39-vuotias mies ja puolessa vuodessa sain Tinderissä viisi matchia
Onko jo pakko tajuta, että en ole kellekään kelpoinen?
Kommentit (549)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisillakin on vastaavia ongelmia. Onhan naisetkin täällä käyneet kertomassa etteivät välttämättä ole saaneet mätsin mätsiä. Kai heilläkin on oikeus avautua? He vain tuntuvat hyväksyvän asian ja, kenties siirtyvät semmoiselle alustalle missä kuvat eivät tule olemaan keskeisessä asemassa. Tehkää tekin samoin niin voisi niitä treffejäkin sitten ilmaantua.
Ai niin, jaksa vieläkin rummuttaa sinkkuiltojen järjestämisen puolesta. Sinne kuitenkin tulee ennestään randomeita mitkä ovat todennäköisesti aivan yhtä jännittyneitä kuin sinäkin. Facessa olevien kannattaisi näin syksyn tullen järkätä tunnelmallisia illanistujaisia. Voitte pyytää nyyttäri meiningillä porukkaa tuomaan yhden itemin esim. sipsejä taikka lautapelin, jolloin ilta sujuu mukavammin eikä aika käy pitkäksi.
Vaikea kuvitella että matchejä ei tule kun pelkällä meren kuvalla ilman tekstejä tulee kymmenittäin tykkäyksiä lyhyessä ajassa. Täytyy olla jotain pahasti profiilissa vialla, jolle tule tykkäyksi miehiltä, kun ainakin osa tuntuu tykkäävän automaattisesti jokaisesta naisen profiilista, ovat toki varmasti vain sen perässä tai sitten muuten vain elämänhallinta pois raiteilta.
Kasvokuva tuo tykkäyksiä sellaiset kymmenen vuotta nuoremmilta kolleilta, sanomattakin on selvää mikä on pojilla mielessä kun nelikymppinen saa sydämen uimarivartaloiselta kolmekymppiseltä, ei siinä ainakaan pysyvää suhdetta rakennella...
Ja mikä mahtaa olla mielessä nelikymppisellä naisella, jonka haarukka tinderissä kattaa ne huomattavasti nuoremmat? Tuliko mieleen, että ehkä osa naisista ei saa osumia tinderissä juuri siksi, että he EIVÄT pyyhi oikealle niitä itsestäänselviä seksinmetsästäjiä?
Ei tykkäysten tuleminen ole mistään haarukasta kiinni, minulla on haarukka 35-50, mutta kyllä sieltä välillä tulee tykkäyksiä alle 30 kymppisiltä, jotka toki jätän vastaamatta, koska en ole sen perässä. Useinhan noissa miesten profiileissa on pelkkiä kuvia tai jotain ympäripyöreää, miten siitä voi päätellä että on pelkkä seksinmetsästäjä?
Sun tinder on rikki jos saat tykkäyksiä sun ikähaarukan ulkopuolelta. Ja eikö se nyt aika lailla selvää ole että jos 25v mies tykkää nelikymppisestä että minkä perässä se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisillakin on vastaavia ongelmia. Onhan naisetkin täällä käyneet kertomassa etteivät välttämättä ole saaneet mätsin mätsiä. Kai heilläkin on oikeus avautua? He vain tuntuvat hyväksyvän asian ja, kenties siirtyvät semmoiselle alustalle missä kuvat eivät tule olemaan keskeisessä asemassa. Tehkää tekin samoin niin voisi niitä treffejäkin sitten ilmaantua.
Ai niin, jaksa vieläkin rummuttaa sinkkuiltojen järjestämisen puolesta. Sinne kuitenkin tulee ennestään randomeita mitkä ovat todennäköisesti aivan yhtä jännittyneitä kuin sinäkin. Facessa olevien kannattaisi näin syksyn tullen järkätä tunnelmallisia illanistujaisia. Voitte pyytää nyyttäri meiningillä porukkaa tuomaan yhden itemin esim. sipsejä taikka lautapelin, jolloin ilta sujuu mukavammin eikä aika käy pitkäksi.
Vaikea kuvitella että matchejä ei tule kun pelkällä meren kuvalla ilman tekstejä tulee kymmenittäin tykkäyksiä lyhyessä ajassa. Täytyy olla jotain pahasti profiilissa vialla, jolle tule tykkäyksi miehiltä, kun ainakin osa tuntuu tykkäävän automaattisesti jokaisesta naisen profiilista, ovat toki varmasti vain sen perässä tai sitten muuten vain elämänhallinta pois raiteilta.
Kasvokuva tuo tykkäyksiä sellaiset kymmenen vuotta nuoremmilta kolleilta, sanomattakin on selvää mikä on pojilla mielessä kun nelikymppinen saa sydämen uimarivartaloiselta kolmekymppiseltä, ei siinä ainakaan pysyvää suhdetta rakennella...
Ja mikä mahtaa olla mielessä nelikymppisellä naisella, jonka haarukka tinderissä kattaa ne huomattavasti nuoremmat? Tuliko mieleen, että ehkä osa naisista ei saa osumia tinderissä juuri siksi, että he EIVÄT pyyhi oikealle niitä itsestäänselviä seksinmetsästäjiä?
Ei tykkäysten tuleminen ole mistään haarukasta kiinni, minulla on haarukka 35-50, mutta kyllä sieltä välillä tulee tykkäyksiä alle 30 kymppisiltä, jotka toki jätän vastaamatta, koska en ole sen perässä. Useinhan noissa miesten profiileissa on pelkkiä kuvia tai jotain ympäripyöreää, miten siitä voi päätellä että on pelkkä seksinmetsästäjä?
Sun tinder on rikki jos saat tykkäyksiä sun ikähaarukan ulkopuolelta. Ja eikö se nyt aika lailla selvää ole että jos 25v mies tykkää nelikymppisestä että minkä perässä se on.
Tykkäyksiä on varmaankin sitten tullut siinä yhteyssä, kun vilkaisin nuorempia miehiä ja säädin iän alemmas, tosi on että näitä nuorempien tykkäyksiä ei ole tullut aikoihin, eli ilmeisesti edes GoldTinder ei sitten näytä niitä, jos ne on rajojen ulkopuolelta.
Pitää opetella puhumaan sellaisesta, josta naiset tykkää ja haluaa. Ei ole vaikeaa.
Lue pari kirjaa, jotka ovat tapetilla. Tutki esimerkiksi vihreiden puolueohjelmaa ja keskustele niistä teemoista. Hanki kissa ja opettele sen sielunelämää. Kissanaisia on paljon ja he tykkäävät keskustella niistä kissamiesten kanssa. Juoksentele vaikka kuntoillaksesi. Siemaile eri viinilajeja oppiaksesi niiden nyansseja. Tutustu teelajeihin. Käy taidenäyttelyissä ja opi erottamaan nykytaide modernista taiteesta. Yritä olla siisti.
Näillä pääset alkuun varmasti!
No, höpöhöpö mitä tinder ihmiISESTÄ kertoo? PeliÄ ... nehän on kuvia ja mielikuvia. Ei mitäänsanomaton enempää.
Ne kivat ja sopivat on kyllä enimmäkseen ihan muualla. Ne on livenä. Ihminen on livenä ihan eri kuin siellä luoduissa profiilissa ja kuvissa ja silpputuksissa. Mene tutustumaan luonnossa ihmisiin. se vaatii vähän viitseliäisyyttä, mutta se kyllä kannattaa. Olet silloin itsekin parhaimmillasi. Tee sitä mistä tykkäät. Siellä ne on ne sinun ihmiset.
Olen utelias. Kokeile. Uuttakin voi testailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen läheisriippuvainen. Joka ikinen ihminen on riippuvainen toisten ihmisten läheisyydestä jossain muodossa. Jos ei minkäänlaista läheisyyttä saa niin tulee epätoivo ja masennus 99%:lle ihmisistä. Naiset ovat harvemmin yhtä "läheisriippuvaisia", koska saavat helposti sitä väliaikaista läheisyyttä miehiltä sekä useammin henkistä läheisyyttä ystäviltä. Mies on useammin täysin ilman läheisyyttä, ja sitten naiset hyljeksivät sen seurauksena vielä enemmän? Ei ole reilu tämä maailma. Ihminen on kehittynyt olemaan riippuvainen läheisistään. Ei ole mahdollista olla onnellinen täysin yksin.
Mulla on sympatiat loppuneet ajat sitten miehiä kohtaan. Ei kuunnella naisten antamia ohjeita, vaan toisten miesten. Seurauksena näyttäisi olevan huikeat avioerotilastot ympäri maailmaa.
Jatkakaa toki toistenne neuvomista. Homma näyttää toimivan oikein mainiosti :)
Miksi pitäisi naisten ohjeita kuunnella kun ne ovat aina näitä "ole oma itsesi" roskaa. Jos on ujo hiljainen nörtti niin omana itsenä oleminen on pomminvarma tapa jäädä loppuiäksi ilman naista. Mieskaverit taas neuvovat tällaista nörttiä olemaan niin alfa kuin pystyy ja esittämään itsevarmaa. Ja kas kummaa jälkimmäisellä tavalla on edes vähän paremmat mahdollisuudet tutustua naisiin romanttisessa mielessä.
Entäs tämän tutustumisen jälkeen? Montako ihan hyvää kestävää parisuhdetta feikkaamisella olet saanut?
Vierailija kirjoitti:
Pitää opetella puhumaan sellaisesta, josta naiset tykkää ja haluaa. Ei ole vaikeaa.
