39-vuotias mies ja puolessa vuodessa sain Tinderissä viisi matchia

Vierailija kirjoitti:

Joistain miesten kommenteista tulee mieleen, että he ilmeisesti ajattelevat naisen koko ajan optimoivan kumppanin valintaa erilaisten laatukriteerien suhteen, ja jos jokin kriteeri ei natsaa tai bongaa sen suhteen paremman, niin hupsista keikkaa, partneri jätetään tai vaihdetaan.

Kun toista kohtaan on tunteita, niin eihän se noin mene. Kyllä, on olemassa myös tunteettomia tyyppejä, jotka voivatkin toimia noin, mutta luulisin että suurin osa meistä naisista ihastuu ihmiseen kaikkineen, hyvine ja huonoine puolineen. Ihastumiseen ei tarvita täydellistä kokonaisuutta, kuten itse kukin voi todeta ihan vain menemällä tuonne ulos ja tarkkailemalla vaikka päivän ajan, millaisia pareja kävelee vastaan. Ja siinä on vasta ulkokuori.

Tinderissä pyöriminen vääristää kuvaa siitä, millaista pariutuminen on. Tinderissä alkuvalinta perustuu kuvaan eli ulkokuoreen ja eteenpäin päästäkseen on pakko ruksia ihmisiä pois, vaikkei heissä varsinaisesti olisi mitään vikaa. Kannattaa pitää tämä mielessä, ettei kyynisty liikaa tindermaailmasta.

Muuten samaa mieltä, mutta sivuhuomiona sellainen että itse päätän tekstin perusteella laitanko ruksia vai en. Se on toki vaivalloisempaa, mutta on täysin mahdollista toimia niin jos haluaa. Ei siis voi sanoa että kaikilla Tinderin käyttö perustuu kuviin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joistain miesten kommenteista tulee mieleen, että he ilmeisesti ajattelevat naisen koko ajan optimoivan kumppanin valintaa erilaisten laatukriteerien suhteen, ja jos jokin kriteeri ei natsaa tai bongaa sen suhteen paremman, niin hupsista keikkaa, partneri jätetään tai vaihdetaan.

Kun toista kohtaan on tunteita, niin eihän se noin mene. Kyllä, on olemassa myös tunteettomia tyyppejä, jotka voivatkin toimia noin, mutta luulisin että suurin osa meistä naisista ihastuu ihmiseen kaikkineen, hyvine ja huonoine puolineen. Ihastumiseen ei tarvita täydellistä kokonaisuutta, kuten itse kukin voi todeta ihan vain menemällä tuonne ulos ja tarkkailemalla vaikka päivän ajan, millaisia pareja kävelee vastaan. Ja siinä on vasta ulkokuori.

Tinderissä pyöriminen vääristää kuvaa siitä, millaista pariutuminen on. Tinderissä alkuvalinta perustuu kuvaan eli ulkokuoreen ja eteenpäin päästäkseen on pakko ruksia ihmisiä pois, vaikkei heissä varsinaisesti olisi mitään vikaa. Kannattaa pitää tämä mielessä, ettei kyynisty liikaa tindermaailmasta.

Muuten samaa mieltä, mutta sivuhuomiona sellainen että itse päätän tekstin perusteella laitanko ruksia vai en. Se on toki vaivalloisempaa, mutta on täysin mahdollista toimia niin jos haluaa. Ei siis voi sanoa että kaikilla Tinderin käyttö perustuu kuviin.

Lisään vielä, että Tinder on itse asiassa vähemmän ulkonäkökeskeinen deittialustana kuin baari. Baarissa on täysin välttämätöntä tehdä alkuvalinta sen ulkonäön perusteella. Tinderissä sentään on toinenkin vaihtoehto. Toki suuri osa miehistä rajaa omalta kohdaltaan tämän vaihtoehdon pois jättämällä tekstin kirjoittamatta, mutta uskon heidän olevan niitä joiden teksteistä en kiinnostuisi kuitenkaan. Rajaaminen toimii siis ainakin minulla Tinderissä paljon paremmin kuin live-elämässä, kun saan heti ensimmäiseksi tietoa myös miehen ajatuksista ja sielunelämästä.

Tästä on turha jankata, koska ratkaisua ei tule olemaan ennen ihmisten geenimanipulointia. Se vain on biologinen tosiasia, että nainen tavoittelee parhaita mahdollisia geenejä lapsilleen, ja siksi vapaassa yhteiskunnassa pohjimmaiset miehet tulevat jäämään ilman naista. Aiemmin ratkaisu oli rajata puolison valinnan vapauksia ja painostaa kaikki aikaiseen monogamiseen ja elinikäiseen suhteeseen. Tuo ratkaisu oli toki toimiva, mutta sillä oli omat ongelmansa ja siihen ei enää takaisin päästä ilman suuria yhteiskunnallisia mullistuksia.

