Miksi annat vauvallesi jotain muuta kuin rintamaitoa?

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 05:33"]

Vauvaan saattaa syntyä parempi suhde jos ei ole koko aikaa vauvan kanssa. Seon ihan äidistä kiinni.

Tämä "vauva on elämän keskipiste ekan vuoden" - ajattelu on loppujen lopuksi uusi ilmiö. Vielä sata vuotta sitten jälkikasvu oli vakio jota tuli jos ei ollut poikkeava ja sitten se hoidettiin miten parhaiten saatiin pysymään koko perhe hengissä. Pappani sisaruksista 3 kuoli pieninä kuka mihinkin. 4 eli aikuisiksi ja yhden niistä vei sota. Ei noita vauvoina kuolleita edes laskettu sisaruslukuun kuoleman jälkeen.

Jo tuolloin osattiin keittää korviketta, eli enää silloin ei vauvoja kuollut suoraan nälkään.

Yritän siis sanoa että tuota taustaa vasten tämä koko imetyskeskustelu on minusta nykyaikana ampunut yli. Lieveilmiö siitä että ihmisillä on nykyään vain muutama lapsi ja varaa panostaa niihin.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 05:33"]

Vauvaan saattaa syntyä parempi suhde jos ei ole koko aikaa vauvan kanssa. Seon ihan äidistä kiinni.

Tämä "vauva on elämän keskipiste ekan vuoden" - ajattelu on loppujen lopuksi uusi ilmiö. Vielä sata vuotta sitten jälkikasvu oli vakio jota tuli jos ei ollut poikkeava ja sitten se hoidettiin miten parhaiten saatiin pysymään koko perhe hengissä. Pappani sisaruksista 3 kuoli pieninä kuka mihinkin. 4 eli aikuisiksi ja yhden niistä vei sota. Ei noita vauvoina kuolleita edes laskettu sisaruslukuun kuoleman jälkeen.

Jo tuolloin osattiin keittää korviketta, eli enää silloin ei vauvoja kuollut suoraan nälkään.

Yritän siis sanoa että tuota taustaa vasten tämä koko imetyskeskustelu on minusta nykyaikana ampunut yli. Lieveilmiö siitä että ihmisillä on nykyään vain muutama lapsi ja varaa panostaa niihin.

[/quote]

Niinpä. Itse aina mietin, kun puhutaan näistä mukavuudenhaluisista ja itsekkäistä nykyäideistä, että mihin meitä oikein verrataan? Aikauteen, jolloin imettäjänaiset kiersivät ylemistöjen taloja imettämässä näiden jälkikasvua? Aikakauteen, jolloin vauvat kuolivat rintamaidon riittämättömyyteen? Äitini lapsuuteen, jolloin vastasyntyneille syötettiin heti jo jotain kauramaitovelliä ja tuoremehua? Vai verrataanko meitä johonkin afrikkalaiseen heimoon, jossa naiset kantavat ja imettävät lapsia useamman vuoden (he luultavasti imettävät ristiin lapsia, omia ja toistensa, mutta tämähän unohtuu yleensä mainita.) Vai kenties johonkin maagiseen ideaaliaikakauteen "joskus muinoin", jota ei vaan koskaan ollutkaan olemassa?

T. 161

- Missään ei ole vedenpitävää todistetta siitä, että lapselle olisi jotenkin parempi olla tiiviisti kiinni äidissään ensimmäinen ikävuosi. 

- Mikään tutkimus ei totea, että äidinmaito olisi jotenkin korviketta merkittävästi parempaa ravintoa lapselle.

Tämän vuoksi en tajua, miksi jotkut pitävät siitä niin ehdottomasti kiinni, että asiat on tehtävä juuri niin, että lapsi saa rintamaitoa ja lapsessa on oltava kiinni. Eihän nyt puhuta siitä, että hoidetaanko lasta versus jätetään hoitamatta. Silloin ymmärtäisin tämän kiihkoilun, mutta kun täällä kiihkoillaan asioista, joilla ei ole mitään erityistä merkitystä hyvän vanhemmuuden ja ennen kaikkea lapsen hyvinvoinnin kannalta.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 00:06"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:54"]

Minäminäminä on nykyään niin tyypillistä ajattelua. Kuten edellä kirjoitettiin, siis yksi vuosi, onko sen aikaa mahdoton mennä vauvan ehdoilla? Mitä menetät sinä aikana sosiaalisissa suhteissa ja liikunnassa, vaikka vauva olisi kokoajan mukana?

[/quote]

Mitä se lapsen ehtoisuus sitten on kenelläkin. Jokainen äiti on omanlaisensa. Joku ahdistuu/kuormittuu kotona olosta, imetyksen epäonnistumisesta, liikunnan puutteesta, lapsessa kiinniolemisesta, lapsen huudosta, koliikista, sairauksista, parisuhdeongelmista, vanhempien lasten asettamista vaatimuksista.

Jokaisella on omat voimavaransa, eikä niitä voi eikä tarvitse verrata. Onnellistahan se on, että joissain perheissä isä tai vaikka toinen äiti ottaa paljon enemmän vastuuta kuin toisissa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa mennä lapsen tahtisesti tai perheensä tahtisesti.

Tuntuu, että tänne kirjoittelee nyt paljon äitejä joilla on vasta esikoinen ja sekin vasta hyvin pieni. Perspektiivi puuttuu.

[/quote]

Varmasti keskustelun tarkoitus olikin kysellä syitä, miksi tai miksi ei.. Ja niitä tässä on tullut, yhden tai useamman lapsen äideiltä. Onko siis sinun mielestäsi vähemmän äiti, jos on "vain" yksi lapsi -tai se on vielä pieni!? Äitiyskokemus se on alusta asti eikä varmasti tarvitse hankkia montaa lasta vain ollakseen parempi ja parempi. Kyllä yhden lapsen kanssa jo voi antaa kaikkensa ja kerätä sitä perspektiiviä laajemmin kysymällä muiden kokemuksia ja syitä tehdä toisin.

Miksi jotkut äidit kiihkoilevat täysimetyksestä näin? Eihän täysimetyksen ole todettu olevan korviketta merkittävästi parempi tapa ruokkia lapsi. Tiedättekö te täysimetyksen puolestapuhujat ja korvikkeita antavien syyllistäjät edes, että minkä puolesta kiihkoilette? Mikä siinä rintamaidossa on niin paljon erinoimaisempaa korvikkeeseen verrattuna, että siitä pitää muita äitejä syyllistää? 

Olen lapseton, mutta mielenkiinnosta yritin ottaa selvää. Tutustuin Terveydenhuollonlaitoksen toimintaohjelmaan "Imetyksen edistäminen Suomessa". 

Yritin selvittää mikä siinä rintamaidossa on parempaa kuin korvikkeessa. Opas kertoi seuraavaa:

"Lukuisissa yksittäistutkimuksissa on esitetty, että imetettyjen lasten kognitiiviset taidot ja älykkyys olisivat parempia kuin pulloruokinnassa olleilla. Tarkemmissa analyyseissä on kuitenkin todettu erojen selittyvän muilla tekijöillä, esimerkiksi äidin älykkyydellä (Ip ym. 2007)."

 ja:

"Imetykseen liittyy hiukan matalampi lapsuusiän verenpaine kuin pulloruokintaan, mutta ei tiedetä, jatkuuko tämä ero aikuisikään. Myöhempään sydän- ja verisuonitautisairastuvuuteen imetys ei vaikuta (Ip ym. 2007). "

 ja:

"Täysimetetyn lapsen veren kolesterolitaso on selvästi korkeampi kuin pulloruokitun, mutta ero tasoittuu vuoden ikään mennessä. Varhaisella imetyksellä ei näytä olevan yhteyttä aikuisiän veren kolesterolipitoisuuteen (Ip ym. 2007)."

