Lue keskustelun säännöt.
Ollaan jäämässä eläkkeelle ja poika ja miniä lähettelevät meille linkkejä asunnosta heidän asuinkaupungistaan
28.09.2020 |
Etelä-Suomesta. Me katsellaan talviasuttavia mökkejä Tornio-Muoniojoen rannalta, emmekä nyt aio tästä etelämmäksi muuttaa, vaan pohjoisemmaksi, ettei matka olisi niin pitkä. Pitäisikö ilmoittaa heti vai sitten, kun asunto ja mökki on löydetty? Minä olen pienestä pitäen auttanut milloin ketäkin, vanhemmilleni olen aina ollut se antava osapuoli. Kyllä mä voin lapsia hoitaa ja ottaa kesäksi, mun en aio muuttaa jatkuvaksi hoitoavuksi. Ei kannata valistaa kuinka itse olen saanut apua, kun en ole, välimatkat ja yksi syy ja niitä on liuta lisää, mutta tämä ei ole se syy, vaan se, että aion kerrankin elämässäni olla itsekäs.
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin perinteistä ajattelua, että vaan lastenhoitoapua kaipaisivat. Eiköhän siellä ajatella, että ette enää 10-20v päästä itse pärjää, niin hän ei ole sitten siellä auttamassa.
Niin siis pitää kärvistellä jopa 20 vuotta jossain, missä ei halua olla, koska 20 vuoden kuluttua ei itse enää pärjää? Oletko ihan tosissasi?
Ei kun muuttaa sellaiseen paikkaa minne haluaa, jossa pärjää myös myöhemmin kunnon rapistuessa.
Minkä ikäisenä sun mielestäsi pitää viimeistään ostaa sellainen asunto, jossa elää kuolemaansa asti? Eli ei saa enää sen jälkeen muuttaa minnekään muualle?
Eläkkeelle jäädessä 60+ vuotiaana.
Äiti sai muutaman vuoden sisään tuosta aivoinfarktin ja isältä löydettiin syöpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin perinteistä ajattelua, että vaan lastenhoitoapua kaipaisivat. Eiköhän siellä ajatella, että ette enää 10-20v päästä itse pärjää, niin hän ei ole sitten siellä auttamassa.
Niin siis pitää kärvistellä jopa 20 vuotta jossain, missä ei halua olla, koska 20 vuoden kuluttua ei itse enää pärjää? Oletko ihan tosissasi?
Ei kun muuttaa sellaiseen paikkaa minne haluaa, jossa pärjää myös myöhemmin kunnon rapistuessa.
Minkä ikäisenä sun mielestäsi pitää viimeistään ostaa sellainen asunto, jossa elää kuolemaansa asti? Eli ei saa enää sen jälkeen muuttaa minnekään muualle?
Eläkkeelle jäädessä 60+ vuotiaana.
Äiti sai muutaman vuoden sisään tuosta aivoinfarktin ja isältä löydettiin syöpä.
Aivoinfarktin ja syövän voi saada paljon nuorempanakin.
Kannattaa sanoa pojalle, että "ei me haluta muuttaa sinne. Me aiottaan muuttaa tuonne pohjoisemmaksi". Ei se poika ole ajatustenlukija, sehän saattaa kuvitella että te haluaisitte sinne.
Mun mielestä teidän suunnitelma on hyvä, ja teillä on oikeus olla itsekäkkäitä. Sitäpaitsi täällä Lapissa on ihana elää ja asua.
Ja kaikki te "ette pärjää, vanhusbuumerit, kohta hoidossa ja sit haudassa" niin kamoon vaikka te olisitte rapakunnossa niin eläkkeelle jäävä tavallinen suomalainen tuskin on ja vaikka olisikin niin eivät he ole HOLHOTTAVIA. Menkää ja tuhlatkaa rahaa ja pitäkää hauskaa!
Ne tuhkatkin lähetetään postitse, esim. suoraan seurakunnalle.
