Miksi annat vauvallesi jotain muuta kuin rintamaitoa?

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 01:40"]En mä tarkoita sellaisia äitejä, jotka esimerkiksi sairastuvat synnytyksen jälkeiseen masennukseen tms yllättävää. Ja eikö sen vauvan kanssa kannata olla mahdollisimman paljon, jotta se yhteys löytyy? En mäkään mitään rakkautta ensisilmäyksellä kokenut. En edes liikuttunut, kun vauva syntyi.

tuntuu, että nykyään ollaan niin mukavuudenhaluisia, että sille vauvalle ja vauva-ajalle ei haluta omistautua ja sitten katsotaan karsastaen äitejä, jotka tykkää olla mahdollisimman paljon lapsensa kanssa. Ymmärrän, jos on henkisiä tai fyysisiä ongelmia, mutta en sitä, että ajatellaan koko äitinä olemisen olevan jotain uhraamista, jos ei ole sitä omaa-aikaa koko ajan. Anyays turhaan selitän pointtiani, kun ette näytä sitä tajuavan. Aina vedetään nämä "nomutkun sillä on sitä tätä ja tota". Jos ette tajunneet, niin puhun "normaali" tapauksista, jossa kaikki on hyvin, mutta äiti ei ole halukas omistautumaan vauvalleen, kun pitää olla nainen ja kunnioittaa itseään ja mitä vielä, kun sehän on itsensä häpäisy ja suorastaan sairaus, jos suurimmaksi osaksi on vauvan kanssa sen ekan vuoden.

Ja totta kai jokaisella on vähemmän tai enemmän vaikeaa, mutta ei se valitus ja ruikutus auta! Ja apua totta kai pitää pyytää, jos sitä tarvitsee, mutta nyt puhutaan ns. Normaali arjesta, että joka päivä pitäisi päästäw jumppiin, asioille, kavereille... Vauvankin voi ottaa kauppaan, asioille, kahvilaan, jos ei ole vaikea tapaus ja nukkuu vaunuissa.

[/quote]

Vauvaan saattaa syntyä parempi suhde jos ei ole koko aikaa vauvan kanssa. Seon ihan äidistä kiinni.

Tämä "vauva on elämän keskipiste ekan vuoden" - ajattelu on loppujen lopuksi uusi ilmiö. Vielä sata vuotta sitten jälkikasvu oli vakio jota tuli jos ei ollut poikkeava ja sitten se hoidettiin miten parhaiten saatiin pysymään koko perhe hengissä. Pappani sisaruksista 3 kuoli pieninä kuka mihinkin. 4 eli aikuisiksi ja yhden niistä vei sota. Ei noita vauvoina kuolleita edes laskettu sisaruslukuun kuoleman jälkeen.

Jo tuolloin osattiin keittää korviketta, eli enää silloin ei vauvoja kuollut suoraan nälkään.

Yritän siis sanoa että tuota taustaa vasten tämä koko imetyskeskustelu on minusta nykyaikana ampunut yli. Lieveilmiö siitä että ihmisillä on nykyään vain muutama lapsi ja varaa panostaa niihin.

Oon niin hoikka ja pieni. En siis voi kantaa mukana mitää jättiläskiHinkkejä ku en ole lihava.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:23"]

Koska kymmenkuinen sai kolme vuorokautta kestäneen massiivisen tissiraivokohtauksen. Janohan sille lopulta tuli mutta tissi ei vaan kelvannut, vihdoin meni sitten korvike mukista. Sillä tieĺlä ollaan edelleen, ruo'an kanssa korviketta ja aamuin illoin tissimaitoa (nyt kun se lopulta taas alkoi kelvata).

Olen kyllä aika helpottunut. Kun vauva oli kahdeksankuinen aloin yrittää tarjoilla mukijuomaa. Ei kelvannut ei sitten millään sen enempää kuin pullokaan. Tissillä mentiin siis ensimmäiset kymmenen kuukautta eikä kukaan koskaan huomautellut vauvan painosta (juu se oli aika paksu vauva). Mulla tuli maitoa liikaakin, seurauksena vauvan melkoiset ilmavaivat. Olen helpottunut nyt kun ei tarvitse enää jatkaa sitä röyhtäytysrumbaa (suihkutissi -> huono imuote, mutta kun maitoa tuli helposti ja paljon vauvalla ei ollut motivaatiota muuhun juomatapaan). Enää ei tarvitse juosta pissallakaan joka käänteessä. Itse kukín voi arvuutella paljonko nestettä kymmenenkiloinen vauva tarvitsee vuorokaudessa...