Osaisiko joku imetyksen puolestapuhuja kertoa jotain syitä, miksi todella olisi lapselle jotenkin merkittävästi parempi saada rintamaitoa kuin korviketta? Jotta nämä äidit täällä näkisivät edes jotain järkeä verisissä ja kipeissä nänneissä ja siinä uhrautumisessa tämän asian suhteen.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 14:24"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 00:06"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:54"]

Minäminäminä on nykyään niin tyypillistä ajattelua. Kuten edellä kirjoitettiin, siis yksi vuosi, onko sen aikaa mahdoton mennä vauvan ehdoilla? Mitä menetät sinä aikana sosiaalisissa suhteissa ja liikunnassa, vaikka vauva olisi kokoajan mukana?

[/quote]

Mitä se lapsen ehtoisuus sitten on kenelläkin. Jokainen äiti on omanlaisensa. Joku ahdistuu/kuormittuu kotona olosta, imetyksen epäonnistumisesta, liikunnan puutteesta, lapsessa kiinniolemisesta, lapsen huudosta, koliikista, sairauksista, parisuhdeongelmista, vanhempien lasten asettamista vaatimuksista.

Jokaisella on omat voimavaransa, eikä niitä voi eikä tarvitse verrata. Onnellistahan se on, että joissain perheissä isä tai vaikka toinen äiti ottaa paljon enemmän vastuuta kuin toisissa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa mennä lapsen tahtisesti tai perheensä tahtisesti.

Tuntuu, että tänne kirjoittelee nyt paljon äitejä joilla on vasta esikoinen ja sekin vasta hyvin pieni. Perspektiivi puuttuu.

[/quote]

Varmasti keskustelun tarkoitus olikin kysellä syitä, miksi tai miksi ei.. Ja niitä tässä on tullut, yhden tai useamman lapsen äideiltä. Onko siis sinun mielestäsi vähemmän äiti, jos on "vain" yksi lapsi -tai se on vielä pieni!? Äitiyskokemus se on alusta asti eikä varmasti tarvitse hankkia montaa lasta vain ollakseen parempi ja parempi. Kyllä yhden lapsen kanssa jo voi antaa kaikkensa ja kerätä sitä perspektiiviä laajemmin kysymällä muiden kokemuksia ja syitä tehdä toisin.

[/quote]

Luehan nyt uudelleen keskustelu, johon vastasit. Sulta meni pointti ohi.

Siinä joku haukkuu äidit minä-keskeisiksi ja ihmettelee kun jokainen äiti ei pysty vuotta uhraamaan ollakseen lapsessa kiinni.

Sen jälkeen hänelle yritetään avata syitä ja tilanteita, laajentaa toisen ymmärrystä ja käsitystä erilaisista voimavaroista. Ja ihan fiksusti lopussa pohditaan, että tällaista näköalattomuutta saattaa aiheuttaa se, että on hormonihuuruissa ja vasta yhden lapsen äiti, jolloin on helppo peräänkuuluttaa lapsessa kiinni oloa vuoden ajan, mutta jokainen, jolla on muitakin lapsia tietää, ettei se ole mahdollista laiminlyömättä muita lapsia. Missään tämä kirjoittaja ei ottanut kantaa siihen, voiko yhden lapsen äiti olla hyvä. Lue ajatuksella uusiksi.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 01:41"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 05:33"]

Vauvaan saattaa syntyä parempi suhde jos ei ole koko aikaa vauvan kanssa. Seon ihan äidistä kiinni.

Tämä "vauva on elämän keskipiste ekan vuoden" - ajattelu on loppujen lopuksi uusi ilmiö. Vielä sata vuotta sitten jälkikasvu oli vakio jota tuli jos ei ollut poikkeava ja sitten se hoidettiin miten parhaiten saatiin pysymään koko perhe hengissä. Pappani sisaruksista 3 kuoli pieninä kuka mihinkin. 4 eli aikuisiksi ja yhden niistä vei sota. Ei noita vauvoina kuolleita edes laskettu sisaruslukuun kuoleman jälkeen.

Jo tuolloin osattiin keittää korviketta, eli enää silloin ei vauvoja kuollut suoraan nälkään.

Yritän siis sanoa että tuota taustaa vasten tämä koko imetyskeskustelu on minusta nykyaikana ampunut yli. Lieveilmiö siitä että ihmisillä on nykyään vain muutama lapsi ja varaa panostaa niihin.

[/quote]

No nykyään on tosiaan varaa panostaa niihin lapsiin Suomessa isolla joukolla. Ja hyvä niin! Itse kuitenkin luulen, että moni turhaan miettii noita isoisiä ja sen sellaisia. Ihmisen evoluutio on niin pitkä, että kyllä mä ennemmin lähden siitä, mikä on ihmiselle lajinmukaista toimintaa vaikken toki menekään luolaan asumaan. Täysimetys ja se, että äiti on lähellä vauvaa on sitä. Se joka antaa korviketta ei ole huonompi äiti ja tähän toimintaan voi löytyä hyviä perusteluja mutta itse kyllä haluan lapseni täysimettää. Ja joo meillä kyllä puoliso osallistuu... on ollut jopa hoitovapaalla imetyksestäni huolimatta joka jatkui esikoisen kanssa nelivuotiaaksi asti...

En siis ole ap, tulin ketjuun vasta äsken. Ja kyllä Suomessa imetystä tuetaan mutta mielestäni ei tarpeeksi. Liikkuu niin paljon väärää tietoa eikä siltä saada siipiä millään pois. Lisäksi imetys on musta vähän sellainen juttu, että tietoa saa kun osaa ja haluaa itse hakea muttei ehkä muuten kovin hyvin. Täälläkin kerta toisensa jälkeen kuten tässäkin ketjussa on taas niitä kommentteja, että korvike olisi yhtä hyvää kuin rintamaito vaikka on paljon tutkimustuloksia ihan muusta. Mutta aina monella on se oma korvikkeella ruokittu lapsi, joka on ollut paljon terveempi kuin naapurin rintaruokittu vauva...

[/quote]

Näinhän se juuri on, asiallista tietoa kyllä löytyy,  mutta sitä on oikeasti haluttava etsiä. Sairaalassakaan ei juurikaan apuja imetykseen saanut, vaikka synnytyssairaalan piti olla oikein jossain imetysmyönteisyys ohjelmassa mukana. Tai oli oikeastaan aika hoitajakohtaista, paljonko haluttiin tukea ja auttaa. "Onneksi" sain olla sairaalassa ekan vauvan kanssa 4 päivää, jonka aikana hoitajia vaihtuikin työvuoroissa ja sain sitten muutamilta tosi hyviä vinkkejä, joita en olis ilman tuota pitkää sairaalassa oloa edes tavannut. Lisäksi oman äidin ja miehen tuki imetyksen onnistumisessa oli ensiarvoista.

Lapseni teki rintalakon ollessaan parin kk ikäinen ja jouduimme sairaalaan. Siellä hoitajat syyllistivät minua siitä, että lapsi ei halua rintaa. Äidin stressaaminen oli kuulemma vain syynä. Todellisuudessa lapsellani oli refluksitauti ja lääkityksen myötä imetys taas onnistui. Tuolla sairaalassa oltiin jo sillä kannalla että tällaisen stressaantuneen äidin pitäisi vaan siirtyä korvikkeeseen, kun ei se maitokaan taida riittää. Onneksi pidin oman pääni ja vaadin lapselleni tutkimuksia, jotta todellinen syy rintalakkoon löytyi. Poika on nyt oikea hymysuu ja tissitakiainen puolivuotiaana :) !

