Milloin lapsenne oppi lukemaan? Asuinmaassani tuntuu,että lapsille halutaan opettaa lukemaan ja laskemaan todella nopeasti (3-4v). Onko normaalia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän kävelyn synonyymejä mahtaisi löytyä? Alkoi kiinnostaa. Itselle ei tule mieleen yhtään.

'Käppäily', 'köpöttely'? Vaikka nuo kuulostavat jonkinlaiselta savolaiselta venkoilulta , eivät tavallisen ihmisen normaalikävelyltä.

Harppominen, vaikka ei sekään normikävelyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on ihan normaalia ja niin sen kuuluisi olla Suomessakin. Lapsi oppii lukemaan aikaisin, kun siihen panostaa. On naurettavaa, että jotkut menevät kouluun seitsemänvuotiaina osaamatta vielä lukea!

Mitä hyötyä on oppia lukemaan 3-4v iässä?

Mitä hyötyä...

Lapsi voi itse lukea lastenkirjoja (koska kyllä me tiedämme, ettei teillä vanhemmilla ole aina siihen aikaa).

Lastenkirjoista lapsi oppii käyttämään uusia ja erilaisia sanoja, näin myös hänen aivonsa kehittyvät. Lapsen sanavarasto laajenee (suomessa lapsilla on nykyään ongelma, että heillä on todella pieni sanavarasto).

Kyky osata lukea tukee myös kykyä osata kirjoittaa.

Uusien asioiden opettelu on helpompaa.

...siis en ihan oikeasti ymmärrä, miten joku voi kysyä näin tyhmän kysymyksen?

Kummallista, etteivät lapset sitten pärjää yhtään sen paremmin vaikka PISA-testeissä noissa maissa, joissa harjoitellaan jo aikaisemmin lukemaan. Ei se näytä silloin olevan mikään oikotie onneen..

Kuten mitkä maat? Otatko huomioon kaikki maat, joissa opetellaan lukemaan ja laskemaan jo nuorina, vai otatko huomioon vain tyyliin yhden maan? 

Opetin vanhimmalle lapselle lukemisen alkeet hänen ollessa 4-vuotias. Tähän todella panostin. Syy oli se, että hänellä todettiin kielenkehityksen häiriö, ja tiedän terapian olevan tehokkaampaa niille lapsille, jotka osaavat hahmottaa sanoja kirjaimista. Toinen lapsi osasi lukea sanoja 4-v. synttäreillä ihan opettamatta. Olin riemuissani. Kuinka ollakaan, kouluiässä isommalla sujuu erittäin hyvin, nuoremmalle taitaa tulla lukihäiriö diagnoosi, vaikka vaikutti lapsena kielellisesti lahjakkaalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on ihan normaalia ja niin sen kuuluisi olla Suomessakin. Lapsi oppii lukemaan aikaisin, kun siihen panostaa. On naurettavaa, että jotkut menevät kouluun seitsemänvuotiaina osaamatta vielä lukea!

Ja MIHIN se lapsi tarvitsee lukutaitoa ennen kouluikää? Meillä lapsi oppi 6-vuotiaana lukemaan. Kirjaimet tunnisti jo 4-vuotiaana. Edelleen luetaan hänelle iltasatu. Tietysti laiskat vanhemmat varmaan toivovat, että lapsi oppii lukemaan nuorena niin ei tarvitse aikuisen lukea hänelle iltasatuja ja hän oppii viihdyttämään itseään mahdollisesti kirjojen parissa yksin niin aikuisen ei tarvitse viettää aikaa lapsensa kanssa.

Parempi se on, että lapi lukee kirjoja, kun vanhemmat tekevät jotain sen sijaan, että sen lapsen eteen työnnetään joku padi tai kännykkä, tai laitetaan miljoona eri lastenohjelmaa aina pyörmään telkkariin.

