Lue keskustelun säännöt.
G: Lääkäriltä saamasi väärät diagnoosit
12.12.2013 |
Olen kurkkuani myöten täynnä sitä, että vuodesta toiseen juoksen lääkeiden luona jotka nauravat ja vähättelevät oireitani. Aina lähetetään kotiin omien vainoharhojen kanssa sietämään elämää ja kas kummaa, vuoden päästä löytyykin syy kaikkeen.
- Outoja kohtauksia, lämpöilyä, huimausta, poissaoleva olotila ja sydämentykytys. Lääkäri määräsi epilepsialääkkeet, jotka lopetin vuoden käytön jälkeen. Kyseessä oli paniikkikohtaukset.
- Väsymys, kuivat hiukset, menkat loppui, paino nousi ja ruokahalu hävisi. Diagnoosina murrosikä ja huomionhakuisuus, koska purskahdin lääkärin edessä itkuun väsymyksen vuoksi. Taas vuosi, kunnes löytyi paha kilpirauhasen vajaatoiminta.
- Jano, tunne että pyörryn, jatkuva pissahätä ja jalkojen puutuminen. Diagnoosina HUONO RUOKAVALIO. Myöhemmin todettiin diabetes. Painoindeksini on 19, aina ollut, syön terveellisesti. Lääkäri ei uskonut.
Mitäs teillä?
Kommentit (72)
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 20:02"]
Mulla on kuulemma astma. Ei ikinä ole oireita ollut mutta niin se lääkäri kivenkovaan väitti..
[/quote]
Kaksi vuotiaana tyttäremme sai myös astma diagnoosin päivystyksessä. Oman terveyskeskuksen lääkäri myöhemmin ihmetteli ja totesi, ettei sitä ihan tuosta noin vaan diagnosoida, vaan vaatii vähän erikoistuneempaa lääkäriä. Diagnoosi saatiin lääketieteen kandilta, joka sittemmin peruttiin, kun lääkärimme soitti päivystystä valvoneelle lääkärille.
Saman tyttären kanssa ajoimme aikanaan isänpäivän aattoyönä päivystyksen lähettämänä 160 kilometriä yliopistolliseen sairaalaan, koska kandi epäili aivokalvon tulehdusta. Siellä keskellä aamuyötä nuori erikoistuva lastenlääkäri oli äärimmäisen turhautunut ja purki turhautumistaan meihin, joka ei lohduttanut kauheasti. Kuume oli laskenut kuumelääkkeiden, ajan tai jonkun muun vaikutuksesta. Enemmän siinä tilanteessa ärsytti se lastenlääkäri, kandi kuitenkin teki oikein, jos oireet hänestä oikeasti vaikuttivat siltä. Jäi se tunne, että hän kuvitteli meidän lähteneen tuolle ajomatkalle ihan hänen kiusakseen. Hyvin korkea kuume oli kuitenkin mitattu päivystyksessäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fibromyalgia paljastuikin syöväksi etäpesäkkeineen.
Hyvänlaatuinen suurentunut imusolmuke olikin syövän metastaasi
Lääkäri veikkasi vauvalla refluksivaivaa, olikin sitten epilepsia.
Toisella kertaa lapsella oli muka nuha, olikin keuhkokuume.
Älkää lääkäreitä syyttäkö omasta tyhmyydestänne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kipua seksin aikana/jälkeen, kutinaa, kipua, outoa valkovuotoa, jossain vaiheessa en kivuilta edes istumaan pystynyt. Kolmen vuoden aikana kävin 12 kertaa kynegologilla. Aina vaan sanottiin oireita hiivatulehdukseksi, johon lopulta söin jopa 3kk lääkekuureja. Vasta kahden vuoden jälkeen yksi lääkäri (kävin siis useammalla) huomasi, että mulla on todella kuivat limakalvot, jotka aiheuttaa oireita ja altistavat hiivatulehdukselle. Sain käytettäväksi jotain melko ohutta öljyä, joka helpotti hetkeksi, mutta ei kuitenkaan parantanut tilannetta. Lopulta löysin tieni todella hyvälle erikoislääkärille, joka tosin totesi, että limakalvot olivat jo käytännössä tuhoutuneet. Eivät siis tuottaneet lainkaan normaalia "limaa" ja iho oli rikki. Nyt käytän neljää eri valmistetta ja toivotaan, että n. 3-10 kk kuurin jälkeen tilanne palautuisi normaaliksi.
Kova yskä oli paniikkihäiriö... En vieläkään tajua miten se onnistui tuon diagnoosin tekemään... En muista enää mikä se sitten OIKEASTI oli mutta ei kuitenkaan mitään vakavaa mutta sain 3kk ajan joka yö yskänkohtauksia joiden aikana en saanut henkeä sisään enkä ulos n. kahteen minuuttiin... Paniikkihäiriö juu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikamoista. Lääketiede ei ole eksaktia tiedettä. Jos kertoo oireensa huonosti, ei voi olettaa saavansa oikeaa diagnoosia. Lisäksi lääkärin kuuluu ensin epäillä kaikkia tavallisia tauteja, siksi vauvalla on nuha eikä keuhkokuume, jos ei löydy mitään siihen viittaavaa. Kenelläkään ei ole varaa tehdä kaikkia mahdollisia testejä kaikille. Vai haluaisitko kenties maksaa enemmän veroja?
