Miksi miehet ymmärtävät tasoteoriaa paremmin kuin naiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On aivan sama uskotteko tasoteoriaan vai ette, se on silti olemassa ;).

Kuka tahansa vähänkään älykkäämpi ihminen tietää tasojen olevan olemassa, niiden suhteellisuuden ja tiedostaa oman paikkansa yhteiskunnan kategorioissa. Tasoteoria ei ole mikään virallinen teoria. Se on intuitiivinen teoria, joka selittää asioita. 

Ymmärrän, että naisille tasoteoria on kova pala, koska lihavuus, hankala luonne ja epänaisellinen ulkoasu vaikuttavat tasoon niin paljon.  Kivempi olisi vaan usko siihen, että miehet on paskoja. Näin ei itsessään tarvitse muuttaa mitään ;).

Tämä pätee myös horoskooppeihin. Musta löytyy jousimiehille tyypillisiä piirteitä. Monista ystävistäni taas löytyy heidän horoskooppimerkkeihinsä sopivia piirteitä. Tarkoittaako tämä sitä, että horoskoopit ovat totta ja taivaankappaleiden asennot syntymähetkellämme vaikuttavat perustavanlaatuisesti siihen, millaisia ihmisiä meistä kasvaa? No ei. Se tarkoittaa sitä, että kun teet tarpeeksi paljon riittävän yleisluontoisia argumentteja, osa niistä osuu oikeaan. Jos kehität argumenttien perusteella teorian, johon kovasti haluat uskoa, et välttämättä kiinnitä huomiota niihin asioihin, jotka eivät täsmää, vaan keskityt niihin, jotka vahvistavat uskomustasi.

Kukaan ei kiellä, etteikö ihmisillä olisi kriteereitä, joiden perusteella he keskimäärin päätyvät pariutumaan kaltaistensa kanssa. Kukaan ei väitä, etteikö erityisen kauniit ja komeat ihmiset olisi erityisen haluttuja kumppaneita. Kukaan ei väitä, etteikö rikas ja menestyvä mies ole keskimäärin halutumpi kuin köyhä ja ei menestyvä mies silloin kun mitään muita eroja ei ole. Mutta koska aina on muita eroja ja ominaisuuksia, niin asioiden yliyksinkertaistaminen on täysin hyödytöntä. Ja siksi tasoteoria on sekä väärä että turha.

Ne muut erot ja ominaisuudet eivät tee tasoteoriasta väärää tai turhaa, ne liikkuvat tasojen rinnalla ja täyttävät omaa funktiotaan. Loppupäätelmäsi on väärä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, toki juristi-mies voi naida sairaanhoitaja-naisen (molemmat korkeakouluttautuneita),

Ja tuloerot noin kolminkertaiset, eli annoit juuri esimerkin joka todisti tasoteorian taas oikeaksi.

Osoitin, että miehille naisen sosiaalinen asema on myös tärkeä eikä miehet ole valmiita slummailemaan kenen kanssa vain. Tulotaso on toki eri asia kuin sosiaalinen status. Jos miettii vaikka aatelisia aikoinaan, niin aatelissuvun mies saattoi naida köyhän naisen, kunhan vain tämä oli hyvästä suvusta.

Hyvätuloiselle miehelle naisen tulotaso ei välttämättä ole niin tärkeä asia, sillä mies tietää, että ei joudu tinkimään elintasostaan kuitenkaan. Naisen tulee kuitenkin olla ainakin keskiluokkainen jos mies itse on ylempää keskiluokkaa ja korkeakoulutettu jos mieskin on. Naisen tulotaso muuttuu tärkeämmäksi kun mies on keskituloinen, sillä varattoman naisen kanssa yhteinen elintaso on matala, kun taas keskituloisen naisen kanssa voi jo elää ihan mukavasti. Ja monille miehille on tärkeää ettei nainen tienaa kuitenkaan enempää kuin mies (parisuhdeväkivaltaa enemmän suhteissa, joissa nainen varakkaampi, eli ei täysin naisista riippuvainen asia tämäkään). 

Mies on valmis kustantamaan naisenkin elintasoa, jos saa vastineeksi niitä asioita joita kokee naisessa miellyttäväksi, yleensä kauneutta. Nainen taas ei ole valmis vastaavaan, miehen pitää aina tienata vähintään yhtä paljon, mieluummin enemmän.

Mies on sitten aika tyhmä eläin. Nainen vaatii kyllä enemmän kuin koreaa ulkokuorta. Olen tapaillut komeita miehiä, mutta jos tyhmyys voittaa komeuden niin se on siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoria on suurimmalti osaa puppua, vain yksi ainoa poikkeus eli miesten tulot ja asema yhteiskunnassa todellakin vaikuttavat mahdollisuuteen löytää parisuhde ja perustaa perhe. Naiset avioituvat itseään huonompituloisemman tai yhteiskunnassa alhaisemman kastin miehen kanssa erittäin harvoin. Ja tämä on universaali sääntö koko maapallolla kulttuuriin katsomatta. Tämä sääntö pätee niin Intiassa ja Kiinassa missä vanhemmat järjestää avioliitot, aina Eurooppaan ja Pohjoismaihin asti missä reilusti suurempi osa työttömistä miehistä ovat sinkkuja verrattuna työssäkäyviin miehiin.

Suomessa tuskin monikaan Helsingin korkeakouluissa käynyt rikkailla vanhemmilla siunatut naiset menisivät vapaaehtoisesti keskellä metsää pienkuntaan parisuhteeseen pätkätöitä tekevän miehen kanssa.

Vauva-palstalaiset jaksavat aina paasata että eihän näin ole ja "en minä ainakaan", mutta kysykää itseltänne tämä kysymys: Menisitkö parisuhteeseen rutiköyhän pitkäaikaistyöttömän miehen kanssa? Yksimielinen vastaus täällä olisi jyrkkä EI, Vauva-palstakin näkee köyhät ja työttömät miehet niinkuin heissä olisi automaattisesti jotain pahasti vialla, kuten monista "miehet ovat saamattomia ja laiskoja sikoja"-ketjuista voi päätellä.

