Lue keskustelun säännöt.
G: Lääkäriltä saamasi väärät diagnoosit
12.12.2013 |
Olen kurkkuani myöten täynnä sitä, että vuodesta toiseen juoksen lääkeiden luona jotka nauravat ja vähättelevät oireitani. Aina lähetetään kotiin omien vainoharhojen kanssa sietämään elämää ja kas kummaa, vuoden päästä löytyykin syy kaikkeen.
- Outoja kohtauksia, lämpöilyä, huimausta, poissaoleva olotila ja sydämentykytys. Lääkäri määräsi epilepsialääkkeet, jotka lopetin vuoden käytön jälkeen. Kyseessä oli paniikkikohtaukset.
- Väsymys, kuivat hiukset, menkat loppui, paino nousi ja ruokahalu hävisi. Diagnoosina murrosikä ja huomionhakuisuus, koska purskahdin lääkärin edessä itkuun väsymyksen vuoksi. Taas vuosi, kunnes löytyi paha kilpirauhasen vajaatoiminta.
- Jano, tunne että pyörryn, jatkuva pissahätä ja jalkojen puutuminen. Diagnoosina HUONO RUOKAVALIO. Myöhemmin todettiin diabetes. Painoindeksini on 19, aina ollut, syön terveellisesti. Lääkäri ei uskonut.
Mitäs teillä?
Kommentit (72)
Haavainen paksusuolentulehdus oli muka peräpukamia, vaikka pukamat voi todeta paljain silmin - ja potilas myös itse tuntee ne. Ai niin, eihän tohtori edes halunnut tutkia. Ihmettelen, miten tuollaiset tyypit voivat olla vakituisessa työssä aiheuttamassa vaivojen kroonistumista viivästyneillä diagnooseillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haavainen paksusuolentulehdus oli muka peräpukamia, vaikka pukamat voi todeta paljain silmin - ja potilas myös itse tuntee ne. Ai niin, eihän tohtori edes halunnut tutkia. Ihmettelen, miten tuollaiset tyypit voivat olla vakituisessa työssä aiheuttamassa vaivojen kroonistumista viivästyneillä diagnooseillaan.
Lapsen lonkkavika, josta johtuen kävely oli huonoa, diagnosoitiin teeskentelyksi. Tällä lääkärillä oli kuulemma ollut aiemminkin lapsipotilaita, jotka teeskentelivät sairauksia huomion vuoksi. Lapseni oli puolitoistavuotias tapahtumahetkellä.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 19:51"]
Toisella kertaa lapsella oli muka nuha, olikin keuhkokuume.
[/quote]
Lapsesi tauti ei ollut ehkä edennyt vielä keuhkokuumeeksi, kun kävitte ensimmäistä kertaa näytillä. Sama tuon heinänuha-keuhkokuumeilijan tapauksessa. Ärsyttävät niin hitosti ihmiset, jotka eivät tajua tätä. Jos hakeudut lääkäriin kuusi viikkoa kestäneen yskän takia, niin totta kai sitä pidetään aluksi virusperäisenä keuhkoputkentulehduksena, joka on hyvin yleinen. Jos yskä ei siitä parane seuraavienkaan viikkojen aikana kuten keuhkoputkentulehduksen pitäisi, saadaan aihetta lisäselvittelyihin. Näissä saatetaan löytää vaikka keuhkokasvain. Se ei tarkoita sitä, että ensimmäinen lääkäri olisi antanut väärän diagnoosin - hän hoiti ihan oikein siinä hetkessä.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 20:37"]
Haavainen paksusuolentulehdus oli muka peräpukamia, vaikka pukamat voi todeta paljain silmin - ja potilas myös itse tuntee ne. Ai niin, eihän tohtori edes halunnut tutkia. Ihmettelen, miten tuollaiset tyypit voivat olla vakituisessa työssä aiheuttamassa vaivojen kroonistumista viivästyneillä diagnooseillaan.