Ainoa ratkaisu pohjamiehille on parantaa itseään ja toivoa parasta, purra hammasta ja elää yksin tai mennä aikaiseen hautaan. Biologialle ei vielä mahda mitään. Ehkä muutaman vuosikymmenen päästä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Tästä on turha jankata, koska ratkaisua ei tule olemaan ennen ihmisten geenimanipulointia. Se vain on biologinen tosiasia, että nainen tavoittelee parhaita mahdollisia geenejä lapsilleen, ja siksi vapaassa yhteiskunnassa pohjimmaiset miehet tulevat jäämään ilman naista. Aiemmin ratkaisu oli rajata puolison valinnan vapauksia ja painostaa kaikki aikaiseen monogamiseen ja elinikäiseen suhteeseen. Tuo ratkaisu oli toki toimiva, mutta sillä oli omat ongelmansa ja siihen ei enää takaisin päästä ilman suuria yhteiskunnallisia mullistuksia.

Ainoa ratkaisu pohjamiehille on parantaa itseään ja toivoa parasta, purra hammasta ja elää yksin tai mennä aikaiseen hautaan. Biologialle ei vielä mahda mitään. Ehkä muutaman vuosikymmenen päästä sitten.

Unohdit järkiliittoja hakevat naiset. Heille ei ole niin tärkeää ulkoiset ominaisuudet sen sijaan talouden rullaaminen menee kaiken edelle. Joillekin miehille sopii leiväntuojan rooli ja toisille pleijerinä oleminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain päivässä 800 matchia. Treffejä noista ei tuu juurikaan, eikä varsinkaan mitään muuta. Ikää on 45 vuotta ja olen nainen.

Eli tykkäsit itse 800 miehen profiilista? (oletan nyt että kyse heteroista, koska lesboja lienee Tinderissä vähemmän.) Olivatko oikeasti kiinnostavia, vai matchasitko kaikkia? Minä en edes tiennyt, että siellä on kerralla noin paljon profiileja!

Maksoin sellasen lisäpalvelun, että näen kaikki jotka tykkää musta. Niita vaan ropisi sieltä. Ja todellakin niistä jutuista tuli kahdesta pieni tapailusuhde, that is it.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus miettinyt, että olisi mielenkiintoista auttaa tällaisissa tapauksissa vaikka vain kuvien ottamisessa. Kuvassahan se kaikki on kiinni, vaikka kuvattava tietenkin on pääosassa. Jos heillä on kuitenkin ihan syvältä olevat kuvat, niin se ei auta asiaa.

Sitä paitsi viisi matchia on aika paljon.

Viisi matchia vuodessa on aivan jäätävän naurettavan vähän.

Yksi matchi harvemmin kuin kerran kahdessa kuukaudessa.

Ymmärrätkö sinä että matchi ei ole sama asia kuin seurustelukumppani?

Matchi Tinderissä ei tarkoita oikeastaan vielä mitään.

1) Saaduista matcheista vain osa vastaa ensimmäisenkään viestiin.

2) Niiden kanssa jotka vastasivat ensimmäiseen viestiin, tulee seuraava etappi...Eli se että jatkuuko viestittely enempää kuin tuon muutaman viestin verran.

3) Niiden kanssa joiden kanssa pääsee jonkinlaiseen keskusteluyhteyteen, tulee seuraava etappi...Eli tuleeko keskusteluun minkäänlaista yhteyttä ja syvyyttä. Ja vaikka tulisi, niin tässäkin vaiheessa se pari voi vain kadota ja lakata vastaamasta. tai poistaa sinut.

4) Sitten jos ollaan oikeasti päästy jo keskustelemaan edellisten etappien jälkeen, niin voi olla vuoro sille että mietitään josko tavattaisiin. Näistä hyvistä yhteyksistä huolimatta kaikki eivät siltikään lähde treffeille.

5) Sitten kun pääsee treffeille, niin vasta molemmat näkevät että haluaako sen toisen kanssa jatkaa. Viestittely on aivan eri asia kuin tapaaminen oikeassa elämässä. Suurin osa ensitreffeistä jää niihin ensimmäisiin

6) Useammat treffit jos on ollut sen tindermatchin kanssa, niin puhutaan jo todella pienestä prosenttiosuudesta jos verrataan siihen monenko kanssa matchasi. Johtuen siitä että matchista on pitkä matka, ja monta etappia treffeille, tapailusta puhumattakaan.

 

Sama jatkaa:

Eli ymmärrätkö sinä että kun vain pieni osa matcheista johtaa yhtään mihinkään, niin tuo matchi / 2kk on aivan älyttömän vähän.

 

Ohis vastaa: riippuu näkökulmasta. Jos kävelet kadulla, kuinka monen vastaantulijan kanssa sinun on realistista odottaa parisuhteen syntymistä välillenne? Tinder on ihan sama asia, paitsi että voit rajata jotenkin vastaantulijoiden joukkoa. Silti ne vastaantulijat ovat niin randomia massaa, että ei tietenkään siellä tule kovin usein sellaista, jonka kanssa oikeasti sopisit parisuhteeseen.

Jos nyt sanot tähän että mutku naiset saa enemmän matcheja, niin yritä ymmärtää ettei se merkitse yhtään mitään. Nainen ja mies saavat heteroparisuhteen yhtä usein. Naisten saama suurempi matchien määrä on siis vain sitä höttöä, jonka läpi pitää kahlata löytääkseen sen parisuhteen. Ne todelliset potentiaaliset kumppanit ovat määrällisesti samalla tasolla kuin miehilläkin.

