Kysymys rehellisille naisille. Kannattaisiko lopettaa haaveilu parisuhteesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään muu sinussa ei olisi minusta karkottavaa, mutta ajatus siitä että on (vartaloltaan)  _vain yksi_ naistyyppi jonka koet viehättäväksi tuntuu minusta oudolta.

Perustelen omalla kokemuksella. Mun ihannemiestyyppi on iso karvainen rokkari, jolla sopivasti vatsaa, ei peruskomea vaan sellainen rouhea. Olen silti seurustellut myös lyhyehkön todella komean sekä  kasvoiltaan ja olemukseltaan hyvin tavanomaisen mutta pitkän miehen kanssa. On ollut pitkähiuksisia ja kaljuja kumppaniehdokkaita, joita olen tapaillut. Oma mieheni on ns. ihannemiestyyppini vastakohta, ehkä vähän aloittajan tyylinen ulkonäöltään ja ehdottomasti komein ja seksikkäin mies, jonka olen koskaan tavannut. Kun katson häntä, sukat pyörii jalassa vielä parinkymmenen vuoden jälkeenkin, sitä se kemia ja rakkaus teettää. Joku muu varmaan pitäisi muita tapailemiani miehiä paljon komeampina.

Kun se ulkonäkö ei ole se juttu, vaan kemia. Kun on kemiaa, myös ulkonäkö viehättää ja jos ei ole kemiaa, ei täydellisesti omaan ihanteeseen sopiva tunnu mitenkään kiinnostavalta.

Joten, jos ap hirttäytyy omaan ihanteeseensa niin voi olla että jää yksin. Myös kaikenlaiset "taso"-vaatimukset ovat vastenmielisiä ja kertovat hyvin huonosta itsetunnosta, joka voi olla turn-off.

Minulla naisena sama. Kumppanit ja ihastukset ovat kaikki olleet ihan erilaisia toisistaan. On ollut pitkää, pätkää, massiivista, ruipeloa, lihaksikasta, normaalivartaloista, kaljua, pitkälettiä, siilitukkaa, parralla ja ilman, rokkaria ja kirjanörttiä koodaria ja punkkaria, oman ikäistä, vanhempaa, vähän nuorempaa.

Joskus opiskeliaikoina luokkakaverit halusivat tietää millainen minun miesmakuni on. Oli pakko sanoa, että en tiedä! En tosiaankaan tiedä. Blondit miehet ovat kivoja, mutta pitääkö puolisoni olla blondi tai saako blondi mies automaattisesti etulyöntiaseman silmissäni muihin miehiin nähden? Ei.

Mun vaatimukset on ihan aineettomia kuten samanlaiset arvot ja moraali. Ja että mies TUNTUU hyvälle. Että on kiva olla hänen kanssaan. Siihen ei voi vaikuttaa muulla kuin sillä millainen tyyppi on korviensa välistä ja millainen arvomaailma hänellä on. Sitä kautta selviää, miten hän arvottaa muut, kohtelee heitä ja mitkä ovat hänelle tärkeintä elämässä.

En minä sen kropan kanssa halua parisuhdetta. Tai tukan. Tai naaman. Kyllä minä ihan sen ajattelevan ja tuntevan ihmisen kanssa meinasin hynttyyt iskeä yhteen.

Miten tuo ei päde ap:n tapauksessa?

Tuossa kuvassahan oli pari hoikkaa, pari pyöreähköä, yksi reippaasti ylipainoinen. Oli eri pituisia, eri värisiä hiuksia, jne. Kaikki olisivat ap:lle kelvanneet.

Hyvin mahdollisesti sinullakin on miehessä joku juttu joka ei kävisi, vaikka kaikki muu kävisikin. Ap:lle se on yhdistelmä iso maha + ei reisiä eikä peffaa, Ymmärrän hyvin, itseäkään ei tuollainen miellyttäisi.

m87

Ap ei ole oikeastaan puhunut naisen luonteesta yhtään mitään. Ainoat toiveet naisen suhteen, mitä hän on esittänyt, liittyvät ulkonäköön. Edes hyvät käytöstavat yms. eivät hänen mukaansa ole tärkeitä asioita sen suhteen, syttyykö romanttista kiinnostusta ja kemiaa. Nainen jonka viestiin vastasit, kertoi pitävänsä ns. aineettomia arvoja ulkonäköä tärkeämpänä miehessä.

Aloittajan toiveista tiedämme tosiaan tuon yhden kuvan verran, joka esitti viittä näennäisesti erilaista naista. Oli tosiaan eri väristä tukkaa ja pituutta. Se mikä kaikkia kuvan naisia yhdistää on vartalotyyppi. He ovat jokaikinen tiimalaseja, eli X-tyyppiä. Yhtä lukuunottamatta kaikki ovat sitä myös hyvin selkeästi. Ainoastaan toinen oikealta on vartaloltaan ei erityisen korostuneesti X-tyyppiä. Eikä tässä mitään vikaa minusta ole. Se että kumppanille on ulkonäkökriteereitä, on luonnollista. Se kuitenkin käy sekä ap:n viesteistä että tuosta kuvasta ilmi, että ilmeisesti ainoastaan tämä yksi vartalotyyppi viehättää häntä. Naiset voidaan kuitenkin karkeasti ottaen jaotella viiteen eri vartalotyyppiin. X:n lisäksi löytyy ns. tasapaksu H-tyyppi, keskivartalopainotteinen O-tyyppi, yläpainotteinen Y-tyyppi sekä päärynävartaloinen A-tyyppi.

