Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko kaikki nuoria maistereita joilla täydellinen suhde yms?
22.12.2013 |
Niin? Aina kun täällä puhutaan elämäntilanteista, niin suurin osa kehuu tälläistä: "Valmistuin yliopistosta 23v, siinä välissä pyöräytin pari lasta aviomiehelleni, jonka kanssa oltiin oltu jo 10-vuotta yhdessä. Sain heti vakityöpaikan toimitusjohtajana ja palkkani on huikea. Nyt olen 25v ja meillä on kaikki omakotitalot, mökit, koirat.. Asutaan Helsingin keskustassa omakotitalossa ja kaikki on niin ihanaa"
Oikeesti meneekö kaikilla noin hyvin, kun tuntuu, että 90% vastauksista on täsmälleen tuommoisia. Tuntuu, että olen ihan hylkiö kun en ole mikään maisteri ja työt on pelkkiä pätkiä, eikä tuo parisuhdekaan mikään unelma ole.
Kommentit (61)
Joo, olen. t. 43-vuotias.
Todellisuudessa: älä nyt ahdistu, tämä on netti ja ihmiset voivat nyt olla mitä haluavat täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin olen vanha maisteri ja mulla on tuore suhde. Ei ole lapsia täälläkään ja asun kerrostalossa Espoossa.
No ni, heti tuli vastauksia, jossa kaikki sanovat olevansa maistereita.
Mä olen ylipainoinen vaan peruskoulun käynyt työtön kotiäiti, melkein 30v. eikä päivääkään työkokemusta. Ihanat lapset ja täydellinen mies tosin löytyy. Kamala kaupungin vuokramurju missä asutaan Itä-Suomessa. rakastan silti mun elämää!
Mä en ole maisteri, kun opinnot jäi kesken. Asun kyllä Helsingin keskustassa kerrostalossa ja parisuhde on ristiriitainen. Vakityön sain vuosien pätkätöiden jälkeen ja palkka on hivenen keskivertoa alempi, mutta enpä paljon kulutakaan, kun ei lapsia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en ole maisteri, mutta 27-vuotias lisensiaatti, ja samanikäisen lisensiaattimieheni kanssa meillä on ihana lapsi, toinen tulossa, vakivirat ja ihana asunto. Asuntolainaa on helkkaristi, mutta kyllä sitä näillä palkoilla makseleekin.
Kyllä, olen kiitollinen joka päivästä.
No ei ihme, että täytyy ulkomailta asti tuoda lähihoitajia, kun kaikki suomalaisnaiset alkaa oleen jotain maistereita, jotka haluaa vaan toimitusjohtajan hommia :D
6: (y)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka paljon muuten suomessa on maistereita ylipäänsä? Täällä ne lienevät todellakin vahvasti edustettuina. Tuskin oikeasti kuitenkaan.
Minä olen oikeastikin maisteri, mutta parisuhteeni on erittäin huono ja lapseni ovat kurittomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei oikeesti maisterit, lisenssiaatit, tohtorit ja muut hienot, älkää vastailko :D Teistä on kuultu jo liikaa, kaikki pelkän peruskoulun käyneet ilmoittautukaa.
Minä olen oikeastikin maisteri, mutta parisuhteeni on erittäin huono ja lapseni ovat kurittomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen käynyt vain vuoden päivät kiertokoulua ja syön saappaita työkseni.
Juu juu, tottakaihan me ollaan maisterei. Etenkin ketju: http://www.vauva.fi/keskustelu/3903610/ketju/mt_ongelmainen_mies_tulee_popilasta_joululomalle_3_paivaksi_ei_kivaa
Paljasti sen totuuden, jota täällä yritetään parhaimman mukaan peitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Don't believe a word sanoi pulisonkimies jo vuosia sitten. Sama pätee näihin keskusteluihin.
No ei se maisterius mitään materiaalista hyvää takaa, moni maisteri tekee ihan pätkätöitä ja tuntee olonsa hylkiöksi niin kuin ap. Ehkä jopa katkeraksikin, koska on kuitenkin uhrannut elämästään vuosia panostamalla opiskeluun, jonka kehuttiin johtavan varmaan virkaan suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Ja niin ei sitten käynytkään.