Se on se aito taso mikä oikeasti vaikuttaa parinvalintaan, on aina vaikuttanut ihmiskunnan historiassa ja tulee aina vaikuttamaan tulevaisuudessakin. Se kuuluu ihmisluontoon eikä sille voi yhtään mitään. Ainoa mitä naisten tarvitsee tehdä on tiedostaa tämä tosiasia ja lopettaa tekosyiden keksiminen että "en minä ainakaan.".

Tämähän siis ei mielestäni ole mikään tasojuttu. Vai onko sekin tasojuttu, jos ei suostu kimppaan päihdeongelmaisen kanssa? Myönnettäköön, että työttömyys ja päihdeongelmat sinällään ei ole vertailukelpoisia, mutta jotain se kertoo jos ihminen mielummin makaa kotona kuin esim vaikka uudelleen kouluttautuu tai muuttaa työn perässä. Enkä siis tarkoita vain miehiä, vaan kaikkia alle keski-ikäisiä pitkäaikaistyöttömiä. En mä usko, että sellaisen kanssa voisin elää haluamaani elämää. Meillä olisi hyvin erilaiset arvot.

Tässä tämä teidän ymmärryksen ajattelun taso erinomaisesti kiteytyy. Tuulipään mielestä kyseessä ei ole mikään tasojuttu, vaikka jokin tekijä selvästi jakaa ihmisiä haluttuihin ja ei niin haluttuihin. Aivan sama homma vaikka ulkonäön suhteen. Jostakin syystä mallimiehet vain ovat selvästi halutumpia kuin quasimodot. Järkevä saattaisi jossakin vaiheessea pohtia, että paljon toivottuja ominaisuuksia indikoi paljon haluttavuutta ja sama toisin päin.

Mutta teidän mielestä asia ei voi mennä mitenkään noin vaan kuka vaan saattaa rakastua työttömään quasimodoon yhtä todennäköisesti kuin nuoruudessaan mallinhommia tehneeseen avaruustoimariin. Jokainen kuitenkim tietää, että mammapalstalaisilla ei ole mitään jakoa toimarin kanssa suhteeseen, eikä se quasimodokaan kiinnosta ketään.

Kukaan ei ole tainnut tässäkään ketjussa kiistää sitä, etteivätkö toiset olisi halutumpia kuin toiset. Päinvastoin. Useimmat meistä ovat ymmärtäneet sen jo päiväkodissa.

Kukaan ei väitä, että kuka vaan saattaa rakastua työttömään quasimodoon. Sen sijaan me tunnemme työttömiä ja me tunnemme quasimodoja ja me tunnemme jopa työttömiä quasimodoja, joihin joku on rakastunut.

Mammapalstalaisilla ei ole jakoa toimarin kanssa suhteeseen?? Mitä ihmettä? Viimeksi kun tarkistin, puolisoni oli toimitusjohtaja. Mikä ei kerro hänen tuloistaan yhtään mitään. Sinäkin voit perustaa osakeyhtiön ja voilà, olet toimitusjohtaja!

Sittenhän olemme samaa mieltä. Eihän tasoteoria väitä, etteikö työtön quasimodo voisi löytää kumppania. Se on vain aika vaikeaa, koska hyvin rajallinen joukko naisia kelpuuttaa moisen edes teoriassa kumppaniksi ja siitä rajallisesta joukosta pitäisi vielä lemmenkin leiskahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska miesten täytyy tehdä paljon enemmän kelvatakseen naisille ja tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Naiset vain odottavat passiivisesti ja valitsevat kiinnostavimman kilpakosijan. Eihän siinä roolissa näitä juttuja tarvitse ajatella.

Vain 10-20 % miehistä on naisten silmissä haluttavia, mutta silti naiset vain valitsevat kiinnostavimman kilpakosijan, koska tarjontaa on niin paljon. Miten te tämän selitätte? Jos 10 miestä sadasta on naisten mielestä kiinnostavia, niin miten niistä 10 miehestä riittää 100 naiselle kosijoita valittavaksi asti?

Naiset ovat alfamiesten panorinkeleissä.

On aivan tavallista, että alfamiehellä on lapsia 2-3 eri naisen kanssa. Alfamies ehtii myös olemaan parisuhteessa helposti vaikka 10 - 30 naisen kanssa elämänsä aikana, vaikkei jokaisen kanssa avo  -tai avioliittoa solmisikaan.

Kun omaa vakituista alfamiestä ei naiselle löydy, hän on siis joko alfamiehen haaremissa tai odottaa vuoroaan, jos pääsisi alfan kunppaniksi kun sellainen vapautuu.

Biologisen kellon tikittäessä lasten tekoon ja niiden maksajaksi voi naiselle kelvata paremman muutteessa betamieskin kumppaniksi vähäksi aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoria on suurimmalti osaa puppua, vain yksi ainoa poikkeus eli miesten tulot ja asema yhteiskunnassa todellakin vaikuttavat mahdollisuuteen löytää parisuhde ja perustaa perhe. Naiset avioituvat itseään huonompituloisemman tai yhteiskunnassa alhaisemman kastin miehen kanssa erittäin harvoin. Ja tämä on universaali sääntö koko maapallolla kulttuuriin katsomatta. Tämä sääntö pätee niin Intiassa ja Kiinassa missä vanhemmat järjestää avioliitot, aina Eurooppaan ja Pohjoismaihin asti missä reilusti suurempi osa työttömistä miehistä ovat sinkkuja verrattuna työssäkäyviin miehiin.

Suomessa tuskin monikaan Helsingin korkeakouluissa käynyt rikkailla vanhemmilla siunatut naiset menisivät vapaaehtoisesti keskellä metsää pienkuntaan parisuhteeseen pätkätöitä tekevän miehen kanssa.

Vauva-palstalaiset jaksavat aina paasata että eihän näin ole ja "en minä ainakaan", mutta kysykää itseltänne tämä kysymys: Menisitkö parisuhteeseen rutiköyhän pitkäaikaistyöttömän miehen kanssa? Yksimielinen vastaus täällä olisi jyrkkä EI, Vauva-palstakin näkee köyhät ja työttömät miehet niinkuin heissä olisi automaattisesti jotain pahasti vialla, kuten monista "miehet ovat saamattomia ja laiskoja sikoja"-ketjuista voi päätellä.