[/quote]
Sisäisiä peräpukamia ei näe eikä tunne, ulkoiset kyllä. Lääkärisi saattoi epäillä sisäisiä pukamia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni aivosyöpä diagnosoitiin ensin lihasreumaksi. Siitä en kyllä syytä lääkäriäkään, koska oireet olivat todella epätyypilliset. Sitten vasta, kun oireet vaan pahenivat lääkityksestä huolimatta, ruvettiin tutkimaan paremmin ja selvisi että isälläni olikin
aivosyöpä, ihan pahinta laatua. Glioblastoma gradus 4, eli mitään ei oikeastaan ollut edes tehtävissä. Diagnoosin tekemisestä, isäni kuoli 2 kk kuluttua.
Oli ihan just jäänyt eläkkeelle ja oli jo vuosia miettineet äidin kanssa kaikkea kivaa, mitä voisivat yhdessä tehdä, kun isä jää eläkkeelle. Tosi paskamaista.
Pitkittyneet yskät diagnosoitu kaksi kertaa infektioastmaksi ja määrätty astmalääkitys. Kummallakaan kerralla ei auttanut ja uusi käynti lääkäriin toi diagnoosiksi keuhkoputkentulehduksen ja lääkkeiksi antibiootit. Johan alkoi hellittää.
Kerran voimakas kurkkukipu ja nielemisvaikeudet diagnosoitiin nieluviljelyn jälkeen pusutaudiksi, enkä saanut lääkitystä. Pari päivää myöhemmin hoipuin korkeassa kuumeessa ja entistäkin kipeämmän kurkun kanssa toiselle lääkärille, joka pelkällä vilkaisulla näki, että minulla on angiina. Ei meinannut uskoa, ennen kuin tarkisti potilastiedoistani, että samassa lääkärikeskuksessa oli pari päivää aiemmin todettu nieluviljelystä, että ei ole angiinaa. Oli suorastaan vihainen tästä diagnoosista. Taas antibiootit toivat helpotuksen.
Ymmärrän, että antibiootteja on aikojen saatossa määrätty liikaa ja liian kevein perustein, mutta viime vuosina ollaan taas menty toiseen ääripäähän. Vaikka kolmatta viikkoa yskisi keuhkoja pihalle, mutta ei ole kuumetta, on diagnoosi aina virustulehdus, johon ei määrätä yskänlääkettä kummempaa lääkettä. Muutama päivä myöhemmin sama tauti onkin muuttunut bakteeritulehdukseksi, johon saa antibiootit, kunhan vaan muistaa lääkärissä valehdella, että on ollut kuumetta. Antibioottien avulla tauti sitten alkaa vihdoin hellittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavallani oli muuan harvinainen niveliä pilaava sairaus. Häntä pidettiin jossain Itä-Suomen yths:ssä teeskentelijänä. Siellä kävi monta kertaa. Käskettiin vaan kävellä kunnolla, vaikka lonkkakivuiltaan ei voinut. Ei uskottu. Lääkäri vaan käski, että ylös pyörätuolista, ei sua, nuorta ihmistä, mikään vaivaa.
Tuttuni sai sitten lopulta oikean diagnoosin muualla. Istuu varmaan loppuikänsä sähköpyörätuolissa, kun vaiva vaan pahenee.
Minulla todettiin prikymppisenä skolioosi.
Kävin toisella lääkärillä, joka totesi selkä kivun johtuvan siitä, että nukuin liian pehmeällä vuodesohvalla. Näin itsekin ajattelin.
Minulla ei ole skolioosia.
Sama diagnoosi tehtiin muten pojallenikin. Puolihullun oloinen koululääkäri väitti niin. Sitten fysioterapeutti, jolle hänet määrättiin, sanoi ettei mitään skolioosia ole, eikä kuntoutustarvettakaan.