Hautaustoimistohan hoitaa myös kaiken, ei tarvita seurakuntaakaan.[/quote]
Äitini toiveet... siunaus paikassa A ja tuhkaus. Tämän jälkeen tuhkien hautaus paikkaan B. Itse asun paikassa C ja isä on haudattu uurnalehtoon paikkaan A.
Näiden paikkojen välillä on noin 300 km.
Näen jo itseni kärräämässä äidin uurnaa sinne ja tänne.
Toivottavasti olen väärässä tässä hänen toivelistassaan.[/quote]
Eihän siunaustilaisuuteen ole pakko osallistua ja tuhkat lähettävät joko hautauspaikan B seurakunnalle tai sinulle kotiin. Näin sinun ei tarvitse mennä kuin paikkaan B. Eikä sinnekkään ole pakko, seurakunta hoitaa hautauksen.
Siunataan siis ruumis, ei tuhkia.
Suorahautaus ja tuhkien sirottelu ovat sitten eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin perinteistä ajattelua, että vaan lastenhoitoapua kaipaisivat. Eiköhän siellä ajatella, että ette enää 10-20v päästä itse pärjää, niin hän ei ole sitten siellä auttamassa.
Niin siis pitää kärvistellä jopa 20 vuotta jossain, missä ei halua olla, koska 20 vuoden kuluttua ei itse enää pärjää? Oletko ihan tosissasi?
Ei kun muuttaa sellaiseen paikkaa minne haluaa, jossa pärjää myös myöhemmin kunnon rapistuessa.
Minkä ikäisenä sun mielestäsi pitää viimeistään ostaa sellainen asunto, jossa elää kuolemaansa asti? Eli ei saa enää sen jälkeen muuttaa minnekään muualle?
Eläkkeelle jäädessä 60+ vuotiaana.
Äiti sai muutaman vuoden sisään tuosta aivoinfarktin ja isältä löydettiin syöpä.
Aivoinfarktin voi saada jo 25v. Eikös eräs naisartisti saanut sen 35v joka kuoli muutama vuosi sitten. Ja syövän voi saada kuka tahansa, jopa vauvaikäinen.
Ja kyllä olisi tosi ikävää ja elämän tuhlausta, jos ihminen pitäisi lakata elämästä jo 60v ja odottaa kuolemaansa.
Ja suurin osa maailman päämiehistä on muuten yli 70v jotka käyttävät suurta valtaa.
Vai koskeeko tämä "lakkaa elämästä 60+" vain naisia? Ja vain miehet saavat unelmoida ja elää elämäänsä. Ja moni 60v mies on vielä pienen lapsen isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän on ihan vapaus valita, kerrot tietenkin heti, miksi odottaisit? Toiset nyt ihan turhaan katselee teille asuntoa aivan väärästä paikasta ja käyttävät omaa aikaansa täysin hyödyttömään asiaan. Saatko jotain vallantunnetta tästä tilanteesta, kun et ole jo kertonut aikeistanne?
Miksi ap:n ja miehensä asiat kuuluis pojalle? Ap aikuinen. Ei tilivelvollinen.
Juuri näin. Miksi ap. ei saisi elää sellaista elämää kuin haluaa, vaan väen väkisin yritetään saada holhoukseen ja ollaan päällepäsmärinä miten hänen tulisi elää ja varmasti hän tarvitse pian poikansa apua tai ajaa hirvikolarin.
Äitini on hiukan vanhempi ap. ja vasta isän kuoleman jälkeen hån on alkanut elää ja veljeni perheen kanssa on tullut minulla kinaa, kun kannustan äitiäni pitämään menoistaan kiinni ja ostelemaan itselleen elämyksiä, eikä olemaan lastenlapsensa ilmainen hoitoautomaatti. Ja mikä huvittavinta, veljeni perhe vetää aina tämän etttei sitten vanhana auteta kortin esille, vaikka tähänkään saakka äitini ei ole saanut mitään apua esim. isäni hoidossa.