Lue pari kirjaa, jotka ovat tapetilla. Tutki esimerkiksi vihreiden puolueohjelmaa ja keskustele niistä teemoista. Hanki kissa ja opettele sen sielunelämää. Kissanaisia on paljon ja he tykkäävät keskustella niistä kissamiesten kanssa. Juoksentele vaikka kuntoillaksesi. Siemaile eri viinilajeja oppiaksesi niiden nyansseja. Tutustu teelajeihin. Käy taidenäyttelyissä ja opi erottamaan nykytaide modernista taiteesta. Yritä olla siisti.
Näillä pääset alkuun varmasti!
Siis sivistä itseäsi mies "yleisesti hyväksyttävällä" tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen läheisriippuvainen. Joka ikinen ihminen on riippuvainen toisten ihmisten läheisyydestä jossain muodossa. Jos ei minkäänlaista läheisyyttä saa niin tulee epätoivo ja masennus 99%:lle ihmisistä. Naiset ovat harvemmin yhtä "läheisriippuvaisia", koska saavat helposti sitä väliaikaista läheisyyttä miehiltä sekä useammin henkistä läheisyyttä ystäviltä. Mies on useammin täysin ilman läheisyyttä, ja sitten naiset hyljeksivät sen seurauksena vielä enemmän? Ei ole reilu tämä maailma. Ihminen on kehittynyt olemaan riippuvainen läheisistään. Ei ole mahdollista olla onnellinen täysin yksin.
Mulla on sympatiat loppuneet ajat sitten miehiä kohtaan. Ei kuunnella naisten antamia ohjeita, vaan toisten miesten. Seurauksena näyttäisi olevan huikeat avioerotilastot ympäri maailmaa.
Jatkakaa toki toistenne neuvomista. Homma näyttää toimivan oikein mainiosti :)
Tuostakin vastauksesta näkee sen, että naiset vastaavat asia-argumentteihin tunteella ja asian vierestä höpisemällä, koska heillä on vahva usko siihen, että kaikki päättyy heidän kannaltaan hyvin ja miehet lopulta huokaisevat ja toteavat, että eipä tästä keskustelusta mitään tule, vaan pitää vaan keskittyä itsensä kehittämiseen.
Tässäkin keskustelussa on kierrelty, kaarreltu, syötetty pajunköyttä ja keksitty naurettavan monimutkaisia selityksiä hyvin yksinkertaisille asioille, koska halutaan pitää yllä tietynlaista julkikuvaa jopa anonyyminä netissä. Kai tämä on tavallaan järkeenkäypää ja perustuu evoluutioon eli naiset ovat kehittyneet manipuloimaan miehiä ja piilottamaan todelliset ajatuksensa turvallisuussyistä.
Naisten kannalta tuo strategia on varmaan ihan hyvä eivätkä he voi sille mitään, joten naisia ei kannata vihata sen takia, vaikka turhauttavaahan se joskus voi olla. Ehkä miesten kannattaa kuitenkin seurailla ja tutkia tällaisia keskusteluja, koska ne auttavat ymmärtämään naisten toimintaa ja siten mies pääsee ehkä helpommin tavoitteisiinsa ja saa enemmän haluamiaan asioita jos hän pystyy hyväksymään sen, että naiset ja miehet kommunikoivat eri tavalla.
Katso ylempänä olevaa vastausta. Pelottavan moni pelkää naisen nousevan jalustalle kehuista. Kehut on ilmaisia ja niillä saa aikaan hyvän olon. Minäkin naisena kehun miestäni joka vastavuoroisesti kehuu takaisin. Sängyssä on vastaavanlainen meno, kumpikin huomioi toisiaan. Olisi kamalaa seurustella kivimiehen kanssa :O
Olen vieraillut eroottisessa chatissä kymmenisen vuotta. Olen atleettinen mies. 99% kehuista on toisilta miehiltä ja puolet haukuista naisilta.
Miehet eivät kehu, koska ajattelevat, että naista on kehunut jo sata muutakin (vertaa naisten sometykkäyksiä miesten saamiin tykkäyksiin) tai että nainen vaatiikin kehuja älykkyydestään tai vaivaantuu, kun mies ei parempaa keksinyt. Nainen ei kehu, koska naiset pitävät suurinta osaa miehistä epäviehättävinä. Yökerhossa naiset ovat tehneet teatraalisia oksenteluilmeitä tanssilattialla joskus, vaikka olen opiskellut tanssia enkä tule iholle.
Tutustuin tanssiharrastuksessa moneen naiseen ja onnittelin heitä syntymäpäivänä, sillä olimme somekavereita. Onnitteliko yksikään heistä minua minun syntymäpäivänä? Ei.
Naiselämä = tutorial mode
Mieselämä = hard mode
Täytyy kyllä olla aika omituinen ihminen, joka onnittelee aikuisia somekavereitaan "syntymäpäivänä" . Laittaako joku muka someen oikean syntymäpäivänsä profiiliin? En ole koskaan onnitellut ketään somekaveria kuvitteelisena syntymäpäivänä tai saanut itse onnitteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pääsen edes treffeille. Ei valitettavasti riitä, että vaikka treffeillä olisi kuinka hauskaa, niin mikäli samana iltana joku hieman minua komeampi mies laittaa tykkäyksen tai viestiä Tinderissä, unohdun kuin nalli kalliolle. Joillain on sitten vielä pokkaa palata meikäläisen suuntaan viikkojen jälkeen, kun homma ei toiminutkaan sen komeamman miehen kanssa.
Päälle sadan treffien ja niitä seuranneiden pettymysten jälkeen alkaa jo kyllästyttää koko touhu. Nykyisin lähdenkin vain treffeille, mikäli nainen pyytää ensin minua. Yksi ehtikin jo pyytää ja olikin todella hurmaava tyyppi, mutta homma kuihtui kasaan, kun nainen kertoi sitten rehellisesti olevansa vela. Kiitin rehellisyydestä, mutta itse kun tiedän haluavani saada jälkikasvua, niin tuo oli se deal breaker.
Minä taas en loukkaannu ollenkaan, jos joku palaa juttelemaan kanssani tauon jälkeen. En voi tietää mistä tauko johtui, eikä se kiinnostakaan. Voi olla että väliin tullut juttukumppani oli minua kauniimpi. Voi olla että hänellä oli sama, harvinainen harrastus kuin miehellä. Voi olla että hän oli niin poikkeuksellisen hauska että mies innostui vähän liikaakin ja muut unohtuivat, kunnes paljastui että naisessa oli myös pahoja vikoja jotka sammuttivat nopeasti syntyneen kiinnostuksen. Syy voi olla ihan mikä tahansa. Mutta jos mies palaa juttelemaan minun kanssani, kyseisestä jutusta ei jostain syystä tullut mitään, eli voimme jatkaa tutustumista. Ja koska tunnemme jo toisiamme jonkun verran, tämä kertoo siitä että meillä on jo random-matchia paremmat mahdollisuudet edetä siihen onnelliseen parisuhteeseen asti.
Miksi voin käyttäytyä ja ajatella näin? Koska onnellisuuteni ei ole kiinni siitä, tuleeko jutusta juuri tämän miehen - tai kenenkään miehen - kanssa jotain. En loukkaannu sydänjuuriani myöten siitä, kun hän kiinnostuu jostakusta toisesta (kunhan ei pelaa tai huijaa ketään, ja se selviää paremmalla tutustumisella). Ajattelen että hän itse osaa selvittää ja arvioida, kuka hänelle sopii parhaiten kumppaniksi. Siksi ei tunnu yhtään pahalta kun hän palaa juttelemaan, vaan päin vastoin mukavalta. Jäin hänelle mieleen ja hän on edelleen kiinnostunut minusta kumppaniehdokkaana. Miksi en jatkaisi tutustumista, ainakin niin kauan kunnes ilmenee jotain mikä on itselleni deal breaker?
Kiva kuulla! Olen ymmärtänyt aivan päinvastaista, että moni ei vaan enää hyväksy uudelleen lähestymistä koska on jäänyt itse jo kertaalleen toiseksi. Ehkä täytyykin lämmitellä jotain vanhaa tapausta uudelleen.
Moni nainen tuskailee suurta matchimäärää! Turhautuu massaan, josta pitää penkoa se mahdollinen kumppaniehdokas. Miksi naiset silti jättävät profiilin tekstittömäksi tai emojikasaksi? Eikö naisten kannattaisi karsia hyvällä ja tarkalla profiilitekstillä ainakin osa vonkaajista pois ja muuten rajata sitä miesjoukko itselleen sopivammaksi.
Tämä siis jos hakee parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten soisi katsovan tämän herran videoita. Puhuu aika ajoin kommentointi videoillaan nykyajan miesten suurimmasta ongelmasta. Todella usealla vaikuttaisi olevan kumppanin puutteen lisäksi paha läheisyysriippuvuus jonka monet deitit haistaa. Minusta tuo oli mielenkiintoinen näkökulma sinkkuudelle joka on monella tahatonta. Voisiko täälläkin olla samaa vikaa?
https://www.youtube.com/user/PsychologyInSeattleEn ole noita videoita katsonut (laita linkki johonkin videoon, jossa puhuu tästä aiheesta?). Mutta tuo läheisriippuvuus-teema kuulostaa mielestäni siltä että monen miehen kannattaisi siihen kyllä perehtyä lähemmin.
Olen nainen ja aika paljon tulee Tinderissä vastaan miehiä, jotka olisivat valmiita suunnilleen menemään vihille kun pari viestiä on vaihdettu. Se on todella pelottavaa ja viestittely loppuu kyllä minun osaltani siihen.
Samoin tällä palstalla on porukkaa, jotka kertovat haluavansa naisen, jotta voisivat olla onnellisia. Yksin ovat surkeita ja masentuneita, eikä elämällä ole mitään arvoa. Tässäkin on kysymys läheisriippuvuudesta, ja sellainen ihminen nyt vain ei ole houkutteleva kumppani kenellekään.