Se on se aito taso mikä oikeasti vaikuttaa parinvalintaan, on aina vaikuttanut ihmiskunnan historiassa ja tulee aina vaikuttamaan tulevaisuudessakin. Se kuuluu ihmisluontoon eikä sille voi yhtään mitään. Ainoa mitä naisten tarvitsee tehdä on tiedostaa tämä tosiasia ja lopettaa tekosyiden keksiminen että "en minä ainakaan.".

Tämähän siis ei mielestäni ole mikään tasojuttu. Vai onko sekin tasojuttu, jos ei suostu kimppaan päihdeongelmaisen kanssa? Myönnettäköön, että työttömyys ja päihdeongelmat sinällään ei ole vertailukelpoisia, mutta jotain se kertoo jos ihminen mielummin makaa kotona kuin esim vaikka uudelleen kouluttautuu tai muuttaa työn perässä. Enkä siis tarkoita vain miehiä, vaan kaikkia alle keski-ikäisiä pitkäaikaistyöttömiä. En mä usko, että sellaisen kanssa voisin elää haluamaani elämää. Meillä olisi hyvin erilaiset arvot.

Tässä tämä teidän ymmärryksen ajattelun taso erinomaisesti kiteytyy. Tuulipään mielestä kyseessä ei ole mikään tasojuttu, vaikka jokin tekijä selvästi jakaa ihmisiä haluttuihin ja ei niin haluttuihin. Aivan sama homma vaikka ulkonäön suhteen. Jostakin syystä mallimiehet vain ovat selvästi halutumpia kuin quasimodot. Järkevä saattaisi jossakin vaiheessea pohtia, että paljon toivottuja ominaisuuksia indikoi paljon haluttavuutta ja sama toisin päin.

Mutta teidän mielestä asia ei voi mennä mitenkään noin vaan kuka vaan saattaa rakastua työttömään quasimodoon yhtä todennäköisesti kuin nuoruudessaan mallinhommia tehneeseen avaruustoimariin. Jokainen kuitenkim tietää, että mammapalstalaisilla ei ole mitään jakoa toimarin kanssa suhteeseen, eikä se quasimodokaan kiinnosta ketään.

Kukaan ei ole tainnut tässäkään ketjussa kiistää sitä, etteivätkö toiset olisi halutumpia kuin toiset. Päinvastoin. Useimmat meistä ovat ymmärtäneet sen jo päiväkodissa.

Kukaan ei väitä, että kuka vaan saattaa rakastua työttömään quasimodoon. Sen sijaan me tunnemme työttömiä ja me tunnemme quasimodoja ja me tunnemme jopa työttömiä quasimodoja, joihin joku on rakastunut.

Mammapalstalaisilla ei ole jakoa toimarin kanssa suhteeseen?? Mitä ihmettä? Viimeksi kun tarkistin, puolisoni oli toimitusjohtaja. Mikä ei kerro hänen tuloistaan yhtään mitään. Sinäkin voit perustaa osakeyhtiön ja voilà, olet toimitusjohtaja!

Sittenhän olemme samaa mieltä. Eihän tasoteoria väitä, etteikö työtön quasimodo voisi löytää kumppania. Se on vain aika vaikeaa, koska hyvin rajallinen joukko naisia kelpuuttaa moisen edes teoriassa kumppaniksi ja siitä rajallisesta joukosta pitäisi vielä lemmenkin leiskahtaa.

Tasoteoria myös väittää, että 20% saa, 80% ei saa ja naiset on huo...anteeksi, hypergamisia ja alpha fux, beta bux jne ämeriikkalaista sontaa. Tottakai kaikki uskoo, että jotkut on halutumpia kuin toiset. Sehän on ihan ilmiselvää. Ei siinä olla keksitty yhtään mitään. Jos minä, 30v nainen, olisinkin 25v ja kauniimpi, mulla olisi enemmän kysyntää.

Kysymys kuuluukin, että mitä v*ttua sitten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska miesten täytyy tehdä paljon enemmän kelvatakseen naisille ja tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Naiset vain odottavat passiivisesti ja valitsevat kiinnostavimman kilpakosijan. Eihän siinä roolissa näitä juttuja tarvitse ajatella.

Vain 10-20 % miehistä on naisten silmissä haluttavia, mutta silti naiset vain valitsevat kiinnostavimman kilpakosijan, koska tarjontaa on niin paljon. Miten te tämän selitätte? Jos 10 miestä sadasta on naisten mielestä kiinnostavia, niin miten niistä 10 miehestä riittää 100 naiselle kosijoita valittavaksi asti?

Naiset ovat alfamiesten panorinkeleissä.

On aivan tavallista, että alfamiehellä on lapsia 2-3 eri naisen kanssa. Alfamies ehtii myös olemaan parisuhteessa helposti vaikka 10 - 30 naisen kanssa elämänsä aikana, vaikkei jokaisen kanssa avo  -tai avioliittoa solmisikaan.

Kun omaa vakituista alfamiestä ei naiselle löydy, hän on siis joko alfamiehen haaremissa tai odottaa vuoroaan, jos pääsisi alfan kunppaniksi kun sellainen vapautuu.

Biologisen kellon tikittäessä lasten tekoon ja niiden maksajaksi voi naiselle kelvata paremman muutteessa betamieskin kumppaniksi vähäksi aikaa.

Minkälaisissa piireissä sä oikein liikut? Mun maailmassa niillä Oikeilla Alfoilla on lapsia vain sen yhden alfanaaraansa kanssa. Joo, toki joku lähiökuppilan Tauski on saattanut tuupata useammankin naisen paksuksi, mutta ei kyllä mun maailmassani ole alfa hän. Ehkä hän on sen kuppilan alfa, mutta mulle omega.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska miesten täytyy tehdä paljon enemmän kelvatakseen naisille ja tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Naiset vain odottavat passiivisesti ja valitsevat kiinnostavimman kilpakosijan. Eihän siinä roolissa näitä juttuja tarvitse ajatella.

Vain 10-20 % miehistä on naisten silmissä haluttavia, mutta silti naiset vain valitsevat kiinnostavimman kilpakosijan, koska tarjontaa on niin paljon. Miten te tämän selitätte? Jos 10 miestä sadasta on naisten mielestä kiinnostavia, niin miten niistä 10 miehestä riittää 100 naiselle kosijoita valittavaksi asti?

Naiset ovat alfamiesten panorinkeleissä.