Että sillai..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Homeen takia oireilu kuitattiin stressinä. Tämä tapahtui vuosituhannen alussa jolloin homesairauksista ei vielä puhuttu tai tiedetty. Myöhemmin tuli oikea diagnoosi, vaikka kyllähän homekämpässä asuminen ja oudot oireet stressiä aiheutti.. :)
Läheiseni kävi useaan kertaa lääkärillä kovan kurkkukivun takia. Lääkäri ei edes välittänyt katsoa kurkkuun, vaikka se oli aivan valkoisen peitteen alla. Lääkäri otatutti angiinakokeet ja ne oli negatiiviset. Lopuksi läheiseni keksi itse, että hänellä voi olla hiivan aiheuttama tulehdus kurkussa. Se testattiin lopulta potilaan pyynnöstä ja se se olikin. (Johtui parin vuoden vti-infektioiden estohoidosta ja lukuisista kuureista.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin yksityisellä gynellä, kun raskaustesti näytti plussa, mutta oli veristä vuotoa. Miesgyne totesi, että keskenmeno tai kohdunulkopuolinen raskaus. Ei seurantaa. Verenvuoto jatkui ja tuli kovia vatsakipukohtauksia. Menin uudestaan samalle miesgynelle. Kerroin, että raskaustesti oli edelleen positiivinen, verenvuoto lisääntynyt ja lisäksi minulla oli ajoittain kovia vatsakipukohtauksia (makasin kippurassa sängyllä). Oli tunne siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Miesgyne totesi, että juu keskenmeno. En kuulemma ollut tarpeeksi kipeä siihen, että olisi kohdunulkopuolinen. Ei seurantaa. Muutaman päivän päästä menin terveyskeskuspäivystykseen, kun kipukohtaukset jatkuivat. Olin kalpea ja lääkäri passitti välittömästi sairaalaan, jossa kohdunulkopuolinen leikkattiin samantien.
Miesgynen olisi pitänyt kontrolloida raskaushormonitasoja ja kun ne eivät lähteneet laskemana, lähettää jatkotoimenpiteisiin.
Kävin yksityisellä gynellä, kun raskaustesti näytti plussa, mutta oli veristä vuotoa. Miesgyne totesi, että keskenmeno tai kohdunulkopuolinen raskaus. Ei seurantaa. Verenvuoto jatkui ja tuli kovia vatsakipukohtauksia. Menin uudestaan samalle miesgynelle. Kerroin, että raskaustesti oli edelleen positiivinen, verenvuoto lisääntynyt ja lisäksi minulla oli ajoittain kovia vatsakipukohtauksia (makasin kippurassa sängyllä). Oli tunne siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Miesgyne totesi, että juu keskenmeno. En kuulemma ollut tarpeeksi kipeä siihen, että olisi kohdunulkopuolinen. Ei seurantaa. Muutaman päivän päästä menin terveyskeskuspäivystykseen, kun kipukohtaukset jatkuivat. Olin kalpea ja lääkäri passitti välittömästi sairaalaan, jossa kohdunulkopuolinen leikkattiin samantien.
Miesgynen olisi pitänyt kontrolloida raskaushormonitasoja ja kun ne eivät lähteneet laskemana, lähettää jatkotoimenpiteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vainoharhaisuus ja lämmönsäätelyhäiriö olikin oikeasti mykoplasma pneumonia
kuumetta ja flunssaa 5 kk ei ollu hauskaa
Itselläni oli järkyttävä paineen tunne poskissa ja kova flunssa. Lääkäri mietti, onko minulla jokin rokko kasvoissa, koska valitin psinetta poskissa. No ei ollut rokko vaan poskiontelotulehdus kuten joka kevätflunssan yhteydessä.
Lääkäri ei uskonut, että jalassani voisi olla veritulppaa, sillä se ei ollut turvonnut eikä lämmin eikä kipua edeltänyt lentomatka, enkä polttanut tai syönyt e-pillereitä. Järkyttävä kipu olisi jotain muuta. Onneksi olin jääräpäinen ja sain ultra-ajan: tulppa pohkeessa!
