Lue keskustelun säännöt.
39-vuotias mies ja puolessa vuodessa sain Tinderissä viisi matchia
25.09.2020 |
Onko jo pakko tajuta, että en ole kellekään kelpoinen?
Kommentit (549)
Mä veikkaan, että pitkä, komea, lihaksikas, hyvässä kunnossa oleva ja vähintäänkin ok tulot omaavalla lapsettomalla nelikymppisellä miehellä ei ole vaikeuksia löytää kunnon kumppania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten soisi katsovan tämän herran videoita. Puhuu aika ajoin kommentointi videoillaan nykyajan miesten suurimmasta ongelmasta. Todella usealla vaikuttaisi olevan kumppanin puutteen lisäksi paha läheisyysriippuvuus jonka monet deitit haistaa. Minusta tuo oli mielenkiintoinen näkökulma sinkkuudelle joka on monella tahatonta. Voisiko täälläkin olla samaa vikaa?
https://www.youtube.com/user/PsychologyInSeattleEn ole noita videoita katsonut (laita linkki johonkin videoon, jossa puhuu tästä aiheesta?). Mutta tuo läheisriippuvuus-teema kuulostaa mielestäni siltä että monen miehen kannattaisi siihen kyllä perehtyä lähemmin.
Olen nainen ja aika paljon tulee Tinderissä vastaan miehiä, jotka olisivat valmiita suunnilleen menemään vihille kun pari viestiä on vaihdettu. Se on todella pelottavaa ja viestittely loppuu kyllä minun osaltani siihen.
Samoin tällä palstalla on porukkaa, jotka kertovat haluavansa naisen, jotta voisivat olla onnellisia. Yksin ovat surkeita ja masentuneita, eikä elämällä ole mitään arvoa. Tässäkin on kysymys läheisriippuvuudesta, ja sellainen ihminen nyt vain ei ole houkutteleva kumppani kenellekään.
Miehet voivat perehtyä noihin läheisriippuvuusjuttuihin akateemisessa mielessä ja he voivat piilottaa itsestään epäviehättäviä käytöstapoja, mutta se ei muuta heidän tarpeitaan.
Tuohon käytökseen voi olla pari eri syytä:
-miehet kuvittelevat, että uhrautuva ja sitoutumishalua korostava käytös on viehättävää naisista, vaikka ihan näinhän asia ei ole; se on naisesta viehättävää vain silloin jos mies on naisen silmissä korkeatasoinen. Muutoin se on pelottavaa, koska nainen pelkää tulevansa raskaaksi epätoivoiselle epäonnistujamiehelle. Samanaikaisesti ihan nuorten sarjoissa ja elokuvissa sun muissa on aina opetettu, että 'pelaava' mies on ilkeä paskis ja naisen tarpeet valkkaamisineen ja tylytyksineen ovat hyveellisiä
-toinen yksinkertainen syy on siis ihan vain se, että jatkuva yksinäisyys aiheuttaa epätoivoisia ilmauksia ja tekoja ja tätä on ehkä vaikea erottaa täysin ylemmästä kohdasta, jossa mainitaan kuvitelma sitoutumishalukkuuden viehättävyydestä
Historiallisesti paljon useampi nainen on lisääntynyt kuin mies ja naisille on ehkä evoluutiossa kehittynyt tietynlainen tyyneys ja tunne siitä, että hänen elämällään on tarkoitus, vaikka eläisi vain itselleen. Luola-aikoina hedelmällinen nainen on kenties ollut jatkuvasti raskaana ja panostaminen omaan hyvinvointiin on jollain tavalla ollut hyve, koska se on välillisesti satanut myös lapsen/perheen laariin. Nykyään yhä useampi nainen ei lisäänny ollenkaan tai venyttää lisääntymistä hedelmällisyyden loppuvuosille, mutta naisen aivot ehkä välittävät sellaista tietoa, että kaikki on kunnossa ja omaan nautintoon ja hyvinvointiin panostaminen pitää naisen aivot tyytyväisenä, koska naisen aivot eivät osaa erottaa onko naisella jälkikasvua vai ei.
Tietynlainen itserakkaus on siis ollut naiselle hyve, kun taas miehelle siitä ei ole ollut mitään hyötyä; nykymaailma ruokkii naisen itserakkautta tuomalla miesmallien kehut kotisohvalle toiselta puolelta maailmaa, kun taas miehellä on aika hiljaista; miehen pitää edelleenkin rakentaa oman elämänsä tarkoitus, seikkailunsa ja sankarimyyttinsä tyhjästä ja myös romantiikka, joka on miesten keksimää, on osa tätä.
Osa miehistä voi saada elämään sisältöä työstä ja tyydyttää tarpeet käymällä maksullisissa. Chadit saavat sisältöä työstä, harrastuksista ja säädöistä, hoidoista tai parisuhteesta. Osa miehistä on työelämän yms. ulkopuolella tai ei saa sisältöä ja tarkoitusta elämälleen muusta kuin parisuhteesta. Mutta ihan jokaisen miehen kohdalla läheisyyden puute ja sukupuoleton elämä (kukaan ei koskaan kehu, ihastele ja helli) vähentää elämänlaatua jonkin verran.
Luuletko ettei sama koske naisia?
Kyllä minunkin elämänlaatuani "vähentää jonkin verran" se, että ei ole kumppania jonka kanssa voin jakaa ilot ja surut, harrastaa seksiä ja saada muutakin läheisyyttä. Elämälläni on kuitenkin tarkoitus myös silloin kun kumppania ei ole. Niitä iloja ja suruja on edelleen sama määrä. Seksin tilalla on sooloseksi, joka ei ole yhtä kokonaisvaltaisesti tyydyttävää kuin seksi jonkun kanssa, mutta sen perustarvepuolen asiasta se hoitaa kyllä. Irtoseksiä en naisena juuri koskaan saa, jos seksiksi ei lasketa sitä että mies masturboi kehollani ja itse en saa tilanteesta mitään (itse en laske tuota seksiksi omasta näkökulmastani). Ne irtoseksitilanteet, joissa minäkin nauttisin, ovat niin harvassa että niihin ei kannata edes hakeutua. Hyötysuhde on negatiivinen, koska käytetyksi tuleminen satuttaa ja vaurioittaa minuuttani.
Kaikki ne miehet, joihin olen ihastunut, ovat suhtautuneet sinkkuna olemiseen aivan samalla tavalla. Ollaan onnellisia yksinkin, eikä kumppania tarvita epätoivoisesti rinnalle. En pysty mitenkään ymmärtämään, miksi joillakin on tarve nähdä asia niin, että sinkkuus olisi miehelle lähtökohtaisesti jotenkin paljon vaikeampi asia - paitsi tietenkin jos kyseinen mies on läheisriippuvainen. Silloinhan siitä sinkkuudesta tulee sellainen täydellinen onnellisuudenpilaaja, joka syöksee ihmisen epätoivoisiin tekoihin jotta saisi kumppanin. Mutta tämä koskee läheisriippuvaisia naisia siinä missä miehiäkin. Sukupuoli ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan mielen tasapaino.
Vielä tuohon alun väittämääsi, että läheisriippuva käytös koettaisiin muka viehättäväksi, kunhan käyttäytyjä on hyvännäköinen: ei todellakaan. Esim. Elliot Rodger oli hyvännäköinen, mutta äärimmäisen vastenmielinen ihminen käytöksensä vuoksi.
Miehen kuuluu sanoa olevansa onnellinen ilman kumppaniakin, koska mieheltä odotetaan vahvuutta. Miehelle vahvan esittäminen on osa roolia ja mies ansaitsee rakkauden kestämällä kipua; eivät esim.ammattiurheilijamiehet mieti uransa aikana niitä elinikäisiä kipuja, joiden kanssa tulevat elämään loppuelämänsä, vaan sitä rahaa ja statusta minkä voivat perheen eteen ansait aktiiviuran aikana. Samasta syystä tavalliset miehet eivät mene helpolla lääkäriin. https://aijaa.com/avhdDp
En tiedä mitä tarkoitat irtoseksillä, mutta tietääkseni useimmilla naisilla on yhden yön seikkailujen sijaan ns.panokavereita, jolloin kumpikin tietää toisensa tarpeet ja mieltymykset. Myös sinulla on tekstin perusteella riittävä älykkyys ja verbaaliset taidot tuollaiseen suhteeseen. Koska mies on lähes aina altavastaajana seksissä (paitsi jos nainen ottaa itseään kaksi pykälää tasokkaamman miehen), nainen määrää millaista seksi tulee olemaan ja jos mies ei osaa lukea ajatuksia, nainen voi vaihtaa miehen sellaiseen, joka on opetellut asiat ulkoa.