Kävellä

Käyskennellä

Köpötellä

Harppoa

Talsia

Tarpoa

Taivaltaa

Astella

Jolkuttaa

Lampsia

Laahustaa

Kipittää

Tepsuttaa

Sipsuttaa

Löntystää

Löntystellä

Saapastella

Samota

Kulkea

Taapertaa

Onhan noita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän kävelyn synonyymejä mahtaisi löytyä? Alkoi kiinnostaa. Itselle ei tule mieleen yhtään.

'Käppäily', 'köpöttely'? Vaikka nuo kuulostavat jonkinlaiselta savolaiselta venkoilulta , eivät tavallisen ihmisen normaalikävelyltä.

Harppominen, vaikka ei sekään normikävelyä.

Laahustaminen, löntystely, tömistely (joissain konteksteissa), tepastelu

Tosin nuokaan eivät ole normikävelyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. englanninkielisissä maissa aletaan opetella lukemista nuorempana ihan siksi, että lukutaito onpaljon vaikeampi taito saavuttaa  englanniksi kuin esim. suomeksi. Suomalaiset lapset tosiaan oppivat lukemaan koulussa syyslukukauden aikana, koska suomen kielessä on idioottivarma foneettinen kirjoitustapa. Se on maailmassa harvinaisuus.  Lisäksi suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen ja morfologia yksinkertaista. Esim. englannissa sanastoa on kymmenkertainen määrä eikä morfologiasta paljonkaan apua sanaston omaksumisessa.

Siksi ei ole mitenkään liioiteltua, että lapset alkavat opetella luku- ja kirjoitustaitoa muutaman vuoden suomalaisia nuorempina ja jatkavat sitä aktiivisesti koko kouluajan. Suomessahan kirjallisuutta opiskellaan todella vähän.

"suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen"

Mihin tämä perustuu? Suomihan on synonyymien ja sanoilla leikkimisen luvattu kieli. Vaikkapa sanalle "kävellä" keksii heti lukuisia vaihtoehtoja.

Ensimmäisen nettisanakirjan synonyymilista sanalle 'to walk'.

Synonyms for walk

ambulate,

foot (it),

hoof (it),

leg (it),

pad,

step,

traipse,

tread

Words Related to walk

parade,

promenade

march,

pace,

step out,

stride,

troop

power walk

hike,

peregrinate,

trek

amble,

mosey,

perambulate,

ramble,

saunter,

stroll,

wander

clump,

stomp,

stump,

tramp,

trample,

tromp

footslog,

plod,

trudge

gimp,

hobble,

limp

mince,

prance,

pussyfoot,

tiptoe

bounce,

sashay,

stalk,

strut,

swagger

falter,

lumber,

lurch,

pound,

scuff,

shamble,

shuffle,

stagger,

stumble,

toddle,

waddle

nip,

tap,

trip,

trot

No on kyllä noilla sanoilla parempiakin käännöksiä suomeen kuin kävellä, mm. vaeltaa, askeltaa, tallustaa, sipsuttaa jne.

Englannin kielessä on kyllä runsaasti sanoja, koska siihen on lainattu niin paljon muista kielistä. Englantia voikin hyvin kutsua kielisillisalaatiksi.

Se, onko kielltä helppo oppia, on kiinni myös opiskelijan muusta kielitaidosta ja äidinkielestä. Mainitsemasi ranskan kieli ja muutkin romaaniset kielet ovat yleisesti ottaen opiskelijalleen selvästi helpompia kuin suomi, sillä kieli on patsi sanoja, myös rakenteita, ja niissä suomi on rikas.

Kielet kuvaavat ihmismieltä, joka on samanlainen kaikkialla. Helppo osa kielessä kompensoituu aina vaikealla osalla toisaalla ja päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Kävellä

Käyskennellä

Köpötellä

Harppoa

Talsia

Tarpoa

Taivaltaa

Astella

Jolkuttaa

Lampsia

Laahustaa

Kipittää

Tepsuttaa

Sipsuttaa

Löntystää

Löntystellä

Saapastella

Samota

Kulkea

Taapertaa

Onhan noita.