No kannattaa googlettaa vähän laajemmin kuin THL:n opasta, suomessa kun ei imetystä kovinkaan aktiivisesti edistetä, vaan korviketta mainostetaan ja tarjotaan jo synnärillä, sen sijaan että kerrottaisiin, että oma mieliala, yhteys lapseen, rentoutuminen jne. vaikuttavat heti alusta asti maidontuotantoon.

Äidinmaito on ehdottomasti ravintosisällöltään parempaa kuin mikään ihmisen valmistama korvike. Imetyksen on tutkittu parantavan lapsen immuniteettiä ja ehkäisevän allergioita, jos imetys jatkuu vähintään ainakin puolivuotiaaksi saakka. Imetys auttaa pääsemään eroon raskauskiloista.

En edes ala tähän lähteitä listaamaan, englanniksi löytyy paljon tutkimuksia asiasta. "Edes jotain järkeä" on aika raa'asti sanottu, ehkä sitten pitää miettiä onko lasta edes järkeä hankkia, jos omaa jaksamistaan ei osaa arvioida ja lähtökohtaisesti on tärkeämpää päästä helpolla ja itse kärsimättä esim. kipeistä nänneistä.. (Tosin itse koin helpoimmaksi, että se maito kulki omassa kropassa mukana, ei tarvinnut keitellä jatkuvasti pulloja eikä kantaa kaupasta kamaa ja miettiä onko se mennyt pilalle kuumuudessa tm.)

Syitä antaa korviketta imetyksen lisäksi:

1) Maito ei riitä

2) Isä haluaa osallistua ja pumppaaminen ei aina onnistu tai ei onnistu ollenkaan

3) Äidin hyvinvointi ja mielenterveys tarvitsee hetkittäistä omaa aikaa esim. harrastuksen parissa. Kaikkia harrastuksia ei voi tehdä kotona tai se vie sen verran aikaa, että sitä ei voi tehdä vauvan kanssa. Esim. kaverillani on kuoroharrastus, joka oli kaikin puolin tosi tärkeä, ei pelkästään laulamisen takia (tätä voi toki tehdä kotonakin) vaan porukka oli tiivis, matkusti paljon yhdessä jne. Itse taas harrastan tanssia eikä kotona tanssahtelu todellakaan aja samaa asiaa kuin ohjatuilla tunneilla ja ryhmässä tanssiminen. Pidin kyllä tanssimisesta melkein vuoden tauon, mutta vauvan ollessa 6 kk:n ikäinen, jatkoin taas harrastustani, mutta olin järkyttävän paljon ryhmäläisiäni jäljessä. Eniten inhotti nämä "tanssi kotona, kun vauva nukkuu" -kommentit. Ei meillä ole mitään tanssisalia ja olohuoneen pienessä tilassa ei todella voi tehdä mitään kunnolla, vaikka tavaroita siirtelisinkin reunoille. Musiikkia en voisi pitää kuin hyvin hiljaisella enkä oikeasti oppisi mitään uutta vaan se todellakin olisi vain häivähdys oikeasta harrastuksestani.

4) Erilaiset sairaudet, leikkaukset, lääkekuurit yms. voivat vähentää maidon tuloa erityisesti, kun vauva syö jo kiinteitä.

5) Monta kuukautta jatkunut väsymys voi aiheuttaa jo fyysisiä oireita, joten on parempi, että äiti saa levätä ja nukkua ja vauvaa silloin ruokitaan pullosta kuin sinniteltäisiin äidin terveyden uhallakin. Tuttuni joutui sairaalaan täydellisen uupumuksen vuoksi, kun vauva oli 7 kk. Siinä perheessä ei tosiaan korviketta ollut annettu ennen tätä tapahtumaa. Mielestäni korviketta silloin tällöin on paljon parempi tapa kuin täysin uuvuksissa oleva äiti, jonka arviointikykyyn ei oikeasti saisi luottaa ja joka silti viettää avuttoman vauvan kanssa aikaa ja on tämän ainoa tuki ja turva. Kuka hyötyy siitä, ettei sitä korviketta anneta? Kenen etu? Vauva on saanut kaikki positiiviset imetyksen hyödyt jo osittaisesta imetyksestäkin saatikka sitten sellaisesta, jossa pääasiassa ruokitaan rintamaidolla ja korviketta annetaan vain silloin tällöin.

6) Vauva saattaa alkaa hylkiä rintaa kiinteiden astuttua kuvioon eikä välttämättä tuossa vaiheessa ole tarvetta väkisin huudattaa pientä ja pakottaa rinnalle, jos helpommalla tavalla voi maitoa antaa

7) Isompi sisarus /isommat sisarukset voivat joutua kärsimään imetysmaratoneista, rintaraivareista ja maitoa tilaavasta vauvasta, jos päivät hupenevat siihen, että äiti on kiinni imetyksessä. Muutama viikko menettelee, mutta kuukausi toisensa jälkeen on lapsille kammottava kokemus. Se lisää mustasukkaisuutta vauvasta, äidin syyllisyydentuntoa toisia lapsia kohtaan ja perheen keskinäisten suhteiden vääristymistä. Isommat lapset nauttivat myös äidin seurasta ja haluavat olla tärkeitä, ja jos vauva nukkuu huonosti päivisin tai vain lyhyitä pätkiä, ei äidin aika riitä kaikille perheenjäsenille. Taaperoikäiset eivät tajua, miksi äiti on heidät hylännyt.

8) Imetys voi olla hankalaa ja stressaavaa, kivuliasta tai jopa vastenmielistä. Kukaan ei voi määritellä, miten paljon toisen ihmisen on kestettävä.

Valaiseeko tämä lainkaan tilannetta?

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:15"]

Syitä antaa korviketta imetyksen lisäksi:

1) Maito ei riitä

2) Isä haluaa osallistua ja pumppaaminen ei aina onnistu tai ei onnistu ollenkaan

3) Äidin hyvinvointi ja mielenterveys tarvitsee hetkittäistä omaa aikaa esim. harrastuksen parissa. Kaikkia harrastuksia ei voi tehdä kotona tai se vie sen verran aikaa, että sitä ei voi tehdä vauvan kanssa. Esim. kaverillani on kuoroharrastus, joka oli kaikin puolin tosi tärkeä, ei pelkästään laulamisen takia (tätä voi toki tehdä kotonakin) vaan porukka oli tiivis, matkusti paljon yhdessä jne. Itse taas harrastan tanssia eikä kotona tanssahtelu todellakaan aja samaa asiaa kuin ohjatuilla tunneilla ja ryhmässä tanssiminen. Pidin kyllä tanssimisesta melkein vuoden tauon, mutta vauvan ollessa 6 kk:n ikäinen, jatkoin taas harrastustani, mutta olin järkyttävän paljon ryhmäläisiäni jäljessä. Eniten inhotti nämä "tanssi kotona, kun vauva nukkuu" -kommentit. Ei meillä ole mitään tanssisalia ja olohuoneen pienessä tilassa ei todella voi tehdä mitään kunnolla, vaikka tavaroita siirtelisinkin reunoille. Musiikkia en voisi pitää kuin hyvin hiljaisella enkä oikeasti oppisi mitään uutta vaan se todellakin olisi vain häivähdys oikeasta harrastuksestani.

4) Erilaiset sairaudet, leikkaukset, lääkekuurit yms. voivat vähentää maidon tuloa erityisesti, kun vauva syö jo kiinteitä.

