Mistä asiasta olet kaikkein ylpein elämässäsi?

Vierailija kirjoitti:

M35. Nykyinen työpaikka. ei tarvitse olla missään tekemisissä ihmisten kanssa. Parasta. Saa ihan itse tehdä työnsä ihan rauhassa. 

Kuulostaa unelmalta. Mitä teet työksesi?

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että olen jaksanut hoitaa sairasta vaimoani jo kaksikymmentä vuotta kotona.

Jos kuolisin nyt, toivoisin viimeisenä ajatuksena olevan, että sentään tein jonkin hyvän työn elämässäni.

Mikä sairaus on kyseessä?

Uskalsin hypätä pois oravanpyörästä. Elämä on paljon mukavampaa ja rennompaa.

Itsestäni. Oon kuitenkin ihan ookoo.

Olen ylpeä siitä, että olen aina menestynyt töissäni ja saanut helposti työtä.

Olen ylpeä kauniista silmistäni.

Olen ylpeä siitä, että pärjään aika hyvin yksin. En ole muista riippuvainen.

Siitä että olen ollut mieheni kanssa yhdessä 12v, meillä on ihanat lapset (anteeksi, tästä ei saanut olla ylpeä, kunhan mainitsen), kaunis koti ja rahaa siten että pystymme elämään ihan mukavaa elämää. Lisäksi minulla on ihania, fiksuja ystäviä, joista olen myös ylpeä!

Vierailija kirjoitti:

Uskalsin hypätä pois oravanpyörästä. Elämä on paljon mukavampaa ja rennompaa.

Mitä sitten teet ja millä rahoilla elät?

Että olen voinut olla jollekin niin luotettava ja hyvä ystävä, että hän on valinnut minut lapsensa kummiksi.

Jättipeniksestäni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskalsin hypätä pois oravanpyörästä. Elämä on paljon mukavampaa ja rennompaa.

Mitä sitten teet ja millä rahoilla elät?

Tuilla elämisestä tuskin kukaan voi olla ylpeä...

Vierailija kirjoitti:

Jättipeniksestäni

Ja minä tiukasta pill.sta...

Varmaan siitä, että olen vieläkin hengissä masennuksesta ym huolimatta.

Kitkerästä kiveshiestäni.

Olen ylpeä koska olen aina menestynyt koulussa oppimisvaikeuksista huolimatta.

Siitä, että olen monien vaikeuksien jälkeen hengissä ja järjissäni ja elämä on nyt mukavan tasaista. Siis että jaksoin aina yrittää, vaikka meni huonosti. Kannatti.

Vttu ku ois edes tiukka pillu josta olla ylpeä :(

T: ihminen joka ei mene oikeastaan koskaan mukavuusalueelta pois eli ei mitään mistä olla ylpeä

Että erosin huonosta liitosta vaikka se vaikeaa olikin.

Muutama ylpeyden aihe (niistä monista, heh): 

Olen yrittänyt olla ystävällinen tapaamilleni ihmisille, niin että en ainakaan tahallani pahoittaisi muiden mieltä.

Olin kymmenen vuoden välein kehonkoostumusmittauksessa, ja sanottiin että tulokset ovat viisitoista vuotta nuoremman ihmisen (kuin minä).

Olin nuorena aika nätti, monen muunkin kuin omasta mielestä.

Ylpeä  ehkä väärä sana. Mutta olen tyytyväinen, että saattohoidin läheisen ihmisen kunniakkaasti viimeiselle matkalle. Paljon oli esteitä, mutta hän itsekin kiitti minua -kiitos, kun huolehdit.... tämä siis täysin pyyteton teko, en saanut siitä mitään rahallista korvausta.

Olen aivan himskatin sitkeää ja sisukasta sorttia. En koskaan lakkaa nousemasta takaisin jaloilleni, vaikka saisin kuinka monta potkua, lyöntiä tai muuta iskua itseeni.