Miehet voivat perehtyä noihin läheisriippuvuusjuttuihin akateemisessa mielessä ja he voivat piilottaa itsestään epäviehättäviä käytöstapoja, mutta se ei muuta heidän tarpeitaan.
Tuohon käytökseen voi olla pari eri syytä:
-miehet kuvittelevat, että uhrautuva ja sitoutumishalua korostava käytös on viehättävää naisista, vaikka ihan näinhän asia ei ole; se on naisesta viehättävää vain silloin jos mies on naisen silmissä korkeatasoinen. Muutoin se on pelottavaa, koska nainen pelkää tulevansa raskaaksi epätoivoiselle epäonnistujamiehelle. Samanaikaisesti ihan nuorten sarjoissa ja elokuvissa sun muissa on aina opetettu, että 'pelaava' mies on ilkeä paskis ja naisen tarpeet valkkaamisineen ja tylytyksineen ovat hyveellisiä
-toinen yksinkertainen syy on siis ihan vain se, että jatkuva yksinäisyys aiheuttaa epätoivoisia ilmauksia ja tekoja ja tätä on ehkä vaikea erottaa täysin ylemmästä kohdasta, jossa mainitaan kuvitelma sitoutumishalukkuuden viehättävyydestä
Historiallisesti paljon useampi nainen on lisääntynyt kuin mies ja naisille on ehkä evoluutiossa kehittynyt tietynlainen tyyneys ja tunne siitä, että hänen elämällään on tarkoitus, vaikka eläisi vain itselleen. Luola-aikoina hedelmällinen nainen on kenties ollut jatkuvasti raskaana ja panostaminen omaan hyvinvointiin on jollain tavalla ollut hyve, koska se on välillisesti satanut myös lapsen/perheen laariin. Nykyään yhä useampi nainen ei lisäänny ollenkaan tai venyttää lisääntymistä hedelmällisyyden loppuvuosille, mutta naisen aivot ehkä välittävät sellaista tietoa, että kaikki on kunnossa ja omaan nautintoon ja hyvinvointiin panostaminen pitää naisen aivot tyytyväisenä, koska naisen aivot eivät osaa erottaa onko naisella jälkikasvua vai ei.
Tietynlainen itserakkaus on siis ollut naiselle hyve, kun taas miehelle siitä ei ole ollut mitään hyötyä; nykymaailma ruokkii naisen itserakkautta tuomalla miesmallien kehut kotisohvalle toiselta puolelta maailmaa, kun taas miehellä on aika hiljaista; miehen pitää edelleenkin rakentaa oman elämänsä tarkoitus, seikkailunsa ja sankarimyyttinsä tyhjästä ja myös romantiikka, joka on miesten keksimää, on osa tätä.
Osa miehistä voi saada elämään sisältöä työstä ja tyydyttää tarpeet käymällä maksullisissa. Chadit saavat sisältöä työstä, harrastuksista ja säädöistä, hoidoista tai parisuhteesta. Osa miehistä on työelämän yms. ulkopuolella tai ei saa sisältöä ja tarkoitusta elämälleen muusta kuin parisuhteesta. Mutta ihan jokaisen miehen kohdalla läheisyyden puute ja sukupuoleton elämä (kukaan ei koskaan kehu, ihastele ja helli) vähentää elämänlaatua jonkin verran.
Luuletko ettei sama koske naisia?
Kyllä minunkin elämänlaatuani "vähentää jonkin verran" se, että ei ole kumppania jonka kanssa voin jakaa ilot ja surut, harrastaa seksiä ja saada muutakin läheisyyttä. Elämälläni on kuitenkin tarkoitus myös silloin kun kumppania ei ole. Niitä iloja ja suruja on edelleen sama määrä. Seksin tilalla on sooloseksi, joka ei ole yhtä kokonaisvaltaisesti tyydyttävää kuin seksi jonkun kanssa, mutta sen perustarvepuolen asiasta se hoitaa kyllä. Irtoseksiä en naisena juuri koskaan saa, jos seksiksi ei lasketa sitä että mies masturboi kehollani ja itse en saa tilanteesta mitään (itse en laske tuota seksiksi omasta näkökulmastani). Ne irtoseksitilanteet, joissa minäkin nauttisin, ovat niin harvassa että niihin ei kannata edes hakeutua. Hyötysuhde on negatiivinen, koska käytetyksi tuleminen satuttaa ja vaurioittaa minuuttani.
Kaikki ne miehet, joihin olen ihastunut, ovat suhtautuneet sinkkuna olemiseen aivan samalla tavalla. Ollaan onnellisia yksinkin, eikä kumppania tarvita epätoivoisesti rinnalle. En pysty mitenkään ymmärtämään, miksi joillakin on tarve nähdä asia niin, että sinkkuus olisi miehelle lähtökohtaisesti jotenkin paljon vaikeampi asia - paitsi tietenkin jos kyseinen mies on läheisriippuvainen. Silloinhan siitä sinkkuudesta tulee sellainen täydellinen onnellisuudenpilaaja, joka syöksee ihmisen epätoivoisiin tekoihin jotta saisi kumppanin. Mutta tämä koskee läheisriippuvaisia naisia siinä missä miehiäkin. Sukupuoli ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan mielen tasapaino.
Vielä tuohon alun väittämääsi, että läheisriippuva käytös koettaisiin muka viehättäväksi, kunhan käyttäytyjä on hyvännäköinen: ei todellakaan. Esim. Elliot Rodger oli hyvännäköinen, mutta äärimmäisen vastenmielinen ihminen käytöksensä vuoksi.
Miehen kuuluu sanoa olevansa onnellinen ilman kumppaniakin, koska mieheltä odotetaan vahvuutta. Miehelle vahvan esittäminen on osa roolia ja mies ansaitsee rakkauden kestämällä kipua; eivät esim.ammattiurheilijamiehet mieti uransa aikana niitä elinikäisiä kipuja, joiden kanssa tulevat elämään loppuelämänsä, vaan sitä rahaa ja statusta minkä voivat perheen eteen ansait aktiiviuran aikana. Samasta syystä tavalliset miehet eivät mene helpolla lääkäriin. https://aijaa.com/avhdDp
En tiedä mitä tarkoitat irtoseksillä, mutta tietääkseni useimmilla naisilla on yhden yön seikkailujen sijaan ns.panokavereita, jolloin kumpikin tietää toisensa tarpeet ja mieltymykset. Myös sinulla on tekstin perusteella riittävä älykkyys ja verbaaliset taidot tuollaiseen suhteeseen. Koska mies on lähes aina altavastaajana seksissä (paitsi jos nainen ottaa itseään kaksi pykälää tasokkaamman miehen), nainen määrää millaista seksi tulee olemaan ja jos mies ei osaa lukea ajatuksia, nainen voi vaihtaa miehen sellaiseen, joka on opetellut asiat ulkoa.
Jos oikeasti haluat seksiä, sinun ei tarvitse tyytyä alustana olemiseen ellet halua; se vaatii vain vähän vuorovaikutusta. Ethän mene kauppaankaan lappu silmillä ja ota hyllyltä tuotteita summassa, vaan suunnittelet jo etukäteen mitä haluat ottaa.
Vielä vastaus tuohon irtoseksikohtaan. Panokaverin hommaaminen on tosiaan minulle mahdollista, ja noissa järjestelyissä olen saanut paremmin seksuaalista nautintoa kuin irtoseksikokeiluissa. Ongelmana on kuitenkin se, että niissä herää hyvin helposti myös liian voimakkaita tunteita, erityisesti sille miehelle. Tuntuu liian raskaalta joutua selittämään toiselle, miksi en edelleenkään halua parisuhdetta, kuten alussa sovimme, laittaa noita suhteita poikki ja jättää mies nyyhkimään onnettomana ja alkaa etsiä seuraavaa. En vain pysty sellaiseen.
Eli kokonaishyvinvointini jää edelleen miinukselle noissa, vaikka seksin osalta tilanne olisikin ok. Paras vaihtoehto on yksinkertaisesti se, että hoidan seksitarpeeni yksin kunnes tapaan ihmisen, jonka kanssa haluan parisuhdetta. Tämä ei ole minulle minkäänlainen ongelma, vaikka se ei olekaan yhtä ihanaa kuin seksi rakastamani ihmisen kanssa.
Tutorial mode problems: "minulla on liikaa valtaa ja markkina-arvoa ja seksikumppanit jäävät roikkumaan".
Rakkaus on myös valinta; rakkaus on kiintymistä toiseen ihmiseen ja se voi tulla ajan kanssa. Ajan kanssa omat kriteerit myös laskevat, kun huomaa, että on pakko laskea rimaa ulkonäön rupsahtaessa. Mitä enemmän ihmisellä on valinnanvaraa, sitä vaikeampaa on ns.rakastua, koska rakastumiskohteita on niin paljon. Sama juttu kuin rikkaalla, kun ei tiedä missä maassa haluaisi asua; taloja voisi ostaa niin monesta eri valtiosta, mutta ei tiedä haluaako asua juuri Brasiliassa vai USA:ssa.
Höpö höpö. Nuorena ja tyhmänä kelpaa melkein mikä tahansa tyyppi. Sen jälkeen oppii tuntemaan itsensä ja arvonsa pikkuhiljaa ja rima nousee. Jos kukaan ei ylitä rimaa ,ei haittaa. Parempi yksin kuin huonon kumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen läheisriippuvainen. Joka ikinen ihminen on riippuvainen toisten ihmisten läheisyydestä jossain muodossa. Jos ei minkäänlaista läheisyyttä saa niin tulee epätoivo ja masennus 99%:lle ihmisistä. Naiset ovat harvemmin yhtä "läheisriippuvaisia", koska saavat helposti sitä väliaikaista läheisyyttä miehiltä sekä useammin henkistä läheisyyttä ystäviltä. Mies on useammin täysin ilman läheisyyttä, ja sitten naiset hyljeksivät sen seurauksena vielä enemmän? Ei ole reilu tämä maailma. Ihminen on kehittynyt olemaan riippuvainen läheisistään. Ei ole mahdollista olla onnellinen täysin yksin.