Tinderissä syntynyt matchi ei ole sama asia kuin random ihmisen ohi käveleminen.

Matchin pitäisi tarkoittaa sitä, että toisellakin osapuolella on jotain kiinnostusta sinua kohtaan.

Näin ei vain oman kokemukseni mukaan asia useinkaan ole.

Tindermatch ei tarkoita paljon mitään, ja viisi matchia vuodessa on sellainen tahti että kumppanin voi löytää about 50 vuoden aikana

Tarkoitinkin, että kun selailet Tinderiä, se vastaa sitä kun nämä ihmiset tulevat kadulla vastaan.

Kyllä se match silti jotain merkitsee. Ei ehkä niin paljon kuin toivoisit, mutta silti. Verrataan sitä vaikka siihen, että baarissa menet juttelemaan naiselle ja hän juttelee hetken takaisin. Hetken päästä hän häviää jonnekin, koska tuli juttelun perusteella siihen tulokseen, että ette olekaan hyvä match. Tätähän tapahtuu koko ajan, kaikissa tutustumisen vaiheissa. Vielä parisuhteen alettuakin voi käydä niin, että kumppanista paljastuu jokin sellainen uusi puoli, joka on itselle liian vaikea sietää, jotta parisuhde voisi jatkua.

Ainoa tapa säilyttää mielenterveytensä on se, että oma onnellisuus ei ole lähtökohtaisesti riippuvainen siitä onko parisuhteessa vai ei. Jos onnellisuutensa ripustaa toisen ihmisen varaan, jokaiset pakit satuttavat niin paljon että lopulta on kyyninen ja katkera, kuten useat tänne kirjoittavista miehistä. Siis jos tämä peruslähtökohta ei ole kunnossa, niin hoitakaa se kuntoon ensin ja aloittakaa deittailu vasta sitten.

Itse ajattelen matchia sellaisena, että jos kohtaa kadulla naisen, katseet kohtaa ja molemmat pitää näkemästään. Keskustelua ei silti useimmiten tule ja sitä on jäädä murehtimaan. Ja täysin samaa mieltä, onnellisuus on täysin itsestä kiinni. :)

Vierailija kirjoitti:

Olen myös 39-vuotias mies ja olen huomannut, että siinä 35 paikkeilla naisille alkaa olemaan punainen vaate, jos sinulla ei ole lapsia. Ennen sitä on vain plussaa, jos ei lapsia jonkun toisen kanssa sotkemassa kuvioita, mutta kun mennään 35+ skaalaan niin kuulee vain ihmettelyä, että miten niin ei ole lapsia, kaikilla on tuossa iässä lapsia. Yleensä tämä tulee sellaisilta neljänkympin paikkeilla olevilta naisilta, jotka varmaan haluavat vielä jonkun iltatähden.

Lapsettoman elämä verrattuna lasten vanhempien elämään on kyllä niin erilaista, että en ihmettele jos se on monelle yksi tärkeimmistä kriteereistä kumppania etsiessä. Varmaan ne joilla on itsellä lapsia, toivovat että toisellakin olisi. Samoin vela etsii ensisijaisesti toista velaa.

Mies 42 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus miettinyt, että olisi mielenkiintoista auttaa tällaisissa tapauksissa vaikka vain kuvien ottamisessa. Kuvassahan se kaikki on kiinni, vaikka kuvattava tietenkin on pääosassa. Jos heillä on kuitenkin ihan syvältä olevat kuvat, niin se ei auta asiaa.

Sitä paitsi viisi matchia on aika paljon.

Viisi matchia vuodessa on aivan jäätävän naurettavan vähän.

Yksi matchi harvemmin kuin kerran kahdessa kuukaudessa.

Ymmärrätkö sinä että matchi ei ole sama asia kuin seurustelukumppani?

Matchi Tinderissä ei tarkoita oikeastaan vielä mitään.

1) Saaduista matcheista vain osa vastaa ensimmäisenkään viestiin.

2) Niiden kanssa jotka vastasivat ensimmäiseen viestiin, tulee seuraava etappi...Eli se että jatkuuko viestittely enempää kuin tuon muutaman viestin verran.

3) Niiden kanssa joiden kanssa pääsee jonkinlaiseen keskusteluyhteyteen, tulee seuraava etappi...Eli tuleeko keskusteluun minkäänlaista yhteyttä ja syvyyttä. Ja vaikka tulisi, niin tässäkin vaiheessa se pari voi vain kadota ja lakata vastaamasta. tai poistaa sinut.

4) Sitten jos ollaan oikeasti päästy jo keskustelemaan edellisten etappien jälkeen, niin voi olla vuoro sille että mietitään josko tavattaisiin. Näistä hyvistä yhteyksistä huolimatta kaikki eivät siltikään lähde treffeille.