5) Monta kuukautta jatkunut väsymys voi aiheuttaa jo fyysisiä oireita, joten on parempi, että äiti saa levätä ja nukkua ja vauvaa silloin ruokitaan pullosta kuin sinniteltäisiin äidin terveyden uhallakin. Tuttuni joutui sairaalaan täydellisen uupumuksen vuoksi, kun vauva oli 7 kk. Siinä perheessä ei tosiaan korviketta ollut annettu ennen tätä tapahtumaa. Mielestäni korviketta silloin tällöin on paljon parempi tapa kuin täysin uuvuksissa oleva äiti, jonka arviointikykyyn ei oikeasti saisi luottaa ja joka silti viettää avuttoman vauvan kanssa aikaa ja on tämän ainoa tuki ja turva. Kuka hyötyy siitä, ettei sitä korviketta anneta? Kenen etu? Vauva on saanut kaikki positiiviset imetyksen hyödyt jo osittaisesta imetyksestäkin saatikka sitten sellaisesta, jossa pääasiassa ruokitaan rintamaidolla ja korviketta annetaan vain silloin tällöin.

6) Vauva saattaa alkaa hylkiä rintaa kiinteiden astuttua kuvioon eikä välttämättä tuossa vaiheessa ole tarvetta väkisin huudattaa pientä ja pakottaa rinnalle, jos helpommalla tavalla voi maitoa antaa

7) Isompi sisarus /isommat sisarukset voivat joutua kärsimään imetysmaratoneista, rintaraivareista ja maitoa tilaavasta vauvasta, jos päivät hupenevat siihen, että äiti on kiinni imetyksessä. Muutama viikko menettelee, mutta kuukausi toisensa jälkeen on lapsille kammottava kokemus. Se lisää mustasukkaisuutta vauvasta, äidin syyllisyydentuntoa toisia lapsia kohtaan ja perheen keskinäisten suhteiden vääristymistä. Isommat lapset nauttivat myös äidin seurasta ja haluavat olla tärkeitä, ja jos vauva nukkuu huonosti päivisin tai vain lyhyitä pätkiä, ei äidin aika riitä kaikille perheenjäsenille. Taaperoikäiset eivät tajua, miksi äiti on heidät hylännyt.

8) Imetys voi olla hankalaa ja stressaavaa, kivuliasta tai jopa vastenmielistä. Kukaan ei voi määritellä, miten paljon toisen ihmisen on kestettävä.

Valaiseeko tämä lainkaan tilannetta?

[/quote]

Tosi hyvin tiivistetty!

T. Täysimettäjä

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 14:39"]

No kannattaa googlettaa vähän laajemmin kuin THL:n opasta, suomessa kun ei imetystä kovinkaan aktiivisesti edistetä, vaan korviketta mainostetaan ja tarjotaan jo synnärillä, sen sijaan että kerrottaisiin, että oma mieliala, yhteys lapseen, rentoutuminen jne. vaikuttavat heti alusta asti maidontuotantoon.

Äidinmaito on ehdottomasti ravintosisällöltään parempaa kuin mikään ihmisen valmistama korvike. Imetyksen on tutkittu parantavan lapsen immuniteettiä ja ehkäisevän allergioita, jos imetys jatkuu vähintään ainakin puolivuotiaaksi saakka. Imetys auttaa pääsemään eroon raskauskiloista.

En edes ala tähän lähteitä listaamaan, englanniksi löytyy paljon tutkimuksia asiasta. "Edes jotain järkeä" on aika raa'asti sanottu, ehkä sitten pitää miettiä onko lasta edes järkeä hankkia, jos omaa jaksamistaan ei osaa arvioida ja lähtökohtaisesti on tärkeämpää päästä helpolla ja itse kärsimättä esim. kipeistä nänneistä.. (Tosin itse koin helpoimmaksi, että se maito kulki omassa kropassa mukana, ei tarvinnut keitellä jatkuvasti pulloja eikä kantaa kaupasta kamaa ja miettiä onko se mennyt pilalle kuumuudessa tm.)

[/quote]

Eli mitään tutkimusta ei löydy, jossa pystyttäisiin osoittaamaan äidinmaidon olevan mitenkään lapsen kannalta merkittävästi parempaa ravintoa kuin korvike.

Linkitä tänne toki sellainen tutkimus, jos sellaisen jostain löydät.

Tässä on nyt kyse asiasta, joka vastaa suuruusluokaltaan sitä, että antaako lapselle viikossa 80g lisättyjä sokereita vai 100g. Niin moni muukin asia vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Enemmän kuitenkin hyvin voiva äiti kuin maidon ravintosisältö. Sen vuoksi en lähtisi ehdottelemaan äideille rinnat verillä oloa ja aiheuttamaan paineita ja syyllisyyttä. Sillä tavoin vain saatte näille lapsille pahan olon. 

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:15"]

Syitä antaa korviketta imetyksen lisäksi:

1) Maito ei riitä

2) Isä haluaa osallistua ja pumppaaminen ei aina onnistu tai ei onnistu ollenkaan

3) Äidin hyvinvointi ja mielenterveys tarvitsee hetkittäistä omaa aikaa esim. harrastuksen parissa. Kaikkia harrastuksia ei voi tehdä kotona tai se vie sen verran aikaa, että sitä ei voi tehdä vauvan kanssa. Esim. kaverillani on kuoroharrastus, joka oli kaikin puolin tosi tärkeä, ei pelkästään laulamisen takia (tätä voi toki tehdä kotonakin) vaan porukka oli tiivis, matkusti paljon yhdessä jne. Itse taas harrastan tanssia eikä kotona tanssahtelu todellakaan aja samaa asiaa kuin ohjatuilla tunneilla ja ryhmässä tanssiminen. Pidin kyllä tanssimisesta melkein vuoden tauon, mutta vauvan ollessa 6 kk:n ikäinen, jatkoin taas harrastustani, mutta olin järkyttävän paljon ryhmäläisiäni jäljessä. Eniten inhotti nämä "tanssi kotona, kun vauva nukkuu" -kommentit. Ei meillä ole mitään tanssisalia ja olohuoneen pienessä tilassa ei todella voi tehdä mitään kunnolla, vaikka tavaroita siirtelisinkin reunoille. Musiikkia en voisi pitää kuin hyvin hiljaisella enkä oikeasti oppisi mitään uutta vaan se todellakin olisi vain häivähdys oikeasta harrastuksestani.

4) Erilaiset sairaudet, leikkaukset, lääkekuurit yms. voivat vähentää maidon tuloa erityisesti, kun vauva syö jo kiinteitä.

5) Monta kuukautta jatkunut väsymys voi aiheuttaa jo fyysisiä oireita, joten on parempi, että äiti saa levätä ja nukkua ja vauvaa silloin ruokitaan pullosta kuin sinniteltäisiin äidin terveyden uhallakin. Tuttuni joutui sairaalaan täydellisen uupumuksen vuoksi, kun vauva oli 7 kk. Siinä perheessä ei tosiaan korviketta ollut annettu ennen tätä tapahtumaa. Mielestäni korviketta silloin tällöin on paljon parempi tapa kuin täysin uuvuksissa oleva äiti, jonka arviointikykyyn ei oikeasti saisi luottaa ja joka silti viettää avuttoman vauvan kanssa aikaa ja on tämän ainoa tuki ja turva. Kuka hyötyy siitä, ettei sitä korviketta anneta? Kenen etu? Vauva on saanut kaikki positiiviset imetyksen hyödyt jo osittaisesta imetyksestäkin saatikka sitten sellaisesta, jossa pääasiassa ruokitaan rintamaidolla ja korviketta annetaan vain silloin tällöin.