Kyllä tällä perusteella tuon kommentoimasi viestin kirjoittaneen naisen miesmaku vaikuttaa monipuolisemmalta kuin aloittajan naismaku. Ainakaan se ei sisällä pääasiallisesti ulkoisia ominaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään muu sinussa ei olisi minusta karkottavaa, mutta ajatus siitä että on (vartaloltaan)  _vain yksi_ naistyyppi jonka koet viehättäväksi tuntuu minusta oudolta.

Perustelen omalla kokemuksella. Mun ihannemiestyyppi on iso karvainen rokkari, jolla sopivasti vatsaa, ei peruskomea vaan sellainen rouhea. Olen silti seurustellut myös lyhyehkön todella komean sekä  kasvoiltaan ja olemukseltaan hyvin tavanomaisen mutta pitkän miehen kanssa. On ollut pitkähiuksisia ja kaljuja kumppaniehdokkaita, joita olen tapaillut. Oma mieheni on ns. ihannemiestyyppini vastakohta, ehkä vähän aloittajan tyylinen ulkonäöltään ja ehdottomasti komein ja seksikkäin mies, jonka olen koskaan tavannut. Kun katson häntä, sukat pyörii jalassa vielä parinkymmenen vuoden jälkeenkin, sitä se kemia ja rakkaus teettää. Joku muu varmaan pitäisi muita tapailemiani miehiä paljon komeampina.

Kun se ulkonäkö ei ole se juttu, vaan kemia. Kun on kemiaa, myös ulkonäkö viehättää ja jos ei ole kemiaa, ei täydellisesti omaan ihanteeseen sopiva tunnu mitenkään kiinnostavalta.

Joten, jos ap hirttäytyy omaan ihanteeseensa niin voi olla että jää yksin. Myös kaikenlaiset "taso"-vaatimukset ovat vastenmielisiä ja kertovat hyvin huonosta itsetunnosta, joka voi olla turn-off.

Minulla naisena sama. Kumppanit ja ihastukset ovat kaikki olleet ihan erilaisia toisistaan. On ollut pitkää, pätkää, massiivista, ruipeloa, lihaksikasta, normaalivartaloista, kaljua, pitkälettiä, siilitukkaa, parralla ja ilman, rokkaria ja kirjanörttiä koodaria ja punkkaria, oman ikäistä, vanhempaa, vähän nuorempaa.

Joskus opiskeliaikoina luokkakaverit halusivat tietää millainen minun miesmakuni on. Oli pakko sanoa, että en tiedä! En tosiaankaan tiedä. Blondit miehet ovat kivoja, mutta pitääkö puolisoni olla blondi tai saako blondi mies automaattisesti etulyöntiaseman silmissäni muihin miehiin nähden? Ei.

Mun vaatimukset on ihan aineettomia kuten samanlaiset arvot ja moraali. Ja että mies TUNTUU hyvälle. Että on kiva olla hänen kanssaan. Siihen ei voi vaikuttaa muulla kuin sillä millainen tyyppi on korviensa välistä ja millainen arvomaailma hänellä on. Sitä kautta selviää, miten hän arvottaa muut, kohtelee heitä ja mitkä ovat hänelle tärkeintä elämässä.

En minä sen kropan kanssa halua parisuhdetta. Tai tukan. Tai naaman. Kyllä minä ihan sen ajattelevan ja tuntevan ihmisen kanssa meinasin hynttyyt iskeä yhteen.

Miten tuo ei päde ap:n tapauksessa?

Tuossa kuvassahan oli pari hoikkaa, pari pyöreähköä, yksi reippaasti ylipainoinen. Oli eri pituisia, eri värisiä hiuksia, jne. Kaikki olisivat ap:lle kelvanneet.

Hyvin mahdollisesti sinullakin on miehessä joku juttu joka ei kävisi, vaikka kaikki muu kävisikin. Ap:lle se on yhdistelmä iso maha + ei reisiä eikä peffaa, Ymmärrän hyvin, itseäkään ei tuollainen miellyttäisi.

m87

Ap ei ole oikeastaan puhunut naisen luonteesta yhtään mitään. Ainoat toiveet naisen suhteen, mitä hän on esittänyt, liittyvät ulkonäköön. Edes hyvät käytöstavat yms. eivät hänen mukaansa ole tärkeitä asioita sen suhteen, syttyykö romanttista kiinnostusta ja kemiaa. Nainen jonka viestiin vastasit, kertoi pitävänsä ns. aineettomia arvoja ulkonäköä tärkeämpänä miehessä.

Aloittajan toiveista tiedämme tosiaan tuon yhden kuvan verran, joka esitti viittä näennäisesti erilaista naista. Oli tosiaan eri väristä tukkaa ja pituutta. Se mikä kaikkia kuvan naisia yhdistää on vartalotyyppi. He ovat jokaikinen tiimalaseja, eli X-tyyppiä. Yhtä lukuunottamatta kaikki ovat sitä myös hyvin selkeästi. Ainoastaan toinen oikealta on vartaloltaan ei erityisen korostuneesti X-tyyppiä. Eikä tässä mitään vikaa minusta ole. Se että kumppanille on ulkonäkökriteereitä, on luonnollista. Se kuitenkin käy sekä ap:n viesteistä että tuosta kuvasta ilmi, että ilmeisesti ainoastaan tämä yksi vartalotyyppi viehättää häntä. Naiset voidaan kuitenkin karkeasti ottaen jaotella viiteen eri vartalotyyppiin. X:n lisäksi löytyy ns. tasapaksu H-tyyppi, keskivartalopainotteinen O-tyyppi, yläpainotteinen Y-tyyppi sekä päärynävartaloinen A-tyyppi.