5) Sitten kun pääsee treffeille, niin vasta molemmat näkevät että haluaako sen toisen kanssa jatkaa. Viestittely on aivan eri asia kuin tapaaminen oikeassa elämässä. Suurin osa ensitreffeistä jää niihin ensimmäisiin

6) Useammat treffit jos on ollut sen tindermatchin kanssa, niin puhutaan jo todella pienestä prosenttiosuudesta jos verrataan siihen monenko kanssa matchasi. Johtuen siitä että matchista on pitkä matka, ja monta etappia treffeille, tapailusta puhumattakaan.

 

Sama jatkaa:

Eli ymmärrätkö sinä että kun vain pieni osa matcheista johtaa yhtään mihinkään, niin tuo matchi / 2kk on aivan älyttömän vähän.

 

Ohis vastaa: riippuu näkökulmasta. Jos kävelet kadulla, kuinka monen vastaantulijan kanssa sinun on realistista odottaa parisuhteen syntymistä välillenne? Tinder on ihan sama asia, paitsi että voit rajata jotenkin vastaantulijoiden joukkoa. Silti ne vastaantulijat ovat niin randomia massaa, että ei tietenkään siellä tule kovin usein sellaista, jonka kanssa oikeasti sopisit parisuhteeseen.

Jos nyt sanot tähän että mutku naiset saa enemmän matcheja, niin yritä ymmärtää ettei se merkitse yhtään mitään. Nainen ja mies saavat heteroparisuhteen yhtä usein. Naisten saama suurempi matchien määrä on siis vain sitä höttöä, jonka läpi pitää kahlata löytääkseen sen parisuhteen. Ne todelliset potentiaaliset kumppanit ovat määrällisesti samalla tasolla kuin miehilläkin.

Tinderissä syntynyt matchi ei ole sama asia kuin random ihmisen ohi käveleminen.

Matchin pitäisi tarkoittaa sitä, että toisellakin osapuolella on jotain kiinnostusta sinua kohtaan.

Näin ei vain oman kokemukseni mukaan asia useinkaan ole.

Tindermatch ei tarkoita paljon mitään, ja viisi matchia vuodessa on sellainen tahti että kumppanin voi löytää about 50 vuoden aikana

Tarkoitinkin, että kun selailet Tinderiä, se vastaa sitä kun nämä ihmiset tulevat kadulla vastaan.

Kyllä se match silti jotain merkitsee. Ei ehkä niin paljon kuin toivoisit, mutta silti. Verrataan sitä vaikka siihen, että baarissa menet juttelemaan naiselle ja hän juttelee hetken takaisin. Hetken päästä hän häviää jonnekin, koska tuli juttelun perusteella siihen tulokseen, että ette olekaan hyvä match. Tätähän tapahtuu koko ajan, kaikissa tutustumisen vaiheissa. Vielä parisuhteen alettuakin voi käydä niin, että kumppanista paljastuu jokin sellainen uusi puoli, joka on itselle liian vaikea sietää, jotta parisuhde voisi jatkua.

Ainoa tapa säilyttää mielenterveytensä on se, että oma onnellisuus ei ole lähtökohtaisesti riippuvainen siitä onko parisuhteessa vai ei. Jos onnellisuutensa ripustaa toisen ihmisen varaan, jokaiset pakit satuttavat niin paljon että lopulta on kyyninen ja katkera, kuten useat tänne kirjoittavista miehistä. Siis jos tämä peruslähtökohta ei ole kunnossa, niin hoitakaa se kuntoon ensin ja aloittakaa deittailu vasta sitten.

Itse ajattelen matchia sellaisena, että jos kohtaa kadulla naisen, katseet kohtaa ja molemmat pitää näkemästään. Keskustelua ei silti useimmiten tule ja sitä on jäädä murehtimaan. Ja täysin samaa mieltä, onnellisuus on täysin itsestä kiinni. :)

Joo, hyvä vertaus tuo katseiden kohtaaminen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesten soisi katsovan tämän herran videoita. Puhuu aika ajoin kommentointi videoillaan nykyajan miesten suurimmasta ongelmasta. Todella usealla vaikuttaisi olevan kumppanin puutteen lisäksi paha läheisyysriippuvuus jonka monet deitit haistaa. Minusta tuo oli mielenkiintoinen näkökulma sinkkuudelle joka on monella tahatonta. Voisiko täälläkin olla samaa vikaa?

https://www.youtube.com/user/PsychologyInSeattle

En ole noita videoita katsonut (laita linkki johonkin videoon, jossa puhuu tästä aiheesta?). Mutta tuo läheisriippuvuus-teema kuulostaa mielestäni siltä että monen miehen kannattaisi siihen kyllä perehtyä lähemmin.

Olen nainen ja aika paljon tulee Tinderissä vastaan miehiä, jotka olisivat valmiita suunnilleen menemään vihille kun pari viestiä on vaihdettu. Se on todella pelottavaa ja viestittely loppuu kyllä minun osaltani siihen.

Samoin tällä palstalla on porukkaa, jotka kertovat haluavansa naisen, jotta voisivat olla onnellisia. Yksin ovat surkeita ja masentuneita, eikä elämällä ole mitään arvoa. Tässäkin on kysymys läheisriippuvuudesta, ja sellainen ihminen nyt vain ei ole houkutteleva kumppani kenellekään.

