Auttakaa! Ystäväni ja tämän lapsi asuvat kammottavan perheväkivallan keskellä!
Pahoittelen, että tekstistäni tulee todella pitkä. Tärkeä ystäväni ja kummipoikani äiti kertoi minulle joulunaikaan järkyttäviä asioita.
Tapasimme kauppakeskuksessa ja kävimme kahvilla, jossa vaihdoimme kuulumiset joulunajasta. Ystäväni kertoi että hänen joulunsa oli kamala ja että oli ollut riitoja miehen kanssa. Kun kyselin enemmän, ystäväni alkoi kertoa asioita...hän kertoi, että mies on lyönyt häntä jouluna useaan otteseen, myös niin että pieni kummipoikani (2-vuotta) on ollut todistamassa lyöntejä ja huutanut kauhuisssaan äitiään. Ystäväni myös kertoi, että jouluna tapahtuneet pahoinpitelyt eivät ole ensimmäisiä. Mies on kuulemma pahoinpidellyt ystävääni koko heidän suhteensa ajan, eli lähes 10 vuotta!
Hän on mm. pahoinpidellyt ystäväni useaan otteeseen lyömällä ja kuristamalla, heittänyt tämän alusvaatteisillaan rappukäytävään tunneiksi, lyönyt tätä, kun hänellä on ollut heidän lapsensa sylissään, uhkaillut hakkaavansa ystäväni kuoliaaksi, saanut raivokohtauksen autoa ajaessaan (ystäväni ja heidän lapsensa ollessa kyydissä) ja alkanut kaahaamaan tiellä ja uhkaillut tappavansa heidät kaikki, estänyt ystävääni antamasta ruokaa heidän nälkäiselle lapselleen tämän ruoka-aikana, koska "hän päättää milloin syödään" ja toisaalta myös pakottanut pienen lapsen syömään puuronsa tunkemalla sitä väkisin suuhun ja ystäväni mukaan lähes lyömällä poikaa.
Väkivalta on tapahtunut miehen ollessa selvinpäin, tämä ei myöskään ole pahoinpitelyiden jälkeen kertaakaan pyytänyt anteeksi vaan todennut kylmästi, että ystäväni ansaitsee jokaisen lyönnin ja että tähän on hyvä purkaa "kasautuneita paineita"! Mies siis suorastaan nauttii saadessaan lyödä! Kun olin kuullut nämä asiat olin aivan shokissa, ystäväni mies, jota olen aina pitänyt mukavana ja normaalina ihmisenä on osoittautunut suorastaan psykopaattiseksi.
Kuuntelin ystäväni kertomusta järkyttyneenä ja silti niin moni asia vuosien saatossa ihmettelemistäni asioista alkoi käydä järkeen: Se miksi ystäväni aina kysyi minulta vinkkejä hyvän, PEITTÄVÄN meikkivoiteen löytämisessä (olen kosmetologi), se miksi hän aina pitää pitkähihaisia paitoja, eikä koskaan, edes kesän kuumilla helteillä pidä T-paitaa yllään, se miksi hän on niin kovin epävarma itsestään ja vähättelee itseään….
Voitte arvata, että nämä asiat kuultuani olin melkoisessa shokissa, en osannut sanoa juurikaan mitään. Olin todella järkyttynyt ja olen sitä edelleen. Seuraavana päivänä pyysin, vaadin ja jopa rukoilin, että ystäväni hakisi apua ja lähtisi pois tuosta tilanteesta, jos ei itsensä niin ainakin pienen lapsensa vuoksi (jopa ystäväni oli myöntänyt, että pelkää milloin lyönnit kohdistuvat poikaan). Ystäväni ei suostunut pyyntöihini, vaan ilmoitti että oli kertonut miehelleen, että hän tietää nyt minun tietävän. Mies oli kuulemma raivostunut (voin kuvitella). Ystäväni kuitenkin sanoi, että jouluiset riidat on nyt mennyttä ja miehen kanssa on "sopu" ja kaikki TOISTAISEKSI hyvin. Ilmoitin ystävälleni, etten voi katsoa vierestä kun hän ja kummipoikani, jotka ovat minulle rakkaita joutuvat hengenvaaraan ja että jos hän ei itse tee asialle mitään, minun on tehtävä.