Kyllä tällä perusteella tuon kommentoimasi viestin kirjoittaneen naisen miesmaku vaikuttaa monipuolisemmalta kuin aloittajan naismaku. Ainakaan se ei sisällä pääasiallisesti ulkoisia ominaisuuksia.

Piti nyt ihan tutkailla noita vartalotyyppejä.

Ei ole pakko olla X-tyyppiä. Itse asiassa tuo päärynävartalo miellyttäisi vielä enemmän, en vain ole kiinnittanyt huomiota siihen onko naisella leveät vai kapeat hartiat, se kun ei ole tärkeä seikka. Eikä ole pakko olla hirveän erottuvaa vyötäröä, suora vartalo on myös kiva.

Joo kieltämättä vaikuttaisi siltä että jos vartalotyppi on tuo O tai Y, on ylipainoa eikä ollenkaan treenaa, niin ehkä sitten ei näytä minun silmiini niin kivalta.

Toisaalta en katso esimerkiksi rintojen kokoa, pituutta, vaadi siroutta, ym. Eikä tarvitse olle laitettu, vaan saa olla käytännölliset lyhyet hiukset ja täysin meikkaamaton. Edellinen ihastukseni on hiuksista harmaantunut, ei koskaan meikkaa, ja vaikka liikunnallinen onkin niin ei omaa mitään instamissin kroppaa. Ikääkin on n. 45v.

On hankalaa löytää sopivaa kuvaa netistä kun hakutulokset ovat yleensä missejä ja malleja, tai jonkun henk koht blogista joita en siksi halua linkittää palstalle.

Ihmettelen mikä tässä on niin kohtuutonta? Aika monella teistä naisista on ulkonäkökriteerejä.

ap

Vierailija kirjoitti:

palstaN kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näin ei-niin-tavallisena naisena rassaa, kun muut on tietävinään minkälainen mies mulla pitäis olla. Miehetkin ottaa mielettömiä paineita omista oletuksistaan mun vaatimusten suhteen, eikä tajua, että en mä halua mitään assertiivista päällekäyvää yli-itsevarmaa yms yms. panomiestä. Ja mulle suututaan, kun luullaan jo valmiiksi, ettei tolle kuitenkaan kelpaa tavallinen mies. Ihan omat mieltymykset löytyy, ei mun tartte muilta kysyä... Miksi itsevarma, vahva, ehkä "komeakin" nainen ei saa tykätä esim. ujosta, vaatimattomasta miehestä? Pitäiskö mun yrittää muuttua ihan toisenlaiseksi, että ujoille kelpaa?  Kysykää multa suoraan, vastaukset voi yllättää. Positiivisesti.

Sehän on juuri parasta jos kaltaisesti vahvat naiset pitävät ujoista ja vaatimattomista miehistä.

Miehenä yksi suurimmista haasteista on juuri siinä että kaltaisesti naiset usein haluavat miehen olevan samankaltainen, kun taas perinteisesti naiselliset naiset toivovat vastakappalettaan. Lopputuloksena kaikkien unelmamies on se sama vahva ja assertiivinen.

Minun naismakuni on sellainen että pidän vahvoista naisista. Nainen saa olla pidempi, isompi, assertiivisempi, dominoivampi, tms. Se on täysin ok.

Älä missään tapauksessa muutu!

121212:n periaate:

Reippaalle, assertiiviselle ja rohkealle naiselle sopii reipas, assertiivinen ja rohkea mies koska samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä.

Ujolle, submissiiviselle ja herkälle naiselle reipas, assertiivinen ja rohkea mies koska vastakohdat täydentävät toisiaan.

Huomaa tästäkin ketjusta. Jos naisella on joitain maskuliinisina pidettyjä ominaisuuksia, miehelläkin on oltava ne. Jos naisella on feminiinisinä pidettyjä ominaisuuksia, miehellä tulee olla maskuliinisia ominaisuuksia.

 

Kummallista, miten nämä naisista ja heidän ajatuksistaan kaiken tietävät numero-kirjaihemmot ovat poikkeuksetta ilman minkäänlaisia naiskontakteja. Imeytyykö se ”tieto” heidän päähänsä jostain universaalista yliaistillisesta miestietoisuudesta?

Tuon periaatteen keksijä, herra 167cm, on vuosikaudet kirjoitellut palstoille kuinka naiset panevat 185cm laatikkopääalfoja ja sitten pariutuvat tavismiesten kanssa.

Kuitenkin oih niin Kiltti&Kunnollinen 1212 siirtyi kaksneloselta tänne koska jäi kiinni kahden panosuhteen pyörittämisestä kun toinen panoista tunnisti tämän kilttiksen palstalta.

Parisuhteessahan tämä "pariutumisen asiantuntija" ei ole koskaan ollut, tai ainakin häippää keskustelusta heti kun asiasta kysytään.

Mutta juu palstamiesten opettaja mestari 1212 se kaiken tietää.

 

Mikäs sinua nyt 1212:ssa noin kiukuttaa? Olitko ihastunut pikkukakkoseen tai jotain? :D

Mulle on ihan sama mitä 1212 puuhailee palstan ulkopuolella, kirjoitukset on yleensä täyttä asiaa.

Ihan mielenkiinnosta, mikä niissä 121212:n kirjoituksissa on "täyttä asiaa"?