Mulla on sympatiat loppuneet ajat sitten miehiä kohtaan. Ei kuunnella naisten antamia ohjeita, vaan toisten miesten. Seurauksena näyttäisi olevan huikeat avioerotilastot ympäri maailmaa.
Jatkakaa toki toistenne neuvomista. Homma näyttää toimivan oikein mainiosti :)
Tuostakin vastauksesta näkee sen, että naiset vastaavat asia-argumentteihin tunteella ja asian vierestä höpisemällä, koska heillä on vahva usko siihen, että kaikki päättyy heidän kannaltaan hyvin ja miehet lopulta huokaisevat ja toteavat, että eipä tästä keskustelusta mitään tule, vaan pitää vaan keskittyä itsensä kehittämiseen.
Tässäkin keskustelussa on kierrelty, kaarreltu, syötetty pajunköyttä ja keksitty naurettavan monimutkaisia selityksiä hyvin yksinkertaisille asioille, koska halutaan pitää yllä tietynlaista julkikuvaa jopa anonyyminä netissä. Kai tämä on tavallaan järkeenkäypää ja perustuu evoluutioon eli naiset ovat kehittyneet manipuloimaan miehiä ja piilottamaan todelliset ajatuksensa turvallisuussyistä.
Naisten kannalta tuo strategia on varmaan ihan hyvä eivätkä he voi sille mitään, joten naisia ei kannata vihata sen takia, vaikka turhauttavaahan se joskus voi olla. Ehkä miesten kannattaa kuitenkin seurailla ja tutkia tällaisia keskusteluja, koska ne auttavat ymmärtämään naisten toimintaa ja siten mies pääsee ehkä helpommin tavoitteisiinsa ja saa enemmän haluamiaan asioita jos hän pystyy hyväksymään sen, että naiset ja miehet kommunikoivat eri tavalla.
Avaisitko hieman tuota boldaamani kohtaa. Törmään usein tuohon väitteeseen että me naiset joko tietoisesti tai tiedostamatta annamme vääriä ohjeita. En itse usko siihen. Olen todennut lukemattomia kertoja, että ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen (tai sitten ei herätä). Jos kiinnostus herää ja tulee match, alkaa tutustuminen. Itseäni viehättää miehet, joiden seurassa on hauskaa. Livenä tai verkossa. Kommunikaatio sujuu luontevasti, mies saa minut nauramaan, oleminen on rentoa. Uskoisin, että aika moni nainen on kanssani samoilla linjoilla.
Tässä ketjussa on vihjailtu, että mies, jonka naama tai pituus ei riitä on "läheisriippuvainen". Vain pieni marginaali miehistä läpäisee naama ja -pituustestin ja näistä sitten pieni marginaali on aidosti "läheisriippuvaisia" ja sitäkin voisi kompensoida kymmenen asiaa.
Ei siis haluta myöntää yksinkertaista juurisyytä eli ulkonäön merkitystä eikä myöskään sitä inhimillistä kärsimystä, mitä vastentahtoinen selibaatti tuottaa, joten patologisoidaan näitä ihmisiä keksimällä joku 'läheisriippuvuus'.
"En ole saanut seksiä kymmeneen vuoteen!"
"Älä oo niin läheisriippuvainen bro!"
Eikö näillä seksiä saamattomilla kädet toimi? Fleshlight tai muu vekotin? Seksi seksi seksi. Mikä ihmeen pakkomielle siihen on? En ole eläissäni halunnut tai kaivannut seksiä. N29
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten soisi katsovan tämän herran videoita. Puhuu aika ajoin kommentointi videoillaan nykyajan miesten suurimmasta ongelmasta. Todella usealla vaikuttaisi olevan kumppanin puutteen lisäksi paha läheisyysriippuvuus jonka monet deitit haistaa. Minusta tuo oli mielenkiintoinen näkökulma sinkkuudelle joka on monella tahatonta. Voisiko täälläkin olla samaa vikaa?
https://www.youtube.com/user/PsychologyInSeattleEn ole noita videoita katsonut (laita linkki johonkin videoon, jossa puhuu tästä aiheesta?). Mutta tuo läheisriippuvuus-teema kuulostaa mielestäni siltä että monen miehen kannattaisi siihen kyllä perehtyä lähemmin.
Olen nainen ja aika paljon tulee Tinderissä vastaan miehiä, jotka olisivat valmiita suunnilleen menemään vihille kun pari viestiä on vaihdettu. Se on todella pelottavaa ja viestittely loppuu kyllä minun osaltani siihen.
Samoin tällä palstalla on porukkaa, jotka kertovat haluavansa naisen, jotta voisivat olla onnellisia. Yksin ovat surkeita ja masentuneita, eikä elämällä ole mitään arvoa. Tässäkin on kysymys läheisriippuvuudesta, ja sellainen ihminen nyt vain ei ole houkutteleva kumppani kenellekään.
Miehet voivat perehtyä noihin läheisriippuvuusjuttuihin akateemisessa mielessä ja he voivat piilottaa itsestään epäviehättäviä käytöstapoja, mutta se ei muuta heidän tarpeitaan.
Tuohon käytökseen voi olla pari eri syytä:
-miehet kuvittelevat, että uhrautuva ja sitoutumishalua korostava käytös on viehättävää naisista, vaikka ihan näinhän asia ei ole; se on naisesta viehättävää vain silloin jos mies on naisen silmissä korkeatasoinen. Muutoin se on pelottavaa, koska nainen pelkää tulevansa raskaaksi epätoivoiselle epäonnistujamiehelle. Samanaikaisesti ihan nuorten sarjoissa ja elokuvissa sun muissa on aina opetettu, että 'pelaava' mies on ilkeä paskis ja naisen tarpeet valkkaamisineen ja tylytyksineen ovat hyveellisiä
-toinen yksinkertainen syy on siis ihan vain se, että jatkuva yksinäisyys aiheuttaa epätoivoisia ilmauksia ja tekoja ja tätä on ehkä vaikea erottaa täysin ylemmästä kohdasta, jossa mainitaan kuvitelma sitoutumishalukkuuden viehättävyydestä
Historiallisesti paljon useampi nainen on lisääntynyt kuin mies ja naisille on ehkä evoluutiossa kehittynyt tietynlainen tyyneys ja tunne siitä, että hänen elämällään on tarkoitus, vaikka eläisi vain itselleen. Luola-aikoina hedelmällinen nainen on kenties ollut jatkuvasti raskaana ja panostaminen omaan hyvinvointiin on jollain tavalla ollut hyve, koska se on välillisesti satanut myös lapsen/perheen laariin. Nykyään yhä useampi nainen ei lisäänny ollenkaan tai venyttää lisääntymistä hedelmällisyyden loppuvuosille, mutta naisen aivot ehkä välittävät sellaista tietoa, että kaikki on kunnossa ja omaan nautintoon ja hyvinvointiin panostaminen pitää naisen aivot tyytyväisenä, koska naisen aivot eivät osaa erottaa onko naisella jälkikasvua vai ei.
Tietynlainen itserakkaus on siis ollut naiselle hyve, kun taas miehelle siitä ei ole ollut mitään hyötyä; nykymaailma ruokkii naisen itserakkautta tuomalla miesmallien kehut kotisohvalle toiselta puolelta maailmaa, kun taas miehellä on aika hiljaista; miehen pitää edelleenkin rakentaa oman elämänsä tarkoitus, seikkailunsa ja sankarimyyttinsä tyhjästä ja myös romantiikka, joka on miesten keksimää, on osa tätä.
Osa miehistä voi saada elämään sisältöä työstä ja tyydyttää tarpeet käymällä maksullisissa. Chadit saavat sisältöä työstä, harrastuksista ja säädöistä, hoidoista tai parisuhteesta. Osa miehistä on työelämän yms. ulkopuolella tai ei saa sisältöä ja tarkoitusta elämälleen muusta kuin parisuhteesta. Mutta ihan jokaisen miehen kohdalla läheisyyden puute ja sukupuoleton elämä (kukaan ei koskaan kehu, ihastele ja helli) vähentää elämänlaatua jonkin verran.
Luuletko ettei sama koske naisia?
Kyllä minunkin elämänlaatuani "vähentää jonkin verran" se, että ei ole kumppania jonka kanssa voin jakaa ilot ja surut, harrastaa seksiä ja saada muutakin läheisyyttä. Elämälläni on kuitenkin tarkoitus myös silloin kun kumppania ei ole. Niitä iloja ja suruja on edelleen sama määrä. Seksin tilalla on sooloseksi, joka ei ole yhtä kokonaisvaltaisesti tyydyttävää kuin seksi jonkun kanssa, mutta sen perustarvepuolen asiasta se hoitaa kyllä. Irtoseksiä en naisena juuri koskaan saa, jos seksiksi ei lasketa sitä että mies masturboi kehollani ja itse en saa tilanteesta mitään (itse en laske tuota seksiksi omasta näkökulmastani). Ne irtoseksitilanteet, joissa minäkin nauttisin, ovat niin harvassa että niihin ei kannata edes hakeutua. Hyötysuhde on negatiivinen, koska käytetyksi tuleminen satuttaa ja vaurioittaa minuuttani.