Eihän nämäkään tavallista kävelemistä tarkoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. englanninkielisissä maissa aletaan opetella lukemista nuorempana ihan siksi, että lukutaito onpaljon vaikeampi taito saavuttaa  englanniksi kuin esim. suomeksi. Suomalaiset lapset tosiaan oppivat lukemaan koulussa syyslukukauden aikana, koska suomen kielessä on idioottivarma foneettinen kirjoitustapa. Se on maailmassa harvinaisuus.  Lisäksi suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen ja morfologia yksinkertaista. Esim. englannissa sanastoa on kymmenkertainen määrä eikä morfologiasta paljonkaan apua sanaston omaksumisessa.

Siksi ei ole mitenkään liioiteltua, että lapset alkavat opetella luku- ja kirjoitustaitoa muutaman vuoden suomalaisia nuorempina ja jatkavat sitä aktiivisesti koko kouluajan. Suomessahan kirjallisuutta opiskellaan todella vähän.

"suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen"

Mihin tämä perustuu? Suomihan on synonyymien ja sanoilla leikkimisen luvattu kieli. Vaikkapa sanalle "kävellä" keksii heti lukuisia vaihtoehtoja.

Ensimmäisen nettisanakirjan synonyymilista sanalle 'to walk'.

Synonyms for walk

ambulate,

foot (it),

hoof (it),

leg (it),

pad,

step,

traipse,

tread

Words Related to walk

parade,

promenade

march,

pace,

step out,

stride,

troop

power walk

hike,

peregrinate,

trek

amble,

mosey,

perambulate,

ramble,

saunter,

stroll,

wander

clump,

stomp,

stump,

tramp,

trample,

tromp

footslog,

plod,

trudge

gimp,

hobble,

limp

mince,

prance,

pussyfoot,

tiptoe

bounce,

sashay,

stalk,

strut,

swagger

falter,

lumber,

lurch,

pound,

scuff,

shamble,

shuffle,

stagger,

stumble,

toddle,

waddle

nip,

tap,

trip,

trot

No on kyllä noilla sanoilla parempiakin käännöksiä suomeen kuin kävellä, mm. vaeltaa, askeltaa, tallustaa, sipsuttaa jne.

Englannin kielessä on kyllä runsaasti sanoja, koska siihen on lainattu niin paljon muista kielistä. Englantia voikin hyvin kutsua kielisillisalaatiksi.

Se, onko kielltä helppo oppia, on kiinni myös opiskelijan muusta kielitaidosta ja äidinkielestä. Mainitsemasi ranskan kieli ja muutkin romaaniset kielet ovat yleisesti ottaen opiskelijalleen selvästi helpompia kuin suomi, sillä kieli on patsi sanoja, myös rakenteita, ja niissä suomi on rikas.

Kielet kuvaavat ihmismieltä, joka on samanlainen kaikkialla. Helppo osa kielessä kompensoituu aina vaikealla osalla toisaalla ja päinvastoin.

Suomen kieli on myos hyvaa vauhtia muuttumassa varsinaiseksi salaatiksi niin paljon on tullut englannista vaikutteita ruotsin lisaksi.

Osasi lukea sanoja 4-5 vuotiaana ja noin 6 vuotiaana lauseita ihan sujuvasti. Ekaluokalta eteenpäin koulussa oppi parempaa lukutaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävellä

Käyskennellä

Köpötellä

Harppoa

Talsia

Tarpoa

Taivaltaa

Astella

Jolkuttaa

Lampsia

Laahustaa

Kipittää

Tepsuttaa

Sipsuttaa

Löntystää

Löntystellä

Saapastella

Samota

Kulkea

Taapertaa

Onhan noita.

Eihän nämäkään tavallista kävelemistä tarkoita.

Ei tarkoita nuo englannin kielen sanatkaan.