- eri -

Rehellinen kommentti: kuulostat todella pinnalliselta.

Vierailija kirjoitti:

Rehellinen kommentti: kuulostat todella pinnalliselta.

Tiedän, koska tässä ketjussa kerron ulkonäkömieltymyksistä rehellisesti.

irl niistä ei tietenkään puhuta, vaikka niitä totta kai on olemassa.

ap

Se kenestä tykkään riippuu niin paljon yksilöstä, että en osaa tuon kuvauksen perusteella sanoa. Isoin ongelma kertomassasi olisi tulotaso - haluan omakotitalon ja mahdollisuuden matkustella. Oma palkkani on ihan hyvä, joten odotan samaa mieheltäkin ellei huonoon palkkaan ole hyvää syytä. Hyvä syy olisi esim. kutsumusammatti vaikka nuoriso-ohjaajana tai järjestötyössä. Mutta jos olet kaupassa töissä hyllyttämässä, en ymmärtäisi mikset tavoittelisi parempaa työtä ja myös palkkaa.

Ulkonäöstä on hankala sanoa tuon kuvan perusteella. Olen aika tarkka ulkonäöstä, tykkään yleensä tummahiuksisista miehistä joilla on kaunis leukalinja. Pituudella ei ole väliä, olen deittaillut 165 cm miestä, joka oli mielestäni todella seksikäs.

Tärkeintä on luonne ja itsevarmuus. Epävarmuus on luotaantyöntävää, itsevarmuus seksikästä. Testosteronia tihkuvat miehet vetävät naisia puoleensa ja testosteroni tuo juuri sitä itsevarmuutta. Jos sulla on alhaset testotasot niin esim. salitreeni auttaa. Tässä mun rehellinen palaute.

N28, varattu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea se on tuollaisen pohjalta sanoa. Paljon tekee esim jos olet ystävällinen ja on hyvät käytöstavat, ja pukeudut kivasti ja tuoksut hyvältä ja harrastat jotain mukavaa, ja seuraat mitä maailmassa tapahtuu ja osaat jutella jostain.

Täytän nuo, paitsi en itse osaa sanoa tuoksunko hyvältä ja se harrastanko jotain mukavaa on makuasia.

Minusta nuo listaamasi kuulostavat "yleisesti" kivoilta asioilta, ei sellaisilta jotka ratkaisevat kiinnostaako joku romanttisessa mielessä.

ap

Kyllä ne ratkaisevat silloin kun ne puuttuvat. No ei ehkä harrastukset, mutta epäystävällisyys, huonotapaisuus, paha haju ja täysi tuppisuisuus ovat kyllä ehdottomia ongelmia.

Minusta myös täysi maailman seuraamattomuus, mutta se ei varmaan ole kynnyskysymys kaikille

Tuo ei ollut mitä kysyttiin.

Ap halusi tietää mikä herättää romanttisen/seksuaalisen kiinnostuksen, ei mikä pilaa sen jos se puuttuu.

Ap sanoi että hänestä nuo mainitut piirteet eivät ole ratkaisevia siinä kiinnostaako toinen ihminen romanttisessa mielessä. Itse olen täysin eri mieltä. Esimerkiksi ystävällinen luonne ja hyvät käytöstavat ovat minulle erittäin ratkaisevassa asemassa romanttisen kiinnostuksen heräämisen suhteen. Huonot käytöstavat ja esimerkiksi muiden ihmisten haukkuminen ovat minulle niin suuri turn-off, ettei mikään maailman ulkonäkö sellaista miestä minun silmissäni pelasta. En haluaisi edes kaveriksi huonokäytöksistä ja ilkeää ihmistä, vaikkei hän minulle ilkeä olisikaan. Vielä vähemmän voisin kestää sellaista ihmistä elämänkumppanina. Minulle myös se paha tuppisuisuus ja hygienian laiminlyönti ovat asioita, jotka estävät romanttisen kiinnostuksen heräämisen. En koskaan kiinnostu miehestä kovin voimakkaasti pelkästään ulkonäön perusteella. Varsinaisen romanttisten kiinnostuksen heräämiseen tarvitaan minun kohdallani ensisijaisesti muita kuin ulkoisia tekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Mä voisin olla sulle sopiva sen mukaan mitä haet, mutta käytännön kokemus osoittaa, että vaikka nämä "kiltit" miehet hakee ehkä vähän vähemmän kilttiä, jopa dominoivampaa naista jollainen kyllä olen varsinkin jos toinen ei ota itse omaa tilaansa, niin he alkavat kuitenkin aika pian olla tyytymättömiä ja kiukutella, kun sitten ovat siinä asemassa mihin ovat hinkuneet.

Esim. exäni ei ikinä sanonut esim. jos halusin keskustella siitä, minne mentäisiin lomalla matkalle tai millainen tapetti laitettaisiin makuuhuoneeseen. "Emmätiiä", "ihan sama", "päätä sä" vastauksia tuli. No minä sitten päätin kun kerran toinen ei omaa kantaansa sanonut. Sitten maristaan viikko siellä matkalla kun on tyhmä kohde ja miksi me ollaan täällä, kiukutellaan koko ajan ja pilataan loma. 

Käytännössä olen tällaisten kokemusten kautta todennut, että kaltaiselleni sopii paremmin itseni kaltainen mies kuin "hissukka", vaikka periaatteessa voisi ajatella että sehän on täydellinen match, jos toinen haluaa johtaa ja toinen seurata. 