Jollakin aikuisella lapsella on hirveän suuri holhouksen ja määräämisen tarve, miten vanhusten pitäisi elää ja mihin rahansa käyttää. Moni pitää ia kohtelee iäkkäitä vanhempia kuin olisivat lapsia tai jotenkin vähäälyisiä.
Monien iäkkäät vanhemmat ovat vähä-älyisiä ja hirveä riesa.
Äitini ei halua asua nykyisessä asunnossa.
Eikä senioritalossa.
Eikä vanhainkodissa.
Rutinaa...
Ap ei saa miehineen muuttaa pohjoiseen, koska sinun äitisi on ”vähä-älyinen ja hirveä riesa”? Okeiii....
Vierailija kirjoitti:
Itse myös toivon vanhojen appivanhempien muuttavan lähemmäs meitä. Ei siksi että me tarvitsisimme apua (lapsetkin jo isoja), vaan siksi, että pystyisimme sitten auttamaan nopeammin ja helpommin kun avuntarvetta vanhemmiten väistämättä tulee. Saisivat myös useammin seuraa.
Siihen asti kun kykenee itsenäiseen asumiseen ja elämiseen niin ihan sama missä päin haluavat asua.
Samoin. Harmittaa, jos ostavat rahalla palvelut ja siihen valuu perintö. Mieluummin auttaisin itse ja saisimme muhkeat rahat perinnöksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Aion kerrankin elämässäni olla itsekäs”. Ap kuulostaa äidiltäni. En aio äitiäni auttaa, kun joskus vanhentuu niin, ettei pärjää enää yksin. Niin makaa kuin petaa. Kannattaa ehkä ap:n tämmöinenkin asia jotenkin huomioida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse myös toivon vanhojen appivanhempien muuttavan lähemmäs meitä. Ei siksi että me tarvitsisimme apua (lapsetkin jo isoja), vaan siksi, että pystyisimme sitten auttamaan nopeammin ja helpommin kun avuntarvetta vanhemmiten väistämättä tulee. Saisivat myös useammin seuraa.
Siihen asti kun kykenee itsenäiseen asumiseen ja elämiseen niin ihan sama missä päin haluavat asua.
Samoin. Harmittaa, jos ostavat rahalla palvelut ja siihen valuu perintö. Mieluummin auttaisin itse ja saisimme muhkeat rahat perinnöksi
Et sinä kuitenkaan hoida 24/7/365 liikuntakyvytöntä vanhusta, joka tekee tarpeet vaippaan. Yksityinen hoitokoti ne rahat vie joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
Jos on juuri päässyt eläkkeelle ja hyväkuntoinen niin hyvin voi pärjätä pitkään ilman apua. Ja pärjää vähemmällä rahalla.
Mitä tehdä kaupungin kaksiossa? Jos on ulkoilmaihminen yms.
Suosittelen muuttoa.
LOL . Ulkoilmaa ja luontoa on myös kaupungeissa. Yllätys yllätys.
Kiva tietää, että lähipuistoon voi istuttaa marjapensaita ja kukkia sekä mennä käyskentelemään sinne kesäaamuisin yöpuku päällä juomaan kahvia.
Et ole koskaan käynyt kaupungissa? Myös kaupungeissa voi asua omakotitalossa tai rivarissa, jossa on oma piha. Myös siirtolapuutarha-alueet ovat oma kiva yhteisönsä. Toki sinulla on oikeus istuksia hevonprceessä jos se sopii sinulle paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki asuinpaikka on jokaisen oma asia. Sen saa vapaasti valita. Valinnoilla toki sitten on aina omat seurauksena.
Näin on. Minä muuta eläkepäiviksi ulkomaille ilman mitään tukiverkkoa enkä huolehdi huomisesta. Se on sitten sen ajan murhe.
Älä sitten odota että joku pitää asioistasi huolta.
Se joku muu on Suomessa viranomainen.
Suuresti ihmettelen, miten tänne vauvapalstalle osuvat juuri ne kommentoijat, jotka auttavat iäkkäitä vanhempiaan ja isovanhempia arkisissa askareissa ja elämässä, kun samaan ilmiöön en ole törmännyt omassa työssäni, vaikka olen ollut vanhusten kanssa tekemisissä vuosikymmeniä.