Jos oikeasti haluat seksiä, sinun ei tarvitse tyytyä alustana olemiseen ellet halua; se vaatii vain vähän vuorovaikutusta. Ethän mene kauppaankaan lappu silmillä ja ota hyllyltä tuotteita summassa, vaan suunnittelet jo etukäteen mitä haluat ottaa.
Vielä vastaus tuohon irtoseksikohtaan. Panokaverin hommaaminen on tosiaan minulle mahdollista, ja noissa järjestelyissä olen saanut paremmin seksuaalista nautintoa kuin irtoseksikokeiluissa. Ongelmana on kuitenkin se, että niissä herää hyvin helposti myös liian voimakkaita tunteita, erityisesti sille miehelle. Tuntuu liian raskaalta joutua selittämään toiselle, miksi en edelleenkään halua parisuhdetta, kuten alussa sovimme, laittaa noita suhteita poikki ja jättää mies nyyhkimään onnettomana ja alkaa etsiä seuraavaa. En vain pysty sellaiseen.
Eli kokonaishyvinvointini jää edelleen miinukselle noissa, vaikka seksin osalta tilanne olisikin ok. Paras vaihtoehto on yksinkertaisesti se, että hoidan seksitarpeeni yksin kunnes tapaan ihmisen, jonka kanssa haluan parisuhdetta. Tämä ei ole minulle minkäänlainen ongelma, vaikka se ei olekaan yhtä ihanaa kuin seksi rakastamani ihmisen kanssa.
Mikä siinä on, että aina, kun luen tällaisia juttuja, niin ne tunteet heräävät seksisuhteessa miehille eivätkä naisille? Minä en oikein tajua, miten naiset pystyvät olemaan kehittämättä tunteita tuollaisissa suhteissa.
Varmasti samaa tapahtuu toisinkin päin. Ehkä ne miehet, joihin naiset ihastuvat seksiin perustuvissa suhdekuvioissa, eivät kirjoittele yhtä usein tälle palstalle kuin vastaavat naiset?
Itse en kehitä panosuhteessa tunteita, koska haen parisuhteelta paljon muutakin kuin pelkkää seksiä. Panokaveri valitaan ja suhteen tyyppi määritellään panosuhteeksi sen vuoksi että seksi toimii, mutta se muu ei. Ei se tilanne siitä yleensä muuksi muutu myöhemminkään. Jos vaikkapa keskusteluyhteys on alkeellinen, eikä toisen kanssa tee mieli viettää aikaa muualla kuin sängyssä, en voi kuvitella suhdetta enkä ihastua sellaiseen mieheen. Tai jos on liian suuri älykkyysero (minun tapauksessani niin on melkein aina).
Oletan, että nämä miehet taas ovat voineet ihastua, koska heidän parisuhdekäsityksensä on ollut niin erilainen. He ehkä etsivät ihmistä, jonka kanssa seksi toimii, arkielämän kulut voi jakaa puoliksi kun muutetaan yhteen, saa apua kotitöihin ja voi tehdä jälkikasvua ja saada heille järjissään olevan toisen vanhemman. Syvä henkinen yhteys ei ole ehkä heille niin tärkeää. Siksi ihastumiselle ei ole ollut heidän puoleltaan estettä.
Mua tietyllä tavalla ärsyttää yliopistonaisten itsetietoisuus ja usein hieman valheellinen kuva omasta älystä. Olen itse Aallosta valmistunut tohtoriksi ja valtaosa esim. humanistipuolen naisista on älyllisesti melko keskinkertaisia. Oma prosessointi jää uupumaan ja niitä proffien oppeja toistetaan papukaijan tavoin. Ja sitten kun yrittää käydä älykästä argumentointia aiheesta, niin vedetään joku lapsellinen itkupotkuraivari ja lopputuloksena olet liian tyhmä ymmärtämään tyyliin genderideologiaa (vaikka kerrot tarkasti ideologian taustat, osaat ideologian teesit ulkoa yms.). Kauan sitten jo luovutin noiden suhteen. On parempi vaan myötäillä.
Fakta vaan on se että koulutusjärjestelmä suosii naisia. Naiset ei tilastollisesti ole miehiä fiksumpia, mutta silti he täyttävät yliopistot. Tästä voi tehdä johtopäätöksen että sukupuoli vaikuttaa akateemiseen menestykseen (ei pelkkä äly ja muut kyvyt).
Mä olen käynyt tätä keskustelua monenkin miespuolisen ystävän kanssa, joilla suunnilleen sama tutkinto. Älykkäänä miehenä on ollut pakko tehdä raju kompromissi sen suhteen että voisi olla samalla aaltopituudella naisen kanssa. Eli käytännössä vain harva saa sellaisen naisen jonka kanssa voisi keskustella tosi älyllisiä asioita. Enemmän kiinnostaa kauniit ja rohkeat tai salatut elämät.
Oma kokemukseni myös on että yliopistonaiset tyypillisesti sekstailee tyyliin asfalttimiesten kanssa ja pitää sitten erikseen friend zonella niitä fiksuja miehiä koska ulkonäkö ei ole karskin miehinen. Tuosta postauksesta tuli jotenkin tämä tunnelma. Sitten odotellaan sitä asfalttimiehen näköistä akateemikkoa kunnes biologinen kello hälyttää ja otetaan joku randomi ja erotaan parin vuoden päästä kun lapset on pieniä. Ei ollutkaan (yllätys) mitään yhteistä ja asfalttimiehen kanssa sentään oli kivaa sängyssä mutta pään sisus alkoi v-tuttaa melko nopeasti.
"...valtaosa esim. humanistipuolen naisista on älyllisesti melko keskinkertaisia."
Tuleeko yllätyksenä, että valtaosa ihmisistä ylipäänsä on älyllisesti keskinkertaisia? Puolet on jopa keskimääräistä tyhmempiä! Ei yliopistoon pääsy merkitse huippuälykkyyttä, sinnehän pääsee varsinkin nykyisin todella moni. (Koskee myös miehiä.)
"Oma kokemukseni myös on että yliopistonaiset tyypillisesti sekstailee tyyliin asfalttimiesten kanssa ja pitää sitten erikseen friend zonella niitä fiksuja miehiä koska ulkonäkö ei ole karskin miehinen."
Anteeksi, mutta mitä omaa kokemusta sinulla voi olla naisen seksielämästä ja heidän toimintansa motiiveista? Se, mitä väität "kokemukseksi" on todellisuudessa joukko tekemiäsi tulkintoja. Monen älykkäänkin miehen kompastuskivi on juuri tuo. Omaa tulkintaa ja varsinaista totuutta ei jostain syystä kyetä erottamaan toisistaan, eikä omia tulkintoja olla motivoituneita kyseenalaistamaan. Sen sijaan niille etsitään vahvistusta ympäristöstä, ja sitähän löytyy aina kun etsii, riippumatta siitä onko tulkinta yhtään oikea vai ei.
Voi olla, että sinulla on korkea ÄO, kun kerran itseäsi näin väität. Mutta nämä ovat kyllä sen luokan ajattelukömmähdyksiä, että älykkyytesi täytyy olla todella kapea-alaista jos ihan tosissasi ajattelet noin. Jos joudut älykkäänä miehenä tekemään kompromisseja kumppanin älyn suhteen, se johtuu jostain muusta kuin siitä ettei älykkäitä naisia ole. Minulle esimerkiksi ei kelpaa mies, jolla laskentatehoa on paljon, ja joka on tästä asiasta kovin tietoinen ja pitää itseään sen vuoksi muita parempana ihmisenä, mutta jolla on samalla heikosti kehittynyt ymmärrys siitä, mihin ja miten sitä laskentatehoa kannattaa käyttää.
t. Se jonka viestiä lainasit
Kristiina xx kirjoitti:
Mä veikkaan, että pitkä, komea, lihaksikas, hyvässä kunnossa oleva ja vähintäänkin ok tulot omaavalla lapsettomalla nelikymppisellä miehellä ei ole vaikeuksia löytää kunnon kumppania.
Just be a handsome, tall, wealthy bodybuilder bro.