Ystäväni meni tästä asiasta paniikkiin ja alkoi kyselemään mitä aion tehdä. Olin soittanut edellisiltana kriisipäivystykseen, jossa oltiin suositeltu lastensuojeluilmoituksen tekoa ja kerroin sen ystävälleni…tästä ei seurannut mitään kovin hyvää…ystäväni oli ilmeisesti sanonut miehelleen tästä ja seuraava puhelu, jonka sain ystävältäni pyörsi kaikki tämän aiemmin kertomat asiat täysin, hän kertoi ensin, että miehellä on vain "temperamenttinen" ja kiivas luonne ja että kyllä hän nuo huitaisut kestää, kuitenkin puhelun aikana ääni muuttui täysin, hän toisteli mantranomaisesti että olen ymmärtänyt tilanteen väärin ja että mitään vakavaa ei ole tapahtunut ja että he vain riitelevät normaalisti, minulla ei ole todisteita….puhelu kuulosti valmiiksi harjoitellulta, oli jopa suoraan paperista luetun kuuloinen ja tiedän tai ainakin vahvasti epäilen, että mies on uhkaillut ystävääni ja ehkäpä pelotellut, että jos lastensuojelu puuttuu asiaan lapsi viedään heiltä molemmilta.
En tietenkään voinut jättää asiaa tähän vaan tein lastensuojeluilmoituksen eilen. Tein sen omalla nimelläni ja kerroin mahdollisimman tarkasti kaiken, mitä ystäväni minulle kertoi. Kerroin myös, että he (ystäväni ja tämän mies) tulevat mitä luultavimmin kieltämään kaiken…olen nyt todella peloissani, pelkään ystäväni puolesta, pelkään kummipoikani puolesta, pelkään jopa oman perheeni puolesta. Mieshän on väkivaltainen ja vaarallinen. Oletteko koskaan joutuneet tällaiseen tilanteeseen? Onko enää mitään mitä voin tehdä?
Kommentit (100)
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:13"]
Joka viidennessä parisuhteessa on väkivaltaa... Uskon joka sanan ja ihmettelen, että av-mammat harvoin puhuu aiheesta.
[/quote]
Mitäs sitä omaa väkivaltaisuuttaan maailmalle kuuluttamaan.
Olet varmaan kuullut, että naiset on nykyään johdossa tässä perheväkivallan käytössä. Etenkin lapsiin kohdistuvassa.Mutta myös puolisoiden välillä.
Montakohan Anneli Auerta on historian havinassa jäänyt syytteittä, koska eihän nainen voi....
Tee tutkintapyyntö, älä rikosilmoitusta välttämättä. Sillä on iso ero, siinä vaiheessa kun ja jos mies yrittää uhkailla sinua poliisilla (kunnianloukkaus tms.).
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:06"]
Tämä ei todellakaan ole provo, melkein itken, kun ihmiset kuvittelevat, että tällaista ei todellisuudessa tapahdu. Missä pumpulissa te jotkut ihmiset elätte?? Myönnetään, että itsekin elin, kunnes tästä asiasta kuulin! Ap
[/quote]
kyse ei ole siitä, ettenkö tietäisi, että kertomasi kaltainen tilanne on arkipäivää monissa perheissä - usko pois, tiedän sen paremmin kuin moni muu..
Provoksi tunnistin vain kirjoitus- ja tarinointityylisi takia, en asiasisällön takia.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:08"]Mitäs jos ystäväsi puhuikin totta, kun perui kertomuksensa?
Asiat harvoin ovat näin mustavalkoisia. Ei olisi ensimmäinen kerta kun nainen kehittelee tälläisiä säälitarinoita ystävättärelleen.
Kenties hänellä on eroaikeita, mutta pelko huoltajuuden suhteen.