Miehet voivat perehtyä noihin läheisriippuvuusjuttuihin akateemisessa mielessä ja he voivat piilottaa itsestään epäviehättäviä käytöstapoja, mutta se ei muuta heidän tarpeitaan. 

Tuohon käytökseen voi olla pari eri syytä:

-miehet kuvittelevat, että uhrautuva ja sitoutumishalua korostava käytös on viehättävää naisista, vaikka ihan näinhän asia ei ole; se on naisesta viehättävää vain silloin jos mies on naisen silmissä korkeatasoinen. Muutoin se on pelottavaa, koska nainen pelkää tulevansa raskaaksi epätoivoiselle epäonnistujamiehelle. Samanaikaisesti ihan nuorten sarjoissa ja elokuvissa sun muissa on aina opetettu, että 'pelaava' mies on ilkeä paskis ja naisen tarpeet valkkaamisineen ja tylytyksineen ovat hyveellisiä

-toinen yksinkertainen syy on siis ihan vain se, että jatkuva yksinäisyys aiheuttaa epätoivoisia ilmauksia ja tekoja ja tätä on ehkä vaikea erottaa täysin ylemmästä kohdasta, jossa mainitaan kuvitelma sitoutumishalukkuuden viehättävyydestä

Historiallisesti paljon useampi nainen on lisääntynyt kuin mies ja naisille on ehkä evoluutiossa kehittynyt tietynlainen tyyneys ja tunne siitä, että hänen elämällään on tarkoitus, vaikka eläisi vain itselleen. Luola-aikoina hedelmällinen nainen on kenties ollut jatkuvasti raskaana ja panostaminen omaan hyvinvointiin on jollain tavalla ollut hyve, koska se on välillisesti satanut myös lapsen/perheen laariin. Nykyään yhä useampi nainen ei lisäänny ollenkaan tai venyttää lisääntymistä hedelmällisyyden loppuvuosille, mutta naisen aivot ehkä välittävät sellaista tietoa, että kaikki on kunnossa ja omaan nautintoon ja hyvinvointiin panostaminen pitää naisen aivot tyytyväisenä, koska naisen aivot eivät osaa erottaa onko naisella jälkikasvua vai ei. 

Tietynlainen itserakkaus on siis ollut naiselle hyve, kun taas miehelle siitä ei ole ollut mitään hyötyä; nykymaailma ruokkii naisen itserakkautta tuomalla miesmallien kehut kotisohvalle toiselta puolelta maailmaa, kun taas miehellä on aika hiljaista; miehen pitää edelleenkin rakentaa oman elämänsä tarkoitus, seikkailunsa ja sankarimyyttinsä tyhjästä ja myös romantiikka, joka on miesten keksimää, on osa tätä. 

Osa miehistä voi saada elämään sisältöä työstä ja tyydyttää tarpeet käymällä maksullisissa. Chadit saavat sisältöä työstä, harrastuksista ja säädöistä, hoidoista tai parisuhteesta. Osa miehistä on työelämän yms. ulkopuolella tai ei saa sisältöä ja tarkoitusta elämälleen muusta kuin parisuhteesta. Mutta ihan jokaisen miehen kohdalla läheisyyden puute ja sukupuoleton elämä (kukaan ei koskaan kehu, ihastele ja helli) vähentää elämänlaatua jonkin verran. 

Luuletko ettei sama koske naisia?

Kyllä minunkin elämänlaatuani "vähentää jonkin verran" se, että ei ole kumppania jonka kanssa voin jakaa ilot ja surut, harrastaa seksiä ja saada muutakin läheisyyttä. Elämälläni on kuitenkin tarkoitus myös silloin kun kumppania ei ole. Niitä iloja ja suruja on edelleen sama määrä. Seksin tilalla on sooloseksi, joka ei ole yhtä kokonaisvaltaisesti tyydyttävää kuin seksi jonkun kanssa, mutta sen perustarvepuolen asiasta se hoitaa kyllä. Irtoseksiä en naisena juuri koskaan saa, jos seksiksi ei lasketa sitä että mies masturboi kehollani ja itse en saa tilanteesta mitään (itse en laske tuota seksiksi omasta näkökulmastani). Ne irtoseksitilanteet, joissa minäkin nauttisin, ovat niin harvassa että niihin ei kannata edes hakeutua. Hyötysuhde on negatiivinen, koska käytetyksi tuleminen satuttaa ja vaurioittaa minuuttani.

Kaikki ne miehet, joihin olen ihastunut, ovat suhtautuneet sinkkuna olemiseen aivan samalla tavalla. Ollaan onnellisia yksinkin, eikä kumppania tarvita epätoivoisesti rinnalle. En pysty mitenkään ymmärtämään, miksi joillakin on tarve nähdä asia niin, että sinkkuus olisi miehelle lähtökohtaisesti jotenkin paljon vaikeampi asia - paitsi tietenkin jos kyseinen mies on läheisriippuvainen. Silloinhan siitä sinkkuudesta tulee sellainen täydellinen onnellisuudenpilaaja, joka syöksee ihmisen epätoivoisiin tekoihin jotta saisi kumppanin. Mutta tämä koskee läheisriippuvaisia naisia siinä missä miehiäkin. Sukupuoli ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan mielen tasapaino.