6) Vauva saattaa alkaa hylkiä rintaa kiinteiden astuttua kuvioon eikä välttämättä tuossa vaiheessa ole tarvetta väkisin huudattaa pientä ja pakottaa rinnalle, jos helpommalla tavalla voi maitoa antaa

7) Isompi sisarus /isommat sisarukset voivat joutua kärsimään imetysmaratoneista, rintaraivareista ja maitoa tilaavasta vauvasta, jos päivät hupenevat siihen, että äiti on kiinni imetyksessä. Muutama viikko menettelee, mutta kuukausi toisensa jälkeen on lapsille kammottava kokemus. Se lisää mustasukkaisuutta vauvasta, äidin syyllisyydentuntoa toisia lapsia kohtaan ja perheen keskinäisten suhteiden vääristymistä. Isommat lapset nauttivat myös äidin seurasta ja haluavat olla tärkeitä, ja jos vauva nukkuu huonosti päivisin tai vain lyhyitä pätkiä, ei äidin aika riitä kaikille perheenjäsenille. Taaperoikäiset eivät tajua, miksi äiti on heidät hylännyt.

8) Imetys voi olla hankalaa ja stressaavaa, kivuliasta tai jopa vastenmielistä. Kukaan ei voi määritellä, miten paljon toisen ihmisen on kestettävä.

Valaiseeko tämä lainkaan tilannetta?

[/quote]

Hyvä tiivistys! Näitä syitä juuri hainkin. Tietenkin syistä voi olla montaa mieltä, mutta jokainen tekeeoman valintansa. Tämä antoi kuitenkin hyvän kuvan syistä. Olisi oikeasti mielenkiintoista, jos joku tutkisi asiaa ja olisi vaikka vähän prosentteina tietoa siitä, monellako on millainen syy. Olen yrittänyt jostain löytää sellaistakin tietoa prosentteina, että moniko lapsi ei saa tippaakaan korviketta ikinä (lukuunottamatta joku sairaalassa annettu maitotilkka). Olen siksi hämmentynyt tästä korvikeasiasta, että oikeasti ennen ekan lapseni syntymää luulin, että n. 70% menee pelkällä imetyksellä (oli lähipiiri ehkä ollut sitten liian imetysmyönteistä :D), niin siksi oon niin yllättynyt että oli pakko kysellä :). Kiitos asiallisista vastauksista! -ap

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 14:39"]

No kannattaa googlettaa vähän laajemmin kuin THL:n opasta, suomessa kun ei imetystä kovinkaan aktiivisesti edistetä, vaan korviketta mainostetaan ja tarjotaan jo synnärillä, sen sijaan että kerrottaisiin, että oma mieliala, yhteys lapseen, rentoutuminen jne. vaikuttavat heti alusta asti maidontuotantoon.

Äidinmaito on ehdottomasti ravintosisällöltään parempaa kuin mikään ihmisen valmistama korvike. Imetyksen on tutkittu parantavan lapsen immuniteettiä ja ehkäisevän allergioita, jos imetys jatkuu vähintään ainakin puolivuotiaaksi saakka. Imetys auttaa pääsemään eroon raskauskiloista.

En edes ala tähän lähteitä listaamaan, englanniksi löytyy paljon tutkimuksia asiasta. "Edes jotain järkeä" on aika raa'asti sanottu, ehkä sitten pitää miettiä onko lasta edes järkeä hankkia, jos omaa jaksamistaan ei osaa arvioida ja lähtökohtaisesti on tärkeämpää päästä helpolla ja itse kärsimättä esim. kipeistä nänneistä.. (Tosin itse koin helpoimmaksi, että se maito kulki omassa kropassa mukana, ei tarvinnut keitellä jatkuvasti pulloja eikä kantaa kaupasta kamaa ja miettiä onko se mennyt pilalle kuumuudessa tm.)

[/quote]

Äitiys on paljon kokonaisvaltaisempi juttu kuin yksi yksittäinen päätös. Ajatus, että jos et ole valmis toimimaan tavalla x (yleensä siis minun tavallani), et ehkä ole valmis ylipäätänsä äidiksi, on yksi äitimyytin isoimmista myyteistä. Tästä lausahduksesta ei seuraa kenellekään mitään muuta kuin pahaa oloa. Tätä samaa kuulee debatin kuin debatin yhteydessä, ja sen sanoja arvottaa oman arvomaailman muiden arvomaailmoja paremmiksi. "Kannattaisi miettiä onko valmis äidiksi, jos ei ole valmis jäämään vähintään kolmeksi vuodeksi kotiäidiksi" on aivan samaa luokkaa.

Ja jos nyt puhutaan jaksamisesta, niin aina ei voi kaikkea etukäteen kuvitella. Kaikkeen ei voi varautua. Vauvat on erilaisia, imetykset on erilaisia, parisuhteet on erilaisia, tukiverkostot on erilaisia, hormoonit vaikuttaa eri naisiin eri tavalla.

Olen samaa mieltä, että vauvat sitoo ja kuuluukin sitoa. Mielestäni hyvän äitiyden mittari ei kuitenkaan ole se, kuinka paljon vauvat sitovat ja kuinka paljon äidit uhrautuvat. Saati sitten että se olisi kiinni jostain yhdestä yksittäisestä päätöksestä kuten lisämaidon antamisesta tai antamatta jättämisestä.

Ja mielestäni hyvin moneen muuhun maahan verrattuna, Suomessa kyllä edistetään aika hemmetin hyvin imetystä. Suomessa imetetään paljon enemmän kuin esim. Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa tai manner-Euroopassa. Toki Pohjoismaiden välisissä vertailuissa meillä täysimetetään vähemmän. Harvassa maassa on tällaista äitiysvapaasysteemiä, joka sekin edesauttaa imetyksen onnistumista. Tai isyysvapaita, jotka nekin edesauttavat imettämistä. Tai ilmaista neuvolatoimintaa, lääkäreitä, synnytysvalmennusta imetysopastuksineen. Synnytyssairaaloissa myös pyytää/vaatia erityistä tukea imetykseen, esim. minä sanoin toisen vauvan kohdalla etten lähtisi sieltä kotiin ennen kuin imetys toimisi. Olin siellä sitten toiskertalaiseksi katsottuna pari extrapäivää. Suomessa ei myöskään saa mainostaa telkkarissa korvikkeita. Korvikkeiden purkeissa muistutetaan imetyksen paremmuudesta. Ei siis edistetä imetystä? Häh?  Se etteivät yksittäiset th:t tai lääkärit näe imetystä aina parhaimpana juttuna, ei tarkoita etteikö imetystä edistettäisi. Sosiaalinen media on täynnä imetystukiryhmiä. Uusista kauppakeskuksista löytyy imetyshuoneita.

Imetysyhdistykset voivat halutessaan laajentaa toimintaansa, ja tukea voisi aina olla tarjolla enemmän. Paljon on myös väärää tietoa liikkeellä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö täällä edistettäisi imetystä.

T. täysimettänyt

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:53"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:15"]

Syitä antaa korviketta imetyksen lisäksi:

1) Maito ei riitä

2) Isä haluaa osallistua ja pumppaaminen ei aina onnistu tai ei onnistu ollenkaan

3) Äidin hyvinvointi ja mielenterveys tarvitsee hetkittäistä omaa aikaa esim. harrastuksen parissa. Kaikkia harrastuksia ei voi tehdä kotona tai se vie sen verran aikaa, että sitä ei voi tehdä vauvan kanssa. Esim. kaverillani on kuoroharrastus, joka oli kaikin puolin tosi tärkeä, ei pelkästään laulamisen takia (tätä voi toki tehdä kotonakin) vaan porukka oli tiivis, matkusti paljon yhdessä jne. Itse taas harrastan tanssia eikä kotona tanssahtelu todellakaan aja samaa asiaa kuin ohjatuilla tunneilla ja ryhmässä tanssiminen. Pidin kyllä tanssimisesta melkein vuoden tauon, mutta vauvan ollessa 6 kk:n ikäinen, jatkoin taas harrastustani, mutta olin järkyttävän paljon ryhmäläisiäni jäljessä. Eniten inhotti nämä "tanssi kotona, kun vauva nukkuu" -kommentit. Ei meillä ole mitään tanssisalia ja olohuoneen pienessä tilassa ei todella voi tehdä mitään kunnolla, vaikka tavaroita siirtelisinkin reunoille. Musiikkia en voisi pitää kuin hyvin hiljaisella enkä oikeasti oppisi mitään uutta vaan se todellakin olisi vain häivähdys oikeasta harrastuksestani.