Mulla oli samanlainen poikkis nuorena. Kertoi, että on spontaani ja tykkää seikkailla. Ei yleensä päättänyt asioita, koska on kiva mennä virran mukana esim. tyyliin mitä tehdään vapaapäivänä. Sitten, kun mentiin sen virran mukana tai minä vein, alkoi kauhea valitus siitä, kun ei ole suunnitelmia, kauheen tylsää, kamalan epätietoista, ei mitään rakennetta.

Jätkä oli kyllä muutenkin ihme rakenne että ei sen puoleen :D Kaikkea sitä nuorena sietää ja kuvittelee normaaliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea se on tuollaisen pohjalta sanoa. Paljon tekee esim jos olet ystävällinen ja on hyvät käytöstavat, ja pukeudut kivasti ja tuoksut hyvältä ja harrastat jotain mukavaa, ja seuraat mitä maailmassa tapahtuu ja osaat jutella jostain.

Täytän nuo, paitsi en itse osaa sanoa tuoksunko hyvältä ja se harrastanko jotain mukavaa on makuasia.

Minusta nuo listaamasi kuulostavat "yleisesti" kivoilta asioilta, ei sellaisilta jotka ratkaisevat kiinnostaako joku romanttisessa mielessä.

ap

Kyllä ne ratkaisevat silloin kun ne puuttuvat. No ei ehkä harrastukset, mutta epäystävällisyys, huonotapaisuus, paha haju ja täysi tuppisuisuus ovat kyllä ehdottomia ongelmia.

Minusta myös täysi maailman seuraamattomuus, mutta se ei varmaan ole kynnyskysymys kaikille

Tuo ei ollut mitä kysyttiin.

Ap halusi tietää mikä herättää romanttisen/seksuaalisen kiinnostuksen, ei mikä pilaa sen jos se puuttuu.

Ap sanoi että hänestä nuo mainitut piirteet eivät ole ratkaisevia siinä kiinnostaako toinen ihminen romanttisessa mielessä. Itse olen täysin eri mieltä. Esimerkiksi ystävällinen luonne ja hyvät käytöstavat ovat minulle erittäin ratkaisevassa asemassa romanttisen kiinnostuksen heräämisen suhteen. Huonot käytöstavat ja esimerkiksi muiden ihmisten haukkuminen ovat minulle niin suuri turn-off, ettei mikään maailman ulkonäkö sellaista miestä minun silmissäni pelasta. En haluaisi edes kaveriksi huonokäytöksistä ja ilkeää ihmistä, vaikkei hän minulle ilkeä olisikaan. Vielä vähemmän voisin kestää sellaista ihmistä elämänkumppanina. Minulle myös se paha tuppisuisuus ja hygienian laiminlyönti ovat asioita, jotka estävät romanttisen kiinnostuksen heräämisen. En koskaan kiinnostu miehestä kovin voimakkaasti pelkästään ulkonäön perusteella. Varsinaisen romanttisten kiinnostuksen heräämiseen tarvitaan minun kohdallani ensisijaisesti muita kuin ulkoisia tekijöitä.

Jokainen tajuaa että nuo ovat asioita jotka tappavat kiinnostuksen nopeasti.

Mutta yhäkään nuo asiat eivät riitä kiinnostuksen heräämiseen, vaan siihen tarvitaan muutakin.

Se "muu" yleensä niputetaan kemian alle. Ja siihen kuuluu hyvä ulkonäkö, soidinmenotaidot, ym joita ap:lta selkeästi puuttuu. Erityisesti soidinmenotaidot ja naisen sytyttävä maskuliininen käytös, ulkonäöllisestihän ap on ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Se kenestä tykkään riippuu niin paljon yksilöstä, että en osaa tuon kuvauksen perusteella sanoa. Isoin ongelma kertomassasi olisi tulotaso - haluan omakotitalon ja mahdollisuuden matkustella. Oma palkkani on ihan hyvä, joten odotan samaa mieheltäkin ellei huonoon palkkaan ole hyvää syytä. Hyvä syy olisi esim. kutsumusammatti vaikka nuoriso-ohjaajana tai järjestötyössä. Mutta jos olet kaupassa töissä hyllyttämässä, en ymmärtäisi mikset tavoittelisi parempaa työtä ja myös palkkaa.

Ulkonäöstä on hankala sanoa tuon kuvan perusteella. Olen aika tarkka ulkonäöstä, tykkään yleensä tummahiuksisista miehistä joilla on kaunis leukalinja. Pituudella ei ole väliä, olen deittaillut 165 cm miestä, joka oli mielestäni todella seksikäs.

Tärkeintä on luonne ja itsevarmuus. Epävarmuus on luotaantyöntävää, itsevarmuus seksikästä. Testosteronia tihkuvat miehet vetävät naisia puoleensa ja testosteroni tuo juuri sitä itsevarmuutta. Jos sulla on alhaset testotasot niin esim. salitreeni auttaa. Tässä mun rehellinen palaute.

N28, varattu

Eli ulkonäkö, raha, status ja itsevarmuus. Stereotyyppinen kaava.

Plussa rehellisestä kirjoituksesta ainakin minun puolestani.

ps. jos itsevarmuus johtuu testosteronista, niin mitenköhän on naisten itsevarmuuden kanssa?

-ohis

Saisit naisen ulkomailta?

Vierailija kirjoitti:

No ihan mahdotonhan tähän on vastata, kun ei pariutuminen ole mitään matematiikkaa että voisi laskea vain 1+1=2. Niin moni osatekijä vaikuttaa, ja se millaisista ihmisistä kukakin viehättyy on myös aika vaikeasti ennustettavissa.