Vielä tuohon alun väittämääsi, että läheisriippuva käytös koettaisiin muka viehättäväksi, kunhan käyttäytyjä on hyvännäköinen: ei todellakaan. Esim. Elliot Rodger oli hyvännäköinen, mutta äärimmäisen vastenmielinen ihminen käytöksensä vuoksi.

Miehen kuuluu sanoa olevansa onnellinen ilman kumppaniakin, koska mieheltä odotetaan vahvuutta. Miehelle vahvan esittäminen on osa roolia ja mies ansaitsee rakkauden kestämällä kipua; eivät esim.ammattiurheilijamiehet mieti uransa aikana niitä elinikäisiä kipuja, joiden kanssa tulevat elämään loppuelämänsä, vaan sitä rahaa ja statusta minkä voivat perheen eteen ansait aktiiviuran aikana. Samasta syystä tavalliset miehet eivät mene helpolla lääkäriin. https://aijaa.com/avhdDp

En tiedä mitä tarkoitat irtoseksillä, mutta tietääkseni useimmilla naisilla on yhden yön seikkailujen sijaan ns.panokavereita, jolloin kumpikin tietää toisensa tarpeet ja mieltymykset. Myös sinulla on tekstin perusteella riittävä älykkyys ja verbaaliset taidot tuollaiseen suhteeseen. Koska mies on lähes aina altavastaajana seksissä (paitsi jos nainen ottaa itseään kaksi pykälää tasokkaamman miehen), nainen määrää millaista seksi tulee olemaan ja jos mies ei osaa lukea ajatuksia, nainen voi vaihtaa miehen sellaiseen, joka on opetellut asiat ulkoa. 

Jos oikeasti haluat seksiä, sinun ei tarvitse tyytyä alustana olemiseen ellet halua; se vaatii vain vähän vuorovaikutusta. Ethän mene kauppaankaan lappu silmillä ja ota hyllyltä tuotteita summassa, vaan suunnittelet jo etukäteen mitä haluat ottaa. 

Vielä vastaus tuohon irtoseksikohtaan. Panokaverin hommaaminen on tosiaan minulle mahdollista, ja noissa järjestelyissä olen saanut paremmin seksuaalista nautintoa kuin irtoseksikokeiluissa. Ongelmana on kuitenkin se, että niissä herää hyvin helposti myös liian voimakkaita tunteita, erityisesti sille miehelle. Tuntuu liian raskaalta joutua selittämään toiselle, miksi en edelleenkään halua parisuhdetta, kuten alussa sovimme, laittaa noita suhteita poikki ja jättää mies nyyhkimään onnettomana ja alkaa etsiä seuraavaa. En vain pysty sellaiseen.

Eli kokonaishyvinvointini jää edelleen miinukselle noissa, vaikka seksin osalta tilanne olisikin ok. Paras vaihtoehto on yksinkertaisesti se, että hoidan seksitarpeeni yksin kunnes tapaan ihmisen, jonka kanssa haluan parisuhdetta. Tämä ei ole minulle minkäänlainen ongelma, vaikka se ei olekaan yhtä ihanaa kuin seksi rakastamani ihmisen kanssa.

Mikä siinä on, että aina, kun luen tällaisia juttuja, niin ne tunteet heräävät seksisuhteessa miehille eivätkä naisille? Minä en oikein tajua, miten naiset pystyvät olemaan kehittämättä tunteita tuollaisissa suhteissa.

Varmasti samaa tapahtuu toisinkin päin. Ehkä ne miehet, joihin naiset ihastuvat seksiin perustuvissa suhdekuvioissa, eivät kirjoittele yhtä usein tälle palstalle kuin vastaavat naiset?

Itse en kehitä panosuhteessa tunteita, koska haen parisuhteelta paljon muutakin kuin pelkkää seksiä. Panokaveri valitaan ja suhteen tyyppi määritellään panosuhteeksi sen vuoksi että seksi toimii, mutta se muu ei. Ei se tilanne siitä yleensä muuksi muutu myöhemminkään. Jos vaikkapa keskusteluyhteys on alkeellinen, eikä toisen kanssa tee mieli viettää aikaa muualla kuin sängyssä, en voi kuvitella suhdetta enkä ihastua sellaiseen mieheen. Tai jos on liian suuri älykkyysero (minun tapauksessani niin on melkein aina).

Oletan, että nämä miehet taas ovat voineet ihastua, koska heidän parisuhdekäsityksensä on ollut niin erilainen. He ehkä etsivät ihmistä, jonka kanssa seksi toimii, arkielämän kulut voi jakaa puoliksi kun muutetaan yhteen, saa apua kotitöihin ja voi tehdä jälkikasvua ja saada heille järjissään olevan toisen vanhemman. Syvä henkinen yhteys ei ole ehkä heille niin tärkeää. Siksi ihastumiselle ei ole ollut heidän puoleltaan estettä.

Miten sitten voit haluta seksiä, jos keskusteluyhteys miehen kanssa on alkeellinen? Tai mies on sinua selvästi tyhmempi? Olen itse mies ja minun on vaikea kuvitella, että päätyisin sänkyyn sellaisen naisen kanssa, jonka kanssa keskustelusta ei meinaa tulla mitään. Eihän niitä vaatteita aleta heti riisua, vaan ensin pitäisi jutellakin jostain.

