Kuulin että lapseni isä on kuollut mitä teen

[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 00:45"] Mistähän ne sen vanhemmat löytäisin. Nimistä ei mitään tietoa mutta alueen tiedän missä asuvat. Ehkä ne todella haluaisi tavata yhden lapsenlapsen vielä  :)  Tai sitten ei kun on saanut alkunsa miehen baarireissulta.. 

[/quote]Eihän sun tarvii kertoa että just baarireissulta sai alkunsa. Tuskin haluavat kuulla yksityiskohtia muutenkaan.

Etkö ollut kuullut ehkäisystä? Katumuspilleristä? Abortista?

[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 01:41"]Etkö ollut esim miehen facebook-kaverina jos nyt vasta sait tietää kuolemasta? Hieman outoa.. niin ja HALPAMAISTA touhua sinulta. HYI!

[/quote]

Ikäänkuin tämä olisi totta.

[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 01:42"]

Kukapa ei ilahtuisi tiedosta, että oma lapsi on hässinyt pitkin kyliä ilman ehkäisyä 

[/quote]No mutta kun kyse oli heidän pojasta eikä tyttärestä niin varmasti ovat vaan ylpeitä :)

Kyllä täytyy sanoa, että nainen on naiselle susi. Kukaan teistä haaskoista ei ajattele sitä, että jokaisella lapsella on OIKEUS tuntea vanhempansa. Nykyään jopa saa selville oman sperman, tai munasolun luovuttajan.

Miehen suvussa saattaa olla sairauksia, jotka on hyvä tulevaisuudessa tietää ja toisaalta jokainen lapsi alkaa jossain vaiheessa olla kiinnostunut omista juuristaan. Näihin lapsella on oikeus.

Lastenvalvojat hoitavat asioita myös tälläisissä tilanteissa. Äidille tässä ei silloin haeta oikeutta, vaan lapselle. Lapsi on mm. oikeutettu eläkkeeseen.

Rohkeasti vain sosiaalitoimistoon juttelemaan, ja unohda ap nämä mistään mitään tietämättömät huutelijat.

Mä jotenkin naiivisti ajattelin otsikosta, että niten kerrot lapselle tästä jne.

mutta rahastahan tässä olo kyse

[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 03:43"]

Kyllä täytyy sanoa, että nainen on naiselle susi. Kukaan teistä haaskoista ei ajattele sitä, että jokaisella lapsella on OIKEUS tuntea vanhempansa. Nykyään jopa saa selville oman sperman, tai munasolun luovuttajan.

Miehen suvussa saattaa olla sairauksia, jotka on hyvä tulevaisuudessa tietää ja toisaalta jokainen lapsi alkaa jossain vaiheessa olla kiinnostunut omista juuristaan. Näihin lapsella on oikeus.

Lastenvalvojat hoitavat asioita myös tälläisissä tilanteissa. Äidille tässä ei silloin haeta oikeutta, vaan lapselle. Lapsi on mm. oikeutettu eläkkeeseen.

Rohkeasti vain sosiaalitoimistoon juttelemaan, ja unohda ap nämä mistään mitään tietämättömät huutelijat.

[/quote]

tämä haaska on ainakin sen verran lukutaitoinen, että ymmärtää, että eihän aloituksessa puhuttu muusta kuin perinnön saamisesta. Mistäs sä nuo lapsen oikeudet keksit? Et ainakaan ap. En oikeastaan usko, että aloitus on totta. Ei kukaan voi ajatella noin.. Eihän? 

Meinaatteko oikeasti, että perunkirjoituksen jälkeen kun pesä on jaettu ja perintöverot maksettu, autot ja asunnot myyty, sekä käteen jääneellä rahalla ja muulla perityllä omaisuudella hommattu laillisille lapsille ja leskelle jotain kiinteetä, niin tällaisille lehtolapsille on tulossa penninjeesusta? Kuka sen perinnön maksaa? Valtionkonttoriko? Älkää nyt viitsikö!