Yleensä palvelun- ja hoivatarve tulee aloite hoitavalta lääkäriltä, naapureilta tai ystäviltä, harvoin lähipiiriltä/lapsilta. Joka on tosin ymmärrettävää, jos ei ole alan asiantuntija tai tapaa harvemmin jo välimatkan takia.
Suomessa ei enää 50v ole useampi sukupolvi ole asunut saman katon alla ja harvoin vanhemmat ja lapset edes asuvat muutaman kilometrin säteellä, vaan puhutaan sadoista kilometrin välimatkasta.Ja miten lapsilta iäkkäiden vanhempien auttaminen edes käytännössä onnistuisi, kun ollaan työelämässä, myös naiset.
Silti otetaan yhteyttä satojen kilometrien päähän. Kun mitäs nyt, kun saattajaa tarvitaan. Soita ambulanssi jne... huonokuntoista vanhusta kotiutetaan yhä uudelleen. Yhä uudelleen väännetään ettei siellä ole ketään vastaanottamassa, älkää kotiuttako ennen kuin kotihoito on aktivoitu.
Suomen vanhustenhoito on ihan kaaos, jos vanhus on liian terve sairaalaan, mutta liian sairas kotiin.Jos vanhusten hoito on yhtä kaaosta, niin samanlaista se tuntuu nykyään olevan nuorten ja terveiden vanhempien lapsiperheen arki, vaikka jokaiselle lapselle on päivähoito-oikeus.
Seuraan yli 70v äitini elämää ja kun kahdella veljelläni on yhteensä 5 lasta, niin aina on joku mummolla hoidossa viikonloppuna, jotta saavat parisuhdeaikaa ja hoitoapua tarvitaan syys- ja talvilomilla, kun lapsia ei voi ottaa matkalle mukaan.
Ja äitini on tästä jo muutaman kerran sanonut, ettei enää jaksa, niin sitten suututaan ja mökötetään kuukausia.
Ja miten tämä keskustelu onkin väännetty huonokuntoiseen ja apua tarvitsevaan dementia vanhukseen, joka saattaa kolaroida hirvien kanssa, kun ei enää näe tai reagointikyky on alentunut, vaikka ap. kertoo aloituksessa olevan vielä työelämässä eli voisi kuvitella olevan myös hänen työ- ja toimintakykyinen ja monet ovat tuossa iässä vielä hyvin vastuullisessa työssä esim. kirurgina.
Aivan samalla tavoin tähän on kehitetty teema, että poika haluaisi orjuuttaa vanhempansa. Puhtaasti mielikuvitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse myös toivon vanhojen appivanhempien muuttavan lähemmäs meitä. Ei siksi että me tarvitsisimme apua (lapsetkin jo isoja), vaan siksi, että pystyisimme sitten auttamaan nopeammin ja helpommin kun avuntarvetta vanhemmiten väistämättä tulee. Saisivat myös useammin seuraa.
Siihen asti kun kykenee itsenäiseen asumiseen ja elämiseen niin ihan sama missä päin haluavat asua.
Juuri näin. Niin rakkaita kuin mun aikuiset lapseni ovatkin mulle, eivät he kuitenkaan ole mun ystäviäni tai kavereitani. Olen heidän äitinsä ja he mun lapsiani. Ei heidän kanssaan voi jutella kuten ystävien kanssa voi. Joko siksi, ettei jokin mulle tärkeä asia kiinnosta vielä sen ikäisiä tai siksi, että en halua huolestuttaa lapsiani. Ystävän kanssa voi jutella kaikista krempoistakin, koska ystävälläkin on jo samanlaisia kremppoja. Saa vertaistukea. Sitten, kun kaikki ystävät ja kaverit ovat joko liian huonossa hapessa tai puskevat jo horsmaa, omien lasten seura riittää sosiaaliseksi kanssakäymiseksi. Ja se riittää siksi, että ei ole muutakaan vaihtoehtoa.
