Nainen! Haittaisiko sinua jos mies kertoisi tapailuvaiheessa että olet ns. kakkosvaihtoehto, kun mies ei ole saanut sitä suurta ihastustaan?

Mies on tehnyt ihastuksestaan pelkän pinnan perusteella oman ihannenaisensa, joten todennäköisesti tämä ihastus ei oikeassa elämässä itsekään yllä siihen, mitä mies on hänestä kuvitellut. Tuollaiset on teini-iän juttuja ja niistä pitäisi päästä aikuisena yli. Itse jättäisin noin lapsellisen miehen välistä ja toivottaisin hänelle onnea haavejahtiin.

Onpas ahdistavaa kuvitella että joku olisi niin epätoivoisesti ihastunut, että sanoisi seurustelukumppaneilleen näiden olevan kakkosvaihtoehtoja senkin jälkeen kun olet sanonut kiitos, mutta ei kiitos. Luulisit että olet tehnyt selväksi ettei nappaa ja siirryt itse eteenpäin ihan muihin asioihin elämässäsi, mutta puolituttu mies olisi vaan pinnallisesti sinussa kiinni ja ajattelisi että jos vaikka joskus ihastutkin.

Suhtaudun hyvin rationaalisesti parisuhteisiin ja rakkauteen. Minulla ei ole mitään harhakäsitystä siitä, että olisin mieheni unelmien nainen, että hän ei koskaan haaveilisi toisesta tai muunlaisesta ihmisestä. Sivistyneellä ihmisellä ne ovat ohimeneviä asioita, niihin ei jäädä kiinni. Jos jää, on miehen ehkä aika jonakin aamuna valita elämä ilman minua. 

En usko mihinkään yksittäiseen rakkauteen. Lähtökohtaisesti ajattelen, että en ole miehelleni ykkösnainen. Varmasti maailmalla on ainakin tusina miehiä, joita mies rakastaisi vähintään yhtä paljon kuin minua ja osa heistä voisi jopa soveltua hänelle paremmin. Samoin on tietysti minun kohdalla. Jonakin hetkenä tuollainen mies voi kävellä minua vastaan, ja  silti valitsisin mieheni. Meillä on jo yhteinen perhe, historia ja jopa piintynyt tapa olla yhdessä. Kyse ei ole pelkästään rakkaudesta. Parisuhde on niin paljon muutakin. 

Ja kyllä, rakastan ehdottomasti miestäni. Mutta olisin todella naiivi, jos kieltäisin parisuhteen sosiaaliset, taloudelliset ja muut rakenteelliset ulottuvuudet. 

Näitä kommentteja kun lukee niin tulee mieleen että mitenkähän ainoastaan viime vuoden ja tämän vuoden BB:tä seuranneet olis selvinneet niistä aiemmista kausista. Varmaan olisi muutamalta katkennut verisuoni päästä vihoissaan. Ella on tylsimys verrattuna niihin läyhäreihin.

Vierailija kirjoitti:

Onpas ahdistavaa kuvitella että joku olisi niin epätoivoisesti ihastunut, että sanoisi seurustelukumppaneilleen näiden olevan kakkosvaihtoehtoja senkin jälkeen kun olet sanonut kiitos, mutta ei kiitos. Luulisit että olet tehnyt selväksi ettei nappaa ja siirryt itse eteenpäin ihan muihin asioihin elämässäsi, mutta puolituttu mies olisi vaan pinnallisesti sinussa kiinni ja ajattelisi että jos vaikka joskus ihastutkin.

Mitä mies kuvittelee että tuollaisessa tilanteessa tulee edes tapahtumaan? Se ykkösnainen tekee ihan omiaan, ja yksi päivä aamulla kaupassa ollessaan tuntee rakkauden nytkähdyksen ja henkäisee "se Antti kahden vuoden takaa tilastomatikan kurssilta!" ja lähtee läpimärkänä etsimään tätä Anttia facebookista jotta voisi tunnustaa tälle palavat tunteensa? :D

En päätyisi ikinä tuollaiseen tilanteeseen. Ihmisiä ei voi pistää minkään tason mukaan paremmuusjärjestykseen. Mielenkiinto, vetovoima ja suhde alkaa kasvaa juttelemalla ja tutustumalla toiseen, ja tässä voi kestää yli vuosikin. Tämä teidän ajattelutapa ykkösistä ja kakkosista ym. on hyvin marginaalinen ja on aikamoista itsepetosta kuvitella että kaikki muut toimivat samojen vaikutteiden mukaan.