Mutta jospa kertoisit jotain seurusteluhistoriastasi, ehkä siitä voisi päätellä jotain. Oletko siis seurustellut ikinä? Kuinka monta seksikumppania sinulla on ollut? Onko kukaan nainen ollut sinuun ihastunut? Miten kovasti olet yrittänyt etsiä naista ja miten paljon olet saanut pakkeja itseäsi kiinnostavilta naisilta? Jos sinuun on oltu ihastuttu niin oletko ollut myös naisesta kiinnostunut?

Jos ikää on lähes 40 vuotta ja olet täysin kokematon etkä saanut ikinä mitään vastakaikua itseäsi kiinnostavalta naiselta niin eihän se silloin hyvältä näytä, ikävä kyllä. Mutta ehkei tilanne ole aivan näin toivoton?

Vähän ohi aiheen, mutta boldattu kohta on juuri kuin minua koskeva - sillä erotuksella, että olen nainen. En ole seurustellut koskaan, en ole harrastanut seksiä, kukaan mies ei ole ollut minuun ihastunut. Olen tehnyt alotteita kyllä, mutta olen sen verran estynyt että ei voi hyvällä mielikuvituksellakaan sanoa näitä alotteita rohkeiksi, vaan ovat olleet todella kömpelöitä ja pienieleisiä (silti itselleni massiivisia riskinottoja). Aina olen joutunut pettymään. Nyt olen päättänyt että lakkaan yrittämästä, lakkaan haaveilemasta. Realiteetit huomioimalla voi elää hyvää elämää. Tämän jälkeen on kuitenkin korostettava, että en missään nimessä kehottaisi ketään muuta samaan: jokaisen elämä on omanlaistaan. Aloittaja on itse ainoa joka voi tehdä ne päätökset, miten jatkaa elämässään, ota aikalisä ja tarkastele tilannetta realistisesti. Vain siten voit tehdä omannäköiset päätökset miten toimit jatkossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellinen kommentti: kuulostat todella pinnalliselta.

Tiedän, koska tässä ketjussa kerron ulkonäkömieltymyksistä rehellisesti.

irl niistä ei tietenkään puhuta, vaikka niitä totta kai on olemassa.

ap

Eri kirjoittaja mutta se ei johdu pelkästään siitä että on ulkonäkömieltymyksiä. Vaan siitä ettei ole mitään muuta. Se mikä puuttuu kiinnittää huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ihan mahdotonhan tähän on vastata, kun ei pariutuminen ole mitään matematiikkaa että voisi laskea vain 1+1=2. Niin moni osatekijä vaikuttaa, ja se millaisista ihmisistä kukakin viehättyy on myös aika vaikeasti ennustettavissa.

Mutta jospa kertoisit jotain seurusteluhistoriastasi, ehkä siitä voisi päätellä jotain. Oletko siis seurustellut ikinä? Kuinka monta seksikumppania sinulla on ollut? Onko kukaan nainen ollut sinuun ihastunut? Miten kovasti olet yrittänyt etsiä naista ja miten paljon olet saanut pakkeja itseäsi kiinnostavilta naisilta? Jos sinuun on oltu ihastuttu niin oletko ollut myös naisesta kiinnostunut?

Jos ikää on lähes 40 vuotta ja olet täysin kokematon etkä saanut ikinä mitään vastakaikua itseäsi kiinnostavalta naiselta niin eihän se silloin hyvältä näytä, ikävä kyllä. Mutta ehkei tilanne ole aivan näin toivoton?

Vähän ohi aiheen, mutta boldattu kohta on juuri kuin minua koskeva - sillä erotuksella, että olen nainen. En ole seurustellut koskaan, en ole harrastanut seksiä, kukaan mies ei ole ollut minuun ihastunut. Olen tehnyt alotteita kyllä, mutta olen sen verran estynyt että ei voi hyvällä mielikuvituksellakaan sanoa näitä alotteita rohkeiksi, vaan ovat olleet todella kömpelöitä ja pienieleisiä (silti itselleni massiivisia riskinottoja). Aina olen joutunut pettymään. Nyt olen päättänyt että lakkaan yrittämästä, lakkaan haaveilemasta. Realiteetit huomioimalla voi elää hyvää elämää. Tämän jälkeen on kuitenkin korostettava, että en missään nimessä kehottaisi ketään muuta samaan: jokaisen elämä on omanlaistaan. Aloittaja on itse ainoa joka voi tehdä ne päätökset, miten jatkaa elämässään, ota aikalisä ja tarkastele tilannetta realistisesti. Vain siten voit tehdä omannäköiset päätökset miten toimit jatkossa.

Toivotaan että kuitenkin sattuu kohdalle se oikea tyyppi. Omassa suvussa on kaksi esimerkkiä ensimmäistä kertaa yli 50 v pariutuneista. Eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että on ihmisiä jotka ei saa ketään. Jalattomat, kädettömät, kasvoista palaneet, vammaiset, 300-kiloiset... kaikenlaiset pariutuu. Se että jos on 40 v. eikä koskaan seurustellut, niin tekee jotain väärin. Todennäköisesti tapaa liian vähän ihmisiä, että mitään pääsisi syntymään.

Tai sitten vaatimukset kumppanin suhteen ovat epärealistiset omiin edellytyksiin nähden.

Eihän tasoja ollut olemassa.

En puhunut mitään tasoista.