On aivan tavallista, että alfamiehellä on lapsia 2-3 eri naisen kanssa. Alfamies ehtii myös olemaan parisuhteessa helposti vaikka 10 - 30 naisen kanssa elämänsä aikana, vaikkei jokaisen kanssa avo  -tai avioliittoa solmisikaan.

Kun omaa vakituista alfamiestä ei naiselle löydy, hän on siis joko alfamiehen haaremissa tai odottaa vuoroaan, jos pääsisi alfan kunppaniksi kun sellainen vapautuu.

Biologisen kellon tikittäessä lasten tekoon ja niiden maksajaksi voi naiselle kelvata paremman muutteessa betamieskin kumppaniksi vähäksi aikaa.

Minkälaisissa piireissä sä oikein liikut? Mun maailmassa niillä Oikeilla Alfoilla on lapsia vain sen yhden alfanaaraansa kanssa. Joo, toki joku lähiökuppilan Tauski on saattanut tuupata useammankin naisen paksuksi, mutta ei kyllä mun maailmassani ole alfa hän. Ehkä hän on sen kuppilan alfa, mutta mulle omega.

Oikea Tauski on todellinen alfamies ja hänellä on ollut tuhansia naisia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Siinä ei ollut minkäänlaista itseironiaa.

"Tasoteoria on vain huhupuhetta! Naiset ei köyhistä miehistä vain tykkää koska he ovat luusereita!"

Tuo retoriikka nimenomaan todistaa tasoteorian niin oikeaksi kuin olla ja voi.

 

Hmmm... Naisen nuoruus ja kauneus ovat naisen tasokkuuden mittareita, näin luin tuolta aiemmin tasoteoreetikon kirjoittaneen. Nuori, kaunis nainen on siis erittäin korkealla tasolla, eikö niin? Entä jos hän olisi harjoittanut intiimiä kanssakäymistä kaupungin kaikkien miesten kanssa, käyttäisi kovia huumeita, hänellä olisi muutama lapsikin todisteena seikkailuistaan ja hän olisi vielä varsin ilkeä luonteeltaankin - taso edelleen kova? Kaikki miehet rankkaisivat hänet YTN:ksi?

Elleivät, miten tässä tasoteoria pätee?

Tässäkin ketjussa joku ihmetteli sitä, että miten erästä luonteeltaan paskamaista naista haluttiin niin kovasti, koska hän oli vain niin hyvännäköinen. Eli miehet ovat valmiita sietämään naiselta negatiivisia piirteitä, jos hän on erityisen viehättävä. Enkä sanoisi etteivätkö naisetkin katso miehen sikailua enemmän sormien läpi, jos hän on komea ja muidenkin haluama könsikäs. Toki tässäkin on yksilöllistä vaihtelua siinä, että mitkä tasot ovat itselle niitä tärkeitä ja missä suhteessa ne ovat asioihin, jotka eivät ole kunnossa siinä ihmisessä. Itse en käytä noita YTN ja ATN -nimikkeitä, koska mielestäni tasoissa on enemmän vivahteita. Pikemminkin näen sen koulutodistuksena, jossa on eri aineista eri arvosanoja, joita kumppaniehdokkaat sitten tarkastelevat henkilökohtaisilla preferensseillään. Pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös kokonaiskeskiarvo, joka määrää laajemmin ihmisen haluttavuutta kumppaniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se ole mikään yllätys kenellekään että varsinkin nuoret naiset saa tinderissä poikkeuksetta satoja mätsejä ja treffiehdotuksia aivan liukuhihnalta kun saman ikäiset yhtä laihat miehet saa niitä hyvin harvakseltaan ja viimeistään treffeillä tulee useimmille pakit. Baarissa jokainen nuori norminainen saa helposti seksiseuraa tai parisuhdeseuraa ihan miten itseä huvittaa. Samaan aikaan miehet joutuu näkemään hurjan paljon vaivaa tehdäkseen vaikutusta ja saadakseen edes yhden kiinnostumaan.Alempi ja keskitasoinen mies ei sytytä juuri ketään naista. Näitä on miehistä noin 80 %.

Ja sitten tulee nämä Axel Smithit, jotka pyörittää naisia kyllästymiseen asti kunnes pitää keksiä kaiken maailman salakuvausjuttuja piristykseksi kun pelkkä nättien tyttöjen kanssa duunailu ei enää jaksa sytyttää (ylempitasoinen mies kiinnostaa lähes kaikkia naisia).

Tutustuin markkina-arvoteoriaan ja en ole löytänyt mitään parempaakaan selitystä tälle massiiviselle epäsuhdalle. Kyse ei ole mistään pienestä erosta. Tosiasioiden ymmärtäminen auttoi minua etsimään oikeanlaisen puolison jonka kanssa olen yhä.

Olen silti ihmeissäni siitä miksi useimmat naiset suhtautuu tuohon teoriaan niin tunteellisesti ja epärationaalisesti. Jos joku parempi rationaalinen selitys löytyy niin olen valmis kuulemaan sen.

Suhtaudun "tunteellisesti" vain siihen, jos minun käsketään naisena "laskea tasoa" tai "alentaa kriteerejä" tms. En olisi sitoutunut mieheen mistään muusta syystä kuin rakkaudesta ja rakastuminen on minulle tunne. Se on sitä, että on tavannut ainutlaatuisen ihmisen, ihastunut ja rakastunut, huomannut haluavansa jakaa elämänsä hänen kanssan ja se rakastuminen on syventynyt rakastamiseksi.

Hienoa, jos sinä olet löytänyt puolison "tosiasiat ymmärtämällä" ja niiden perusteella etsimällä. Minä etsin tunteella. Ja toisin kuin kohta joku arvelee oman puolisoni vain tosiasiat ymmärtämällä tyytyneen minuun, minulla on hyvin paljon näyttöä siitä, että olen itse vastaavasti hänelle ainutlaatuinen ja arvokas. Hänellä olisi ollut ja olisi varmaan vieläkin muitakin ottajia, heidän joukossaan paljon minua kauniimpiakin. Mutta jotain hän näki minussa, mihin rakastui.

Eli tasoteorianne ei herätä minussa mitään muita tunteita kuin vastenmielisyyden tasonalentamisehdotuksia kohtaan. Kukaan ei ole velvollinen alentamaan "vaatimuksiaan". Jokaisella on oikeus etsiä niin pitkään, että löytää ihmisen, johon rakastuu.