4) Erilaiset sairaudet, leikkaukset, lääkekuurit yms. voivat vähentää maidon tuloa erityisesti, kun vauva syö jo kiinteitä.

5) Monta kuukautta jatkunut väsymys voi aiheuttaa jo fyysisiä oireita, joten on parempi, että äiti saa levätä ja nukkua ja vauvaa silloin ruokitaan pullosta kuin sinniteltäisiin äidin terveyden uhallakin. Tuttuni joutui sairaalaan täydellisen uupumuksen vuoksi, kun vauva oli 7 kk. Siinä perheessä ei tosiaan korviketta ollut annettu ennen tätä tapahtumaa. Mielestäni korviketta silloin tällöin on paljon parempi tapa kuin täysin uuvuksissa oleva äiti, jonka arviointikykyyn ei oikeasti saisi luottaa ja joka silti viettää avuttoman vauvan kanssa aikaa ja on tämän ainoa tuki ja turva. Kuka hyötyy siitä, ettei sitä korviketta anneta? Kenen etu? Vauva on saanut kaikki positiiviset imetyksen hyödyt jo osittaisesta imetyksestäkin saatikka sitten sellaisesta, jossa pääasiassa ruokitaan rintamaidolla ja korviketta annetaan vain silloin tällöin.

6) Vauva saattaa alkaa hylkiä rintaa kiinteiden astuttua kuvioon eikä välttämättä tuossa vaiheessa ole tarvetta väkisin huudattaa pientä ja pakottaa rinnalle, jos helpommalla tavalla voi maitoa antaa

7) Isompi sisarus /isommat sisarukset voivat joutua kärsimään imetysmaratoneista, rintaraivareista ja maitoa tilaavasta vauvasta, jos päivät hupenevat siihen, että äiti on kiinni imetyksessä. Muutama viikko menettelee, mutta kuukausi toisensa jälkeen on lapsille kammottava kokemus. Se lisää mustasukkaisuutta vauvasta, äidin syyllisyydentuntoa toisia lapsia kohtaan ja perheen keskinäisten suhteiden vääristymistä. Isommat lapset nauttivat myös äidin seurasta ja haluavat olla tärkeitä, ja jos vauva nukkuu huonosti päivisin tai vain lyhyitä pätkiä, ei äidin aika riitä kaikille perheenjäsenille. Taaperoikäiset eivät tajua, miksi äiti on heidät hylännyt.

8) Imetys voi olla hankalaa ja stressaavaa, kivuliasta tai jopa vastenmielistä. Kukaan ei voi määritellä, miten paljon toisen ihmisen on kestettävä.

Valaiseeko tämä lainkaan tilannetta?

[/quote]

Hyvä tiivistys! Näitä syitä juuri hainkin. Tietenkin syistä voi olla montaa mieltä, mutta jokainen tekeeoman valintansa. Tämä antoi kuitenkin hyvän kuvan syistä. Olisi oikeasti mielenkiintoista, jos joku tutkisi asiaa ja olisi vaikka vähän prosentteina tietoa siitä, monellako on millainen syy. Olen yrittänyt jostain löytää sellaistakin tietoa prosentteina, että moniko lapsi ei saa tippaakaan korviketta ikinä (lukuunottamatta joku sairaalassa annettu maitotilkka). Olen siksi hämmentynyt tästä korvikeasiasta, että oikeasti ennen ekan lapseni syntymää luulin, että n. 70% menee pelkällä imetyksellä (oli lähipiiri ehkä ollut sitten liian imetysmyönteistä :D), niin siksi oon niin yllättynyt että oli pakko kysellä :). Kiitos asiallisista vastauksista! -ap

[/quote]

Mitä teet niillä prosenteilla? Miksi sinua kiinnostaa toisten tekemiset niin valtavasti, oletko miettinyt? Jos et, keskittäisin energiani ensisijaisesti siihen.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 16:48"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:53"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:15"]

Syitä antaa korviketta imetyksen lisäksi:

1) Maito ei riitä

2) Isä haluaa osallistua ja pumppaaminen ei aina onnistu tai ei onnistu ollenkaan

3) Äidin hyvinvointi ja mielenterveys tarvitsee hetkittäistä omaa aikaa esim. harrastuksen parissa. Kaikkia harrastuksia ei voi tehdä kotona tai se vie sen verran aikaa, että sitä ei voi tehdä vauvan kanssa. Esim. kaverillani on kuoroharrastus, joka oli kaikin puolin tosi tärkeä, ei pelkästään laulamisen takia (tätä voi toki tehdä kotonakin) vaan porukka oli tiivis, matkusti paljon yhdessä jne. Itse taas harrastan tanssia eikä kotona tanssahtelu todellakaan aja samaa asiaa kuin ohjatuilla tunneilla ja ryhmässä tanssiminen. Pidin kyllä tanssimisesta melkein vuoden tauon, mutta vauvan ollessa 6 kk:n ikäinen, jatkoin taas harrastustani, mutta olin järkyttävän paljon ryhmäläisiäni jäljessä. Eniten inhotti nämä "tanssi kotona, kun vauva nukkuu" -kommentit. Ei meillä ole mitään tanssisalia ja olohuoneen pienessä tilassa ei todella voi tehdä mitään kunnolla, vaikka tavaroita siirtelisinkin reunoille. Musiikkia en voisi pitää kuin hyvin hiljaisella enkä oikeasti oppisi mitään uutta vaan se todellakin olisi vain häivähdys oikeasta harrastuksestani.

4) Erilaiset sairaudet, leikkaukset, lääkekuurit yms. voivat vähentää maidon tuloa erityisesti, kun vauva syö jo kiinteitä.

5) Monta kuukautta jatkunut väsymys voi aiheuttaa jo fyysisiä oireita, joten on parempi, että äiti saa levätä ja nukkua ja vauvaa silloin ruokitaan pullosta kuin sinniteltäisiin äidin terveyden uhallakin. Tuttuni joutui sairaalaan täydellisen uupumuksen vuoksi, kun vauva oli 7 kk. Siinä perheessä ei tosiaan korviketta ollut annettu ennen tätä tapahtumaa. Mielestäni korviketta silloin tällöin on paljon parempi tapa kuin täysin uuvuksissa oleva äiti, jonka arviointikykyyn ei oikeasti saisi luottaa ja joka silti viettää avuttoman vauvan kanssa aikaa ja on tämän ainoa tuki ja turva. Kuka hyötyy siitä, ettei sitä korviketta anneta? Kenen etu? Vauva on saanut kaikki positiiviset imetyksen hyödyt jo osittaisesta imetyksestäkin saatikka sitten sellaisesta, jossa pääasiassa ruokitaan rintamaidolla ja korviketta annetaan vain silloin tällöin.