Tinderissä ei ole tuon ikäisiä naisia varmaan kovinkaan paljon. Tykkäätkö vain 10-vuotta nuoremmista?
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Mä veikkaan, että pitkä, komea, lihaksikas, hyvässä kunnossa oleva ja vähintäänkin ok tulot omaavalla lapsettomalla nelikymppisellä miehellä ei ole vaikeuksia löytää kunnon kumppania.
Just be a handsome, tall, wealthy bodybuilder bro.
Inkkeli tuli linjoille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen , sain parissa viikossa 365 yhteydenottoa (laskuri) eikä mulla ollut edes kuvaa.
Naisilla kuvan puute vaikuttaa positiivisesti. Miehet luulee, että nainen hakee vain seksiseuraa, koska miehillä kuvan puute yleensä tarkoittaa tätä. Huomasin itse saman, kun olin hetken ilman kuvaa muutaman kerran.
Kristiina xx kirjoitti:
Mä veikkaan, että pitkä, komea, lihaksikas, hyvässä kunnossa oleva ja vähintäänkin ok tulot omaavalla lapsettomalla nelikymppisellä miehellä ei ole vaikeuksia löytää kunnon kumppania.
Itselleni sellainen olisi ehkä kelvannut, mikäli hänellä olisi kuitenkin ollut parisuhdekokemusta eikä hän haluaisi lainkaan lapsia. Itselläni oli nelikymppisenä murrosikäinen lapsi, joten myös haussa oli mies, joka on jo lapsensa tehnyt ja ne ovat vähintään kouluikäisiä.
Ai niin, eikä miehen olisi tarvinnut olla pitkä eikä lihaksikas.
Eli eipä tuo sinunkaan litaniasi kerro loppujen lopuksi juuri mitään siitä, millainen mies kiinnostaa ja millainen ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristiina xx kirjoitti:
Mä veikkaan, että pitkä, komea, lihaksikas, hyvässä kunnossa oleva ja vähintäänkin ok tulot omaavalla lapsettomalla nelikymppisellä miehellä ei ole vaikeuksia löytää kunnon kumppania.
No mutta eipä sellaisiin miehiin Suomen feministipullukoilla on mitään mahdollisuuksia. Komeat miehet katsovat solakoita naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten soisi katsovan tämän herran videoita. Puhuu aika ajoin kommentointi videoillaan nykyajan miesten suurimmasta ongelmasta. Todella usealla vaikuttaisi olevan kumppanin puutteen lisäksi paha läheisyysriippuvuus jonka monet deitit haistaa. Minusta tuo oli mielenkiintoinen näkökulma sinkkuudelle joka on monella tahatonta. Voisiko täälläkin olla samaa vikaa?
https://www.youtube.com/user/PsychologyInSeattleEn ole noita videoita katsonut (laita linkki johonkin videoon, jossa puhuu tästä aiheesta?). Mutta tuo läheisriippuvuus-teema kuulostaa mielestäni siltä että monen miehen kannattaisi siihen kyllä perehtyä lähemmin.
Olen nainen ja aika paljon tulee Tinderissä vastaan miehiä, jotka olisivat valmiita suunnilleen menemään vihille kun pari viestiä on vaihdettu. Se on todella pelottavaa ja viestittely loppuu kyllä minun osaltani siihen.
Samoin tällä palstalla on porukkaa, jotka kertovat haluavansa naisen, jotta voisivat olla onnellisia. Yksin ovat surkeita ja masentuneita, eikä elämällä ole mitään arvoa. Tässäkin on kysymys läheisriippuvuudesta, ja sellainen ihminen nyt vain ei ole houkutteleva kumppani kenellekään.
Miehet voivat perehtyä noihin läheisriippuvuusjuttuihin akateemisessa mielessä ja he voivat piilottaa itsestään epäviehättäviä käytöstapoja, mutta se ei muuta heidän tarpeitaan.
Tuohon käytökseen voi olla pari eri syytä:
-miehet kuvittelevat, että uhrautuva ja sitoutumishalua korostava käytös on viehättävää naisista, vaikka ihan näinhän asia ei ole; se on naisesta viehättävää vain silloin jos mies on naisen silmissä korkeatasoinen. Muutoin se on pelottavaa, koska nainen pelkää tulevansa raskaaksi epätoivoiselle epäonnistujamiehelle. Samanaikaisesti ihan nuorten sarjoissa ja elokuvissa sun muissa on aina opetettu, että 'pelaava' mies on ilkeä paskis ja naisen tarpeet valkkaamisineen ja tylytyksineen ovat hyveellisiä
-toinen yksinkertainen syy on siis ihan vain se, että jatkuva yksinäisyys aiheuttaa epätoivoisia ilmauksia ja tekoja ja tätä on ehkä vaikea erottaa täysin ylemmästä kohdasta, jossa mainitaan kuvitelma sitoutumishalukkuuden viehättävyydestä
Historiallisesti paljon useampi nainen on lisääntynyt kuin mies ja naisille on ehkä evoluutiossa kehittynyt tietynlainen tyyneys ja tunne siitä, että hänen elämällään on tarkoitus, vaikka eläisi vain itselleen. Luola-aikoina hedelmällinen nainen on kenties ollut jatkuvasti raskaana ja panostaminen omaan hyvinvointiin on jollain tavalla ollut hyve, koska se on välillisesti satanut myös lapsen/perheen laariin. Nykyään yhä useampi nainen ei lisäänny ollenkaan tai venyttää lisääntymistä hedelmällisyyden loppuvuosille, mutta naisen aivot ehkä välittävät sellaista tietoa, että kaikki on kunnossa ja omaan nautintoon ja hyvinvointiin panostaminen pitää naisen aivot tyytyväisenä, koska naisen aivot eivät osaa erottaa onko naisella jälkikasvua vai ei.
Tietynlainen itserakkaus on siis ollut naiselle hyve, kun taas miehelle siitä ei ole ollut mitään hyötyä; nykymaailma ruokkii naisen itserakkautta tuomalla miesmallien kehut kotisohvalle toiselta puolelta maailmaa, kun taas miehellä on aika hiljaista; miehen pitää edelleenkin rakentaa oman elämänsä tarkoitus, seikkailunsa ja sankarimyyttinsä tyhjästä ja myös romantiikka, joka on miesten keksimää, on osa tätä.
Osa miehistä voi saada elämään sisältöä työstä ja tyydyttää tarpeet käymällä maksullisissa. Chadit saavat sisältöä työstä, harrastuksista ja säädöistä, hoidoista tai parisuhteesta. Osa miehistä on työelämän yms. ulkopuolella tai ei saa sisältöä ja tarkoitusta elämälleen muusta kuin parisuhteesta. Mutta ihan jokaisen miehen kohdalla läheisyyden puute ja sukupuoleton elämä (kukaan ei koskaan kehu, ihastele ja helli) vähentää elämänlaatua jonkin verran.
Luuletko ettei sama koske naisia?
Kyllä minunkin elämänlaatuani "vähentää jonkin verran" se, että ei ole kumppania jonka kanssa voin jakaa ilot ja surut, harrastaa seksiä ja saada muutakin läheisyyttä. Elämälläni on kuitenkin tarkoitus myös silloin kun kumppania ei ole. Niitä iloja ja suruja on edelleen sama määrä. Seksin tilalla on sooloseksi, joka ei ole yhtä kokonaisvaltaisesti tyydyttävää kuin seksi jonkun kanssa, mutta sen perustarvepuolen asiasta se hoitaa kyllä. Irtoseksiä en naisena juuri koskaan saa, jos seksiksi ei lasketa sitä että mies masturboi kehollani ja itse en saa tilanteesta mitään (itse en laske tuota seksiksi omasta näkökulmastani). Ne irtoseksitilanteet, joissa minäkin nauttisin, ovat niin harvassa että niihin ei kannata edes hakeutua. Hyötysuhde on negatiivinen, koska käytetyksi tuleminen satuttaa ja vaurioittaa minuuttani.
Kaikki ne miehet, joihin olen ihastunut, ovat suhtautuneet sinkkuna olemiseen aivan samalla tavalla. Ollaan onnellisia yksinkin, eikä kumppania tarvita epätoivoisesti rinnalle. En pysty mitenkään ymmärtämään, miksi joillakin on tarve nähdä asia niin, että sinkkuus olisi miehelle lähtökohtaisesti jotenkin paljon vaikeampi asia - paitsi tietenkin jos kyseinen mies on läheisriippuvainen. Silloinhan siitä sinkkuudesta tulee sellainen täydellinen onnellisuudenpilaaja, joka syöksee ihmisen epätoivoisiin tekoihin jotta saisi kumppanin. Mutta tämä koskee läheisriippuvaisia naisia siinä missä miehiäkin. Sukupuoli ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan mielen tasapaino.