Suomen kieltä pidetään kyllä vaikeana kielenä kaikkine sijamuotoineen. Lisäksi nykysuomen sanastossa on yli 200 000 sanaa, joten väite vähäisestä sanamäärästä on pötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. englanninkielisissä maissa aletaan opetella lukemista nuorempana ihan siksi, että lukutaito onpaljon vaikeampi taito saavuttaa  englanniksi kuin esim. suomeksi. Suomalaiset lapset tosiaan oppivat lukemaan koulussa syyslukukauden aikana, koska suomen kielessä on idioottivarma foneettinen kirjoitustapa. Se on maailmassa harvinaisuus.  Lisäksi suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen ja morfologia yksinkertaista. Esim. englannissa sanastoa on kymmenkertainen määrä eikä morfologiasta paljonkaan apua sanaston omaksumisessa.

Siksi ei ole mitenkään liioiteltua, että lapset alkavat opetella luku- ja kirjoitustaitoa muutaman vuoden suomalaisia nuorempina ja jatkavat sitä aktiivisesti koko kouluajan. Suomessahan kirjallisuutta opiskellaan todella vähän.

"suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen"

Mihin tämä perustuu? Suomihan on synonyymien ja sanoilla leikkimisen luvattu kieli. Vaikkapa sanalle "kävellä" keksii heti lukuisia vaihtoehtoja.

Nykysuomen sanakirjassa on vajaat 18 000 perussanaa. Jos yleiskielen sanastosta poistetaan nuoret vierasperäiset sanat, jäljelle jää noin 6 000 omaperäistä perussanaa.

Nykysuomen kielessä on 210 000 sanaa. Vähänkö?

Nuorempi 3,5-vuotiaana, isompi 6-vuotiaana. Itse olen oppinut neljävuotiaana. Lapset meillä oppivat itsestään, mutta minua on opetettu, kun olen itse halunnut. Nuorempi ei ole nero, eikä ollut lapsinerokaan, mutta kielellisesti lahjakas on. Meillä vain luettiin paljon ja hän oli tarkkaavainen. 

Tyttöni oppi viimeisien joukossa lukemaan ja kirjoittamaan koulussa. Yläluokilla sai diplomin "lahjakkaan kirjoittajan".

Vierailija kirjoitti:

Mikä helvetin "lapset pitäisi saada olla lapsia"? Kyllä lapsien kuuluu osata lukea ja kirjoittaa, miten tämä on jotenkin pois siitä, että he ovat ja pysyvät vielä pitkään lapsina?

Mielestäni mitä aikaisemmin alkaa opettamaan lapselle, sitä parempi lapselle ja hänen tulevaisuudelle. Tulevaisuudessa opiskelupaikoista tulee olemaan yhä suurempi kilpailu ja siellä menestyvät vaan ne, jotka ovat hyviä. Miksi et haluaisi siis aloittaa jo varhaisessa vaiheessa lapsen opettamisen, jotta lapsen on helppo pysyä koulussa mukana eikä jää jälkeen tai on jotain keskiverto-oppilas tasoa.

Olin ehkä lapsena samaa mieltä kanssasi. Nyt kuusikymppisenä ajattelen toisin. Lapsilla ei tarvitse olla kiire aikuisten maailmaan. Aikuisten maailma on kuitenkin nykyään melkoinen oravanpyörä. Miksei ihminen saisi viettää stressitöntä lapsuutta ilman suorituspaineita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä helvetin "lapset pitäisi saada olla lapsia"? Kyllä lapsien kuuluu osata lukea ja kirjoittaa, miten tämä on jotenkin pois siitä, että he ovat ja pysyvät vielä pitkään lapsina?

Mielestäni mitä aikaisemmin alkaa opettamaan lapselle, sitä parempi lapselle ja hänen tulevaisuudelle. Tulevaisuudessa opiskelupaikoista tulee olemaan yhä suurempi kilpailu ja siellä menestyvät vaan ne, jotka ovat hyviä. Miksi et haluaisi siis aloittaa jo varhaisessa vaiheessa lapsen opettamisen, jotta lapsen on helppo pysyä koulussa mukana eikä jää jälkeen tai on jotain keskiverto-oppilas tasoa.