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 20:55"]
Pitkittyneet yskät diagnosoitu kaksi kertaa infektioastmaksi ja määrätty astmalääkitys. Kummallakaan kerralla ei auttanut ja uusi käynti lääkäriin toi diagnoosiksi keuhkoputkentulehduksen ja lääkkeiksi antibiootit. Johan alkoi hellittää.
Kerran voimakas kurkkukipu ja nielemisvaikeudet diagnosoitiin nieluviljelyn jälkeen pusutaudiksi, enkä saanut lääkitystä. Pari päivää myöhemmin hoipuin korkeassa kuumeessa ja entistäkin kipeämmän kurkun kanssa toiselle lääkärille, joka pelkällä vilkaisulla näki, että minulla on angiina. Ei meinannut uskoa, ennen kuin tarkisti potilastiedoistani, että samassa lääkärikeskuksessa oli pari päivää aiemmin todettu nieluviljelystä, että ei ole angiinaa. Oli suorastaan vihainen tästä diagnoosista. Taas antibiootit toivat helpotuksen.
Ymmärrän, että antibiootteja on aikojen saatossa määrätty liikaa ja liian kevein perustein, mutta viime vuosina ollaan taas menty toiseen ääripäähän. Vaikka kolmatta viikkoa yskisi keuhkoja pihalle, mutta ei ole kuumetta, on diagnoosi aina virustulehdus, johon ei määrätä yskänlääkettä kummempaa lääkettä. Muutama päivä myöhemmin sama tauti onkin muuttunut bakteeritulehdukseksi, johon saa antibiootit, kunhan vaan muistaa lääkärissä valehdella, että on ollut kuumetta. Antibioottien avulla tauti sitten alkaa vihdoin hellittää.
[/quote]
-Pelkällä vilkaisulla ei voi nähdä onko kyseessä bakteerin tai viruksen aiheuttama tonsilliitti sen takia viljely otetaan.
-keuhoputkentulehdus on virustulehdus jota ei antibiooteilla hoideta, paitsi joskus tupakoivilla ja vanhuksilla/riskiryhmillä joilla riski sairastua keuhkokuumeeseen. Olikohan yskän takana poskiontelotulehdus joka parantui antibiootein? Tuo virustulehdus voi muuten kestää kolme viikkoakin.
Selkäkipu diagnosoitiin virtsakiviksi terveyskeskuksessa. En uskonut. Selkarangassa oli pieni murtuma ja verihyytymä. itse maksoin yksityise nlääkärin ja magneettikuvan.
Loukkasin itseni töissä (kumautin näppärästi itseäni nyrkillä rintalastaan, älkää kysykö miten). Tästä aiheutui kipua ja kyljellään nukkuminen, nostelu yms tuotti kipua. Menin lääkärille, jossa keskustelu ajautui syömisiini, epäili kai syömishäiriötä koska olin laihduttanut 14kg alle vuodessa normaalipainon sisällä. Määräsi minut mammografiaan ja muistaakseni rintojen ultraukseen koska epäilu rintasyöpää. Rintani olivat kuulemma "epätasaiset" kudokseltaan. Olin ymmärtänyt että se on ihan normaalia joillekin ja varsinkin laihduttaessa.Kun menin gynelle näitä teettämään ja kerroin oireeni hän kertoi että niitä on ihan turha ottaa.
Menin toiselle lääkärille jonka diagnoosi oli mielestäni oikeampi eli kylkiluun tai rintalastan murtuma.
Pulssi 140, sain useamman kerran suoneen rauhoittavaa koska vika päässä. Ei laskenut pulssi, osastolla diagnosoitiin endokardiitti.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 20:27"]Loppuflunssan yskä väitettiin olevan astmaa ilman mitään astmakokeen ottoa. Kuulemma siitä lähtien olisi pitänyt aloittaa astamlääkkeiden käytön. [/quote]
Mulla tuo sama, oli sitten loppujenlopuksi keuhkokuume