Naiset tuntuvat kehittelevän mitä tahansa kun on tälläisiä juttuja vireillä.
Mikä olisikaan "vilpittömämpi" tapa saada mies huonoon valoon, kun kertoa hänestä ystävättärelle niin hirviömäinen tarina, että jokainen voi olla varma, ettei lastensuojelu jää tästä jutusta tietämättömäksi.
Jos kuitenkin hommassa kävisi vesiperä, voi ystäväsi vetäytyä täysin vastuustaan tarinan sepittämisen osalta.
No kyllä tarina kieltämättä uskottavalta kuulosti, mutta silti pitäisi aina näissä joukko"teloituksissa" huomioida se, ettei toinen osapuoli ole saanut tähän näkökulmaansa tuoda esiin.
[/quote]
No lastensuojeluilmoituksen/poliisitutkinnan yhteydessä on mahdollisuus miehen tuoda oma kantansa esiin.
Voi kamalaa. Aivan järkyttävä tarina. MIKSI naiset jäävät tuollaisiin suhteisiin? Ajan myötä asiat vain pahenevat, ja lähteminen tulee yhä vaikeammaksi. :( Ei auta yhtään vähättelyt että "Hän ei lyö lasta", kyllä se lapsi näkee kun äitiä hakataan ja siitä on henkiset arvet ikuiset!!! Kenties myös lapsesta kasvaa tulevaisuudessa vaimonhakkaaja, tai sitten muuten mt-ongelmainen...
Toivottavasti mies joutuu vastuuseen ja vaimo&lapsi pääsevät turvaan.
Minuakin on hakattu ja siitä oli vaikea kertoa kenellekään. Kestin sitä hakkausta ja tukasta repimistä monta vuotta. Ystäville ei saanut kertoa tai muuten tuli selkään entistä enemmän. Joka kerta kun kävin kaupungilla tms. niin kova kysely että missäs kävit. Odotin lasta niin hän oli mustasukkainen minulle kun sain huomiota neuvolassa. Joten hän hakkasi minua mahaan. Onneksi ei tullut keskenmenoa. Kerran otin ja menin äidilleni - hän soitti poliisille ja kertoi mitä mieheni on tehnyt. Poliisi kävi noutamassa mieheni mielisairaalaan ja minä lähdin synnyttämään. Sain suloisen poikavauvan joka täyttää 8.1 5 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:17"]
Miten ystäväsi on.10v kestänyt tällaista miestä ja tehnyt vielä lapsenkin..:( .ei voi käsittää miten jollain naisilla ei ole mitään omanarvontuntoa..kestetään tällaista sairasta alistamista :( onkohan ystäväsi samanlaisista oloista kotoisinkin?
[/quote]
Kiitos, että kysyit tämän kysymyksen. Kyllä ystäväni vanhemmat ovat pahoinpidelleet ystävääni lapsena, tämä jäi kertomuksestani puuttumaan. En tajunnut, että ystäväni elää myös väkivaltaisessa suhteessa. Kriisityöntekijä sanoi minulle, että ystäväni tilanne on todella "perinteinen "pahoinpidellyn naisen tarina"--aikaisemmin pahoinpidellyllä on tapana ajautua myös myöhemmin väkivaltaisiin suhteisiin. ap
Kuulostaa ihan minun tarinalta..Kukaan ei vaan auttanut mua, joten tein itse rikosilmoituksen miehestä. Nyt asutaan erillään.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:06"]
Tämä ei todellakaan ole provo, melkein itken, kun ihmiset kuvittelevat, että tällaista ei todellisuudessa tapahdu. Missä pumpulissa te jotkut ihmiset elätte?? Myönnetään, että itsekin elin, kunnes tästä asiasta kuulin! Ap
[/quote]
kyse ei ole siitä, ettenkö tietäisi, että kertomasi kaltainen tilanne on arkipäivää monissa perheissä - usko pois, tiedän sen paremmin kuin moni muu..