Onpa mukavaa, kun saa toteuttaa unelmaansa, kun on vielä terveyttä jäljellä!
Muistakaa myös nuoremmat sukupolvet järjestellä asianne samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Pohjoisessa on vieläkin traktoriyrittäjiä, joilta voi tilata pihatien ja pihan aurauksen. Pohjoisen kaupungit ovat samanlaisia mitä etelässäkin, kyllä niillä kadut pidetään liikennöintikunnossa.
Mutta kuinka kauan? Kannattaa huomata että nykyisen kaltainen valtion raha-automaatti syrjäseuduille on pian mahdottomuus ja joutuvat sielläkin itse ottamaan vastuun rahoituksestaan. Tokihan kiinteistöt on autioituvalla seudulla halpoja, mutta ei niistä myöhemmin omiaan pois saa. Toki jokainen saa järjestää elämänsä miten typerästi haluaa.
Katsos, kun täällä pohjoisessa on ihan oikeita kaupunkeja, esimerkiksi Oulu, Tornio ja Rovaniemi. Noista se kaupunkiasunto ostetaan, kun halutaan mökki pohjoisesta. Mitä vilkkaita ja kehittyviä kaupunkeja etelä-Suomessa on? Forssa ja Riihimäki? Ja toisekseen, omia rahojaan ap miehineen käyttää, aloituksesta päätellen heillä on niihin varaa.
LOL. Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Kotka, Turku, Tampere, Hämeenlinna jne.
Ja miksi ap ei voi asua esim. Rovaniemellä vaikka haluaisi, vaan hänen pitäsi muuttaa johonkin Etelä-Suomen kaupunkiin?
Koska etelämmässä on parempi elää. Miksi kukaan haluaisi muuttaa täysin kuolleelle alueelle, jossa ei ole mitään, eikä koskaan tule olemaankaan.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Pohjoisessa on vieläkin traktoriyrittäjiä, joilta voi tilata pihatien ja pihan aurauksen. Pohjoisen kaupungit ovat samanlaisia mitä etelässäkin, kyllä niillä kadut pidetään liikennöintikunnossa.
Mutta kuinka kauan? Kannattaa huomata että nykyisen kaltainen valtion raha-automaatti syrjäseuduille on pian mahdottomuus ja joutuvat sielläkin itse ottamaan vastuun rahoituksestaan. Tokihan kiinteistöt on autioituvalla seudulla halpoja, mutta ei niistä myöhemmin omiaan pois saa. Toki jokainen saa järjestää elämänsä miten typerästi haluaa.
Katsos, kun täällä pohjoisessa on ihan oikeita kaupunkeja, esimerkiksi Oulu, Tornio ja Rovaniemi. Noista se kaupunkiasunto ostetaan, kun halutaan mökki pohjoisesta. Mitä vilkkaita ja kehittyviä kaupunkeja etelä-Suomessa on? Forssa ja Riihimäki? Ja toisekseen, omia rahojaan ap miehineen käyttää, aloituksesta päätellen heillä on niihin varaa.
LOL. Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Kotka, Turku, Tampere, Hämeenlinna jne.
Ja miksi ap ei voi asua esim. Rovaniemellä vaikka haluaisi, vaan hänen pitäsi muuttaa johonkin Etelä-Suomen kaupunkiin?
Koska etelämmässä on parempi elää. Miksi kukaan haluaisi muuttaa täysin kuolleelle alueelle, jossa ei ole mitään, eikä koskaan tule olemaankaan.?
Mitä tuo " ei mitään " tarkoittaa?
Poikanne ja miniä haluaa lähelle ilmaiset lasten hoitajat, siksi asuntoa ehdottavat läheltään.
Vierailija kirjoitti:
Onpa mukavaa, kun saa toteuttaa unelmaansa, kun on vielä terveyttä jäljellä!
Muistakaa myös nuoremmat sukupolvet järjestellä asianne samalla tavalla.