[/quote]

Meillä kanssa sama tilanne, että pitäis tässä vähitellen alkaa mukiin totutella, jos sitten jossain kohtaa aletaan normimaitoa maistella, nyt ollaan siis 10kk. Ja meidänkin vauva on 10kg, tiedän mistä puhut :D. Meillä tissiraivoa oli 1-4kk iässä monen kuukauden ajan ja se oli kyllä sellaista aikaa, että korvikepullo odotti kaapissa ja pari kertaa meinasin avata. Jotenkin vaan olisi ollut kauhean syyllinen olo siihen tarttua (en tiedä miksi, ehkä neuvolan valistuksen tulosta). Saa nähdä kauanko tämä meidän 10kk tissin vielä kelpuuttaa, nyt jo tuntuu ainakin leikit ja muut touhut kiinnostavan aika paljon enempi :D. -ap

[/quote]

AP jatkaa vielä senverran, että pääasiahan on tietenkin että vauva saa nesteitä! Että kyllä mäkin heti korvikepurkin avaan, jos toi meidän vaavi tissilakon tekee. Hyvä että teillä kelpuutettiin korvike :)

[/quote]

Oli pakko tarjota korviketta(kin) kun lypsämällä ei herunut juuri ollenkaan. Ainoastaan pakkautunut maito irtosi. Vauva taas saa suihkuherumisen käyntiin ihan saman tien.

Meillä aamu- ja iltatissi on tosi suosittuja nykyisin! Päivällä vauva tohottaa niin ettei tissiä muistakaan mutta aamulla ja illalla hehettää iloisesti tarjoiluille :-)

Sivuvaikutus tässä imetyksen vähenemisessä vaan on että ruokaa saa mättää nälkäiseen suuhun joka käänteessä, tissimaito(ni) ilmeisesti on aika ravitsevaa. Parikuisesta lähtien meillä oli vain yksi yösyöttö.

Tsemppiä mukiharjoitteluun! Useimmat teinit ainakin osaa jo käyttää mukia :-)

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:23"]

Koska kymmenkuinen sai kolme vuorokautta kestäneen massiivisen tissiraivokohtauksen. Janohan sille lopulta tuli mutta tissi ei vaan kelvannut, vihdoin meni sitten korvike mukista. Sillä tieĺlä ollaan edelleen, ruo'an kanssa korviketta ja aamuin illoin tissimaitoa (nyt kun se lopulta taas alkoi kelvata).

Olen kyllä aika helpottunut. Kun vauva oli kahdeksankuinen aloin yrittää tarjoilla mukijuomaa. Ei kelvannut ei sitten millään sen enempää kuin pullokaan. Tissillä mentiin siis ensimmäiset kymmenen kuukautta eikä kukaan koskaan huomautellut vauvan painosta (juu se oli aika paksu vauva). Mulla tuli maitoa liikaakin, seurauksena vauvan melkoiset ilmavaivat. Olen helpottunut nyt kun ei tarvitse enää jatkaa sitä röyhtäytysrumbaa (suihkutissi -> huono imuote, mutta kun maitoa tuli helposti ja paljon vauvalla ei ollut motivaatiota muuhun juomatapaan). Enää ei tarvitse juosta pissallakaan joka käänteessä. Itse kukín voi arvuutella paljonko nestettä kymmenenkiloinen vauva tarvitsee vuorokaudessa...

[/quote]

Meillä kanssa sama tilanne, että pitäis tässä vähitellen alkaa mukiin totutella, jos sitten jossain kohtaa aletaan normimaitoa maistella, nyt ollaan siis 10kk. Ja meidänkin vauva on 10kg, tiedän mistä puhut :D. Meillä tissiraivoa oli 1-4kk iässä monen kuukauden ajan ja se oli kyllä sellaista aikaa, että korvikepullo odotti kaapissa ja pari kertaa meinasin avata. Jotenkin vaan olisi ollut kauhean syyllinen olo siihen tarttua (en tiedä miksi, ehkä neuvolan valistuksen tulosta). Saa nähdä kauanko tämä meidän 10kk tissin vielä kelpuuttaa, nyt jo tuntuu ainakin leikit ja muut touhut kiinnostavan aika paljon enempi :D. -ap

[/quote]

AP jatkaa vielä senverran, että pääasiahan on tietenkin että vauva saa nesteitä! Että kyllä mäkin heti korvikepurkin avaan, jos toi meidän vaavi tissilakon tekee. Hyvä että teillä kelpuutettiin korvike :)

[/quote]

Oli pakko tarjota korviketta(kin) kun lypsämällä ei herunut juuri ollenkaan. Ainoastaan pakkautunut maito irtosi. Vauva taas saa suihkuherumisen käyntiin ihan saman tien.

Meillä aamu- ja iltatissi on tosi suosittuja nykyisin! Päivällä vauva tohottaa niin ettei tissiä muistakaan mutta aamulla ja illalla hehettää iloisesti tarjoiluille :-)

Sivuvaikutus tässä imetyksen vähenemisessä vaan on että ruokaa saa mättää nälkäiseen suuhun joka käänteessä, tissimaito(ni) ilmeisesti on aika ravitsevaa. Parikuisesta lähtien meillä oli vain yksi yösyöttö.

Tsemppiä mukiharjoitteluun! Useimmat teinit ainakin osaa jo käyttää mukia :-)