Kuvasit samaa ilmiöta eri sanoilla. Turhaa saivartelua.

Vierailija kirjoitti:

En viitsi jäädä lukemaan keskustelua, vastaan vain omasta puolestani. Olen nelikymppinen nainen (ja täytän kriteerisi).

Avauksessasi ei ollut mitään muuta sellaista, joka olisi minulle turn off, paitsi tuo toive että olisin sinua reippaampi luonteeltani. En halua vetää miestä perässäni, vaan toivon tasavertaista suhdetta. Olen itse varsin "reipas", joten mieheltäkin vaadin suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa jopa poikkeuksellista reippautta, jotta tasapaino säilyy. En kuitenkaan ole aina ollut tällainen, vaan kyseessä on opeteltu taito. Sen oppiminen vapautti minut elämään paljon onnellisempaa elämää. Suosittelisin sinuakin opettelemaan!

Noista linkkaamistasi kuvista: niissä ei ole yhtään mitään vikaa. Päin vastoin, melkein ihastuin tuohon mieheen, jonka kasvokuvaan linkkasit. Lähtisin todella mielelläni hänen kanssaan treffeille. MUTTA: hyvin olennaisessa roolissa tuossa kuvassa on miehen tyyli. Hiukset on kivasti leikattu, naamakarvat tyyliin sopivasti trimmattu ja silmälasit tyylikkäät. Pukeutuminenkin kivan tyylistä, siltä osin kuin tuossa näkyy. Tämä on minulle hyvin, hyvin tärkeää. Jos kuvittelen tuon saman miehen hoitamattomalla, ylikasvaneella tukalla, jollain tyylittömällä parralla (esim. ällö mutta yleinen pukinparta) ja päällä lapsekas college tai printti t-paita kulahtaneella kaula-aukolla.. Reaktioni on täysin toinen.

Siis tyyli ja asenne kohdalleen, niin olet oikein hot. Osittain asenteesi onkin jo kohdallaan, esim. tulojen suhteen minulle on miehessä tärkeintä se, että hän on itse niihin tyytyväinen. Tekstisi on hyvin kirjoitettu ja kykenet itsekritiikkiin. Eli tiivistäen: ei todellakaan kannata lopettaa haaveilua, jos parisuhteen haluat. Vähän reipastumista vain kehiin, niin et arvaakaan millainen menekki sinulla voi olla!

Mitä tällainen reippaus käytännössä tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En viitsi jäädä lukemaan keskustelua, vastaan vain omasta puolestani. Olen nelikymppinen nainen (ja täytän kriteerisi).

Avauksessasi ei ollut mitään muuta sellaista, joka olisi minulle turn off, paitsi tuo toive että olisin sinua reippaampi luonteeltani. En halua vetää miestä perässäni, vaan toivon tasavertaista suhdetta. Olen itse varsin "reipas", joten mieheltäkin vaadin suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa jopa poikkeuksellista reippautta, jotta tasapaino säilyy. En kuitenkaan ole aina ollut tällainen, vaan kyseessä on opeteltu taito. Sen oppiminen vapautti minut elämään paljon onnellisempaa elämää. Suosittelisin sinuakin opettelemaan!

Noista linkkaamistasi kuvista: niissä ei ole yhtään mitään vikaa. Päin vastoin, melkein ihastuin tuohon mieheen, jonka kasvokuvaan linkkasit. Lähtisin todella mielelläni hänen kanssaan treffeille. MUTTA: hyvin olennaisessa roolissa tuossa kuvassa on miehen tyyli. Hiukset on kivasti leikattu, naamakarvat tyyliin sopivasti trimmattu ja silmälasit tyylikkäät. Pukeutuminenkin kivan tyylistä, siltä osin kuin tuossa näkyy. Tämä on minulle hyvin, hyvin tärkeää. Jos kuvittelen tuon saman miehen hoitamattomalla, ylikasvaneella tukalla, jollain tyylittömällä parralla (esim. ällö mutta yleinen pukinparta) ja päällä lapsekas college tai printti t-paita kulahtaneella kaula-aukolla.. Reaktioni on täysin toinen.

Siis tyyli ja asenne kohdalleen, niin olet oikein hot. Osittain asenteesi onkin jo kohdallaan, esim. tulojen suhteen minulle on miehessä tärkeintä se, että hän on itse niihin tyytyväinen. Tekstisi on hyvin kirjoitettu ja kykenet itsekritiikkiin. Eli tiivistäen: ei todellakaan kannata lopettaa haaveilua, jos parisuhteen haluat. Vähän reipastumista vain kehiin, niin et arvaakaan millainen menekki sinulla voi olla!

Mitä tällainen reippaus käytännössä tarkoittaa?

Pitää leikkiä naiselle iskää, ja nainen saa kiukutella minkä ehtii ja vittuilla ja feidata. Miehen tehtävä on laittaa nainen kuriin.

t. every woman ever

P.S. kuriin laittaminen ei sitten tarkoita huutamista, eikä fyysistä ottelua edes siinä tapauksessa että nainen käy kimppuusi. Miehen kuuluu sietää naiselta naisellista käyttäytymistä 😍🤩🤩💁‍♀️

Hmm. Ap kuulostaa ihan ok ihmiseltä, ehkä tylsältä kylläkin. Olen itse 3-kymppinen parisuhteessa oleva nainen. Olet mieheksi melko lyhyt. Se karsii heti paljon naisia. Tavoittele alle 165-senttisiä lyhyempiä naisia. Toisaalta lyhyille kertyy kiloja vielä helpommin kuin pidemmille, koska lyhyt nainen ei voi syödä kuin pikkulapsen annoksia lihomatta. Joko siis karsit painotoiveestasi tai etsit neulaa heinäsuovasta.