Vielä tuohon alun väittämääsi, että läheisriippuva käytös koettaisiin muka viehättäväksi, kunhan käyttäytyjä on hyvännäköinen: ei todellakaan. Esim. Elliot Rodger oli hyvännäköinen, mutta äärimmäisen vastenmielinen ihminen käytöksensä vuoksi.
Miehen kuuluu sanoa olevansa onnellinen ilman kumppaniakin, koska mieheltä odotetaan vahvuutta. Miehelle vahvan esittäminen on osa roolia ja mies ansaitsee rakkauden kestämällä kipua; eivät esim.ammattiurheilijamiehet mieti uransa aikana niitä elinikäisiä kipuja, joiden kanssa tulevat elämään loppuelämänsä, vaan sitä rahaa ja statusta minkä voivat perheen eteen ansait aktiiviuran aikana. Samasta syystä tavalliset miehet eivät mene helpolla lääkäriin. https://aijaa.com/avhdDp
En tiedä mitä tarkoitat irtoseksillä, mutta tietääkseni useimmilla naisilla on yhden yön seikkailujen sijaan ns.panokavereita, jolloin kumpikin tietää toisensa tarpeet ja mieltymykset. Myös sinulla on tekstin perusteella riittävä älykkyys ja verbaaliset taidot tuollaiseen suhteeseen. Koska mies on lähes aina altavastaajana seksissä (paitsi jos nainen ottaa itseään kaksi pykälää tasokkaamman miehen), nainen määrää millaista seksi tulee olemaan ja jos mies ei osaa lukea ajatuksia, nainen voi vaihtaa miehen sellaiseen, joka on opetellut asiat ulkoa.
Jos oikeasti haluat seksiä, sinun ei tarvitse tyytyä alustana olemiseen ellet halua; se vaatii vain vähän vuorovaikutusta. Ethän mene kauppaankaan lappu silmillä ja ota hyllyltä tuotteita summassa, vaan suunnittelet jo etukäteen mitä haluat ottaa.
Vielä vastaus tuohon irtoseksikohtaan. Panokaverin hommaaminen on tosiaan minulle mahdollista, ja noissa järjestelyissä olen saanut paremmin seksuaalista nautintoa kuin irtoseksikokeiluissa. Ongelmana on kuitenkin se, että niissä herää hyvin helposti myös liian voimakkaita tunteita, erityisesti sille miehelle. Tuntuu liian raskaalta joutua selittämään toiselle, miksi en edelleenkään halua parisuhdetta, kuten alussa sovimme, laittaa noita suhteita poikki ja jättää mies nyyhkimään onnettomana ja alkaa etsiä seuraavaa. En vain pysty sellaiseen.
Eli kokonaishyvinvointini jää edelleen miinukselle noissa, vaikka seksin osalta tilanne olisikin ok. Paras vaihtoehto on yksinkertaisesti se, että hoidan seksitarpeeni yksin kunnes tapaan ihmisen, jonka kanssa haluan parisuhdetta. Tämä ei ole minulle minkäänlainen ongelma, vaikka se ei olekaan yhtä ihanaa kuin seksi rakastamani ihmisen kanssa.
Mikä siinä on, että aina, kun luen tällaisia juttuja, niin ne tunteet heräävät seksisuhteessa miehille eivätkä naisille? Minä en oikein tajua, miten naiset pystyvät olemaan kehittämättä tunteita tuollaisissa suhteissa.
Varmasti samaa tapahtuu toisinkin päin. Ehkä ne miehet, joihin naiset ihastuvat seksiin perustuvissa suhdekuvioissa, eivät kirjoittele yhtä usein tälle palstalle kuin vastaavat naiset?
Itse en kehitä panosuhteessa tunteita, koska haen parisuhteelta paljon muutakin kuin pelkkää seksiä. Panokaveri valitaan ja suhteen tyyppi määritellään panosuhteeksi sen vuoksi että seksi toimii, mutta se muu ei. Ei se tilanne siitä yleensä muuksi muutu myöhemminkään. Jos vaikkapa keskusteluyhteys on alkeellinen, eikä toisen kanssa tee mieli viettää aikaa muualla kuin sängyssä, en voi kuvitella suhdetta enkä ihastua sellaiseen mieheen. Tai jos on liian suuri älykkyysero (minun tapauksessani niin on melkein aina).
Oletan, että nämä miehet taas ovat voineet ihastua, koska heidän parisuhdekäsityksensä on ollut niin erilainen. He ehkä etsivät ihmistä, jonka kanssa seksi toimii, arkielämän kulut voi jakaa puoliksi kun muutetaan yhteen, saa apua kotitöihin ja voi tehdä jälkikasvua ja saada heille järjissään olevan toisen vanhemman. Syvä henkinen yhteys ei ole ehkä heille niin tärkeää. Siksi ihastumiselle ei ole ollut heidän puoleltaan estettä.
Mua tietyllä tavalla ärsyttää yliopistonaisten itsetietoisuus ja usein hieman valheellinen kuva omasta älystä. Olen itse Aallosta valmistunut tohtoriksi ja valtaosa esim. humanistipuolen naisista on älyllisesti melko keskinkertaisia. Oma prosessointi jää uupumaan ja niitä proffien oppeja toistetaan papukaijan tavoin. Ja sitten kun yrittää käydä älykästä argumentointia aiheesta, niin vedetään joku lapsellinen itkupotkuraivari ja lopputuloksena olet liian tyhmä ymmärtämään tyyliin genderideologiaa (vaikka kerrot tarkasti ideologian taustat, osaat ideologian teesit ulkoa yms.). Kauan sitten jo luovutin noiden suhteen. On parempi vaan myötäillä.
Fakta vaan on se että koulutusjärjestelmä suosii naisia. Naiset ei tilastollisesti ole miehiä fiksumpia, mutta silti he täyttävät yliopistot. Tästä voi tehdä johtopäätöksen että sukupuoli vaikuttaa akateemiseen menestykseen (ei pelkkä äly ja muut kyvyt).
Mä olen käynyt tätä keskustelua monenkin miespuolisen ystävän kanssa, joilla suunnilleen sama tutkinto. Älykkäänä miehenä on ollut pakko tehdä raju kompromissi sen suhteen että voisi olla samalla aaltopituudella naisen kanssa. Eli käytännössä vain harva saa sellaisen naisen jonka kanssa voisi keskustella tosi älyllisiä asioita. Enemmän kiinnostaa kauniit ja rohkeat tai salatut elämät.
Oma kokemukseni myös on että yliopistonaiset tyypillisesti sekstailee tyyliin asfalttimiesten kanssa ja pitää sitten erikseen friend zonella niitä fiksuja miehiä koska ulkonäkö ei ole karskin miehinen. Tuosta postauksesta tuli jotenkin tämä tunnelma. Sitten odotellaan sitä asfalttimiehen näköistä akateemikkoa kunnes biologinen kello hälyttää ja otetaan joku randomi ja erotaan parin vuoden päästä kun lapset on pieniä. Ei ollutkaan (yllätys) mitään yhteistä ja asfalttimiehen kanssa sentään oli kivaa sängyssä mutta pään sisus alkoi v-tuttaa melko nopeasti.
"...valtaosa esim. humanistipuolen naisista on älyllisesti melko keskinkertaisia."
Tuleeko yllätyksenä, että valtaosa ihmisistä ylipäänsä on älyllisesti keskinkertaisia? Puolet on jopa keskimääräistä tyhmempiä! Ei yliopistoon pääsy merkitse huippuälykkyyttä, sinnehän pääsee varsinkin nykyisin todella moni. (Koskee myös miehiä.)
"Oma kokemukseni myös on että yliopistonaiset tyypillisesti sekstailee tyyliin asfalttimiesten kanssa ja pitää sitten erikseen friend zonella niitä fiksuja miehiä koska ulkonäkö ei ole karskin miehinen."