6) Vauva saattaa alkaa hylkiä rintaa kiinteiden astuttua kuvioon eikä välttämättä tuossa vaiheessa ole tarvetta väkisin huudattaa pientä ja pakottaa rinnalle, jos helpommalla tavalla voi maitoa antaa

7) Isompi sisarus /isommat sisarukset voivat joutua kärsimään imetysmaratoneista, rintaraivareista ja maitoa tilaavasta vauvasta, jos päivät hupenevat siihen, että äiti on kiinni imetyksessä. Muutama viikko menettelee, mutta kuukausi toisensa jälkeen on lapsille kammottava kokemus. Se lisää mustasukkaisuutta vauvasta, äidin syyllisyydentuntoa toisia lapsia kohtaan ja perheen keskinäisten suhteiden vääristymistä. Isommat lapset nauttivat myös äidin seurasta ja haluavat olla tärkeitä, ja jos vauva nukkuu huonosti päivisin tai vain lyhyitä pätkiä, ei äidin aika riitä kaikille perheenjäsenille. Taaperoikäiset eivät tajua, miksi äiti on heidät hylännyt.

8) Imetys voi olla hankalaa ja stressaavaa, kivuliasta tai jopa vastenmielistä. Kukaan ei voi määritellä, miten paljon toisen ihmisen on kestettävä.

Valaiseeko tämä lainkaan tilannetta?

[/quote]

Hyvä tiivistys! Näitä syitä juuri hainkin. Tietenkin syistä voi olla montaa mieltä, mutta jokainen tekeeoman valintansa. Tämä antoi kuitenkin hyvän kuvan syistä. Olisi oikeasti mielenkiintoista, jos joku tutkisi asiaa ja olisi vaikka vähän prosentteina tietoa siitä, monellako on millainen syy. Olen yrittänyt jostain löytää sellaistakin tietoa prosentteina, että moniko lapsi ei saa tippaakaan korviketta ikinä (lukuunottamatta joku sairaalassa annettu maitotilkka). Olen siksi hämmentynyt tästä korvikeasiasta, että oikeasti ennen ekan lapseni syntymää luulin, että n. 70% menee pelkällä imetyksellä (oli lähipiiri ehkä ollut sitten liian imetysmyönteistä :D), niin siksi oon niin yllättynyt että oli pakko kysellä :). Kiitos asiallisista vastauksista! -ap

[/quote]

Mitä teet niillä prosenteilla? Miksi sinua kiinnostaa toisten tekemiset niin valtavasti, oletko miettinyt? Jos et, keskittäisin energiani ensisijaisesti siihen.

[/quote]

Luultavasti siksi, että imetys on tällä hetkellä keskeinen osa omaa elämääni ja siten siihen liittyvät asiat mietityttävät. Ihmiset toki itse päättävät mihin energiansa keskittävät. Minä keskityn tällä hetkellä vauvaani, perheeseeni ja vauva-arkeen liittyvien asioiden miettimiseen. Ei sen pitäisi olla keneltäkään muulta pois :). En nimittäin itsekään kiellä, ettenkö seuraavan lapsen kanssa käyttäisi korviketta, jos on tarpeen. Siksi myös korvikeasiat kiinnostavat. Kai imettäväkin saa olla kiinnostunut korvikkeen käyttäjistä, kun tuntuu että korvikeäidit kauhistelevat meitä imettäjiä ja meidän hysteeristä sitoutumistamme :D.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:53"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:15"]

Syitä antaa korviketta imetyksen lisäksi:

1) Maito ei riitä

2) Isä haluaa osallistua ja pumppaaminen ei aina onnistu tai ei onnistu ollenkaan

3) Äidin hyvinvointi ja mielenterveys tarvitsee hetkittäistä omaa aikaa esim. harrastuksen parissa. Kaikkia harrastuksia ei voi tehdä kotona tai se vie sen verran aikaa, että sitä ei voi tehdä vauvan kanssa. Esim. kaverillani on kuoroharrastus, joka oli kaikin puolin tosi tärkeä, ei pelkästään laulamisen takia (tätä voi toki tehdä kotonakin) vaan porukka oli tiivis, matkusti paljon yhdessä jne. Itse taas harrastan tanssia eikä kotona tanssahtelu todellakaan aja samaa asiaa kuin ohjatuilla tunneilla ja ryhmässä tanssiminen. Pidin kyllä tanssimisesta melkein vuoden tauon, mutta vauvan ollessa 6 kk:n ikäinen, jatkoin taas harrastustani, mutta olin järkyttävän paljon ryhmäläisiäni jäljessä. Eniten inhotti nämä "tanssi kotona, kun vauva nukkuu" -kommentit. Ei meillä ole mitään tanssisalia ja olohuoneen pienessä tilassa ei todella voi tehdä mitään kunnolla, vaikka tavaroita siirtelisinkin reunoille. Musiikkia en voisi pitää kuin hyvin hiljaisella enkä oikeasti oppisi mitään uutta vaan se todellakin olisi vain häivähdys oikeasta harrastuksestani.

4) Erilaiset sairaudet, leikkaukset, lääkekuurit yms. voivat vähentää maidon tuloa erityisesti, kun vauva syö jo kiinteitä.

5) Monta kuukautta jatkunut väsymys voi aiheuttaa jo fyysisiä oireita, joten on parempi, että äiti saa levätä ja nukkua ja vauvaa silloin ruokitaan pullosta kuin sinniteltäisiin äidin terveyden uhallakin. Tuttuni joutui sairaalaan täydellisen uupumuksen vuoksi, kun vauva oli 7 kk. Siinä perheessä ei tosiaan korviketta ollut annettu ennen tätä tapahtumaa. Mielestäni korviketta silloin tällöin on paljon parempi tapa kuin täysin uuvuksissa oleva äiti, jonka arviointikykyyn ei oikeasti saisi luottaa ja joka silti viettää avuttoman vauvan kanssa aikaa ja on tämän ainoa tuki ja turva. Kuka hyötyy siitä, ettei sitä korviketta anneta? Kenen etu? Vauva on saanut kaikki positiiviset imetyksen hyödyt jo osittaisesta imetyksestäkin saatikka sitten sellaisesta, jossa pääasiassa ruokitaan rintamaidolla ja korviketta annetaan vain silloin tällöin.

6) Vauva saattaa alkaa hylkiä rintaa kiinteiden astuttua kuvioon eikä välttämättä tuossa vaiheessa ole tarvetta väkisin huudattaa pientä ja pakottaa rinnalle, jos helpommalla tavalla voi maitoa antaa

7) Isompi sisarus /isommat sisarukset voivat joutua kärsimään imetysmaratoneista, rintaraivareista ja maitoa tilaavasta vauvasta, jos päivät hupenevat siihen, että äiti on kiinni imetyksessä. Muutama viikko menettelee, mutta kuukausi toisensa jälkeen on lapsille kammottava kokemus. Se lisää mustasukkaisuutta vauvasta, äidin syyllisyydentuntoa toisia lapsia kohtaan ja perheen keskinäisten suhteiden vääristymistä. Isommat lapset nauttivat myös äidin seurasta ja haluavat olla tärkeitä, ja jos vauva nukkuu huonosti päivisin tai vain lyhyitä pätkiä, ei äidin aika riitä kaikille perheenjäsenille. Taaperoikäiset eivät tajua, miksi äiti on heidät hylännyt.

8) Imetys voi olla hankalaa ja stressaavaa, kivuliasta tai jopa vastenmielistä. Kukaan ei voi määritellä, miten paljon toisen ihmisen on kestettävä.

Valaiseeko tämä lainkaan tilannetta?