Minä valitsen seurani sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Parisuhde perustuu minulla siihen, että meillä on yhteinen unelma ja elämäntapa, halu kavaa samaan suuntaan ja pilkettä silmäkulmassa molemmilla. En ole ikinä viehättynyt niistä miehistä, jotka vastaavat kuvitelmaasi kaikkien tavoittelemasta alfasta (pitkä, tumma, lihaksikas, korkea koulutu, hyväpalkkaisessa johtoasemassa, flirtti luonne), vaikka näitäkin on pyörinyt ympärillä yrittämässä.

Parisuhde ei ole mikään itsestäänselvyys mikä pitää olla, ja sitten vaikka tyydytään kunhan i olla yksin. Vaan pointti on se että jos osaat olla avoin ja tutustua ihmisiin, voi olla että tapaat ihmisen jolla on samoja unelmia ja intohimoa sinun elämäntapaasi kohtaan.

Tasoteorian mukainen parisuhdeajattelu perustuu tähän länsimaiseen suoritusyhteiskunnan mukaiseen elämäntapaan missä pyritään kaikilla valinnoilla parantamaan omaa statusta ja kulisseja, kun nämä katsotaan meriiteiksi. Osa "kilttimiehistä" masentuu ja syjäytyy siksi että he ymmärtävät etteivät voi koskaan olla huipulla, ja näkevät sen ainoana asiana mikä merkitsee. Lopulta katkeroidutaan ja lähdetään mukaan näihin miehet ilman naisia -liikkeisiin. Ja kasvatetaan vaan vihaa kaikkea kohtaan. Tämä on kovaa peliä, enkä ikinä itse haluaisi olla osa tuota oravanpyörää. Onneksi tuo elämänasenne, arvomaailma ja ajattelutapa käy yleensä ilmi jo muutaman minuutin keskustelun jälkeen. Sääli vaan niitä, jotka eivät ymmärrä että oman elämäntavan voi myös valita. Ei ole pakko ajatella elämää uraputkena ja yrittää kiipiä tasoja ylöspäin. Voi myös tehdä sitä mikä tuottaa itselle onnellisuutta.

En voisi tapailla miestä, joka olisi niin s44tanan tyhmä, että möläyttäisi tuollaista ääneen. Tosin ei kai NORMAALIT miehet mitään noin idioottimaista ääneen sanoisikaan, äsburgerit kyllä.

Minä naiivina menin tuollaiseen suhteeseen. Tämä ykkösnainen oli miehen ex. Lopulta tiesin tästä exästä enemmän kuin itse miehestä, kun mies veti exänsä pikkujuttuihinkin mukaan (tyyliä "tehtiin exän kanssa kerran hyvää nakkikastiketta, voitaisiin kokata sitä"). En enää hairahda tuollaisiin miehiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että ainakin 80% parisuhteessa olevista suomalaisnaisista ovat tai ovat olleet maksimissaan kolmosvaihtoehtoja.

Entä miehistä? Vai meneekö se niin, että naiset ottavat kenetkä haluavat ja miehet kenetkä saavat?

Naiset valitsevat kenet haluavat, miehet tyytyvät kenet saavat. Niin se menee 

m

Ei ihan noin yksinkertaista. Naiset haluavat miehen siitä 10% alfapopulaatiosta. Vaikka alfa voi pyörittää verrattaen isoa haaremia, ei silti riitä alfaa kaikille ja siksi iso osa naisia joutuu tyytymään betaan. Tosin vain siksi aikaa, että lapset on tehty ja kasvaneet vähän isommiksi.

Mielenkiintoista. Naisia tykätään aina syyttää tuomitsevasti tuosta että tyytyvät betoihin lastentekokumppaneina ja sitten eroavat ja lähtevät alfan perään jos mahdollista. Miehen tekemänä se on vissiin sitten ihan ok.

Hä?! Kiitelläkö pitäisi tästä naisten hyväksikäyttävästä pariutumisstrategiasta?