Mielestäni tasoteoria ei ota kantaa siihen että naisten tai miesten pitäisi tehdä jotain toisin. Se on tieteellinen teoria, joka vaan kuvaa parinvalintamekanismeja vapaan seksin yhteiskunnassa. Sivuhuomiona että tosiaan esim. hyvin toisenlaisessa kulttuurissa ei ole vastaavia mekanismeja jos esim. vanhemmat valitsee lastensa puolisot.

Jos se kerran on tieteellinen teoria niin nyt olisi korkea aika laittaa tänne lähde, kiitos.

Esimerkiksi Laasasen kirja Naisten seksuaalinen valta on ihan sosiologian laitokselle tehty tieteellinen tutkielma, joka nojaa lähdeaineistoihin. Siis ihan yhtä tiedettä kun mitä yliopistot keskimäärin suoltaa ulos. Eikä nuo siis ole mitään Henryn keksintöjä vaan asia on tunnistettu kansainvälisessä tutkimuskentässä.

Juu, ja ei esimerkiksi pullonkorkin avaamisesta ole kukaan varmaan lukenut tieteellistä teoriaa, mutta kaikki tunnistavat pullot ja niiden korkit jokapäiväisessä elämässä ja tietävät miten niiden kanssa homma toimii.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo ”teoria” niin nerokas ole, etteikö sitä voisi ymmärtää. Se on vain virheellinen ja typerä.

Lisäksi nämä miehet kieltäytyvät hyväksymästä ja ymmärtämästä, että joku (=lähes kaikki jatkuvasti) toimii tämän teorian vastaisesti. Jos teoria olisi sellainen kaikenkattava maailmanselitys kun väittävät, ei sitä tarvitsisi jatkuvasti puolustella ja raivota, kun naiset eivät toimi sen mukaisesti.

Esimerkiksi painovoima on mitä on, fakta. Ei minun tarvitse täällä vääntää päivästä toiseen siitä, että pysykää nyt helvetti soikoon maassa, se on painovoimateoriani mukaista!

Täällähän raivotaan juuri siitä, että naiset käyttäytyvät täysin teorian mukaisesti ja sekös näitä alhaisen tason miehiä ketuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Nämä tasoteoria-miehet luulevat keksineensä jotain täysin uutta ja mullistavaa siinä, että kauniit, komeat ja rikkaat ihmiset pariutuvat yleensä keskenään, keskivertotallukat keskenään ja rumat keskenään. Mindblown.

Sanopa tuo niille vänkääjille, jotka eivät suostu tunnustamaan ilmiön olemassaoloa. Se tässä turhauttaa, kukaan ei ole väittänyt että kyse olisi jostain uudesta ja mullistavasta. Maailman vanhin tarina.

Mikäköhän mun taso on? Peilistä katsoo persoonallisen näköinen (=rumankaunis) nainen jolla on jonkin verran ylipainoa ja ikäkin alkaa jo nelosella. Mutta olen aina saanut jokaisen miehen jonka olen halunnut, en ole koskaan tullut jätetyksi vaan olen itse aina ollut jättäjä ja yleensä miehet ovat jäänet itkemään perään.

Aviomieheni on komea, mua 5 vuotta nuorempi ja urallaan menestynyt? Halusi kanssani naimisiin vaikka olin tavatessamme yh

Olenko minä se poikkeus joka vahvistaa säännön?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska miehet ovat repäisseet ko. teorian perseestään ettei tarvitsisi myöntää olevansa vaan niin jäätävä sosiaalitaidoton mölli ettei onnistu pariutumaan. 

Entä jos on sosiaalitaidoton komistus? Tai sosiaalisesti taitava rumilus? Nämähän ne kiinnostavat tilanteet ovat.

Niinpä. Kuinka pitkälle joku toinen ominaisuus kompensoi toista ja kuinka ratkaisevaa on kokonaispaketti, eli ominaisuuksien keskiarvo? Olisi herkullista, jos oikeasti voitaisiin laskea kaikelle numeeriset arvot ja saada dataa näistä. Tieteellinen mieli hekumoi, tunteellinen mieli raivostuu.

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Se on jännä, että jokainen tietää josko joku mies on ällöttävä vai komea ja kiinnostava, mutta tässä on joku kielellinen kuilu, ettei tasoista pidetä. 

Minusta tuntuu, että siinä on kyse jostain itsepetoksen mahdollistamisesta ja psyykkeen suojelusta. Joskus kesällä väittelin yhden tavisnaisen kanssa näistä asioista ja mieltymyksistä ja hän vain sanoi kiinnostuvansa sellaisista, jotka sitten kiinnostaa ja väitti minun vihjailevan hänen olevan ruma. Meni joitakin viikkoja ja sitten tämä nainen oli harrastanut seksiä jonkun miehen kanssa, jonka nainen arvioi olleen sadan muunkin naisen kanssa ja nainen oli tympääntynyt, kun mies ei käyttäytynyt kuten hän haluaa. 

Jokainen tavallaan tunnistaa tasot, mutta niitä ei mielellään sovelleta itseen.

Voi myös olla, että naiset ovat jotenkin evoluutiossa kehittyneet huijaamaan itseään eri tavalla kuin miehet täyttääkseen tarpeensa. Miesten väitetään pitävän itseään komeampina kuin ovat ja tätä toitotetaan palstalla, mutta käytännön elämässähän se näy noin. Googlatkaa vaikka video "fat woman swiping left on Tinder". Lähes kaikki miehet pitävät tavallisia kutosen naisia ainakin vähän viehättävinä. 

Miesten kannattaa joka tapauksessa psyykata itseään epätoivoista yritystä varten sen kutosen kanssa, jotta saisi omat geenit liikkeelle edes jotenkin. Naisten taas käyttäytymisestä päätellen on luola-aikoina kannattanut huijata itsensä uskomaan, että miesmalli on hänen tasoaan, koska siten on ilmeisesti sitten varmistanut lapselle "hyvät" geenit, vaikka miestä ei enää seksin jälkeen näkyisi. En itse ainakaan ajattele, etteivätkö naiset olisi tarpeeksi älykkäitä päätelläkseen, ettei miesmalli kestä ikuisesti kuin sokerinen leivoskaan, vaan arjessa pitäisi tyytyä siihen oman tasoiseen juurekseen ja vihannekseen, joka ei ole yhtä säväyttävää, mutta tuo turvallisuutta pitkällä tähtäimellä. 

