Uskotteko että on sellaista rakkautta kuin romanttisissa elokuvissa?
Sellaista että molemmat on ihan hullun rakastuneita toisiinsa ja se kestää kaiken? Ja että miehet oikeasti on sellaisia kuin leffoissa. Itse olen vähätellyt tuota, ajatellut että se on vain romanttista hömpötystä eikä sellaista pidä jäädä odottelemaan. Vasta nyt nelikymppisenä ymmärrän että se onkin ihan todellista, eikä mihinkään muuhun olisi ikinä pitänyt tyytyä. Sellaisia miehiä ihan oikeasti on. Kaikki ei olekaan niitä ei puhu eikä pussaa -tyyppejä, joilla kaverit menee kaiken edelle ja nainen on jotain tiskikoneen ja jääkaapin välistä. Näen tuollaista rakkautta ympärilläni nyt ja vasta nyt ymmärrän että voisin itsekin kokea sen.
Kommentit (243)
Omassa tuttavapiirissäni ne tosi rakastuneet parit ovat olleet myös tosi ongelmaisia. Juuri päättyi ystävieni 20 vuoden suhde. Se oli suurimmalle osalle järkytys, koska hehän olivat olleet niin onnellisia. Ja olivathan he toisaalta olleetkin, mutta kun se ei ollut koko totuus, vaan suhteeseen sisältyi myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissäni ne tosi rakastuneet parit ovat olleet myös tosi ongelmaisia. Juuri päättyi ystävieni 20 vuoden suhde. Se oli suurimmalle osalle järkytys, koska hehän olivat olleet niin onnellisia. Ja olivathan he toisaalta olleetkin, mutta kun se ei ollut koko totuus, vaan suhteeseen sisältyi myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa.
Silloinhan se ei ollut sellaista "elokuvarakkautta". Ei ulkopuolinen voi koskaan tietää mitä kulissien takana on, vain pariskunta itse tietää millaista heidän rakkautensa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissäni ne tosi rakastuneet parit ovat olleet myös tosi ongelmaisia. Juuri päättyi ystävieni 20 vuoden suhde. Se oli suurimmalle osalle järkytys, koska hehän olivat olleet niin onnellisia. Ja olivathan he toisaalta olleetkin, mutta kun se ei ollut koko totuus, vaan suhteeseen sisältyi myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa.
Silloinhan se ei ollut sellaista "elokuvarakkautta". Ei ulkopuolinen voi koskaan tietää mitä kulissien takana on, vain pariskunta itse tietää millaista heidän rakkautensa on.
Tarkennan nyt, että minä tiesin kyllä tästä toisestakin puolesta. Parisuhteen osapuolet kyllä kokivat myös rakkauden olevan suurta rakkautta, mutta sillä oli tämä kääntöpuoli. Eikä tämä ole ainoa tapaus, josta se kääntöpuoli löytyy.
Missä romanttisessa elokuvassa on köyhä mies naisen rakkauden kohteena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissäni ne tosi rakastuneet parit ovat olleet myös tosi ongelmaisia. Juuri päättyi ystävieni 20 vuoden suhde. Se oli suurimmalle osalle järkytys, koska hehän olivat olleet niin onnellisia. Ja olivathan he toisaalta olleetkin, mutta kun se ei ollut koko totuus, vaan suhteeseen sisältyi myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa.
Silloinhan se ei ollut sellaista "elokuvarakkautta". Ei ulkopuolinen voi koskaan tietää mitä kulissien takana on, vain pariskunta itse tietää millaista heidän rakkautensa on.
Elokuvarakkaudessa kuvataan yleensä tutustuminen, kuherruskuukausi, joku yksi riita ja kuherruskuukausi jatkuu. Suhteen alusta ei päästä pitemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Missä romanttisessa elokuvassa on köyhä mies naisen rakkauden kohteena?
Aika monessa. Esim. Robin Hoodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissäni ne tosi rakastuneet parit ovat olleet myös tosi ongelmaisia. Juuri päättyi ystävieni 20 vuoden suhde. Se oli suurimmalle osalle järkytys, koska hehän olivat olleet niin onnellisia. Ja olivathan he toisaalta olleetkin, mutta kun se ei ollut koko totuus, vaan suhteeseen sisältyi myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa.
Silloinhan se ei ollut sellaista "elokuvarakkautta". Ei ulkopuolinen voi koskaan tietää mitä kulissien takana on, vain pariskunta itse tietää millaista heidän rakkautensa on.
Elokuvarakkaudessa kuvataan yleensä tutustuminen, kuherruskuukausi, joku yksi riita ja kuherruskuukausi jatkuu. Suhteen alusta ei päästä pitemmälle.
Esim. Highlanderissa mennään ihan naisen vanhuuteen asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä romanttisessa elokuvassa on köyhä mies naisen rakkauden kohteena?
Aika monessa. Esim. Robin Hoodissa.
Robin hoodhan oli rikas kun varasti. Mutta vaan niin jalo luonteeltaan, että antoi köyhille.