Feministinen kaikki naiset ovat ihania-ideologia on jo niin pitkällä, että tämä pitää vain hyväksyä osana "mulla on oikeus" ei vaan minun suorastaan pakko erota! Se kuuluu modernin naisen elämänvaiheisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei varmaan haittais höhö..kuka va jakki näitä "nainen!" aloituksia tehtailee ja miksi vastaatte näihin täysin typeriin lässytyksiin? 

Palstaukkoja on kiva kiusata.

Koulukiusaaja mentaliteetti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti nämä ketjun kirjoittelijat sitten sitä mieltä että mies, joka on jäänyt ilman sitä elämänsä rakkautta on lopuksi ikäänsä yksineläjäksi tuomittu. Ei siis kannata antaa mahdollisuutta miehelle rakastua uudelleen? 

Minä olen sitä mieltä, että jos mies (tai nainen) edelleen pitää vanhaa ihastustaan itselleen parhaana ja sydämensä valittuna, ja on hänessä rakkauden siteillä kiinni, niin kaikille osapuolille parempi olisi, ettei hän tapailisi ketään muuta. Mutta jos hän kykenee käsittelemään tunteensa, ja on aidosti ja rehellisesti avoin uudelle rakkaudelle, ns. sydän vapaana, silloin hän voi löytää uuden suuren rakkauden.

Mulla on vähän tällainen tilanne. Rakastuin, vaikka olin yhä aiemmassa kumppanissa henkisesti kiinni. Ero oli mulle traumaattinen ja ensimmäisiä koskaan, ja olin aivan palasina pitkään. Tämä uusi tuli elämään liian aikaisin mutta ei haluttu päästää toisiamme menemään. Yritän tehdä hänestä sitä ns ykkösvaihtoehtoa kovasti ja päästä irti menneestä, mutta se on hirveän vaikeaa kun on ollut koko aikuisiän yhden ihmisen kanssa.

Uusi kumppani ymmärtää tilanteeni hyvin, onneksi. Tuskin sellaisia on paljon jotka jaksaisivat olla näin keskeneräisen ihmisen kanssa suhteessa. Mutta jos olisin odottanut mitään suhteiden aloittamista siihen kun olen täysin yli, en esimerkiksi ehtisi koskaan hankkia lapsia. Noissa asioissa voi joillakin mennä hirveän monta vuotta ennen kuin on taas tarpeeksi ehjä.

Eikö tämä nyt ole täysin eri tilanne jo sen kannalta, että sinä et käsittääkseni haaveile paluusta exän kanssa yhteen? Tai ole sanonut kumppanillesi heti alussa, että heti jos exältä tulee vihreää valoa taas, niin uusi lentää kuin leppäkeihäs, vailla mitään arvoa?

Koska sehän puolestaan oli ap:n viesti.

Ja olennainen ero on myös siinä, että aloittaja ei ole ollut minkäänlaisessa suhteessa tämän "ykkösvaihtoehdon" kanssa, ei päässyt edes tutustumisasteelle. Aloittaja ei siis ole koskaan ollut eikä suurella todennäköisyydellä myöskään tule koskaan olemaan ykköselle mikään vaihtoehto. Eksä ei ole vastaavalla tavalla epärealistinen, sillä hän on ainakin joskus hyväksynyt kanssaan suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

No mikäs siinä, olettaisin että ap:n ykkösvaithoehto on hyvin pinnallinen tuttavuus, jos sitäkään. Minuun on ihastuttu aivan päätä pahkaa vaikka kyseinen henkilö ei minua tuntenutkaan, se oli todella ahdistavaa. Moni mies ei katso pintaa syvemmälle, itse en voisi kuvitellakaan että ihminen jota en edes tunne olisi ykkösvaihtoehto vaikka olisi kuinka kaunis/komea.

Jos mies on vaikka seurustellut ykkösvaitoehdon kanssa ja ero on tullut, ajattelisin ettei mies ole kypsä seuraavaan suhteeseen ja asia olisi tuon kommentin jälkeen taputeltu. Palataan ehkä asiaan kun mies on nuollut haavojaan.

Mut hei, jokainen tyylillään, itse asiassa on ihan hyvä juttu että mies jo alkuvaiheessa kertoisi ettei kummankaan aikaa mene turhaan hukkaan.