Kaikki ne miehet, joihin olen ihastunut, ovat suhtautuneet sinkkuna olemiseen aivan samalla tavalla. Ollaan onnellisia yksinkin, eikä kumppania tarvita epätoivoisesti rinnalle. En pysty mitenkään ymmärtämään, miksi joillakin on tarve nähdä asia niin, että sinkkuus olisi miehelle lähtökohtaisesti jotenkin paljon vaikeampi asia - paitsi tietenkin jos kyseinen mies on läheisriippuvainen. Silloinhan siitä sinkkuudesta tulee sellainen täydellinen onnellisuudenpilaaja, joka syöksee ihmisen epätoivoisiin tekoihin jotta saisi kumppanin. Mutta tämä koskee läheisriippuvaisia naisia siinä missä miehiäkin. Sukupuoli ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan mielen tasapaino.
Vielä tuohon alun väittämääsi, että läheisriippuva käytös koettaisiin muka viehättäväksi, kunhan käyttäytyjä on hyvännäköinen: ei todellakaan. Esim. Elliot Rodger oli hyvännäköinen, mutta äärimmäisen vastenmielinen ihminen käytöksensä vuoksi.
Miehen kuuluu sanoa olevansa onnellinen ilman kumppaniakin, koska mieheltä odotetaan vahvuutta. Miehelle vahvan esittäminen on osa roolia ja mies ansaitsee rakkauden kestämällä kipua; eivät esim.ammattiurheilijamiehet mieti uransa aikana niitä elinikäisiä kipuja, joiden kanssa tulevat elämään loppuelämänsä, vaan sitä rahaa ja statusta minkä voivat perheen eteen ansait aktiiviuran aikana. Samasta syystä tavalliset miehet eivät mene helpolla lääkäriin. https://aijaa.com/avhdDp
En tiedä mitä tarkoitat irtoseksillä, mutta tietääkseni useimmilla naisilla on yhden yön seikkailujen sijaan ns.panokavereita, jolloin kumpikin tietää toisensa tarpeet ja mieltymykset. Myös sinulla on tekstin perusteella riittävä älykkyys ja verbaaliset taidot tuollaiseen suhteeseen. Koska mies on lähes aina altavastaajana seksissä (paitsi jos nainen ottaa itseään kaksi pykälää tasokkaamman miehen), nainen määrää millaista seksi tulee olemaan ja jos mies ei osaa lukea ajatuksia, nainen voi vaihtaa miehen sellaiseen, joka on opetellut asiat ulkoa.
Jos oikeasti haluat seksiä, sinun ei tarvitse tyytyä alustana olemiseen ellet halua; se vaatii vain vähän vuorovaikutusta. Ethän mene kauppaankaan lappu silmillä ja ota hyllyltä tuotteita summassa, vaan suunnittelet jo etukäteen mitä haluat ottaa.
Vielä vastaus tuohon irtoseksikohtaan. Panokaverin hommaaminen on tosiaan minulle mahdollista, ja noissa järjestelyissä olen saanut paremmin seksuaalista nautintoa kuin irtoseksikokeiluissa. Ongelmana on kuitenkin se, että niissä herää hyvin helposti myös liian voimakkaita tunteita, erityisesti sille miehelle. Tuntuu liian raskaalta joutua selittämään toiselle, miksi en edelleenkään halua parisuhdetta, kuten alussa sovimme, laittaa noita suhteita poikki ja jättää mies nyyhkimään onnettomana ja alkaa etsiä seuraavaa. En vain pysty sellaiseen.
Eli kokonaishyvinvointini jää edelleen miinukselle noissa, vaikka seksin osalta tilanne olisikin ok. Paras vaihtoehto on yksinkertaisesti se, että hoidan seksitarpeeni yksin kunnes tapaan ihmisen, jonka kanssa haluan parisuhdetta. Tämä ei ole minulle minkäänlainen ongelma, vaikka se ei olekaan yhtä ihanaa kuin seksi rakastamani ihmisen kanssa.
Mikä siinä on, että aina, kun luen tällaisia juttuja, niin ne tunteet heräävät seksisuhteessa miehille eivätkä naisille? Minä en oikein tajua, miten naiset pystyvät olemaan kehittämättä tunteita tuollaisissa suhteissa.
Eihän niitä tunteita herää kun ei ole pienintäkään aikomusta sitoutua parisuhteeseen. Tuskin kellään on tunteita dildoakaan kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä tätä yhtälöä. Samaan aikaan naiset valittavat siitä, että laatu on heikkoa ts. miehet ovat vonkaavia törppöjä, salasuhteilijoita yms. ja kuitenkaan en saa kunnollisena miehenä juuri koskaan vastauksia/matcheja naisilta.
Kannattaa aina uskoa naisten tekoja, ei sanoja. Kun nainen antaa neuvoja miehelle, niin hän ei usein yritä auttaa miestä, vaan hän yrittää saada itsensä/viiteryhmänsä näyttämään hyvältä tai antaa muutoin sosiaalisesti hyväksyttävän ja arvostettavan vastauksen.
Täällä sinäkin kinaat äitisi ikäisten perheenäiti en kanssa ja kuvittelet sen johtavan johonkin. Kannattaa uskoa, mitä äiskä neuvoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten soisi katsovan tämän herran videoita. Puhuu aika ajoin kommentointi videoillaan nykyajan miesten suurimmasta ongelmasta. Todella usealla vaikuttaisi olevan kumppanin puutteen lisäksi paha läheisyysriippuvuus jonka monet deitit haistaa. Minusta tuo oli mielenkiintoinen näkökulma sinkkuudelle joka on monella tahatonta. Voisiko täälläkin olla samaa vikaa?
https://www.youtube.com/user/PsychologyInSeattleEn ole noita videoita katsonut (laita linkki johonkin videoon, jossa puhuu tästä aiheesta?). Mutta tuo läheisriippuvuus-teema kuulostaa mielestäni siltä että monen miehen kannattaisi siihen kyllä perehtyä lähemmin.
Olen nainen ja aika paljon tulee Tinderissä vastaan miehiä, jotka olisivat valmiita suunnilleen menemään vihille kun pari viestiä on vaihdettu. Se on todella pelottavaa ja viestittely loppuu kyllä minun osaltani siihen.
Samoin tällä palstalla on porukkaa, jotka kertovat haluavansa naisen, jotta voisivat olla onnellisia. Yksin ovat surkeita ja masentuneita, eikä elämällä ole mitään arvoa. Tässäkin on kysymys läheisriippuvuudesta, ja sellainen ihminen nyt vain ei ole houkutteleva kumppani kenellekään.
Miehet voivat perehtyä noihin läheisriippuvuusjuttuihin akateemisessa mielessä ja he voivat piilottaa itsestään epäviehättäviä käytöstapoja, mutta se ei muuta heidän tarpeitaan.
Tuohon käytökseen voi olla pari eri syytä:
-miehet kuvittelevat, että uhrautuva ja sitoutumishalua korostava käytös on viehättävää naisista, vaikka ihan näinhän asia ei ole; se on naisesta viehättävää vain silloin jos mies on naisen silmissä korkeatasoinen. Muutoin se on pelottavaa, koska nainen pelkää tulevansa raskaaksi epätoivoiselle epäonnistujamiehelle. Samanaikaisesti ihan nuorten sarjoissa ja elokuvissa sun muissa on aina opetettu, että 'pelaava' mies on ilkeä paskis ja naisen tarpeet valkkaamisineen ja tylytyksineen ovat hyveellisiä
-toinen yksinkertainen syy on siis ihan vain se, että jatkuva yksinäisyys aiheuttaa epätoivoisia ilmauksia ja tekoja ja tätä on ehkä vaikea erottaa täysin ylemmästä kohdasta, jossa mainitaan kuvitelma sitoutumishalukkuuden viehättävyydestä
Historiallisesti paljon useampi nainen on lisääntynyt kuin mies ja naisille on ehkä evoluutiossa kehittynyt tietynlainen tyyneys ja tunne siitä, että hänen elämällään on tarkoitus, vaikka eläisi vain itselleen. Luola-aikoina hedelmällinen nainen on kenties ollut jatkuvasti raskaana ja panostaminen omaan hyvinvointiin on jollain tavalla ollut hyve, koska se on välillisesti satanut myös lapsen/perheen laariin. Nykyään yhä useampi nainen ei lisäänny ollenkaan tai venyttää lisääntymistä hedelmällisyyden loppuvuosille, mutta naisen aivot ehkä välittävät sellaista tietoa, että kaikki on kunnossa ja omaan nautintoon ja hyvinvointiin panostaminen pitää naisen aivot tyytyväisenä, koska naisen aivot eivät osaa erottaa onko naisella jälkikasvua vai ei.
Tietynlainen itserakkaus on siis ollut naiselle hyve, kun taas miehelle siitä ei ole ollut mitään hyötyä; nykymaailma ruokkii naisen itserakkautta tuomalla miesmallien kehut kotisohvalle toiselta puolelta maailmaa, kun taas miehellä on aika hiljaista; miehen pitää edelleenkin rakentaa oman elämänsä tarkoitus, seikkailunsa ja sankarimyyttinsä tyhjästä ja myös romantiikka, joka on miesten keksimää, on osa tätä.
Osa miehistä voi saada elämään sisältöä työstä ja tyydyttää tarpeet käymällä maksullisissa. Chadit saavat sisältöä työstä, harrastuksista ja säädöistä, hoidoista tai parisuhteesta. Osa miehistä on työelämän yms. ulkopuolella tai ei saa sisältöä ja tarkoitusta elämälleen muusta kuin parisuhteesta. Mutta ihan jokaisen miehen kohdalla läheisyyden puute ja sukupuoleton elämä (kukaan ei koskaan kehu, ihastele ja helli) vähentää elämänlaatua jonkin verran.
Luuletko ettei sama koske naisia?