Anteeksi, mutta mitä omaa kokemusta sinulla voi olla naisen seksielämästä ja heidän toimintansa motiiveista? Se, mitä väität "kokemukseksi" on todellisuudessa joukko tekemiäsi tulkintoja. Monen älykkäänkin miehen kompastuskivi on juuri tuo. Omaa tulkintaa ja varsinaista totuutta ei jostain syystä kyetä erottamaan toisistaan, eikä omia tulkintoja olla motivoituneita kyseenalaistamaan. Sen sijaan niille etsitään vahvistusta ympäristöstä, ja sitähän löytyy aina kun etsii, riippumatta siitä onko tulkinta yhtään oikea vai ei.
Voi olla, että sinulla on korkea ÄO, kun kerran itseäsi näin väität. Mutta nämä ovat kyllä sen luokan ajattelukömmähdyksiä, että älykkyytesi täytyy olla todella kapea-alaista jos ihan tosissasi ajattelet noin. Jos joudut älykkäänä miehenä tekemään kompromisseja kumppanin älyn suhteen, se johtuu jostain muusta kuin siitä ettei älykkäitä naisia ole. Minulle esimerkiksi ei kelpaa mies, jolla laskentatehoa on paljon, ja joka on tästä asiasta kovin tietoinen ja pitää itseään sen vuoksi muita parempana ihmisenä, mutta jolla on samalla heikosti kehittynyt ymmärrys siitä, mihin ja miten sitä laskentatehoa kannattaa käyttää.
t. Se jonka viestiä lainasit
Ihmisten älyllinen keskinkertaisuus ei tule yllätyksenä. Lähinnä vaan sitä halusin korostaa, että yliopistotutkinto ei vielä takaa että olisi kovin fiksu, mutta moni silti tekee itse sen johtopäätöksen.
Liittyen tuohon asfalttimiesasiaan, niin on omakohtaista kokemusta lähipiiristä. Ja itsekin tuossa kerrot että harrastat seksiä miehen kanssa, jonka kanssa muuten ei ole mitään älyllistä yhteyttä. Eli eikö kyse ole "asfalttimiehestä"?
Se on totta että älykäs ihminen myös erehtyy. En pidä itseäni parempana ihmisenä. Halusin vaan tuoda esiin sen, että monella älykkäällä miehellä tuntuu olevan suuri ongelma löytää sitä henkistä yhteyttä yhdenkään parisuhteeseen haluavan naisen kanssa. Tämä on ihan yleinen ongelma omassa kaveripiirissäni. Ei siis sillä etteikö älykkäitä naisia olisi yhtä lailla. Kai ne sitten on vaan niin saavuttamattomissa, ettei mitään tsänssejä ainakaan nuorena ja lapsentekoiässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5 on aika hyvin. itse en saanut miehenä 2 vuodessa yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 40 v mamma ja parissa viikossa noin 150 mätsiä ja oon mätsännyt vain todella komeita 20-30 v. miehiä. Oon tavannut 5 miestä ja kaikki oli tosi komeita ja kivoja livenä ja halusi seksiä mun kanssa. Tinder on ihan karkkikauppa naisille. Ja mulla on 1 epäselvä kuva ja ei mitään profiilitekstiä. Oikeasti ihmettele, miten voi olla mahdollista, et saan näin komeita miehiä parilla viestillä. Jos siis hakee casual fun niin toimii erittäin hyvin. Ehkä mäkin sit kyllästyn jossain kohtaa, kai tätä pari vuotta voisi harrastaa.
Niin toki, koska jos on vain seksistä kyse, niin monelle miehelle ei ole väliä kuka se on, jos seksin saanti on varmaa. Ei varmaan ole paljon naisia, jotka hakevat Tinderissä vain "casual fun". Sellaisia miehiä sen sijaan on paljon (lähes suurin osa). Tottakai siis tällä taktiikalla saa matcheja. Kysyntä/tarjonta.
Minulla ei esimerkiksi ole tarvetta panolle tuntemattomien kanssa. En saisi sellaisesta mitään mielihyvää. Ainoastaan riskeeraisin sukupuolitaudit ja murhatuksi tulemisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Mä veikkaan, että pitkä, komea, lihaksikas, hyvässä kunnossa oleva ja vähintäänkin ok tulot omaavalla lapsettomalla nelikymppisellä miehellä ei ole vaikeuksia löytää kunnon kumppania.
No mutta eipä sellaisiin miehiin Suomen feministipullukoilla on mitään mahdollisuuksia. Komeat miehet katsovat solakoita naisia.
Miehilläkin on vaihteleva naismaku. Ajattele jotkut miehistä vetoutuu miehiin. Lopettakaa toi yhteen ja samaan tynnyriin iskeminen, ihan oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää, miksi sellaiset mummot, jotka eivät selvästikään ole koskaan edes käyttäneet tinderiä ja myös omien sanojen mukaan ovat olleet kymmeniä vuosia parisuhteessa, kokevat tämän ketjun itselleen relevantiksi ja itsensä asiantuntevaksi kommentoimaan yhtään mitään. Yleensä kommentointi on vielä hyvin negatiivissävyistä henkilöön hyökkäämistä. Eikö se paappa jaksa enää kuunnella teidän nalkutusta ja huono olo pitää päästä jollekin oksentamaan vai mistä on kyse?
Sama! Tässä ketjussa aiemmin joku N57 arveli, että tällä palstalla keskustelee lähinnä täti-ikäisiä naisia, mikä ei pidä edes paikkaansa (palstalla on ollut useita ikägallupeja). Mitä annettavaa tuon ikäisillä on yli 20 vuotta nuorempia koskeviin Tinder-keskusteluihin? Miksi nämä keskustelut edes kiinnostavat tuon ikäisiä?
Minä olen 42-vuotias sinkkunainen, ja olen käyttänyt Tinderiä, tosin juuri nyt en käytä koska en halua tällä hetkellä parisuhdetta.
Motiivini osallistua keskusteluihin, joissa levitellään inc el-harhaluuloja, liittyy siihen että veljeni on syrjäytynyt/syrjäytymässä oleva kohta nelikymppinen, läheisriippuvainen mies. En oikeasti toivo tuota kohtaloa kenellekään. Se on loputon, itseään toteuttava kielteisyyden kehä, josta on mahdollista päästä ulos mutta vain jos opettelee kyseenalaistamaan itseään ja ymmärtämään, että omat tunteet eivät ole sama asia kuin todellisuus. Koen velvollisuudekseni silloin tällöin tarjota muitakin näkökulmia näihin keskusteluihin. Kaikkia sillä ei tietenkään voi pelastaa, mutta jos edes yksi mies havahtuu miettimään, kuinka omat ajatukset eivät välttämättä perustu todellisuuteen, osallistumiseni on ollut sen arvoista. Olen saanut pari kertaa tällaista palautettakin, ja sen voimalla jaksan jatkaa, vaikka se onkin hyvin harvinaista.
Ei kaiken toiminnan motiivina aina välttämättä ole oman edun välitön tavoittelu.
Tarkoitin sinua vanhempia naisia. Et ole edes tämän ketjun aloittajaa niin paljoa vanhempi.
Millä perusteella olet diagnosoinut veljesi läheisriippuvaiseksi?
Pointti ei ollutkaan se ikä, vaan yhtä lailla sen Tinderiä käyttämättömän 80-vuotiaankin naisen motiivi voi olla muiden auttaminen.
Läheisriippuvuudesta voit lukea muista lähteistä, jos haluat tietää millaista se on. Sekin jo riittää jos lukee aihetta käsitteleviä kommentteja tästä keskustelusta.
Haukkumisella ja henkilökohtaisuuksiin menemisellä ei auteta ketään.
Olen lukenut aiheesta, mutta ei se auta minua ymmärtämään, miksi veljesi on sinun mielestäsi läheisriippuvainen. Kerroit aiemmassa kommentissasi niin vähän veljestäsi.
En ymmärrä mihin pyrit. Veljeni tilanne on hänen yksityisasiansa. Sanot, että henkilökohtaisuuksiin menemällä ei auteta ketään, mutta pyrit silti itse menemään henkilökohtaisuuksiin pyytämällä lisätietoja yksittäistapauksesta, jona ei ole sinun kannaltasi olennainen.