Jos kelpuutat 1-2 lapsen yh:n/eronneen, niin vaihtoehtoja on paljon enemmän. Pitkästä parisuhteesta eronnut nainen voi olla aivan hyvä catch, jos kykenet hyväksymään naisen lapsen tai lapset. Ikäisilläsi on lapsia. Hyväksy se.

Kehitä persoonallisuuttasi. Tee itsestäsi kiinnostava. Ala vaikka soittaa kitaraa tai pianoa. Muusikot saavat naisia. Tai ala treenata itseäsi miehekkäämmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Hmm. Ap kuulostaa ihan ok ihmiseltä, ehkä tylsältä kylläkin. Olen itse 3-kymppinen parisuhteessa oleva nainen. Olet mieheksi melko lyhyt. Se karsii heti paljon naisia. Tavoittele alle 165-senttisiä lyhyempiä naisia. Toisaalta lyhyille kertyy kiloja vielä helpommin kuin pidemmille, koska lyhyt nainen ei voi syödä kuin pikkulapsen annoksia lihomatta. Joko siis karsit painotoiveestasi tai etsit neulaa heinäsuovasta.

Jos kelpuutat 1-2 lapsen yh:n/eronneen, niin vaihtoehtoja on paljon enemmän. Pitkästä parisuhteesta eronnut nainen voi olla aivan hyvä catch, jos kykenet hyväksymään naisen lapsen tai lapset. Ikäisilläsi on lapsia. Hyväksy se.

Kehitä persoonallisuuttasi. Tee itsestäsi kiinnostava. Ala vaikka soittaa kitaraa tai pianoa. Muusikot saavat naisia. Tai ala treenata itseäsi miehekkäämmäksi.

Kirjoitin tuolla jo kauan sitten, että olin itse 39-vuotiaana teinipojan äiti. En olisi voinut kuvitellakaan ryhtyväni millekään miehen kanssa, joka on rakkaus- ja seksiasioissa suunnilleen samassa vaiheessa poikani kanssa.

Eli kyllä sitä kelpuuttamista tarvittaisiin myös toiseen suuntaan enkä ihan heti näe, että yh-äiti olisi ensimmäisenä rakastumassa mieheen, jolla ei ole alkeellisiakaan parisuhdetaitoja tai kokemuksia parisuhteesta ja seksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm. Ap kuulostaa ihan ok ihmiseltä, ehkä tylsältä kylläkin. Olen itse 3-kymppinen parisuhteessa oleva nainen. Olet mieheksi melko lyhyt. Se karsii heti paljon naisia. Tavoittele alle 165-senttisiä lyhyempiä naisia. Toisaalta lyhyille kertyy kiloja vielä helpommin kuin pidemmille, koska lyhyt nainen ei voi syödä kuin pikkulapsen annoksia lihomatta. Joko siis karsit painotoiveestasi tai etsit neulaa heinäsuovasta.

Jos kelpuutat 1-2 lapsen yh:n/eronneen, niin vaihtoehtoja on paljon enemmän. Pitkästä parisuhteesta eronnut nainen voi olla aivan hyvä catch, jos kykenet hyväksymään naisen lapsen tai lapset. Ikäisilläsi on lapsia. Hyväksy se.

Kehitä persoonallisuuttasi. Tee itsestäsi kiinnostava. Ala vaikka soittaa kitaraa tai pianoa. Muusikot saavat naisia. Tai ala treenata itseäsi miehekkäämmäksi.

Kirjoitin tuolla jo kauan sitten, että olin itse 39-vuotiaana teinipojan äiti. En olisi voinut kuvitellakaan ryhtyväni millekään miehen kanssa, joka on rakkaus- ja seksiasioissa suunnilleen samassa vaiheessa poikani kanssa.

Eli kyllä sitä kelpuuttamista tarvittaisiin myös toiseen suuntaan enkä ihan heti näe, että yh-äiti olisi ensimmäisenä rakastumassa mieheen, jolla ei ole alkeellisiakaan parisuhdetaitoja tai kokemuksia parisuhteesta ja seksistä.

Olin itse vähän tuota nuorempi kun olin vielä kokemattomampi kuin enemmistö teinipojista.

Muutamatkin yh kiinnostui. Mutta heitä yhdisti heikko rahatilanne ja heikot tulevaisuuden näkymät. Otsallaankin näki että kokemattomuutta ja hapuilua katsottiin läpi sormien koska nähtiin ahkera, kehityskelpoinen ja ok rahatilanteessa oleva mies.

Olen siis samaa mielktä sikäli että ap:n ei kannata katsella ensisijaisesti yksinhuoltajia.

Ap:n ei myöskään kannnata katsella ensisijaisesti lyhyitä naisia. Ensinnäkin pitkän miehen haluaa enemmistö kaiken pituisista naisista. Toisekseen syy miksi pidempi mies halutaan liittyy tunteeseen miehestä suojelijana ja seksuaaliseen alistuvuuteen. Ap ei vaikuta perinteiseltä suojelijamieheltä, eikä taida sellaiseksi halutakaan. Siksi kannattaa katsella ei naisia joille ap:n pituus riittää koska he ovat lyhyitä, vaan naisia joille miehen pituudella ei ole väliä. Näitä on toki vähän.