Kyllä minunkin elämänlaatuani "vähentää jonkin verran" se, että ei ole kumppania jonka kanssa voin jakaa ilot ja surut, harrastaa seksiä ja saada muutakin läheisyyttä. Elämälläni on kuitenkin tarkoitus myös silloin kun kumppania ei ole. Niitä iloja ja suruja on edelleen sama määrä. Seksin tilalla on sooloseksi, joka ei ole yhtä kokonaisvaltaisesti tyydyttävää kuin seksi jonkun kanssa, mutta sen perustarvepuolen asiasta se hoitaa kyllä. Irtoseksiä en naisena juuri koskaan saa, jos seksiksi ei lasketa sitä että mies masturboi kehollani ja itse en saa tilanteesta mitään (itse en laske tuota seksiksi omasta näkökulmastani). Ne irtoseksitilanteet, joissa minäkin nauttisin, ovat niin harvassa että niihin ei kannata edes hakeutua. Hyötysuhde on negatiivinen, koska käytetyksi tuleminen satuttaa ja vaurioittaa minuuttani.
Kaikki ne miehet, joihin olen ihastunut, ovat suhtautuneet sinkkuna olemiseen aivan samalla tavalla. Ollaan onnellisia yksinkin, eikä kumppania tarvita epätoivoisesti rinnalle. En pysty mitenkään ymmärtämään, miksi joillakin on tarve nähdä asia niin, että sinkkuus olisi miehelle lähtökohtaisesti jotenkin paljon vaikeampi asia - paitsi tietenkin jos kyseinen mies on läheisriippuvainen. Silloinhan siitä sinkkuudesta tulee sellainen täydellinen onnellisuudenpilaaja, joka syöksee ihmisen epätoivoisiin tekoihin jotta saisi kumppanin. Mutta tämä koskee läheisriippuvaisia naisia siinä missä miehiäkin. Sukupuoli ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan mielen tasapaino.
Vielä tuohon alun väittämääsi, että läheisriippuva käytös koettaisiin muka viehättäväksi, kunhan käyttäytyjä on hyvännäköinen: ei todellakaan. Esim. Elliot Rodger oli hyvännäköinen, mutta äärimmäisen vastenmielinen ihminen käytöksensä vuoksi.
Miehen kuuluu sanoa olevansa onnellinen ilman kumppaniakin, koska mieheltä odotetaan vahvuutta. Miehelle vahvan esittäminen on osa roolia ja mies ansaitsee rakkauden kestämällä kipua; eivät esim.ammattiurheilijamiehet mieti uransa aikana niitä elinikäisiä kipuja, joiden kanssa tulevat elämään loppuelämänsä, vaan sitä rahaa ja statusta minkä voivat perheen eteen ansait aktiiviuran aikana. Samasta syystä tavalliset miehet eivät mene helpolla lääkäriin. https://aijaa.com/avhdDp
En tiedä mitä tarkoitat irtoseksillä, mutta tietääkseni useimmilla naisilla on yhden yön seikkailujen sijaan ns.panokavereita, jolloin kumpikin tietää toisensa tarpeet ja mieltymykset. Myös sinulla on tekstin perusteella riittävä älykkyys ja verbaaliset taidot tuollaiseen suhteeseen. Koska mies on lähes aina altavastaajana seksissä (paitsi jos nainen ottaa itseään kaksi pykälää tasokkaamman miehen), nainen määrää millaista seksi tulee olemaan ja jos mies ei osaa lukea ajatuksia, nainen voi vaihtaa miehen sellaiseen, joka on opetellut asiat ulkoa.
Jos oikeasti haluat seksiä, sinun ei tarvitse tyytyä alustana olemiseen ellet halua; se vaatii vain vähän vuorovaikutusta. Ethän mene kauppaankaan lappu silmillä ja ota hyllyltä tuotteita summassa, vaan suunnittelet jo etukäteen mitä haluat ottaa.
Vielä vastaus tuohon irtoseksikohtaan. Panokaverin hommaaminen on tosiaan minulle mahdollista, ja noissa järjestelyissä olen saanut paremmin seksuaalista nautintoa kuin irtoseksikokeiluissa. Ongelmana on kuitenkin se, että niissä herää hyvin helposti myös liian voimakkaita tunteita, erityisesti sille miehelle. Tuntuu liian raskaalta joutua selittämään toiselle, miksi en edelleenkään halua parisuhdetta, kuten alussa sovimme, laittaa noita suhteita poikki ja jättää mies nyyhkimään onnettomana ja alkaa etsiä seuraavaa. En vain pysty sellaiseen.
Eli kokonaishyvinvointini jää edelleen miinukselle noissa, vaikka seksin osalta tilanne olisikin ok. Paras vaihtoehto on yksinkertaisesti se, että hoidan seksitarpeeni yksin kunnes tapaan ihmisen, jonka kanssa haluan parisuhdetta. Tämä ei ole minulle minkäänlainen ongelma, vaikka se ei olekaan yhtä ihanaa kuin seksi rakastamani ihmisen kanssa.
Mikä siinä on, että aina, kun luen tällaisia juttuja, niin ne tunteet heräävät seksisuhteessa miehille eivätkä naisille? Minä en oikein tajua, miten naiset pystyvät olemaan kehittämättä tunteita tuollaisissa suhteissa.
Varmasti samaa tapahtuu toisinkin päin. Ehkä ne miehet, joihin naiset ihastuvat seksiin perustuvissa suhdekuvioissa, eivät kirjoittele yhtä usein tälle palstalle kuin vastaavat naiset?
Itse en kehitä panosuhteessa tunteita, koska haen parisuhteelta paljon muutakin kuin pelkkää seksiä. Panokaveri valitaan ja suhteen tyyppi määritellään panosuhteeksi sen vuoksi että seksi toimii, mutta se muu ei. Ei se tilanne siitä yleensä muuksi muutu myöhemminkään. Jos vaikkapa keskusteluyhteys on alkeellinen, eikä toisen kanssa tee mieli viettää aikaa muualla kuin sängyssä, en voi kuvitella suhdetta enkä ihastua sellaiseen mieheen. Tai jos on liian suuri älykkyysero (minun tapauksessani niin on melkein aina).
Oletan, että nämä miehet taas ovat voineet ihastua, koska heidän parisuhdekäsityksensä on ollut niin erilainen. He ehkä etsivät ihmistä, jonka kanssa seksi toimii, arkielämän kulut voi jakaa puoliksi kun muutetaan yhteen, saa apua kotitöihin ja voi tehdä jälkikasvua ja saada heille järjissään olevan toisen vanhemman. Syvä henkinen yhteys ei ole ehkä heille niin tärkeää. Siksi ihastumiselle ei ole ollut heidän puoleltaan estettä.
Miten sitten voit haluta seksiä, jos keskusteluyhteys miehen kanssa on alkeellinen? Tai mies on sinua selvästi tyhmempi? Olen itse mies ja minun on vaikea kuvitella, että päätyisin sänkyyn sellaisen naisen kanssa, jonka kanssa keskustelusta ei meinaa tulla mitään. Eihän niitä vaatteita aleta heti riisua, vaan ensin pitäisi jutellakin jostain.
Jos kerran haluaa pelkkää seksiä niin onhan se ihan sama miten keskustelu sujuu. Ei siinä kiinnosta muut ominaisuudet kuin sukupuolielimet ja niiden käyttö.
34v nainen ja Tinderistä yli 1000 (kyllä, siis tuhat) matchia kolmessa kuukaudessa.
Ei mikään yllätys minulle, koska tiesin että internet on täynnä seurankipeitä miehiä. Täytyy vaan valita ne parhaat ehdokkaat ja laittaa viestejä heille.
Yleisesti ottaen 90 prosenttia miespuolisista matcheistä on jollakin tapaa huonoja. Siis seksuaalisesti epäviehättäviä setämiehiä, kolmekymppisiä ikineitsyitä, sitoutumiskyvyttömiä jännämiehiä, sarjapettäjiä, tunnevammaisia, läheisriippuvaisia, vaimonhakkaajia, yh-kakaroiden isiä, työttömiä, huonosti koulutettuja, ylipainoisia, fyysisesti huonokuntoisia, sosiaalisesti kömpelöitä, erakoituneita (ei yhtään läheistä ystävää eikä kunnollista ystäväpiiriä), negatiivisia, katkeria, naisvihamielisiä (MGTOW-kultti ja niin sanotut pick up artistit), harhaluuloisia (luulevat olevansa "alfauroksia" vaikka oikeasti ovat reppanoita, joita kukaan täysjärkinen nainen ei deittailisi), täysin tuuliajolla oman elämänsä kanssa (ei mitään suunnitelmia tulevaisuudelle, ei halua kehittää itseään, mies on vain oman elämänsä sivustakatsoja).
Tinderissä ulkonäkö korostuu, mutta ulkonäkö ei ole se ratkaiseva tekijä, jonka perusteella nainen valitsee kumppaninsa. Tilanne on itse asiassa juuri päinvastoin. Miehessä tärkeintä on kaikki PAITSI se pärstäkerroin.
Jos mies on oikeasti älykäs (looginen äly + tunneäly), sosiaalisesti taitava, osaa keskustella, on fyysisesti aktiivinen, normaalipainoinen, hyvin koulutettu ja taloudellisesti menestyvä, moni nainen kyllä katsoo läpi sormiensa sitä, että miehen pärstäkerroin on tylsä.
Harvan miehen pärstäkerroin on 40-vuotiaana niin ruma, etteikö sitä pärstää saisi näyttämään paremmalta. Vinkkinä vaan, että kasvot voi pestä, hampaat voi pestä, hiukset voi pestä/leikata/kammata, parran ajamisen voi opetella tekemään kunnolla, lihavasta naamasta (kaksoisleuasta) voi hankkiutua eroon joko laihduttamalla tai kirurgin veitsellä. Vielä kun älyät aloittaa ihonhoitorutiinit riittävän ajoissa (lue: 20-vuotiaana), niin säilytät ulkonäkösi vielä 40-vuotiaanakin.