Minä en hauku ihmisiä täällä enkä muuallakaan. Kerron kokemuksiani ja ajatuksiani naisena, niitä värittämättä ja vääristelemättä. Joidenkin palstalaisten käytöstä olen myös kommentoinut. Esim. jos joku ohittaa naisen kertomuksen siitä mitä ko. nainen tuntee ja ajattelee, ja väittää tietävänsä itse paremmin, huomautan asiasta. Se on keskustelukumppanin alistamista, ja tällaista nähdessäni myös nimeän sen sellaiseksi. Silloinkin tarkoituksena on saada henkilö pohtimaan, miksi hän ajattelee tietävänsä toista paremmin tämän ajatukset, ja että koko ajatushan on lähtökohtaisesti vääristynyt. Tietenkään tämä ei useimmiten onnistu, mutta ei se ole syy minulle olla antamatta kuitenkin sitä mahdollisuutta.
Se nyt tuskin on yksityisasioiden vuotamista, jos kertoisit veljesi tilanteesta yleisellä tasolla. Ei tarvitse kuitenkaan kertoa, ei se minua niin kovasti kiinnosta, mutta ilman lisätietoja en lähde olettamaan, että hän olisi todella läheisriippuvainen.
Haukkuminen tuli mieleen tästä kommentista:
"Minua ihmetyttää, miksi sellaiset mummot, jotka eivät selvästikään ole koskaan edes käyttäneet tinderiä ja myös omien sanojen mukaan ovat olleet kymmeniä vuosia parisuhteessa, kokevat tämän ketjun itselleen relevantiksi ja itsensä asiantuntevaksi kommentoimaan yhtään mitään. Yleensä kommentointi on vielä hyvin negatiivissävyistä henkilöön hyökkäämistä. Eikö se paappa jaksa enää kuunnella teidän nalkutusta ja huono olo pitää päästä jollekin oksentamaan vai mistä on kyse?".
Ilmeisesti et kuitenkaan ole eri mieltä siitä, että tuollaista kommentointia esiintyy täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen myös 39-vuotias mies ja olen huomannut, että siinä 35 paikkeilla naisille alkaa olemaan punainen vaate, jos sinulla ei ole lapsia. Ennen sitä on vain plussaa, jos ei lapsia jonkun toisen kanssa sotkemassa kuvioita, mutta kun mennään 35+ skaalaan niin kuulee vain ihmettelyä, että miten niin ei ole lapsia, kaikilla on tuossa iässä lapsia. Yleensä tämä tulee sellaisilta neljänkympin paikkeilla olevilta naisilta, jotka varmaan haluavat vielä jonkun iltatähden.
Ja minulla sitten taas päinvastainen kokemus, että jokaisella keski-ikäisellä miehellä on ne skidit sen exän kanssa, eikä mene perille että en halua omia enkä lainattuja muksuja. Vetävät herneen nenuun kun pysyn kannassani etten seurustele lisääntyneiden kanssa.
Mutta olenkin sinua 10 vuotta vanhempi, joten tuskin tulen hakukriteereissäsi edes esiin, yleensä minun ikäisilläni miehillä on ikähaarukan yläraja se 35... yritä tässä sitten.
N49
Mies 42 kirjoitti:
Tuo harrastuskortti alkaa olemaan aika kulahtanut. Miksi menisin johonkin random harrastukseen ajatuksella tapaavani naisia? Ei kiinnosta tanssi, lukupiirit tai bingo. Mua kiinnostaa mm. suunnistus, maastopyöräily ja kuntosalilla käyminen. Enkä harrasta noita siksi, että siellä tapaisin naisen, vaan koska ne kiinnostavat ihan harrastus- ja kuntoilumielessä. Metsissä harvoin näkee ketään ja jos näkee, niin karvainen häntä vaan vilahtaa otuksen karkuun juostessa. :D
Kyllä kuntorasteilla liikkuu porukkaa vaikka miten paljon, varsinkin isommilla paikkakunnilla. Yhteisestä harrastuksesta on myös helppo heittäytyä juttusille, useamman kerran ollaan kivojen miesten kanssa vertailtu reitinvalintoja ilman sen kummempia taka-ajatuksia :)
Pitäisi pystyä lukemaan Tinder-keskustelut, niin osaisi sanoa, että mihin kiinnostus lopahti.
Itse en Tinderissä valitse tykkäyksen kohteeksi todellakaan esim. ns. parhaan näköisiä miehiä - esim. 4 vuotta itseä nuorempi, todella trimmi mies ei kiinnosta lainkaan. Sen sijaan valitsen tykkäyksen kohteeksi miehiä, joilla on älykäs ja ystävällinen katse.
Monella on jo valokuvissa ihan kuolleet silmät, heitä en missään nimessä valitse, koska on tärkeää, että ihmiset hoitavat itsensä ensin henkisesti kokonaiseksi, ennen kuin etsivät partneria. Sen sijaan "tykkäsin" juuri itseäni 12 vuotta vanhemmasta miehestä, vaikka hän ei ollut ns. komea, mutta oli jokaisessa kuvassa silmät loistaen.
En myöskään tykkää niistä, jotka laittavat mukaan paidattomia kuvia tai autonsa kuvia. Mielestäni heidän arvonsa ovat liian erilaiset, jos he suostuvat ottamaan naisen vain siksi, että hän tykkää miehen autosta tai kehosta. Mies vaikuttaa itsetunnoltaan epävarmalta ja pinnalliselta.
On todella paljon miehiä, joiden tekstistä ei saa aavistustakaan persoonasta. Eli jos sanoo, että etsii kivaa, huumorintajuista naista ja tykkää käydä salilla, niin en tiedä sinusta mitään, koska toi pätee jokaiseen mieheen. Mutta kun joku kertoi äskettäin profiilissaan, että tykkää esim. tieteestä, tuoreista hedelmistä ja kunnollisista villapaidoista (listassa oli myös 10 muuta kiinnostavaa asiaa), niin heti tajusin, että millainen tyyppi se on ja millaista elämää viettää ja kiinnostuin.
Jos mies sanoo profiilissaan, että tykkää hyvästä seksistä, tämä on totaalinen turn-off. Kaikkihan siitä tykkää, ja vaikuttaa että olet siitä obsessoitunut, jos se pitää erikseen mainita.
Uskoisin, että todella monella naisella on samat kriteerit: haluavat ihan tavallisia, positiivisen ja tasapainoisen oloisia miehiä, joilla on sosiaalisia taitoja. Vaikuttaa siltä, että miehet valkkaavat profiileista vain parhaimman näköiset vetyperoksidiblondit (no, itsekin olen vetyperoksidiblondi, muttan pimatsu), ja ovat sitten kauhean yllättyneitä, että nämä keskittyvät vain rahaan ja ulkonäköön. Oma vika, jos menet vain ulkonäön perässä! Miehet ovat myös liian obsessoituneita iästä, etsivät aina 10 vuotta nuorempaa. Nykyään esim. 35-40-vuotiaat naiset voivat ihan hyvin saada lapsia, joko luonnostaan tai pienellä avustuksella, ja on traagista, että liian vanhat miehet tavoittelevat koko ajan nuorempia naisia ja jäävät yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten soisi katsovan tämän herran videoita. Puhuu aika ajoin kommentointi videoillaan nykyajan miesten suurimmasta ongelmasta. Todella usealla vaikuttaisi olevan kumppanin puutteen lisäksi paha läheisyysriippuvuus jonka monet deitit haistaa. Minusta tuo oli mielenkiintoinen näkökulma sinkkuudelle joka on monella tahatonta. Voisiko täälläkin olla samaa vikaa?
https://www.youtube.com/user/PsychologyInSeattleEn ole noita videoita katsonut (laita linkki johonkin videoon, jossa puhuu tästä aiheesta?). Mutta tuo läheisriippuvuus-teema kuulostaa mielestäni siltä että monen miehen kannattaisi siihen kyllä perehtyä lähemmin.
Olen nainen ja aika paljon tulee Tinderissä vastaan miehiä, jotka olisivat valmiita suunnilleen menemään vihille kun pari viestiä on vaihdettu. Se on todella pelottavaa ja viestittely loppuu kyllä minun osaltani siihen.
Samoin tällä palstalla on porukkaa, jotka kertovat haluavansa naisen, jotta voisivat olla onnellisia. Yksin ovat surkeita ja masentuneita, eikä elämällä ole mitään arvoa. Tässäkin on kysymys läheisriippuvuudesta, ja sellainen ihminen nyt vain ei ole houkutteleva kumppani kenellekään.
Miehet voivat perehtyä noihin läheisriippuvuusjuttuihin akateemisessa mielessä ja he voivat piilottaa itsestään epäviehättäviä käytöstapoja, mutta se ei muuta heidän tarpeitaan.