Eron näkee myös siinäkin, että alaikäiset teinitytöt tyrkyttävät itseään aikuisille muusikoille ja uskottelevat itselleen, että heillä on realistiset mahdollisuudet saada kansainvälinen tähti riskeeraamaan vapauden menetys pökkimällä alaikäistä, kunhan tämä lapsi vain tekee sen helpoksi staralle. Kun itse yläkouluikäisenä ihailin jotain naispuolista artistia, en sentään kuvitellut pääseväni samaan huoneeseen sellaisen kanssa. 

Olisi mukavaa jos näissä asioissa pidättäydyttäisiin kuitenkin reaalimaailmassa, eikä Youtuben tinder-videoissa tai kansainvälisissä rock-tähdissä. Jos tällaisten ilmiöiden perusteella tekee johtopäätöksiä ihmisten käyttäytymisestä, pariutumisesta ja rakastumisista, perheenperustamisista ja yhdessä vanhenemisista, niin ymmärräm että kuva ei ole kovin ruusuinen. Se ei ole sitä kummankaan sukupuolen osalta. 

No se nainen, jolle puhuin oli todellinen ja teinit, jotka ovat kertoneet noista asioista olivat myös todellisia. 

Yksittäisten tapausten perusteella nyt vaan ei voi teoriaa värkätä. Yhtä hyvin löytyy tusinoittain teinejä, jotka ei koskisi edes kepillä johonkin kv rokkitähteen, ja aikuisia naisia, joita laatikkopäät lommoleuat oksuttaa. 

Jokaisessa ihmisessä on niin paljon  ulkoisia ja sisäisiä hyviä ja huonoja ominaisuuksia, ja jokaisella ihmisellä niin paljon erityyppisiä  mieltymyksiä, että se tipauttaa pohjan pois lasssssukoiden teorioilta.

Niin, rokkitähdet ja itselle liian kauniit ihmiset suljetaan yleensä pois, mikä johtuu yleensä siitä että useimmilla on realistinen käsitys omista mahdollisuuksistaan tässä systeemissä. Se saattaa toki ilmetä happamina pihlajanmarjoina omasta näkökulmasta. Ja toki on sitten väkeä, joka ei esimerkiksi halua omaan elämäänsä minkäänlaista julkisuutta ja siksi julkkikset ovat pois listalta. Mutta julkimoilla tulee aina olemaan laaja valintapooli käytössään, koska julkisuuden mukanaan tuoma varallisuus ja sosiaalinen arvoasema ovat niin monien mielestä haluttavia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, toki juristi-mies voi naida sairaanhoitaja-naisen (molemmat korkeakouluttautuneita),

Ja tuloerot noin kolminkertaiset, eli annoit juuri esimerkin joka todisti tasoteorian taas oikeaksi.

Osoitin, että miehille naisen sosiaalinen asema on myös tärkeä eikä miehet ole valmiita slummailemaan kenen kanssa vain. Tulotaso on toki eri asia kuin sosiaalinen status. Jos miettii vaikka aatelisia aikoinaan, niin aatelissuvun mies saattoi naida köyhän naisen, kunhan vain tämä oli hyvästä suvusta.

Hyvätuloiselle miehelle naisen tulotaso ei välttämättä ole niin tärkeä asia, sillä mies tietää, että ei joudu tinkimään elintasostaan kuitenkaan. Naisen tulee kuitenkin olla ainakin keskiluokkainen jos mies itse on ylempää keskiluokkaa ja korkeakoulutettu jos mieskin on. Naisen tulotaso muuttuu tärkeämmäksi kun mies on keskituloinen, sillä varattoman naisen kanssa yhteinen elintaso on matala, kun taas keskituloisen naisen kanssa voi jo elää ihan mukavasti. Ja monille miehille on tärkeää ettei nainen tienaa kuitenkaan enempää kuin mies (parisuhdeväkivaltaa enemmän suhteissa, joissa nainen varakkaampi, eli ei täysin naisista riippuvainen asia tämäkään). 

Mies on valmis kustantamaan naisenkin elintasoa, jos saa vastineeksi niitä asioita joita kokee naisessa miellyttäväksi, yleensä kauneutta. Nainen taas ei ole valmis vastaavaan, miehen pitää aina tienata vähintään yhtä paljon, mieluummin enemmän.

Olemmeko minä ja kaltaiseni naiset siis mielestäsi taruolentoja? Mun tulot on kolminkertaiset miehen tuloihin verrattuna, mutta koska ”miehen pitää aina tienata vähintään yhtä paljon”, niin mehän emme siis voi olla olemassa? Kuis täällä sitten kirjoittelen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt, kun on kohta 10 sivua käyty poikkeuksellisen asiallista keskustelua, olisi kiinnostavaa kuulla myös, mihin tasoteoriassa sijoittuvat tunteet. Toivon, ettei joku heti tule kiistämään "kemian" olemassaoloa tai ihastumista ilmiönä, se kun on ihan todistettua että ihastuminen tunteena herättää myös kehossa reaktioita, aivokemioita ja mitä lie. Sen sijaan auttaisi ymmärtämään eri osapuolia paremmin, jos kerrottaisiin niistä omista ihastumisen kokemuksista. Tuolla jo jokin aika sitten pyysin yhtä kirjoittajaa kertomaan viimeisimmästä ihastuksesta, mutta en ole ainakaan huomannut vastausta. Miksi se niin usein keskustelunaiheena vaietaan?

Kun itse tapasin puolisoni ensimmäisen kerran, tiesin heti, että haluan häntä fyysisesti. Treffien jälkeen odotin kuumeisesti, että häneltä tulisi viesti, että oli kivaa ja haluaa tavata uudestaan tai mitä tahansa. Kun ei tullut, laitoin ennen nukkumaanmenoa itse viestin johon tein ihan tyhjästä asiaa. Ja voi mikä pettymys, kun hän ei reagoinut siihenkään! Onneksi seuraavana päivänä soitti ja ehdotti sitä seuraavalle päivälle uutta tapaamista. Mutta vaikka olin aikuinen ihminen, koin sen saman "kipinän" kuin nuorempanakin. En minä järkeillyt, että onko tämä mies minun tasoani vai ylempänä vai alempana, saati että olisin alkanut etsiä jotain toista ("valita jonkun toisen"), jos hänen puolellaan ei kiinnostusta olisikaan ollut.