Jos miehellä ei käy flaksi, vika löytyy lähes aina korvien välistä. Mies ei osaa käyttää niitä resursseja joita hänellä on eikä hän osaa kehittää itseään. 39-vuotiaana on sitten myöhäistä murehtia haaskattuja resursseja, kuten huono fyysinen kunto, rupsahtanut ulkonäkö, ei yliopistokoulutusta, ei sosiaalista pääomaa, ei taloudellista pääomaa, ei ystäväpiiriä, ei harrastuksia, eikä mitään todellista intohimoista harrastusta. Mies on vain loputtoman tylsä, mitäänsanomaton, väritön ja jämähtänyt (ukkoutunut) kauan ennen aikojaan. Ja naiset tietenkin varovat tuollaisia miehiä, koska kukaan täysjärkinen nainen ei tarvitse elämäänsä "kuollutta painoa" eli miestä, joka on yhtä mielenkiintoinen kuin parkkihallin betonipylväs.
Tulipahan tylytettyä rankalla rekisterillä, mutta viesti ei mene perille oikeaan osoitteeseen (hidasjärkisille miehille) ellei sitä viestiä väännetä rautalangasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten soisi katsovan tämän herran videoita. Puhuu aika ajoin kommentointi videoillaan nykyajan miesten suurimmasta ongelmasta. Todella usealla vaikuttaisi olevan kumppanin puutteen lisäksi paha läheisyysriippuvuus jonka monet deitit haistaa. Minusta tuo oli mielenkiintoinen näkökulma sinkkuudelle joka on monella tahatonta. Voisiko täälläkin olla samaa vikaa?
https://www.youtube.com/user/PsychologyInSeattleEn ole noita videoita katsonut (laita linkki johonkin videoon, jossa puhuu tästä aiheesta?). Mutta tuo läheisriippuvuus-teema kuulostaa mielestäni siltä että monen miehen kannattaisi siihen kyllä perehtyä lähemmin.
Olen nainen ja aika paljon tulee Tinderissä vastaan miehiä, jotka olisivat valmiita suunnilleen menemään vihille kun pari viestiä on vaihdettu. Se on todella pelottavaa ja viestittely loppuu kyllä minun osaltani siihen.
Samoin tällä palstalla on porukkaa, jotka kertovat haluavansa naisen, jotta voisivat olla onnellisia. Yksin ovat surkeita ja masentuneita, eikä elämällä ole mitään arvoa. Tässäkin on kysymys läheisriippuvuudesta, ja sellainen ihminen nyt vain ei ole houkutteleva kumppani kenellekään.
Miehet voivat perehtyä noihin läheisriippuvuusjuttuihin akateemisessa mielessä ja he voivat piilottaa itsestään epäviehättäviä käytöstapoja, mutta se ei muuta heidän tarpeitaan.
Tuohon käytökseen voi olla pari eri syytä:
-miehet kuvittelevat, että uhrautuva ja sitoutumishalua korostava käytös on viehättävää naisista, vaikka ihan näinhän asia ei ole; se on naisesta viehättävää vain silloin jos mies on naisen silmissä korkeatasoinen. Muutoin se on pelottavaa, koska nainen pelkää tulevansa raskaaksi epätoivoiselle epäonnistujamiehelle. Samanaikaisesti ihan nuorten sarjoissa ja elokuvissa sun muissa on aina opetettu, että 'pelaava' mies on ilkeä paskis ja naisen tarpeet valkkaamisineen ja tylytyksineen ovat hyveellisiä
-toinen yksinkertainen syy on siis ihan vain se, että jatkuva yksinäisyys aiheuttaa epätoivoisia ilmauksia ja tekoja ja tätä on ehkä vaikea erottaa täysin ylemmästä kohdasta, jossa mainitaan kuvitelma sitoutumishalukkuuden viehättävyydestä
Historiallisesti paljon useampi nainen on lisääntynyt kuin mies ja naisille on ehkä evoluutiossa kehittynyt tietynlainen tyyneys ja tunne siitä, että hänen elämällään on tarkoitus, vaikka eläisi vain itselleen. Luola-aikoina hedelmällinen nainen on kenties ollut jatkuvasti raskaana ja panostaminen omaan hyvinvointiin on jollain tavalla ollut hyve, koska se on välillisesti satanut myös lapsen/perheen laariin. Nykyään yhä useampi nainen ei lisäänny ollenkaan tai venyttää lisääntymistä hedelmällisyyden loppuvuosille, mutta naisen aivot ehkä välittävät sellaista tietoa, että kaikki on kunnossa ja omaan nautintoon ja hyvinvointiin panostaminen pitää naisen aivot tyytyväisenä, koska naisen aivot eivät osaa erottaa onko naisella jälkikasvua vai ei.
Tietynlainen itserakkaus on siis ollut naiselle hyve, kun taas miehelle siitä ei ole ollut mitään hyötyä; nykymaailma ruokkii naisen itserakkautta tuomalla miesmallien kehut kotisohvalle toiselta puolelta maailmaa, kun taas miehellä on aika hiljaista; miehen pitää edelleenkin rakentaa oman elämänsä tarkoitus, seikkailunsa ja sankarimyyttinsä tyhjästä ja myös romantiikka, joka on miesten keksimää, on osa tätä.
Osa miehistä voi saada elämään sisältöä työstä ja tyydyttää tarpeet käymällä maksullisissa. Chadit saavat sisältöä työstä, harrastuksista ja säädöistä, hoidoista tai parisuhteesta. Osa miehistä on työelämän yms. ulkopuolella tai ei saa sisältöä ja tarkoitusta elämälleen muusta kuin parisuhteesta. Mutta ihan jokaisen miehen kohdalla läheisyyden puute ja sukupuoleton elämä (kukaan ei koskaan kehu, ihastele ja helli) vähentää elämänlaatua jonkin verran.
Luuletko ettei sama koske naisia?
Kyllä minunkin elämänlaatuani "vähentää jonkin verran" se, että ei ole kumppania jonka kanssa voin jakaa ilot ja surut, harrastaa seksiä ja saada muutakin läheisyyttä. Elämälläni on kuitenkin tarkoitus myös silloin kun kumppania ei ole. Niitä iloja ja suruja on edelleen sama määrä. Seksin tilalla on sooloseksi, joka ei ole yhtä kokonaisvaltaisesti tyydyttävää kuin seksi jonkun kanssa, mutta sen perustarvepuolen asiasta se hoitaa kyllä. Irtoseksiä en naisena juuri koskaan saa, jos seksiksi ei lasketa sitä että mies masturboi kehollani ja itse en saa tilanteesta mitään (itse en laske tuota seksiksi omasta näkökulmastani). Ne irtoseksitilanteet, joissa minäkin nauttisin, ovat niin harvassa että niihin ei kannata edes hakeutua. Hyötysuhde on negatiivinen, koska käytetyksi tuleminen satuttaa ja vaurioittaa minuuttani.
Kaikki ne miehet, joihin olen ihastunut, ovat suhtautuneet sinkkuna olemiseen aivan samalla tavalla. Ollaan onnellisia yksinkin, eikä kumppania tarvita epätoivoisesti rinnalle. En pysty mitenkään ymmärtämään, miksi joillakin on tarve nähdä asia niin, että sinkkuus olisi miehelle lähtökohtaisesti jotenkin paljon vaikeampi asia - paitsi tietenkin jos kyseinen mies on läheisriippuvainen. Silloinhan siitä sinkkuudesta tulee sellainen täydellinen onnellisuudenpilaaja, joka syöksee ihmisen epätoivoisiin tekoihin jotta saisi kumppanin. Mutta tämä koskee läheisriippuvaisia naisia siinä missä miehiäkin. Sukupuoli ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan mielen tasapaino.
Vielä tuohon alun väittämääsi, että läheisriippuva käytös koettaisiin muka viehättäväksi, kunhan käyttäytyjä on hyvännäköinen: ei todellakaan. Esim. Elliot Rodger oli hyvännäköinen, mutta äärimmäisen vastenmielinen ihminen käytöksensä vuoksi.
Miehen kuuluu sanoa olevansa onnellinen ilman kumppaniakin, koska mieheltä odotetaan vahvuutta. Miehelle vahvan esittäminen on osa roolia ja mies ansaitsee rakkauden kestämällä kipua; eivät esim.ammattiurheilijamiehet mieti uransa aikana niitä elinikäisiä kipuja, joiden kanssa tulevat elämään loppuelämänsä, vaan sitä rahaa ja statusta minkä voivat perheen eteen ansait aktiiviuran aikana. Samasta syystä tavalliset miehet eivät mene helpolla lääkäriin. https://aijaa.com/avhdDp
En tiedä mitä tarkoitat irtoseksillä, mutta tietääkseni useimmilla naisilla on yhden yön seikkailujen sijaan ns.panokavereita, jolloin kumpikin tietää toisensa tarpeet ja mieltymykset. Myös sinulla on tekstin perusteella riittävä älykkyys ja verbaaliset taidot tuollaiseen suhteeseen. Koska mies on lähes aina altavastaajana seksissä (paitsi jos nainen ottaa itseään kaksi pykälää tasokkaamman miehen), nainen määrää millaista seksi tulee olemaan ja jos mies ei osaa lukea ajatuksia, nainen voi vaihtaa miehen sellaiseen, joka on opetellut asiat ulkoa.