Tuohon käytökseen voi olla pari eri syytä:
-miehet kuvittelevat, että uhrautuva ja sitoutumishalua korostava käytös on viehättävää naisista, vaikka ihan näinhän asia ei ole; se on naisesta viehättävää vain silloin jos mies on naisen silmissä korkeatasoinen. Muutoin se on pelottavaa, koska nainen pelkää tulevansa raskaaksi epätoivoiselle epäonnistujamiehelle. Samanaikaisesti ihan nuorten sarjoissa ja elokuvissa sun muissa on aina opetettu, että 'pelaava' mies on ilkeä paskis ja naisen tarpeet valkkaamisineen ja tylytyksineen ovat hyveellisiä
-toinen yksinkertainen syy on siis ihan vain se, että jatkuva yksinäisyys aiheuttaa epätoivoisia ilmauksia ja tekoja ja tätä on ehkä vaikea erottaa täysin ylemmästä kohdasta, jossa mainitaan kuvitelma sitoutumishalukkuuden viehättävyydestä
Historiallisesti paljon useampi nainen on lisääntynyt kuin mies ja naisille on ehkä evoluutiossa kehittynyt tietynlainen tyyneys ja tunne siitä, että hänen elämällään on tarkoitus, vaikka eläisi vain itselleen. Luola-aikoina hedelmällinen nainen on kenties ollut jatkuvasti raskaana ja panostaminen omaan hyvinvointiin on jollain tavalla ollut hyve, koska se on välillisesti satanut myös lapsen/perheen laariin. Nykyään yhä useampi nainen ei lisäänny ollenkaan tai venyttää lisääntymistä hedelmällisyyden loppuvuosille, mutta naisen aivot ehkä välittävät sellaista tietoa, että kaikki on kunnossa ja omaan nautintoon ja hyvinvointiin panostaminen pitää naisen aivot tyytyväisenä, koska naisen aivot eivät osaa erottaa onko naisella jälkikasvua vai ei.
Tietynlainen itserakkaus on siis ollut naiselle hyve, kun taas miehelle siitä ei ole ollut mitään hyötyä; nykymaailma ruokkii naisen itserakkautta tuomalla miesmallien kehut kotisohvalle toiselta puolelta maailmaa, kun taas miehellä on aika hiljaista; miehen pitää edelleenkin rakentaa oman elämänsä tarkoitus, seikkailunsa ja sankarimyyttinsä tyhjästä ja myös romantiikka, joka on miesten keksimää, on osa tätä.
Osa miehistä voi saada elämään sisältöä työstä ja tyydyttää tarpeet käymällä maksullisissa. Chadit saavat sisältöä työstä, harrastuksista ja säädöistä, hoidoista tai parisuhteesta. Osa miehistä on työelämän yms. ulkopuolella tai ei saa sisältöä ja tarkoitusta elämälleen muusta kuin parisuhteesta. Mutta ihan jokaisen miehen kohdalla läheisyyden puute ja sukupuoleton elämä (kukaan ei koskaan kehu, ihastele ja helli) vähentää elämänlaatua jonkin verran.
Luuletko ettei sama koske naisia?
Kyllä minunkin elämänlaatuani "vähentää jonkin verran" se, että ei ole kumppania jonka kanssa voin jakaa ilot ja surut, harrastaa seksiä ja saada muutakin läheisyyttä. Elämälläni on kuitenkin tarkoitus myös silloin kun kumppania ei ole. Niitä iloja ja suruja on edelleen sama määrä. Seksin tilalla on sooloseksi, joka ei ole yhtä kokonaisvaltaisesti tyydyttävää kuin seksi jonkun kanssa, mutta sen perustarvepuolen asiasta se hoitaa kyllä. Irtoseksiä en naisena juuri koskaan saa, jos seksiksi ei lasketa sitä että mies masturboi kehollani ja itse en saa tilanteesta mitään (itse en laske tuota seksiksi omasta näkökulmastani). Ne irtoseksitilanteet, joissa minäkin nauttisin, ovat niin harvassa että niihin ei kannata edes hakeutua. Hyötysuhde on negatiivinen, koska käytetyksi tuleminen satuttaa ja vaurioittaa minuuttani.
Kaikki ne miehet, joihin olen ihastunut, ovat suhtautuneet sinkkuna olemiseen aivan samalla tavalla. Ollaan onnellisia yksinkin, eikä kumppania tarvita epätoivoisesti rinnalle. En pysty mitenkään ymmärtämään, miksi joillakin on tarve nähdä asia niin, että sinkkuus olisi miehelle lähtökohtaisesti jotenkin paljon vaikeampi asia - paitsi tietenkin jos kyseinen mies on läheisriippuvainen. Silloinhan siitä sinkkuudesta tulee sellainen täydellinen onnellisuudenpilaaja, joka syöksee ihmisen epätoivoisiin tekoihin jotta saisi kumppanin. Mutta tämä koskee läheisriippuvaisia naisia siinä missä miehiäkin. Sukupuoli ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan mielen tasapaino.
Vielä tuohon alun väittämääsi, että läheisriippuva käytös koettaisiin muka viehättäväksi, kunhan käyttäytyjä on hyvännäköinen: ei todellakaan. Esim. Elliot Rodger oli hyvännäköinen, mutta äärimmäisen vastenmielinen ihminen käytöksensä vuoksi.
Miehen kuuluu sanoa olevansa onnellinen ilman kumppaniakin, koska mieheltä odotetaan vahvuutta. Miehelle vahvan esittäminen on osa roolia ja mies ansaitsee rakkauden kestämällä kipua; eivät esim.ammattiurheilijamiehet mieti uransa aikana niitä elinikäisiä kipuja, joiden kanssa tulevat elämään loppuelämänsä, vaan sitä rahaa ja statusta minkä voivat perheen eteen ansait aktiiviuran aikana. Samasta syystä tavalliset miehet eivät mene helpolla lääkäriin. https://aijaa.com/avhdDp
En tiedä mitä tarkoitat irtoseksillä, mutta tietääkseni useimmilla naisilla on yhden yön seikkailujen sijaan ns.panokavereita, jolloin kumpikin tietää toisensa tarpeet ja mieltymykset. Myös sinulla on tekstin perusteella riittävä älykkyys ja verbaaliset taidot tuollaiseen suhteeseen. Koska mies on lähes aina altavastaajana seksissä (paitsi jos nainen ottaa itseään kaksi pykälää tasokkaamman miehen), nainen määrää millaista seksi tulee olemaan ja jos mies ei osaa lukea ajatuksia, nainen voi vaihtaa miehen sellaiseen, joka on opetellut asiat ulkoa.
Jos oikeasti haluat seksiä, sinun ei tarvitse tyytyä alustana olemiseen ellet halua; se vaatii vain vähän vuorovaikutusta. Ethän mene kauppaankaan lappu silmillä ja ota hyllyltä tuotteita summassa, vaan suunnittelet jo etukäteen mitä haluat ottaa.
Vielä vastaus tuohon irtoseksikohtaan. Panokaverin hommaaminen on tosiaan minulle mahdollista, ja noissa järjestelyissä olen saanut paremmin seksuaalista nautintoa kuin irtoseksikokeiluissa. Ongelmana on kuitenkin se, että niissä herää hyvin helposti myös liian voimakkaita tunteita, erityisesti sille miehelle. Tuntuu liian raskaalta joutua selittämään toiselle, miksi en edelleenkään halua parisuhdetta, kuten alussa sovimme, laittaa noita suhteita poikki ja jättää mies nyyhkimään onnettomana ja alkaa etsiä seuraavaa. En vain pysty sellaiseen.
Eli kokonaishyvinvointini jää edelleen miinukselle noissa, vaikka seksin osalta tilanne olisikin ok. Paras vaihtoehto on yksinkertaisesti se, että hoidan seksitarpeeni yksin kunnes tapaan ihmisen, jonka kanssa haluan parisuhdetta. Tämä ei ole minulle minkäänlainen ongelma, vaikka se ei olekaan yhtä ihanaa kuin seksi rakastamani ihmisen kanssa.
Mikä siinä on, että aina, kun luen tällaisia juttuja, niin ne tunteet heräävät seksisuhteessa miehille eivätkä naisille? Minä en oikein tajua, miten naiset pystyvät olemaan kehittämättä tunteita tuollaisissa suhteissa.