En ole tuo kenelle vastasit, mutta ihmisillä on todella erilaisia tarpeita siinä miten paljon "pitää jutella" ennen seksin mukaan tuloa. Sitä tuo edellinen vastaaja juuri yritti selittää.

Itse nautin niin yhden illan jutuista kuin pitkästä henkisestä ja fyysisestä suhteesta. Yhden illan huuma perustuu uutuuden viehätykseen ja esimerkiksi molempien nopeaan kykyyn tutustua ja viihdyttää toista (ennen mukana oli myös alkoholi, mutta ei enää). Tämä huumaa saattaa olla poissa, jos tapaa uudestaan. Tykkään myös luoda pitkiä syvällisempiä suhteita, mutta silloin sillä henkisellä puolella ja seksitaipumusten yhteensopivuudella on iso merkitys. Sopivasti kinky panokaveri käy hyvin, vaikka ei ihan kaikilla tasoilla kohtaisi muuten. Tapaamissani miehissä on myös iso variaatio siinä millaisista suhteista nauttii ja paljonko haluaa/pystyy tutustua. Kovin moni mies etsii hyvin pinnallista suhdetta, kunhan olisi vakipillu -tyyppisesti.

Ok. En edelleenkään ymmärrä tai pidä tuota normaalien ja tasapainoisten ihmisten touhuna. Samat sanat kaikille muillekin minulle vastanneille.

Vierailija kirjoitti:

Viisi panoa puolessa vuodessa ei ole huono

Se on vähän. Minä saan ulkomailla 5 panoa viikossa. Pattayalla jopa 3 päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pääsen edes treffeille. Ei valitettavasti riitä, että vaikka treffeillä olisi kuinka hauskaa, niin mikäli samana iltana joku hieman minua komeampi mies laittaa tykkäyksen tai viestiä Tinderissä, unohdun kuin nalli kalliolle. Joillain on sitten vielä pokkaa palata meikäläisen suuntaan viikkojen jälkeen, kun homma ei toiminutkaan sen komeamman miehen kanssa.

Päälle sadan treffien ja niitä seuranneiden pettymysten jälkeen alkaa jo kyllästyttää koko touhu. Nykyisin lähdenkin vain treffeille, mikäli nainen pyytää ensin minua. Yksi ehtikin jo pyytää ja olikin todella hurmaava tyyppi, mutta homma kuihtui kasaan, kun nainen kertoi sitten rehellisesti olevansa vela. Kiitin rehellisyydestä, mutta itse kun tiedän haluavani saada jälkikasvua, niin tuo oli se deal breaker.

Melkoinen sarjatreffailija olet, jos olet päässyt yli sadoille treffeille. Pitäisiköhän miettiä, että koko elämä ei vaan pyöri sen ulkonäön ympärillä? Panosta luonteeseen, kun ulkonäöstähän tuo ei ole kiinni, kun pääset noin helposti treffeille. Osalla miehistä vääristyy maailmankuva, mutta vaikka kuinka itse painotat naisten ulkonäköä niin naisille se ei ole koskaan ollut se tärkein asia. Eikö sulla ole muuta annettavaa naiselle kuin ulkonäkösi? Ja jos ei ole niin kehitä itseäsi. Tämän kun hahmottaa, niin voi ikäänkuin päästä terveellisempään suuntaan treffailussa.

Jännä ennakkokäsitys sinulla on siitä, että olisin jotenkin ulkonäkökeskeinen. En käytä alkoholia tai muutenkaan käy baareissa, joten treffit on ainoa paikka työpaikan lisäksi missä tapaan naisia.

Kolmen vuoden ajan sadat treffit käyneenä osaan kyllä jo kertoa, että milloin naista oikeasti kiinnostaa, milloin tarjolla on vain varamiehen rooli tai milloin naista ei kiinnosta yhtään.

En ole naivi idiootti, joka ei tietäisi sitä tosi asiaa, että naisille tulee koko ajan kymmeniä ja satoja uusia yhteydenottoja. Yksiselitteisesti en ole tarpeeksi komea naiselle, koska naisilla on aina se todennäköisyys siihen, että löytyy joku vielä kivempi ja komeampi tapaus.

Uskon, että huomaat milloin naista kiinnostaa tai ei kiinnosta. Mutta sitä et voi mitenkään naisen ajatuksista lukea, mikä on kiinnostuksen puutteeseen syy. On miesten harhakäsitys, että miehen tulisi olla ensisijaisesti komea miellyttääkseen naista, ja tähän käsitykseen moni mies näyttää uskovan suorastaan fanaattisesti, koskaan sitä kyseenalaistamatta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pääsen edes treffeille. Ei valitettavasti riitä, että vaikka treffeillä olisi kuinka hauskaa, niin mikäli samana iltana joku hieman minua komeampi mies laittaa tykkäyksen tai viestiä Tinderissä, unohdun kuin nalli kalliolle. Joillain on sitten vielä pokkaa palata meikäläisen suuntaan viikkojen jälkeen, kun homma ei toiminutkaan sen komeamman miehen kanssa.