Provoksi tunnistin vain kirjoitus- ja tarinointityylisi takia, en asiasisällön takia.
[/quote]
Se kertoo vain sen, etten ilmeisesti ole kovin lahjakas kirjoittaja tms.? Tai kirjoitan liian kaunokirjalliseen tyyliin? Halusin tällä kirjoituksella kertoa mahdollisimman yksityiskohtaisesti mitä ystäväni on minulle kertonut, olen kirjoittanut omalle kotitietokoneelle koko tapahtumaketjun ylös, jossa olen käyttänyt oikeita nimiä (jotta muistaisin asiat mahd. tarkasti jos lastensuojelu/poliisi haluaa tietoa), kun laitoin tämän tänne palstalle pistin vain nimet ja puhun "ystävästä" ja "kummipojasta" yms. saako se tarinan vaikuttamaan epäaidolta? Pitäisikö minun kertoa meidän kaikkien nimet, jotta "tarina" olisi uskottava? Aion linkittää tämän keskustelun ystävälleni tekstiviestitse, jospa hän kävisi täällä katsomassa mitä ihmiset ovat vastailleet ja ymmärtäisi millaisessa tilanteessa elää. ap
Suurimmassa vaarassa ystäväsi on juuri nyt! Onhan turvakoti tarvittaessa lähellä? Avioero tai tutkintatilanteessa väkivalta usein leimahtaa, kun miehelle valkeaa, että napanuora on katkeamassa ja lastentapaamisoikeutta ei tule, jos mies jää kiinni pitkästä väkivallasta. Mies tulee menettämään sekä vaimon että lapsen. Väkivaltaisten miesten kanssa harvoin pystytään sopueroon!
Moi! Naista ja lapsia pitää saada turvaan,koska lyömiset jatkuu. Miehen väkivaltainen käytös jatkuu,tiedän omasta kokemuksessa,se ei kerralla lopu. Poliisista ei välttämättä apua saa jos todistusaineisto puuttuu esim.mustelmia tai silmännäkijä..silloin poliisin kädet ovat sidottuna. Miehen kanssa rauhoittuan kannattaa keskustella,jos pystyy..yleensä kyllä agressiivisen käytöksen omavaa henkilö kyllä puolusta itsensä ja syyttää toinen osapuoli. Naista ja lapsia tässä tapauksessa yksin ei saa jättä.
Mitä sossut voivat tehdä jos mies ja nainen kiistävät väkivallan? Mistä he näkevät todellisuuden kotikäynnillä? Olis kiva jos joku ammattilainen osaisi vastata.
Turvasuunnitelma väkivaltaa pelkäävälle
Jos elät väkivallan uhan alla, mieti ja suunnittele etukäteen, miten toimit väkivaltatilanteessa ja miten estät vakavien vammojen saamisen.
Voit tehdä suunnitelman kirjallisesti, mutta säilytä se paikassa, josta väkivallan tekijä ei sitä löydä (luotettavan ystävän tai sukulaisen luona). Käy turvasuunnitelma läpi ystäväsi tai mahdollisen työntekijäsi kanssa.
Jos sinulla on lapsia, mieti, miten saat myös lapset turvaan kanssasi.
Muista, että avun hakeminen ei ole heikkoutta, vaan merkki siitä, että pidät huolta itsestäsi ja lapsistasi uhkaavassa tilanteessa.
Voit tehdä turvasuunnitelman kirjallisesti (linkki löytyy sivun alapuolelta).
Turvallisuutesi vahvistamiseksi ainakin suunnittele ja mieti seuraavia asioita:
◾Kun näet uhkaavia tilanteita edeltäviä merkkejä puolisossasi, pyri rauhoittamaan tilanne ja/tai lähtemään lasten kanssa pois kotoa.
(Lue lisää: Jos olet päättänyt muuttaa pois kotoa)
◾Miten pakenet kotoa tilanteen niin vaatiessa? Mikä on turvallisin ja nopein tie ulos? Pidä valmiina ja helposti mukaan otettavana lääkkeitä, vaihtovaatteita, hammasharja, rahaa ja tärkeät paperit. Jos pakkaat ne valmiiksi laukkuun, piilota se tai säilytä jonkin ystäväsi luona.