Varmasti samaa tapahtuu toisinkin päin. Ehkä ne miehet, joihin naiset ihastuvat seksiin perustuvissa suhdekuvioissa, eivät kirjoittele yhtä usein tälle palstalle kuin vastaavat naiset?
Itse en kehitä panosuhteessa tunteita, koska haen parisuhteelta paljon muutakin kuin pelkkää seksiä. Panokaveri valitaan ja suhteen tyyppi määritellään panosuhteeksi sen vuoksi että seksi toimii, mutta se muu ei. Ei se tilanne siitä yleensä muuksi muutu myöhemminkään. Jos vaikkapa keskusteluyhteys on alkeellinen, eikä toisen kanssa tee mieli viettää aikaa muualla kuin sängyssä, en voi kuvitella suhdetta enkä ihastua sellaiseen mieheen. Tai jos on liian suuri älykkyysero (minun tapauksessani niin on melkein aina).
Oletan, että nämä miehet taas ovat voineet ihastua, koska heidän parisuhdekäsityksensä on ollut niin erilainen. He ehkä etsivät ihmistä, jonka kanssa seksi toimii, arkielämän kulut voi jakaa puoliksi kun muutetaan yhteen, saa apua kotitöihin ja voi tehdä jälkikasvua ja saada heille järjissään olevan toisen vanhemman. Syvä henkinen yhteys ei ole ehkä heille niin tärkeää. Siksi ihastumiselle ei ole ollut heidän puoleltaan estettä.
Mua tietyllä tavalla ärsyttää yliopistonaisten itsetietoisuus ja usein hieman valheellinen kuva omasta älystä. Olen itse Aallosta valmistunut tohtoriksi ja valtaosa esim. humanistipuolen naisista on älyllisesti melko keskinkertaisia. Oma prosessointi jää uupumaan ja niitä proffien oppeja toistetaan papukaijan tavoin. Ja sitten kun yrittää käydä älykästä argumentointia aiheesta, niin vedetään joku lapsellinen itkupotkuraivari ja lopputuloksena olet liian tyhmä ymmärtämään tyyliin genderideologiaa (vaikka kerrot tarkasti ideologian taustat, osaat ideologian teesit ulkoa yms.). Kauan sitten jo luovutin noiden suhteen. On parempi vaan myötäillä.
Fakta vaan on se että koulutusjärjestelmä suosii naisia. Naiset ei tilastollisesti ole miehiä fiksumpia, mutta silti he täyttävät yliopistot. Tästä voi tehdä johtopäätöksen että sukupuoli vaikuttaa akateemiseen menestykseen (ei pelkkä äly ja muut kyvyt).
Mä olen käynyt tätä keskustelua monenkin miespuolisen ystävän kanssa, joilla suunnilleen sama tutkinto. Älykkäänä miehenä on ollut pakko tehdä raju kompromissi sen suhteen että voisi olla samalla aaltopituudella naisen kanssa. Eli käytännössä vain harva saa sellaisen naisen jonka kanssa voisi keskustella tosi älyllisiä asioita. Enemmän kiinnostaa kauniit ja rohkeat tai salatut elämät.
Oma kokemukseni myös on että yliopistonaiset tyypillisesti sekstailee tyyliin asfalttimiesten kanssa ja pitää sitten erikseen friend zonella niitä fiksuja miehiä koska ulkonäkö ei ole karskin miehinen. Tuosta postauksesta tuli jotenkin tämä tunnelma. Sitten odotellaan sitä asfalttimiehen näköistä akateemikkoa kunnes biologinen kello hälyttää ja otetaan joku randomi ja erotaan parin vuoden päästä kun lapset on pieniä. Ei ollutkaan (yllätys) mitään yhteistä ja asfalttimiehen kanssa sentään oli kivaa sängyssä mutta pään sisus alkoi v-tuttaa melko nopeasti.
Mua ärsyttää piilosovinismi. Menestyneetkin miehet lankeaa joka kerta kun heittäydyn vähän hölmöksi. Huomasin monen pitävän tietyllä tavalla yksinkertaisesta naisesta. Koulutus ja työssäkäynti on plussaa ajatuksenkulun pysyessä miesten mieleisenä.
Luovutin. En enää jaksanut 🤯
Miehillä on kaksi moodia.
Ensimmäinen moodi on se kun ollaan laskuhumalassa baarissa. Tällöin kuka tahansa bimbo kelpaa. Joo myönnetään että meno raadollista plus että naiset osaa lukea miehen epätoivon todella hyvin. Eli harvemmin onnistuu... väsähtänyttä ja säälittävää...Häpeillen myönnän että kakskymppisenä itselläkin näitä hetkiä....
Toinen moodi on se kun haetaan ihan vakavissaan parisuhdetta. Jos naisella on hyviä argumentteja ja leikkaa, niin todellakin arvostan ja jopa paljon ulkonäköä tärkeämmäksi. Vieläkin muistan yhden opiskelukaverin (naisen), joka heitti todella fiksua juttua... Harmi että seurustelin silloin (bimbomman kanssa).
Näitä kahta moodia ei pidä sekottaa. Kyse siis samasta miehestä eri mielentilassa. Varsinkin nuorena testosteroni on todella ärsyttävä juttu. Se kytkee järkevän ajattelun päästä pois.
Itselläni puute on ahdistava ja raskas tunne. Olen melko varma että naiset ei a) koe puutetta yhtä kivuliaana b) koe seksiä yhtä nautinnollisena. Väitteeni johtuu siitä että naiset keskimäärin addiktoituu muihin asioihin (sokeri, alkoholi, tupakka jne...) yhtä helposti kun miehet, mutta seksiin paljon miehiä harvemmin.
Suunnistajaleidi kirjoitti:
Mies 42 kirjoitti:
Tuo harrastuskortti alkaa olemaan aika kulahtanut. Miksi menisin johonkin random harrastukseen ajatuksella tapaavani naisia? Ei kiinnosta tanssi, lukupiirit tai bingo. Mua kiinnostaa mm. suunnistus, maastopyöräily ja kuntosalilla käyminen. Enkä harrasta noita siksi, että siellä tapaisin naisen, vaan koska ne kiinnostavat ihan harrastus- ja kuntoilumielessä. Metsissä harvoin näkee ketään ja jos näkee, niin karvainen häntä vaan vilahtaa otuksen karkuun juostessa. :D
Kyllä kuntorasteilla liikkuu porukkaa vaikka miten paljon, varsinkin isommilla paikkakunnilla. Yhteisestä harrastuksesta on myös helppo heittäytyä juttusille, useamman kerran ollaan kivojen miesten kanssa vertailtu reitinvalintoja ilman sen kummempia taka-ajatuksia :)
Ajatuskin hirvittäisi. Siis että alkaa jutteleen naisille jossain kuntosalilla. En varmasti... Niin paljon juttua kaiken maailman läähättäjistä muutenkin että en missään nimessä halua olla se ahdistelija/läähättäjä. Harrastuksissa on vaikea tutustua naisiin ja sitten jos saat pakit, niin on todella nolo tilanne kun sana kiertää ja saat lopettaa koko harrastuksen. Ainakin pitää olla todella selvää vihreää valoa vastapuolelta, ennen kun uskaltaisin missään nimessä edes pidempään katsoa. Ja sellaistahan ei ole tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen , sain parissa viikossa 365 yhteydenottoa (laskuri) eikä mulla ollut edes kuvaa.
Mutta miehet ovat etuoikeutettuja!
"I was told there would be privilege" meemi on loistava.
Jotkut feministit pitävät miesten aloitteita naisille miesten "etuoikeutena" vaikka se on pakollinen ja epämiellyttävä siirto.
Eikä tarkoita. Se tarkoittaa, että olet kerännyt haluamasi määrän matcheja 50 vuoden jälkeen. Parisuhteeseen riittää se yksi hyvä match, eli jo nyt aplla on ollut viisi mahdollisuutta parisuhteeseen. Mahdollisuus, että kuudes match on tuleva vaimo on ihan yhtä korkea kuin mahdollisuus että match 352 olisi tuleva vaimo. Ei sen yhden ihmisen sopivuus juuri sinulle parane sitä mukaan mitä enemmän matcheja saat.
Ideaalitilannehan olisi se, että saat yhden ainoan matchin ja se on sinulle juuri täydellinen. Ihmiset tuppaavat unohtamaan tämän.