Mulla on kuulemma astma. Ei ikinä ole oireita ollut mutta niin se lääkäri kivenkovaan väitti..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 19:57"]
Kova yskä oli paniikkihäiriö... En vieläkään tajua miten se onnistui tuon diagnoosin tekemään... En muista enää mikä se sitten OIKEASTI oli mutta ei kuitenkaan mitään vakavaa mutta sain 3kk ajan joka yö yskänkohtauksia joiden aikana en saanut henkeä sisään enkä ulos n. kahteen minuuttiin... Paniikkihäiriö juu.
[/quote]
En tiedä miksi joillakin on niin valtava himo aina diagnosoida kaikki asiat korvien välistä johtuvaksi. Mullakin on ollut oireita, jotka kyllä ihan pitää ottaa vakavasti (kovaa yöhikoilua, kaulassa imusolmukkeiden kohdalla turvonnut tunne, lämpöilyä, ajoittaista heikotusta, kutinaa,...) ja stressiksi vaan koko ajan ollaan pistämässä. Ihan sama vaikka miten yrittäisin sanoa, että ei ole mitään erityistä stressiä tässä ollut. Sitten kun tulee jo ihan epätoivoiseksi kun tuntuu ettei saa tarvittavia kokeita, niin saadaan vaan lisää "todisteita" siitä että joo aivan hermorauniohan tuo ihminen on. Ja jos ikinä on sinne tietoihin tullut mitään mainintaa stressistä tai ahdistuneisuudesta niin kaikki on aina automaattisesti siitä johtuvaa.
Nivelreuma oli masennusta ja luulotautia eli tämä "perinteinen" tarina...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työterveyslääkäri diagnosoi verenpaineeni mitattuaan Cushingin syndrooman, joka on melko harvinainen sairaus. Pamautti vielä selvennykseksi, että nyt puhutaan lisäkilpirauhasen kasvaimesta. toinen lääkäri kumosi diagnoosin jatkotutkimuksissa kun mitään viitteitä syndroomaan ei löytynyt.
Keuhkoputkentulehdus olikin keuhkoveritulppa, on ihme että olen hengissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heinänuha, ota esim zyrteciä. Seuraavana päivänä diagnosoitiin keuhkokuume.
Valitin huimausta, kipua selässä ja vaikeuksia istua tietyssä asennossa. Lääkäri diagnosoi paniikkihäiriön, vaikka tosiasiassa minulla oli selkänikama pois paikaltaan.
Olen lääkäri ja olen tehnyt urani aikana virhediagnooseja. Myös itselleni ja omaisilleni. Tässä ammatissa on vain pakko hyväksyä oma epätäydellisyytensä ja sietää epävarmuutta. Riittää, kun tekee parhaansa. Siis on huolellinen, kuuntelee potilasta ja seuraa alan kehitystä. Virheet tekevät aika nöyräksi.
Menetin täydellisen luottamukseni lääkäreihin, kun kävin venäläisellä lääkärillä Itä-Helsingissä terveyskeskuksessa. Selitin lääkärille, että minulla oli pidemmän aikaa ollut kovia rintakipuja ja paineentunnetta rinnassa. Kyse ei ollut paniikkihäiriöstä eikä vatsahapoista tms. Itse tiedän, että nuoren ihmisen rintakivut tulisi ottaa vakavasti ja lääkärin olisi pitänyt määrätä minut ekg:hen ja ottaa pari harvinaisempaa verikoetta, joissa mitataan sydänlihaksen rasittuneisuutta. No, lääkäri ehdotti että alkaisin syömään verenpainelääkkeitä (!!!!!!!!!hoitovirhe). Minulla oli normaali verenpaine ja ikää 23. Kun kieltäydyin ottamasta reseptiä ja sanoin, ettei tuossa ole mitään järkeä, määräsi lääkäri minut verensokerin mittaukseen. Eli hänellä ei ollut mitään ymmärrystä mistään...
Toinen tapaus oli myös Itä-Helsinkiläisellä terveysasemalla. Edelleen ulkomaalainen lääkäri lopetti potilaan psykoosilääkkeet, koska potilas ei pitänyt mausta ja vaihtoi lääkityksen rauhoittaviin. No, kuten arvata saattaa, oli potilas kuukauden sisällä uudelleen psykoosissa.
Lapsen tulirokko oli allergiaa vaikka kuume oli 40,2 ja kieli tulipunainen.
Loppuflunssan yskä väitettiin olevan astmaa ilman mitään astmakokeen ottoa. Kuulemma siitä lähtien olisi pitänyt aloittaa astamlääkkeiden käytön.
Kova huimaus jatkui useita päiviä -> verikokeisiin, ja todettiin suolan puutos. Ei hellittänyt, menin muutaman kk kuluttua uudelleen lääkäriin samasta vaivasta, todettiin tyypin 1 diabetes, sokerien perusteella ollut jo useita kuukausia.
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 19:52"]
Älkää lääkäreitä syyttäkö omasta tyhmyydestänne!
[/quote]
Itsekkö diagnoosi nykyään pitää tietää? Mitä me lääkäreillä sitten enään tehdään..?
[/quote]
No esim. tuo joka olikin raskaana, olisi ehkä itse voinut aavistella. Jos lääkäri kysyy raskauden mahdollisuuttaa yleensä naiset kiistää varsinkin jos ei yritä lasta sanoo että ei mahdollista.