Muiden kokemuksia viimeisimmästä ihastumisesta?

Toistan kysymyksen:

Mihin tasoteoriassa sijoittuvat tunteet?

Taso määrää valikoiman suuruuden, tunteet määräävät sen että kenen kanssa siitä omasta valikoimastasi päädyt yhteen.

Käsi ylös kaikki, joilla on edessään katalogi josta voi selailla potentiaalisia kumppaneita? Sieltä valikoimasta poimii mukavimman, rikkaimman tai komeimman? Ny tyypit odottelee rauhassa, että teette valintanne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoria on suurimmalti osaa puppua, vain yksi ainoa poikkeus eli miesten tulot ja asema yhteiskunnassa todellakin vaikuttavat mahdollisuuteen löytää parisuhde ja perustaa perhe. Naiset avioituvat itseään huonompituloisemman tai yhteiskunnassa alhaisemman kastin miehen kanssa erittäin harvoin. Ja tämä on universaali sääntö koko maapallolla kulttuuriin katsomatta. Tämä sääntö pätee niin Intiassa ja Kiinassa missä vanhemmat järjestää avioliitot, aina Eurooppaan ja Pohjoismaihin asti missä reilusti suurempi osa työttömistä miehistä ovat sinkkuja verrattuna työssäkäyviin miehiin.

Suomessa tuskin monikaan Helsingin korkeakouluissa käynyt rikkailla vanhemmilla siunatut naiset menisivät vapaaehtoisesti keskellä metsää pienkuntaan parisuhteeseen pätkätöitä tekevän miehen kanssa.

Vauva-palstalaiset jaksavat aina paasata että eihän näin ole ja "en minä ainakaan", mutta kysykää itseltänne tämä kysymys: Menisitkö parisuhteeseen rutiköyhän pitkäaikaistyöttömän miehen kanssa? Yksimielinen vastaus täällä olisi jyrkkä EI, Vauva-palstakin näkee köyhät ja työttömät miehet niinkuin heissä olisi automaattisesti jotain pahasti vialla, kuten monista "miehet ovat saamattomia ja laiskoja sikoja"-ketjuista voi päätellä.

Se on se aito taso mikä oikeasti vaikuttaa parinvalintaan, on aina vaikuttanut ihmiskunnan historiassa ja tulee aina vaikuttamaan tulevaisuudessakin. Se kuuluu ihmisluontoon eikä sille voi yhtään mitään. Ainoa mitä naisten tarvitsee tehdä on tiedostaa tämä tosiasia ja lopettaa tekosyiden keksiminen että "en minä ainakaan.".

Tämähän siis ei mielestäni ole mikään tasojuttu. Vai onko sekin tasojuttu, jos ei suostu kimppaan päihdeongelmaisen kanssa? Myönnettäköön, että työttömyys ja päihdeongelmat sinällään ei ole vertailukelpoisia, mutta jotain se kertoo jos ihminen mielummin makaa kotona kuin esim vaikka uudelleen kouluttautuu tai muuttaa työn perässä. Enkä siis tarkoita vain miehiä, vaan kaikkia alle keski-ikäisiä pitkäaikaistyöttömiä. En mä usko, että sellaisen kanssa voisin elää haluamaani elämää. Meillä olisi hyvin erilaiset arvot.

Tässä tämä teidän ymmärryksen ajattelun taso erinomaisesti kiteytyy. Tuulipään mielestä kyseessä ei ole mikään tasojuttu, vaikka jokin tekijä selvästi jakaa ihmisiä haluttuihin ja ei niin haluttuihin. Aivan sama homma vaikka ulkonäön suhteen. Jostakin syystä mallimiehet vain ovat selvästi halutumpia kuin quasimodot. Järkevä saattaisi jossakin vaiheessea pohtia, että paljon toivottuja ominaisuuksia indikoi paljon haluttavuutta ja sama toisin päin.

Mutta teidän mielestä asia ei voi mennä mitenkään noin vaan kuka vaan saattaa rakastua työttömään quasimodoon yhtä todennäköisesti kuin nuoruudessaan mallinhommia tehneeseen avaruustoimariin. Jokainen kuitenkim tietää, että mammapalstalaisilla ei ole mitään jakoa toimarin kanssa suhteeseen, eikä se quasimodokaan kiinnosta ketään.

Kukaan ei ole tainnut tässäkään ketjussa kiistää sitä, etteivätkö toiset olisi halutumpia kuin toiset. Päinvastoin. Useimmat meistä ovat ymmärtäneet sen jo päiväkodissa.

Kukaan ei väitä, että kuka vaan saattaa rakastua työttömään quasimodoon. Sen sijaan me tunnemme työttömiä ja me tunnemme quasimodoja ja me tunnemme jopa työttömiä quasimodoja, joihin joku on rakastunut.

Mammapalstalaisilla ei ole jakoa toimarin kanssa suhteeseen?? Mitä ihmettä? Viimeksi kun tarkistin, puolisoni oli toimitusjohtaja. Mikä ei kerro hänen tuloistaan yhtään mitään. Sinäkin voit perustaa osakeyhtiön ja voilà, olet toimitusjohtaja!

Sittenhän olemme samaa mieltä. Eihän tasoteoria väitä, etteikö työtön Quasimodo voisi löytää kumppania. Se on vain aika vaikeaa, koska hyvin rajallinen joukko naisia kelpuuttaa moisen edes teoriassa kumppaniksi ja siitä rajallisesta joukosta pitäisi vielä lemmenkin leiskahtaa.

Luuletko, että kovinkin rajaton määrä miehiä kelpuuttaa työttömän Quasimodottaren?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, toki juristi-mies voi naida sairaanhoitaja-naisen (molemmat korkeakouluttautuneita),

Ja tuloerot noin kolminkertaiset, eli annoit juuri esimerkin joka todisti tasoteorian taas oikeaksi.