Sanoi laki mitä hyvänsä niin joku kohtuus pitää ihmisellä olla. Jos olette aikoinaan päättäneet asian pitää salassa niin sehän tarkoittaa täsmälleen sitä, että olette luopuneet kaikista oikeuksista lapsen perintöön ynnä muuhun. On aivan eri asia, jos olisit haastanut isän oikeuteen, isyyskokeeseen, ja pistänyt maksamaan elatusmaksua, silloin olisi rintaperillisyyskin järjestynyt.

Mitä vitun järkeä tätä nyt on enää surra, jos sulla on jo uudet mieskuviot? Pyydä sitä uutta ukkoas adoptoimaan lapses niin se saa sitten edes jonkun perinnön aikanaan jostain muualta. Jos ootte niin persaukisia, että pitää perintöä kytätä niin eiköhän sosiaalitoimisto anna teille joka kuukausi jo paljon enemmän kuin kuolleelta lapsen isältä koskaan tuutte saamaan. Varatun miehen kanssa kun tekee lapsen niin järjen ja moraalin pitäis sanoa jo siinä vaiheessa, että tulet sen sitten yksinään kasvattamaankin tai luovut koko hommasta hyvissä ajoin. Opetetaanko peruskoulussa vielä oppiainetta nimeltä perhekasvatus?

Tuota..miltä ette saaneet paljastua ja kenelle? Ymmärsin että uudelle mieskuviollesi ei saanut paljastua..jotakin? Ei ihan täysjärkisen touhulta kuulosta. Ei mikään tuossa kertomassasi. Katso nyt ainakin vastaisuudessa että sinut tiineeksi mahdollisesti saattava mies _on jo_ saman katon alla valmiiksi, niin ei tule näitä tilanteita..

Juu revi vaan auki kaikki haavat. Sen lesken ja niiden sisarusten vikahan se on että mies on pannut jotain randomia joskus jossain. Olisit aikoinaan vaatinut isyyden selvittämistä. Perhe on muutenkin vielä shokissa ja elää suruaikaa, siihenkö sinä oikeasti haluat nyt tökätä? Muutaman tonnin takia haluut täysin viattomille kärsimystä? Oman mokan takia?

Neuvoisin rakastamaan lastas ja antamaan olla.

Ap, vaikutat tosi lämpimältä, empaattiselta ja fiksulta ihmiseltä. Not.

HUORRA! Ja vielä kiristäjäksi!

[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 01:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 00:41"]

perunkirjoitus tehdään kolmen kuukauden kuluesssa kuolemasta, liekö sen jälkeen mitään tehtävissä?. toki isovanhemmathan vois vaikka ilahtua uudesta lapsenlapsesta, tai sitten ei.

[/quote]Perunkirjoitus on eri kuin perinnönjako. 

[/quote]

Jep, mutta perunkirjoitus on perinnönjaon pohja. Perunkirjoitus on lisäksi tässä tapauksessa täytynyt hyväksyttää maistraatissa (kuoleelta jäi alaikäisiä lapsia). Oikeusteitse haetaan sitten muutosta perunkirjaan. Muuten ei voi siihen tehdä muutoksia. Ei, vaikka kyse ei olisi juuri tällaisesta ketjun kaltaisesta tapauksesta, vaan aina muutenkin oikeuden kautta haettava muutosta.

Ei helppo homma tämmöinen tilanne (vaikka nyt provo ois, mutta teoriassa). Antaisin itse asian olla.

Unohda ne rahat. Isovanhempia voi kiinnostaa, kirjoita kirje.

[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 01:24"]

mun isä kun kuoli niin paljastui ihan just tälläinen tapaus. Nainen oli mennyt naimisiin sen jälkeen kun oli hommaillut isäni kanssa ja isä piti huolta yhteydenpidosta jottemme saisi tietää asiasta. vuoden verran naisella meni ennen kuin tajus että mun isä (ja hänen lapsen isä) oli kuollut. Idiootti otti kirjeellä yhteyttä mun äitiin, ei tiennyt että mun vanhempien ero oli astunut voimaan pari viikkoa ennen mun isän kuolemaa. Mukana oli kuva josta selkeesti näki että nainen ei valehdellut. Isyyttä ei oltu vahvistettu. Nainen ei asialle voinut mitään tuossa vaiheessa, mä olin se joka hoisi isän asioita hänen kuoleman jälkeen. Ainoa mitä nainen sai aikaan niin pilasi mun äidin elämän täysin. Mun äiti ei voi koskaan kysyä että miksi ja mitä tapahtui, miettii sitä sitten itsekseen synkkinä hetkinä.

