perheen kireän ilmapiirin ja osaavat ennakoida väkivaltatilanteita. Lapset oppivat olemaan varuillaan, he pystyvät lukemaan pienistä merkeistä - ilmeistä, eleistä, äänensävyistä - milloin väkivallan uhka on ilmassa. Myös pienet vauvat reagoivat väkivaltaan ja kodin ilmapiirin muutokseen. Jos perheessä on aikuisten välistä väkivaltaa, myös lasten riski joutua väkivallan kohteeksi on kohonnut: näissä perheissä 45-75 % lapsista on itse ollut fyysisen väkivallan kohteena (Margolin, 1998).