Osoitin, että miehille naisen sosiaalinen asema on myös tärkeä eikä miehet ole valmiita slummailemaan kenen kanssa vain. Tulotaso on toki eri asia kuin sosiaalinen status. Jos miettii vaikka aatelisia aikoinaan, niin aatelissuvun mies saattoi naida köyhän naisen, kunhan vain tämä oli hyvästä suvusta.

Hyvätuloiselle miehelle naisen tulotaso ei välttämättä ole niin tärkeä asia, sillä mies tietää, että ei joudu tinkimään elintasostaan kuitenkaan. Naisen tulee kuitenkin olla ainakin keskiluokkainen jos mies itse on ylempää keskiluokkaa ja korkeakoulutettu jos mieskin on. Naisen tulotaso muuttuu tärkeämmäksi kun mies on keskituloinen, sillä varattoman naisen kanssa yhteinen elintaso on matala, kun taas keskituloisen naisen kanssa voi jo elää ihan mukavasti. Ja monille miehille on tärkeää ettei nainen tienaa kuitenkaan enempää kuin mies (parisuhdeväkivaltaa enemmän suhteissa, joissa nainen varakkaampi, eli ei täysin naisista riippuvainen asia tämäkään). 

Mies on valmis kustantamaan naisenkin elintasoa, jos saa vastineeksi niitä asioita joita kokee naisessa miellyttäväksi, yleensä kauneutta. Nainen taas ei ole valmis vastaavaan, miehen pitää aina tienata vähintään yhtä paljon, mieluummin enemmän.

Olemmeko minä ja kaltaiseni naiset siis mielestäsi taruolentoja? Mun tulot on kolminkertaiset miehen tuloihin verrattuna, mutta koska ”miehen pitää aina tienata vähintään yhtä paljon”, niin mehän emme siis voi olla olemassa? Kuis täällä sitten kirjoittelen?

Täällä toinen taruolento, tienaan tuplasti enemmän kuin yrittäjämieheni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska miesten täytyy tehdä paljon enemmän kelvatakseen naisille ja tehdäkseen vaikutuksen naiseen. Naiset vain odottavat passiivisesti ja valitsevat kiinnostavimman kilpakosijan. Eihän siinä roolissa näitä juttuja tarvitse ajatella.

Vain 10-20 % miehistä on naisten silmissä haluttavia, mutta silti naiset vain valitsevat kiinnostavimman kilpakosijan, koska tarjontaa on niin paljon. Miten te tämän selitätte? Jos 10 miestä sadasta on naisten mielestä kiinnostavia, niin miten niistä 10 miehestä riittää 100 naiselle kosijoita valittavaksi asti?

Naiset ovat alfamiesten panorinkeleissä.

On aivan tavallista, että alfamiehellä on lapsia 2-3 eri naisen kanssa. Alfamies ehtii myös olemaan parisuhteessa helposti vaikka 10 - 30 naisen kanssa elämänsä aikana, vaikkei jokaisen kanssa avo  -tai avioliittoa solmisikaan.

Kun omaa vakituista alfamiestä ei naiselle löydy, hän on siis joko alfamiehen haaremissa tai odottaa vuoroaan, jos pääsisi alfan kunppaniksi kun sellainen vapautuu.

Biologisen kellon tikittäessä lasten tekoon ja niiden maksajaksi voi naiselle kelvata paremman muutteessa betamieskin kumppaniksi vähäksi aikaa.

Miten musta tuntuu, että nää teidän teoriat koskee vain jotain marginaalisia fiktiivisiä roskapiirejä? En kyllä tunnista moisia rinkelikestejä muualta kuin halvasta ”tosi”-tv:stä ja saippuasarjoista. Niistäkin huonosti, koska en niitä seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Siinä ei ollut minkäänlaista itseironiaa.

"Tasoteoria on vain huhupuhetta! Naiset ei köyhistä miehistä vain tykkää koska he ovat luusereita!"

Tuo retoriikka nimenomaan todistaa tasoteorian niin oikeaksi kuin olla ja voi.

 

Hmmm... Naisen nuoruus ja kauneus ovat naisen tasokkuuden mittareita, näin luin tuolta aiemmin tasoteoreetikon kirjoittaneen. Nuori, kaunis nainen on siis erittäin korkealla tasolla, eikö niin? Entä jos hän olisi harjoittanut intiimiä kanssakäymistä kaupungin kaikkien miesten kanssa, käyttäisi kovia huumeita, hänellä olisi muutama lapsikin todisteena seikkailuistaan ja hän olisi vielä varsin ilkeä luonteeltaankin - taso edelleen kova? Kaikki miehet rankkaisivat hänet YTN:ksi?

Elleivät, miten tässä tasoteoria pätee?

Tässäkin ketjussa joku ihmetteli sitä, että miten erästä luonteeltaan paskamaista naista haluttiin niin kovasti, koska hän oli vain niin hyvännäköinen. Eli miehet ovat valmiita sietämään naiselta negatiivisia piirteitä, jos hän on erityisen viehättävä. Enkä sanoisi etteivätkö naisetkin katso miehen sikailua enemmän sormien läpi, jos hän on komea ja muidenkin haluama könsikäs. Toki tässäkin on yksilöllistä vaihtelua siinä, että mitkä tasot ovat itselle niitä tärkeitä ja missä suhteessa ne ovat asioihin, jotka eivät ole kunnossa siinä ihmisessä. Itse en käytä noita YTN ja ATN -nimikkeitä, koska mielestäni tasoissa on enemmän vivahteita. Pikemminkin näen sen koulutodistuksena, jossa on eri aineista eri arvosanoja, joita kumppaniehdokkaat sitten tarkastelevat henkilökohtaisilla preferensseillään. Pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös kokonaiskeskiarvo, joka määrää laajemmin ihmisen haluttavuutta kumppaniksi.

Miehillä siis voi olla valintakriteereissään yksilöllisiä vaihteluita, mutta kun nainen sanoo, että ei halua pitkää laatikkoleukaa vaan lyhyt hintelä rillipää on unelmien mies, niin palstaukkojen kuoro huutaa: ”VALEHTELET! SITÄ PAITSI SINUN YKSITTÄINEN KOKEMUKSESI EI MERKITSE MITÄÄN, VAIN MASSOJEN KESKIARVOILLA ON MERKITYSTÄ!!!!”

Miksi näin?