Niin että jätä sen miehen perhe rauhaan.

[/quote]

No olette kyllä  pikkusieluisia ihmisiä... Mielestäni lapsella on oikeus tietää sisarpuolistaan, sisarpuolilla heistä. Jotkut voivat olla jopa niin fiksuja, että ymmärtävät, ettei tuolla lapsella ole asiaan osaa eikä arpaa, ja hänen etunsa ja oikeutensa on tuntea sukunsa molemmin puolin ja päästä jakamaan edes muistoja, jos ei muuta.

Jänniä nämä jotka puhuvat lehtolapsista. Miehellä kuitenkin oli vain AVOvaimo, eli lapset ovat periaatteessa samanarvoisessa asemassa. Olisi tosin kyllä kannattanut vaatia miestä tunnustamaan aikanaan. Tähän sananlasku kaatuneesta maidosta.

Isovanhempiin kannattaa ottaa yhteyttä, voivat olla iloisia tyttärestä jo siksikin, jos aikasemmat ovat pelkästään poikia.

Jos olisitte ne isovanhemmat niin haluaisitteko tietää että pojalla ollut joku hoito kehissä ja että yllättäen kuoleman jälkeen tämä ilmestyy kyttäämään että oliskos rahaa jaossa??! Ei, ei ja EI.

Anna nyt olla. Jos isyyttä ei ole tunnustettu, niin sitten sitä ei ole tunnustettu. Täytyykö repiä ihmisten elämä auki ja piloille, nämä elossa olevat ovat syyttömiä tapahtumiin. Lapsellekin on mukavampi, kun kuulee isona vain, että isä on kuollut, eikä tarvi ajatella missä olosuhteissa on saanut alkunsa. 

Ei harakassa eikä akassa ole mitää ahneutta.

Toki haluat lapsellesi hyvää. Taloudellinen tuki ihan tärkeä. VArmaan olet jo paljon joutunut puntaroimaan ensin lapsen salaamista ja muita salamyhkäisiä kuvioita. On hieno lahja sinulla. Lapsi. Ja hienoa, että ajattelet hänen parastaan. se miten asian isovanhemmille ilmaiset on varmaankin olennainen. Heillä on nyt suru oman lapsen kuolemasta. Ehkä se osanotto suruun olisi hyvä aloitus ja ehkä kirje oheen, että heillä on uusi lapsenlapsi. Voithan sitten kertoa mitä kävi, ja että halusitte salata tai kuka halusi...mutta salasitte lapsen olemassaolon miehen suvulta.

Se raha.... voihan olla velkaakin. Ja miten pitkälle olet valmis menemään. Yritä olla hienotunteinen ja kerro tilanteenne. Ryminällä ei kannata asiaa hoitaa. On varmaan aika arka paikka aluksi. Mutta uskon, että loppujen lopuksi kiitollisia ovat, jos saavat tietää sukulaisestaan.

Lastenneuvoja varmaan osaa neuvoa miten lähestyä ja niitä raha-asioita. Useinhan se on lkimies, joka noita juttuja hoitaa.

Voimia

Eihän siellä mitään leskeä ole jos vaan avovaimo tai asuinkumppani. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus isään ja perintöön myös. Vanhemman velvollisuus on vahvistuttaa isyys aikanaan ettei tällaista tapahdu. Ota nyt ainakin yhteys isovanhempiin, lähetä ainakin kuva ensin, soita. Itse olen mummo ja jos minulle kävisi näin  haluaisin ehdottomasti tutustua ja ottaa omakseni, olisin mielissäni.