◾Minkä syyn turvin pääset lähtemään kotoa, ennen kuin tilanne muuttuu uhkaavaksi? Voitko esimerkiksi lähteä viemään roskia, ulkoiluttamaan koiraa tai kauppaan?
◾Mieti etukäteen jokin koodi (esimerkiksi sana tai merkki), jota sinä tai lapsesi voivat käyttää merkkinä toisillenne, sukulaisille tai ystäville, jotta he voivat kutsua apua.
◾Mikä on kotisi turvallisin huone? Huoneessa ei saa olla vaarallisia välineitä tai teräaseita (ei esim. keittiö) ja sieltä täytyy olla pakotie ulos (esim. kylpyhuone on huono). Tee tästä huoneesta turvapaikka, jonne vetäydyt tilanteen niin vaatiessa.
◾Kenen luo voit mennä, jos joudut pakenemaan? Kenelle voit soittaa, kun tarvitset tukea? Puhu asiasta ystäville, sukulaisille tai naapureille. Jos läheisesi eivät tiedä tilanteestasi, he eivät voi auttaa. Tallenna numerot (salanimillä) kännykkääsi tai tee aina mukana oleva lista numeroista. Voit pyytää naapuria soittamaan poliisille, jos he kuulevat huolestuttavia ääniä kodistasi.
◾Kenelle voit kertoa väkivallasta ja sopia avun kutsumisesta (esim. kuullessaan asunnostanne epäilyttävää melua)?
◾Ota selvää paikkakuntasi palveluista väkivaltaa kokeneille. Kirjoita kännykkääsi (salanimellä) esim. turvakodin puhelinnumero ja osoite. Voit soittaa ja keskustella tilanteestasi henkilökunnan kanssa etukäteenkin saadaksesi informaatiota asiassasi. Yhteystietoja löydät Mistä apua? -sivuilta tai paikkakuntasi www-sivuilta. Tallenna tärkeät numerot kännykkääsi.
◾Keskustele lasten kanssa kotona tapahtuvasta väkivallasta ja kuinka aiot hätätilanteessa turvata itsesi ja lapsesi. Kerro, että saatatte joutua lähtemään kotoa äkkiä. Kerro, miten saat heidät mukaasi turvaan. Kerro, että jos joudut pakenemaan ilman lapsia, tulet hakemaan heidät luoksesi niin pian kuin mahdollista.
◾Opeta lapsille mitä he tekevät, jos he ovat uhkaavassa tilanteessa etkä itse ole kotona tai sinä tarvitset apua. Kerro, mihin he voivat mennä turvaan.
◾Tee lista hätänumeroista. Opeta lapset soittamaan hätänumeroon ja läheisille.
◾Pysy selvin päin. Päihtyneenä et pysty turvaamaan yhtä hyvin itseäsi ja lapsiasi. Päihteiden käyttö ei ole ratkaisu vaikeaan elämäntilanteeseen.
◾Missä voit turvallisin mielin säilyttää kirjallista turvasuunnitelmaa (kotona / ystävän luona)?
◾Missä voit säilyttää käsilaukkua tai turvalaukkua (kotona / ystävän luona)? Suunnittele, miten saat lähtiessäsi mukaan rahaa, tarvitsemasi tärkeät paperit, muut tarvikkeet ja lääkkeet.
◾Jos kumppanisi ei enää asu kanssasi, miten varmistat turvallisuutesi kotona (lukot, avaimet, hälytysjärjestelmät jne.)?
◾Kirjaa ylös uhkaukset ja väkivallanteot kuvauksineen, päivämäärineen ja kellonaikoineen. Säästä teksti- ja sähköpostiviestit ja tallenna puhelut. Ne ovat tärkeää todistusaineistoa rikosilmoitusta varten. Saatat haluta tehdä sen myöhemmin, vaikka juuri nyt olisit toista mieltä. Pyydä ja säästä myös lääkärintodistukset. Ota nämä paperit mukaasi, jos pakenet kotoa.
turvakoti.net
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:02"]
Ketkähän perheväkivallan puolustajat kehtasivat tätäkin aloitusta alapeukuttaa?!