Minullakin vastaavaa kokemusta noista tuntemattomista ihastujista ja kyllä, aivan hemmetin ahdistavaa. Aivan hullua miten joku voi pelkästä ulkonäöstä mennä sillä tavalla sekaisin. Eksään jumiutumisen jollain tasolla ymmärrän, koska siinä välillä on oikeasti ollut suhde ja mukana on ollut puolin ja toisin tunteita, mutta että jumiutuu ihmiseen, josta tietää vain ulkonäön?

Ei haittaisi lainkaan. Näinhän mies paljastaisi moukkamaisuutensa, ja koska moukkamaiset miehet eivät ole itselleni vaihtoehtoja lainkaan, pääsisin näin pälkähästä.

Joskus nämä tunnustukset tuntemattomiin ihastumisista tulee vasta kun suhde on jo aloitettu. Enää en missään tapauksessa jatkaisi suhdetta tällaisen ihmisen kanssa, kuten nuorena tein. Eihän siitä silloin mitään hyvää seurannut.

Tässä ketjussa käy taas hyvin ilmi, ettei kannata sanoa ääneen mitä ajattelee. Tiedoksi naisille: että ole olleet miehenne ykkösvaihtoehto, vain paras niistä jotka miehesi on voinut saada.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa käy taas hyvin ilmi, ettei kannata sanoa ääneen mitä ajattelee. Tiedoksi naisille: että ole olleet miehenne ykkösvaihtoehto, vain paras niistä jotka miehesi on voinut saada.

Loppuivatko papukaijalta vuorosanat?

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa käy taas hyvin ilmi, ettei kannata sanoa ääneen mitä ajattelee. Tiedoksi naisille: että ole olleet miehenne ykkösvaihtoehto, vain paras niistä jotka miehesi on voinut saada.

Niin, sehän riippuu paljon niistä ajatuksista. Jos päässä pyörii tuommoista kakkendaalia, niin sitä ei tosiaankaan kannata oksentaa naisen niskaan, jos haluaa feikata edes suhteellisen normaalia.

Tiedoksi palstan jankkaajamiehille: ette ole koskaan olleet olleet ettekä tule koskaan olemaankaan minkäänlainen vaihtoehto yhdellekään naiselle. Ette edes se huonoin joka kelpuutetaan - jokaikinen terve nainen on mieluummin yksin kuin tuollaisen ”miehen” kanssa.

Mies! Haittaisi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa käy taas hyvin ilmi, ettei kannata sanoa ääneen mitä ajattelee. Tiedoksi naisille: että ole olleet miehenne ykkösvaihtoehto, vain paras niistä jotka miehesi on voinut saada.

Niin, sehän riippuu paljon niistä ajatuksista. Jos päässä pyörii tuommoista kakkendaalia, niin sitä ei tosiaankaan kannata oksentaa naisen niskaan, jos haluaa feikata edes suhteellisen normaalia.

Tiedoksi palstan jankkaajamiehille: ette ole koskaan olleet olleet ettekä tule koskaan olemaankaan minkäänlainen vaihtoehto yhdellekään naiselle. Ette edes se huonoin joka kelpuutetaan - jokaikinen terve nainen on mieluummin yksin kuin tuollaisen ”miehen” kanssa.

Turha viestintuojaa on ampua, kun kertoo totuuden. En minäkään niitä parhaita naisia saanut, mutta erittäin hyviä, joten olen tyytyväinen miten asiat on lutviintuneet. Joidenkin on vain hyvin vaikea ymmärtää elämän realiteetteja, joten ei ole mitenkään järkevää niistä ääneen puhua. Mutta ei ne mihinkään katoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa käy taas hyvin ilmi, ettei kannata sanoa ääneen mitä ajattelee. Tiedoksi naisille: että ole olleet miehenne ykkösvaihtoehto, vain paras niistä jotka miehesi on voinut saada.

Niin, sehän riippuu paljon niistä ajatuksista. Jos päässä pyörii tuommoista kakkendaalia, niin sitä ei tosiaankaan kannata oksentaa naisen niskaan, jos haluaa feikata edes suhteellisen normaalia.

Tiedoksi palstan jankkaajamiehille: ette ole koskaan olleet olleet ettekä tule koskaan olemaankaan minkäänlainen vaihtoehto yhdellekään naiselle. Ette edes se huonoin joka kelpuutetaan - jokaikinen terve nainen on mieluummin yksin kuin tuollaisen ”miehen” kanssa.

Älä lämpeä!