Jos oikeasti haluat seksiä, sinun ei tarvitse tyytyä alustana olemiseen ellet halua; se vaatii vain vähän vuorovaikutusta. Ethän mene kauppaankaan lappu silmillä ja ota hyllyltä tuotteita summassa, vaan suunnittelet jo etukäteen mitä haluat ottaa.
Vielä vastaus tuohon irtoseksikohtaan. Panokaverin hommaaminen on tosiaan minulle mahdollista, ja noissa järjestelyissä olen saanut paremmin seksuaalista nautintoa kuin irtoseksikokeiluissa. Ongelmana on kuitenkin se, että niissä herää hyvin helposti myös liian voimakkaita tunteita, erityisesti sille miehelle. Tuntuu liian raskaalta joutua selittämään toiselle, miksi en edelleenkään halua parisuhdetta, kuten alussa sovimme, laittaa noita suhteita poikki ja jättää mies nyyhkimään onnettomana ja alkaa etsiä seuraavaa. En vain pysty sellaiseen.
Eli kokonaishyvinvointini jää edelleen miinukselle noissa, vaikka seksin osalta tilanne olisikin ok. Paras vaihtoehto on yksinkertaisesti se, että hoidan seksitarpeeni yksin kunnes tapaan ihmisen, jonka kanssa haluan parisuhdetta. Tämä ei ole minulle minkäänlainen ongelma, vaikka se ei olekaan yhtä ihanaa kuin seksi rakastamani ihmisen kanssa.
Mikä siinä on, että aina, kun luen tällaisia juttuja, niin ne tunteet heräävät seksisuhteessa miehille eivätkä naisille? Minä en oikein tajua, miten naiset pystyvät olemaan kehittämättä tunteita tuollaisissa suhteissa.
Varmasti samaa tapahtuu toisinkin päin. Ehkä ne miehet, joihin naiset ihastuvat seksiin perustuvissa suhdekuvioissa, eivät kirjoittele yhtä usein tälle palstalle kuin vastaavat naiset?
Itse en kehitä panosuhteessa tunteita, koska haen parisuhteelta paljon muutakin kuin pelkkää seksiä. Panokaveri valitaan ja suhteen tyyppi määritellään panosuhteeksi sen vuoksi että seksi toimii, mutta se muu ei. Ei se tilanne siitä yleensä muuksi muutu myöhemminkään. Jos vaikkapa keskusteluyhteys on alkeellinen, eikä toisen kanssa tee mieli viettää aikaa muualla kuin sängyssä, en voi kuvitella suhdetta enkä ihastua sellaiseen mieheen. Tai jos on liian suuri älykkyysero (minun tapauksessani niin on melkein aina).
Oletan, että nämä miehet taas ovat voineet ihastua, koska heidän parisuhdekäsityksensä on ollut niin erilainen. He ehkä etsivät ihmistä, jonka kanssa seksi toimii, arkielämän kulut voi jakaa puoliksi kun muutetaan yhteen, saa apua kotitöihin ja voi tehdä jälkikasvua ja saada heille järjissään olevan toisen vanhemman. Syvä henkinen yhteys ei ole ehkä heille niin tärkeää. Siksi ihastumiselle ei ole ollut heidän puoleltaan estettä.
Miten sitten voit haluta seksiä, jos keskusteluyhteys miehen kanssa on alkeellinen? Tai mies on sinua selvästi tyhmempi? Olen itse mies ja minun on vaikea kuvitella, että päätyisin sänkyyn sellaisen naisen kanssa, jonka kanssa keskustelusta ei meinaa tulla mitään. Eihän niitä vaatteita aleta heti riisua, vaan ensin pitäisi jutellakin jostain.
Jos kerran haluaa pelkkää seksiä niin onhan se ihan sama miten keskustelu sujuu. Ei siinä kiinnosta muut ominaisuudet kuin sukupuolielimet ja niiden käyttö.
Vaikutat autistiselta.
Vierailija kirjoitti:
34v nainen ja Tinderistä yli 1000 (kyllä, siis tuhat) matchia kolmessa kuukaudessa.
Ei mikään yllätys minulle, koska tiesin että internet on täynnä seurankipeitä miehiä. Täytyy vaan valita ne parhaat ehdokkaat ja laittaa viestejä heille.
Yleisesti ottaen 90 prosenttia miespuolisista matcheistä on jollakin tapaa huonoja. Siis seksuaalisesti epäviehättäviä setämiehiä, kolmekymppisiä ikineitsyitä, sitoutumiskyvyttömiä jännämiehiä, sarjapettäjiä, tunnevammaisia, läheisriippuvaisia, vaimonhakkaajia, yh-kakaroiden isiä, työttömiä, huonosti koulutettuja, ylipainoisia, fyysisesti huonokuntoisia, sosiaalisesti kömpelöitä, erakoituneita (ei yhtään läheistä ystävää eikä kunnollista ystäväpiiriä), negatiivisia, katkeria, naisvihamielisiä (MGTOW-kultti ja niin sanotut pick up artistit), harhaluuloisia (luulevat olevansa "alfauroksia" vaikka oikeasti ovat reppanoita, joita kukaan täysjärkinen nainen ei deittailisi), täysin tuuliajolla oman elämänsä kanssa (ei mitään suunnitelmia tulevaisuudelle, ei halua kehittää itseään, mies on vain oman elämänsä sivustakatsoja).
Tinderissä ulkonäkö korostuu, mutta ulkonäkö ei ole se ratkaiseva tekijä, jonka perusteella nainen valitsee kumppaninsa. Tilanne on itse asiassa juuri päinvastoin. Miehessä tärkeintä on kaikki PAITSI se pärstäkerroin.
Jos mies on oikeasti älykäs (looginen äly + tunneäly), sosiaalisesti taitava, osaa keskustella, on fyysisesti aktiivinen, normaalipainoinen, hyvin koulutettu ja taloudellisesti menestyvä, moni nainen kyllä katsoo läpi sormiensa sitä, että miehen pärstäkerroin on tylsä.
Harvan miehen pärstäkerroin on 40-vuotiaana niin ruma, etteikö sitä pärstää saisi näyttämään paremmalta. Vinkkinä vaan, että kasvot voi pestä, hampaat voi pestä, hiukset voi pestä/leikata/kammata, parran ajamisen voi opetella tekemään kunnolla, lihavasta naamasta (kaksoisleuasta) voi hankkiutua eroon joko laihduttamalla tai kirurgin veitsellä. Vielä kun älyät aloittaa ihonhoitorutiinit riittävän ajoissa (lue: 20-vuotiaana), niin säilytät ulkonäkösi vielä 40-vuotiaanakin.
Jos miehellä ei käy flaksi, vika löytyy lähes aina korvien välistä. Mies ei osaa käyttää niitä resursseja joita hänellä on eikä hän osaa kehittää itseään. 39-vuotiaana on sitten myöhäistä murehtia haaskattuja resursseja, kuten huono fyysinen kunto, rupsahtanut ulkonäkö, ei yliopistokoulutusta, ei sosiaalista pääomaa, ei taloudellista pääomaa, ei ystäväpiiriä, ei harrastuksia, eikä mitään todellista intohimoista harrastusta. Mies on vain loputtoman tylsä, mitäänsanomaton, väritön ja jämähtänyt (ukkoutunut) kauan ennen aikojaan. Ja naiset tietenkin varovat tuollaisia miehiä, koska kukaan täysjärkinen nainen ei tarvitse elämäänsä "kuollutta painoa" eli miestä, joka on yhtä mielenkiintoinen kuin parkkihallin betonipylväs.
Tulipahan tylytettyä rankalla rekisterillä, mutta viesti ei mene perille oikeaan osoitteeseen (hidasjärkisille miehille) ellei sitä viestiä väännetä rautalangasta.
Voi luoja, sääliksi käy sinun matchejasi. Sinussa taitaa olla enemmän vikaa kuin noissa tylyttämissäsi miehissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä tätä yhtälöä. Samaan aikaan naiset valittavat siitä, että laatu on heikkoa ts. miehet ovat vonkaavia törppöjä, salasuhteilijoita yms. ja kuitenkaan en saa kunnollisena miehenä juuri koskaan vastauksia/matcheja naisilta.
Kannattaa aina uskoa naisten tekoja, ei sanoja. Kun nainen antaa neuvoja miehelle, niin hän ei usein yritä auttaa miestä, vaan hän yrittää saada itsensä/viiteryhmänsä näyttämään hyvältä tai antaa muutoin sosiaalisesti hyväksyttävän ja arvostettavan vastauksen.
Täällä sinäkin kinaat äitisi ikäisten perheenäiti en kanssa ja kuvittelet sen johtavan johonkin. Kannattaa uskoa, mitä äiskä neuvoo.
Edelleen, mitä helvettiä sinä teet Tinder-aiheisessa ketjussa?
-eri
Vierailija kirjoitti:
34v nainen ja Tinderistä yli 1000 (kyllä, siis tuhat) matchia kolmessa kuukaudessa.
...
Tulipahan tylytettyä rankalla rekisterillä, mutta viesti ei mene perille oikeaan osoitteeseen (hidasjärkisille miehille) ellei sitä viestiä väännetä rautalangasta.
No on kyllä aika tylyä loppujen lopuksi. Toisaalta ymmärrän, että jos on varaa valita niin vähintään hyväähän silloin haluaa eikä tyydy huonompaan.
Mikä noissa tuhannessa noin ylipäätänsä viehätti noin keskimäärin?
M37b
Osa ihmisistä tykkää enemmän läheisyydestä ja haluaa löytää rakkauden. Ootko koskaan kuullut sellaisesta konseptista?
Osa ihmisistä ei kaipaa rakkautta lainkaan, se on ihan fine, ja varmaan kuulut heihin.
Ei silti tarvitse sheimata jos joku on onneton siksi, ettei löydä toista, jota rakastaa.