[/quote]

Hyvä tiivistys! Näitä syitä juuri hainkin. Tietenkin syistä voi olla montaa mieltä, mutta jokainen tekeeoman valintansa. Tämä antoi kuitenkin hyvän kuvan syistä. Olisi oikeasti mielenkiintoista, jos joku tutkisi asiaa ja olisi vaikka vähän prosentteina tietoa siitä, monellako on millainen syy. Olen yrittänyt jostain löytää sellaistakin tietoa prosentteina, että moniko lapsi ei saa tippaakaan korviketta ikinä (lukuunottamatta joku sairaalassa annettu maitotilkka). Olen siksi hämmentynyt tästä korvikeasiasta, että oikeasti ennen ekan lapseni syntymää luulin, että n. 70% menee pelkällä imetyksellä (oli lähipiiri ehkä ollut sitten liian imetysmyönteistä :D), niin siksi oon niin yllättynyt että oli pakko kysellä :). Kiitos asiallisista vastauksista! -ap

[/quote]

AP olen kanssasi samaa mieltä siitä että olisi mielenkiintoista tietää lisää aiheesta! Tietenkin se on aina äidin subjektiivinen kokemus, onko kyse maidon riittämättömyydestä vai yrityksen puutteesta, mutta antaisi ehkä vähän osviittaa. Itsekin ennen lapsia en edes ajatellut korvike-vaihtoehtoa ja luulin sen olevan pienen porukan juttu (lääketieteelliset syyt lähinnä) joten mielenkiintoista tämä on. Ja kai se saa ola mielenkiintoista, vaikkei siellä korvike hyllyjen välissä kaupassa pyörikkään!

Koska kymmenkuinen sai kolme vuorokautta kestäneen massiivisen tissiraivokohtauksen. Janohan sille lopulta tuli mutta tissi ei vaan kelvannut, vihdoin meni sitten korvike mukista. Sillä tieĺlä ollaan edelleen, ruo'an kanssa korviketta ja aamuin illoin tissimaitoa (nyt kun se lopulta taas alkoi kelvata).

Olen kyllä aika helpottunut. Kun vauva oli kahdeksankuinen aloin yrittää tarjoilla mukijuomaa. Ei kelvannut ei sitten millään sen enempää kuin pullokaan. Tissillä mentiin siis ensimmäiset kymmenen kuukautta eikä kukaan koskaan huomautellut vauvan painosta (juu se oli aika paksu vauva). Mulla tuli maitoa liikaakin, seurauksena vauvan melkoiset ilmavaivat. Olen helpottunut nyt kun ei tarvitse enää jatkaa sitä röyhtäytysrumbaa (suihkutissi -> huono imuote, mutta kun maitoa tuli helposti ja paljon vauvalla ei ollut motivaatiota muuhun juomatapaan). Enää ei tarvitse juosta pissallakaan joka käänteessä. Itse kukín voi arvuutella paljonko nestettä kymmenenkiloinen vauva tarvitsee vuorokaudessa...

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:23"]

Koska kymmenkuinen sai kolme vuorokautta kestäneen massiivisen tissiraivokohtauksen. Janohan sille lopulta tuli mutta tissi ei vaan kelvannut, vihdoin meni sitten korvike mukista. Sillä tieĺlä ollaan edelleen, ruo'an kanssa korviketta ja aamuin illoin tissimaitoa (nyt kun se lopulta taas alkoi kelvata).

Olen kyllä aika helpottunut. Kun vauva oli kahdeksankuinen aloin yrittää tarjoilla mukijuomaa. Ei kelvannut ei sitten millään sen enempää kuin pullokaan. Tissillä mentiin siis ensimmäiset kymmenen kuukautta eikä kukaan koskaan huomautellut vauvan painosta (juu se oli aika paksu vauva). Mulla tuli maitoa liikaakin, seurauksena vauvan melkoiset ilmavaivat. Olen helpottunut nyt kun ei tarvitse enää jatkaa sitä röyhtäytysrumbaa (suihkutissi -> huono imuote, mutta kun maitoa tuli helposti ja paljon vauvalla ei ollut motivaatiota muuhun juomatapaan). Enää ei tarvitse juosta pissallakaan joka käänteessä. Itse kukín voi arvuutella paljonko nestettä kymmenenkiloinen vauva tarvitsee vuorokaudessa...

[/quote]

Meillä kanssa sama tilanne, että pitäis tässä vähitellen alkaa mukiin totutella, jos sitten jossain kohtaa aletaan normimaitoa maistella, nyt ollaan siis 10kk. Ja meidänkin vauva on 10kg, tiedän mistä puhut :D. Meillä tissiraivoa oli 1-4kk iässä monen kuukauden ajan ja se oli kyllä sellaista aikaa, että korvikepullo odotti kaapissa ja pari kertaa meinasin avata. Jotenkin vaan olisi ollut kauhean syyllinen olo siihen tarttua (en tiedä miksi, ehkä neuvolan valistuksen tulosta). Saa nähdä kauanko tämä meidän 10kk tissin vielä kelpuuttaa, nyt jo tuntuu ainakin leikit ja muut touhut kiinnostavan aika paljon enempi :D. -ap

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:23"]

Koska kymmenkuinen sai kolme vuorokautta kestäneen massiivisen tissiraivokohtauksen. Janohan sille lopulta tuli mutta tissi ei vaan kelvannut, vihdoin meni sitten korvike mukista. Sillä tieĺlä ollaan edelleen, ruo'an kanssa korviketta ja aamuin illoin tissimaitoa (nyt kun se lopulta taas alkoi kelvata).

Olen kyllä aika helpottunut. Kun vauva oli kahdeksankuinen aloin yrittää tarjoilla mukijuomaa. Ei kelvannut ei sitten millään sen enempää kuin pullokaan. Tissillä mentiin siis ensimmäiset kymmenen kuukautta eikä kukaan koskaan huomautellut vauvan painosta (juu se oli aika paksu vauva). Mulla tuli maitoa liikaakin, seurauksena vauvan melkoiset ilmavaivat. Olen helpottunut nyt kun ei tarvitse enää jatkaa sitä röyhtäytysrumbaa (suihkutissi -> huono imuote, mutta kun maitoa tuli helposti ja paljon vauvalla ei ollut motivaatiota muuhun juomatapaan). Enää ei tarvitse juosta pissallakaan joka käänteessä. Itse kukín voi arvuutella paljonko nestettä kymmenenkiloinen vauva tarvitsee vuorokaudessa...

[/quote]

Meillä kanssa sama tilanne, että pitäis tässä vähitellen alkaa mukiin totutella, jos sitten jossain kohtaa aletaan normimaitoa maistella, nyt ollaan siis 10kk. Ja meidänkin vauva on 10kg, tiedän mistä puhut :D. Meillä tissiraivoa oli 1-4kk iässä monen kuukauden ajan ja se oli kyllä sellaista aikaa, että korvikepullo odotti kaapissa ja pari kertaa meinasin avata. Jotenkin vaan olisi ollut kauhean syyllinen olo siihen tarttua (en tiedä miksi, ehkä neuvolan valistuksen tulosta). Saa nähdä kauanko tämä meidän 10kk tissin vielä kelpuuttaa, nyt jo tuntuu ainakin leikit ja muut touhut kiinnostavan aika paljon enempi :D. -ap

[/quote]

AP jatkaa vielä senverran, että pääasiahan on tietenkin että vauva saa nesteitä! Että kyllä mäkin heti korvikepurkin avaan, jos toi meidän vaavi tissilakon tekee. Hyvä että teillä kelpuutettiin korvike :)

Minä saan ensimmäisen lapseni maaliskuussa. Jostain syystä imetys on aina tuntunut minusta vastenmieliseltä ajatukselta, mutta nyt raskaana ollessa asiaa on joutunut miettimään uudelleen. Edelleen ajatus imettämisestä tuntuu vastenmieliseltä, mutta olen ajatellut osittaisimetystä, joten lapsen isäkin voi osallistua lapsen syöttämiseen. Onko muilla ollut tällaista "ällötystä" imettämistä kohtaan?

Mä oon  antanut pelkkää korviketta ihan alusta saakka, syy tähän: en halua tappaa vauvaani nälkään (en toki mihinkään muuhunkaan!), mulla ei sairauden vuoksi tule maitoa rinnoista