Eiköhän valtaosa ole näin aina tehnytkin. Ei ne laitokset suotta ole täynnä vanhuksia.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sanoa pojalle, että "ei me haluta muuttaa sinne. Me aiottaan muuttaa tuonne pohjoisemmaksi". Ei se poika ole ajatustenlukija, sehän saattaa kuvitella että te haluaisitte sinne.
Mun mielestä teidän suunnitelma on hyvä, ja teillä on oikeus olla itsekäkkäitä. Sitäpaitsi täällä Lapissa on ihana elää ja asua.
Ja kaikki te "ette pärjää, vanhusbuumerit, kohta hoidossa ja sit haudassa" niin kamoon vaikka te olisitte rapakunnossa niin eläkkeelle jäävä tavallinen suomalainen tuskin on ja vaikka olisikin niin eivät he ole HOLHOTTAVIA. Menkää ja tuhlatkaa rahaa ja pitäkää hauskaa!
Juu ei tätä nyt eläkkeelle jäävää polvea tarvitse kannustaa itsekkyyteen, sen se osaa ihan luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän on ihan vapaus valita, kerrot tietenkin heti, miksi odottaisit? Toiset nyt ihan turhaan katselee teille asuntoa aivan väärästä paikasta ja käyttävät omaa aikaansa täysin hyödyttömään asiaan. Saatko jotain vallantunnetta tästä tilanteesta, kun et ole jo kertonut aikeistanne?
Miksi ap:n ja miehensä asiat kuuluis pojalle? Ap aikuinen. Ei tilivelvollinen.
Juuri näin. Miksi ap. ei saisi elää sellaista elämää kuin haluaa, vaan väen väkisin yritetään saada holhoukseen ja ollaan päällepäsmärinä miten hänen tulisi elää ja varmasti hän tarvitse pian poikansa apua tai ajaa hirvikolarin.
Äitini on hiukan vanhempi ap. ja vasta isän kuoleman jälkeen hån on alkanut elää ja veljeni perheen kanssa on tullut minulla kinaa, kun kannustan äitiäni pitämään menoistaan kiinni ja ostelemaan itselleen elämyksiä, eikä olemaan lastenlapsensa ilmainen hoitoautomaatti. Ja mikä huvittavinta, veljeni perhe vetää aina tämän etttei sitten vanhana auteta kortin esille, vaikka tähänkään saakka äitini ei ole saanut mitään apua esim. isäni hoidossa.
Jollakin aikuisella lapsella on hirveän suuri holhouksen ja määräämisen tarve, miten vanhusten pitäisi elää ja mihin rahansa käyttää. Moni pitää ia kohtelee iäkkäitä vanhempia kuin olisivat lapsia tai jotenkin vähäälyisiä.
Monien iäkkäät vanhemmat ovat vähä-älyisiä ja hirveä riesa.
Äitini ei halua asua nykyisessä asunnossa.
Eikä senioritalossa.
Eikä vanhainkodissa.
Rutinaa...Ap ei saa miehineen muuttaa pohjoiseen, koska sinun äitisi on ”vähä-älyinen ja hirveä riesa”? Okeiii....
Sanotaanko nyt vaikka kovin itsekeskeinen, joka omilla valinnoillaan aiheuttaa itselleen hankaluuksia, joista sitten valittaa ja muiden pitäisi hoitaa tilanne kuntoon. Muut ovat siis kiittämättömiä aikuisia lapsia, joilla työt ja omat pienet lapset vievät ajan... joku mummohoitola olisi kiva, elämässä katkeroituneet mummot voisivat siellä haukkua koko sukunsa... myös edesmenneet.
Äitini toiveet... siunaus paikassa A ja tuhkaus. Tämän jälkeen tuhkien hautaus paikkaan B. Itse asun paikassa C ja isä on haudattu uurnalehtoon paikkaan A.
Näiden paikkojen välillä on noin 300 km.
Näen jo itseni kärräämässä äidin uurnaa sinne ja tänne.
Toivottavasti olen väärässä tässä hänen toivelistassaan.