En usko. Kukaan ei jaksa ylläpitää elokuvien kaltaista rakkautta päivästä ja vuodesta toiseen. Ihmiset eivät myöskään pysy muuttumattomina, vaan se, mihin toisessa rakastui, saattaa ajan myötä kadota toisesta. Rakkaus onkin aika paljon joustavuutta ja kykyä sietää ärsytystä, toisen huonoja puolia ja ehkä vähän sellaista naiivia rakkauden huumaa.
Olen itse ollut yhdessä 18 vuotta mieheni kanssa. Rakastan häntä valtavan paljon ja tiedän hänen rakastavan minua. Mutta ei tämä mistään elokuvasta ole. On päiviä, että toisen näkeminen ärsyttää hirveästi, välillä näkeminen on päivän paras hetki. Suurimmaksi osaksi ajasta ei oikein tunnu miltään. Olemme kuitenkin tainneet joka päivä sanoa "rakastan sinua" viimeiset 18 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Missä romanttisessa elokuvassa on köyhä mies naisen rakkauden kohteena?
On niitä. Itse katson tosi vähän romanttisia elokuvia, joten en ole tämän genren asiantuntija, mutta silti itsellenikin tulee niitä mieleen. Titanic vaikka yksi tunnettu elokuva. Nothing Hill -elokuvassa rikas ja kuuluisa nainen rakastui tavikseen. Mutta sitten romanttisten elokuvien ulkopuolelta, myös esim. laatuelokuva Point-Neufin rakastavaiset on esimerkki elokuvasta, jossa rikas nainen rakastuu köyhään mieheen.
Kyllä uskon. Olen nähnyt ja kokenut myös itse. Joskus kaksi toisilleen sopivaa, valmiiksi onnellista ja tasapainoista kohtaa, en edes pidä sitä mitenkään todella harvinaisena.
Tietenkin oon aina ajatellut, että sellainen on ainoaa, oikeaa rakkautta. Itse en ole sitä molemminpuolisena kokenut, eli ajatus perustuu omiin tunteisiini. Itse olen rakastanut ihan hulluna monia, joihin olen siis ollut myös ihastunut. He eivät vain ole olleet minusta kiinnostuneita. Mutta en tajua, miksi joku menisi vähemmistä tunteista naimisiin?
Ja sitten mitä tulee rakkauden säilymiseen, uskon, että riippuu ihmisten henkisestä tasapainoisuudesta ja hiukan onnestakin. Mutta siis on totta kai mahdollista. Miksi ihmeessä elämän kuuluisi jotenkin olla tappelua ja vihaamista? Tai itsekeskeisyyttä ja umpimielisyyttä? Ei tokikaan.
Uskon, mutta en siihen, että se kestää koko loppuelämän. Muuttuu kaverilliseksi rakkaudeksi ilman varsinaista intohimoa. Uskon että luonnollisin rakkauden muoto ihmiselle on sarjapariutuminen.
Tottakai voi.
Kun katsoin ensi kerran Rakastunut Shakespeare elokuvan, olin otettu, se oli kuin suoraan omasta elämästäni. Elokuvahan kuvasi vaihetta, jossa kaksi ihmistä rakastuu ja hullaantuu.
Tämä vaihe ei tietysti jatku loputtomiin, joten sen jälkeen suhde joko syvenee ja kehittyy tai lopahtaa mahdottomuuteensa. Olen ollut osallisena useamman kerran, yksi kerta johti rakkauteen, kuolemaan saakka.
M66
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä romanttisessa elokuvassa on köyhä mies naisen rakkauden kohteena?
Aika monessa. Esim. Robin Hoodissa.
Robin hoodhan oli rikas kun varasti. Mutta vaan niin jalo luonteeltaan, että antoi köyhille.
Robin Hood oli asunnoton
Vierailija kirjoitti:
Uskon, mutta en siihen, että se kestää koko loppuelämän. Muuttuu kaverilliseksi rakkaudeksi ilman varsinaista intohimoa. Uskon että luonnollisin rakkauden muoto ihmiselle on sarjapariutuminen.
mitä on sarjapariutuminen?
Uskon mutta ajattelen, että se on harvinaista. Olen ollut suhteessa, jossa rakastettiin täysillä molemmin puolin mutta se ei kestänyt, koska ne muutkin tunteet oli sitten niin voimakkaita, että pidemmän päälle suhde oli kuluttavaa riitoineen ja mustasukkaisuuden vuoksi. Osasyy oli varmaan sekin, että oltiin nuoria ja kokemattomia.
Vierailija kirjoitti:
Missä romanttisessa elokuvassa on köyhä mies naisen rakkauden kohteena?
Mitään elokuvaa ei kyllä tule mieleen. Titanic-elokuvakin oli yksi maailman menestyneimmistä elokuvista, mutta sekin kertoi vaan sen laivan uppoamisesta.
Mä uskon, että sellaista rakkautta on.
Itselläni on todella hyvä parisuhde enkä enää tässä elämäntilanteessa sen enempää edes haaveile mistään muusta. Ulkopuolisille näyttäydymme täydellisenä parina ja sitä jossain määrin olemmekin.