Ihan oikein teit ap, toivottavasti ystäväsi lapsineen saa apua mahdollisimman pian.
[/quote]
Ihan oikein teki ap, olen samaa mieltä. Hyvä ap, että uskalsit toimia.
Mutta off topic, jos nuo pari laittoivat alapeukun sen takia, että oli surullinen aloitus, olen joskus miettinyt itsekin, että pitääkö laittaa alapeukku jos on "huono uutinen" ja yläpeukku jos on "hyvä uutinen"...
Jos on kokenut väkivaltaa niin kannattaa käydä lääkärissä. Varmaan olisi hyvä käydä salassa puolisoltaan. Lääkäri kirjaa tekstiinsä ruhjeet ja mustelmat ja niistä otetaan kuvat. Näitä dokumentteja tarvitaan myöhemmin poliisitutkinnassa / huoltajuuskiistoissa.
Hienoa ap, että tartuit asiaan. Lastensuojelu ilmoitus jäi sinulle ainoaksi vaihtoehdoksi, koska ystävätär ei "tehnyt itse mitään" tilanteelle. :/
mieheni oli juoppo, hakkasi minut mustaksi toisinaan juotuaan, ja yksi kaunis päivä minulle riitti. Hain eroa. Ja sitten alkoi toinen koettelemus. Minä olin jo hakemassa uutta asuntoa itselleni, kun yksi ilta silloinen mieheni - taas oli juonut - tuli kurkkuuni ja huusi, että nyt hän tappaa minut, jos en pysy avioliitossamme. Kuristi kurkkuni niin pahasti, että lopulta minulla oli vaikeuksia hengittämiseen, hän samalla yritti raahata minut yläkertaan, ja minulla on tunne, olisi työntänyt minut rappuset alas. Eli, rupesin kädelläni roikkumaan oven kahvassa. Hän antoi kovan iskun kahvassa olevaan käteeni, sairaalaan kun lopulta minut kärrättiin, kädessäni oli kaksi sormea poikki, putket pantiin kurkkuuni sairaalassa, että henki kulkisi, koska puristamisesta kaula oli uhkaavasti alkanut turvota. Olin myös yltäpäältö mustelmilla, joista otettiin kuvat sairaalassa. Oikeus tuli, kun mieheni tuomittiin pahoinpitelystä, sai rikosrekisterin, ja erossa minä sain itselleni ns. kipurahoina koko talomme
Nyt sinun kannattaa myös suojata varmuudeksi itsesi. Minusta teit aivan oikein.
Tähän voisi lisätä, että jos ap sinulla ei ole miestä siellä kotona kannattaa myös varautua siihen, että tuo mies tulee sinua häiriköimään eli itselle myös suunnitelma jotta tietä mitä tehdä.
Väkivaltaisesta suhteesta lähteneelle vielä vinkki. Uuden kotisiosoite tietenkin salaiseksi ja sitä tietoa ei kenellekkään tutulle joka on myös tämän ex- miehen tuttu. Osoite ei saa olla missään mistä mies voi sen saada tietää.
Täytyy myös varmistaa, että jos käyt sellaisessa paikassa jossa mies tietää sinun käyvän tiettynä kellonaikana ( päiväkoti vaikka) on sinulla suunnitelma jos mie tulee sinne uhkailemaan. Kannattaa myös varautua siihen, että hän voi varjostaa sinua saadakseen uuden osoitteesi selville.
Miten ystäväsi on.10v kestänyt tällaista miestä ja tehnyt vielä lapsenkin..:( .ei voi käsittää miten jollain naisilla ei ole mitään omanarvontuntoa..kestetään tällaista sairasta alistamista :( onkohan ystäväsi samanlaisista oloista kotoisinkin?