Olin ehkä lapsena samaa mieltä kanssasi. Nyt kuusikymppisenä ajattelen toisin. Lapsilla ei tarvitse olla kiire aikuisten maailmaan. Aikuisten maailma on kuitenkin nykyään melkoinen oravanpyörä. Miksei ihminen saisi viettää stressitöntä lapsuutta ilman suorituspaineita?

Millä tavalla lukutaito aiheittaa muka stressiä? Päinvastoin, lapsi on luontaisesti opinhaluinen ja haluaa oppia uusia asioita. Ei se lapsuus lukutaitoon pääty.

Tavallisen tallaajan mielestä 3 vuotiaan ei todellakaan tarvitse vielä osata lukea.

Hän juuri oppinut käyttämään ja sanomaan ja näkemään miten sanat toimivat ja vaikuttavat elämään.

Kirjat ovat tärkeitä kaiken ikäisille lapsille. Ja niiden lukeminen lapsille, jotka eivät vielä osaa lukea, kehittäää todellakin ajattelemista ja ennenkaikkea luovuutta mielikuvituksen kautta.

Ja totta on, että lapsen on saatava olla pelkästään vain lapsi johonkin ikään saakka.

Kehittyä perheessä ja päivähoidossa ja imeä sieltä vaikutteita ja samaistumisten kohteita.

Mutta tuollainen 5 vuotias alkaa olla jo lukemisen opetteluun kypsä.

Ja kyllä, kyllä normaalit terveet lapset ehtivät lukemaan aivan hyvin vasta peruskoulu ekaluokalla.

Ensisijaista on, että lasta ohjataan huomaattomasti kirjojen ja lukemisen pariin.

Eikä siinä yhtään ole pahitteeksi mitkään digitaalisetkaan välineet. jo lasten peileissä lasta alkaa kiinnostaa, mitä eri hahmot sanovat ja oppivat jo sen kautta sanoja.

- kolmen lapsen äiti -  olemme ahkeria kirjaston käyttäjiä koko perhe.

Vierailija kirjoitti:

Tavallisen tallaajan mielestä 3 vuotiaan ei todellakaan tarvitse vielä osata lukea.

Hän juuri oppinut käyttämään ja sanomaan ja näkemään miten sanat toimivat ja vaikuttavat elämään.

Kirjat ovat tärkeitä kaiken ikäisille lapsille. Ja niiden lukeminen lapsille, jotka eivät vielä osaa lukea, kehittäää todellakin ajattelemista ja ennenkaikkea luovuutta mielikuvituksen kautta.

Ja totta on, että lapsen on saatava olla pelkästään vain lapsi johonkin ikään saakka.

Kehittyä perheessä ja päivähoidossa ja imeä sieltä vaikutteita ja samaistumisten kohteita.

Mutta tuollainen 5 vuotias alkaa olla jo lukemisen opetteluun kypsä.

Ja kyllä, kyllä normaalit terveet lapset ehtivät lukemaan aivan hyvin vasta peruskoulu ekaluokalla.

Ensisijaista on, että lasta ohjataan huomaattomasti kirjojen ja lukemisen pariin.

Eikä siinä yhtään ole pahitteeksi mitkään digitaalisetkaan välineet. jo lasten peileissä lasta alkaa kiinnostaa, mitä eri hahmot sanovat ja oppivat jo sen kautta sanoja.

- kolmen lapsen äiti -  olemme ahkeria kirjaston käyttäjiä koko perhe.

Miksi luulet, ettei lukeva lapsi ole enää lapsi? Avaatko vähän tuota kummallista kuvitelmaasi?

Oppi nelivuotiaana ( kuten myös minä olin oppinut). Kumpikin samalla tavalla. Molemmille oli luettu paljon ja oppi ulkoa kirjat, minkä vuoksi hahmottamaan sanat

Samaa menetelmää lukemaan opettamisessakin käytetään, vaikka meitä ei opetettukaan.

Kuitenkin nelivuotiaana on tutkitusti herkkyyskaus lukemana oppimiselle. Montessoripedagogiikassa tuota menetelmää paljon käsittääkseni käytetäänkin.