Minäkin olen maisteri, vanha tosin. Mies on ihana.
Lapset ovat jo isoja. En asu Helsingissä, vaan muussa suurehkossa kaupungissa. Asun vuokralla.
No olen ihan oikeastikin maisteri, kolmekymppinen, kaksi lasta ja ihana aviomies, omistusasunto, kesämökki, pitkät hoitovapaat pidetty, mielenkiintoinen työ... Päällepäin näyttää varmaan hyvältä, mutta mulla on myös krooninen sairaus, joka hankaloittaa elämää, ja lisäksi olen sairastanut usemamman masennusjakson. Opiskelut venyivät ja vanuivat, valmistuin kymmenessä vuodessa keskinkertaisilla arvosanoina, vaikka lapsena lähipiiri piti suorastaan nerona. Olen kyllä onnellinen ja kiitollinen elämän hyvistä asioista, mutta ei tämä kaikki aina mitään ruusuilla tanssimista ole. Se vain riippuu ihan siitä, minkä puolen elämästä haluaa milloinkin tuoda esille.
Mikä ihmeen juttu on olla maisteri? Voi prkl! Perheessä molemmat olemme, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. En koskaan halua asiaa tuoda esille missään. Jos joku pelle insinööri tai ekonomi pullistelee oppiarvoillaan, yleensä esittäydyn maalaisena tai olen kunnalla töissä. Siinä on kiva myhäillä kun urpot pullistelevat valtavalla statuksellaan...
Ei ole kaikki hieonostija mallillaan. Kiva talo on (ja siitä vielä velkaa 150 000), kolme ihanaa lasta, mutta kaiken eteen on raadettu ja aivan tyhjästä alettu aikoinaan. Reilu 40 v mittarissa. En tiedä mitä teen kun lapset kasvavat täysi-ikäisiksi. Eikä taida tietää vaimokaan. Kiva puhamaa meillä tällä hetkellä on kuitenkin.
Mutta se maisterius ei kyllä tee mitään asiaa sen paremmaksi tai helpommaksi. Jos paiskit töitä sen 4-5 vuotta mitä maisteriksi opiskeleva tekee opintovelkaa, niin sulla on sievoinen summa säästössä jo valmiiksi. Ja toisaalta miksi pitäisi asioita verrata muutenkaan. Jollakin on status, hilloa ja upea puoliso ja kaikki se on tullut täysin ansioitta!
So what?
Mikä ihmeen juttu on olla maisteri? Voi prkl! Perheessä molemmat olemme, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. En koskaan halua asiaa tuoda esille missään. Jos joku pelle insinööri tai ekonomi pullistelee oppiarvoillaan, yleensä esittäydyn maalaisena tai olen kunnalla töissä. Siinä on kiva myhäillä kun urpot pullistelevat valtavalla statuksellaan...
Ei ole kaikki hieonostija mallillaan. Kiva talo on (ja siitä vielä velkaa 150 000), kolme ihanaa lasta, mutta kaiken eteen on raadettu ja aivan tyhjästä alettu aikoinaan. Reilu 40 v mittarissa. En tiedä mitä teen kun lapset kasvavat täysi-ikäisiksi. Eikä taida tietää vaimokaan. Kiva puhamaa meillä tällä hetkellä on kuitenkin.
Mutta se maisterius ei kyllä tee mitään asiaa sen paremmaksi tai helpommaksi. Jos paiskit töitä sen 4-5 vuotta mitä maisteriksi opiskeleva tekee opintovelkaa, niin sulla on sievoinen summa säästössä jo valmiiksi. Ja toisaalta miksi pitäisi asioita verrata muutenkaan. Jollakin on status, hilloa ja upea puoliso ja kaikki se on tullut täysin ansioitta!
So what?
Alue: Aihe vapaa
Mä olen vanha maisteri, jolla on täydellinen suhde. Mutta mulla ei ole lapsia ja mä asun Helsingin keskustassa kerrostalossa.