Päälle sadan treffien ja niitä seuranneiden pettymysten jälkeen alkaa jo kyllästyttää koko touhu. Nykyisin lähdenkin vain treffeille, mikäli nainen pyytää ensin minua. Yksi ehtikin jo pyytää ja olikin todella hurmaava tyyppi, mutta homma kuihtui kasaan, kun nainen kertoi sitten rehellisesti olevansa vela. Kiitin rehellisyydestä, mutta itse kun tiedän haluavani saada jälkikasvua, niin tuo oli se deal breaker.

Melkoinen sarjatreffailija olet, jos olet päässyt yli sadoille treffeille. Pitäisiköhän miettiä, että koko elämä ei vaan pyöri sen ulkonäön ympärillä? Panosta luonteeseen, kun ulkonäöstähän tuo ei ole kiinni, kun pääset noin helposti treffeille. Osalla miehistä vääristyy maailmankuva, mutta vaikka kuinka itse painotat naisten ulkonäköä niin naisille se ei ole koskaan ollut se tärkein asia. Eikö sulla ole muuta annettavaa naiselle kuin ulkonäkösi? Ja jos ei ole niin kehitä itseäsi. Tämän kun hahmottaa, niin voi ikäänkuin päästä terveellisempään suuntaan treffailussa.

Käykää miehet harrastuksissa. Sieltä kotoota on vaikea lähteä ketään hakemaan :)

Valitkaa semmoinen harrastus jossa pystyy juttelemaan samalla esim. lavatanssit, maalauskurssit ja olohuoneessa kokoontuvat lukukerholaiset. Onhan niitä monia muitakin lajeja nuo tulivat vain ekana mieleen.

Tuo harrastuskortti alkaa olemaan aika kulahtanut. Miksi menisin johonkin random harrastukseen ajatuksella tapaavani naisia? Ei kiinnosta tanssi, lukupiirit tai bingo. Mua kiinnostaa mm. suunnistus, maastopyöräily ja kuntosalilla käyminen. Enkä harrasta noita siksi, että siellä tapaisin naisen, vaan koska ne kiinnostavat ihan harrastus- ja kuntoilumielessä. Metsissä harvoin näkee ketään ja jos näkee, niin karvainen häntä vaan vilahtaa otuksen karkuun juostessa. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pääsen edes treffeille. Ei valitettavasti riitä, että vaikka treffeillä olisi kuinka hauskaa, niin mikäli samana iltana joku hieman minua komeampi mies laittaa tykkäyksen tai viestiä Tinderissä, unohdun kuin nalli kalliolle. Joillain on sitten vielä pokkaa palata meikäläisen suuntaan viikkojen jälkeen, kun homma ei toiminutkaan sen komeamman miehen kanssa.

Päälle sadan treffien ja niitä seuranneiden pettymysten jälkeen alkaa jo kyllästyttää koko touhu. Nykyisin lähdenkin vain treffeille, mikäli nainen pyytää ensin minua. Yksi ehtikin jo pyytää ja olikin todella hurmaava tyyppi, mutta homma kuihtui kasaan, kun nainen kertoi sitten rehellisesti olevansa vela. Kiitin rehellisyydestä, mutta itse kun tiedän haluavani saada jälkikasvua, niin tuo oli se deal breaker.

Sen takia hän sen kertoikin, koska tiesi, ettei se ole kaikille ok. Sehän tässä deittailussa onkin haastavaa, kun pitäisi löytää oikeasti itselle sopiva tyyppi - jonka kanssa arvomaailma, elämäntyyli ja tulevaisuuden toiveet osuisivat yksiin, sen lisäksi, että muutenkin synkkaa ja on vetovoimaa.

Hain testin vuoksi yhdellä sivustolla mies sekä naisveloja. Ottaen huomioon miten paljon porukkaa tälläkin saitilla on niin miehistä onnistuin löytämään neljä vakaata velaa ja naisissa vajaat 10, heitä vaikuttaisi olevan enemmän. Toi sivu on nähtävästi aika perhekeskeinen, koska valtaosa miehistä&naisista ilmoittaa haluavansa perheen tai ainakin harkitsee sitä. Sanoisin miesvelalla olevan paremmat mahdollisuudet löytää itsensä kaltainen vela nainen kuin naisvelalla jonka pitäisi valita neljästä kanditaatista :P

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen , sain parissa viikossa 365 yhteydenottoa (laskuri) eikä mulla ollut edes kuvaa.

Mutta miehet ovat etuoikeutettuja!

"I was told there would be privilege" meemi on loistava.

Munakuvia + seksinvonkauksia, ukkomiesten vastauksia ja kiellosta huolimatta yli-ikäisten vastauksia ei lasketa. Samoin tapaamisten perujia ja ghostaajia.

Itselle ainakin niille matcheille ihan sama kun naisilla ei kuitenkaan kiinnosta keskustella. Ilmeisesti siellä on vain tarkoitus keräillä matcheja.

M37

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen , sain parissa viikossa 365 yhteydenottoa (laskuri) eikä mulla ollut edes kuvaa.

Mutta miehet ovat etuoikeutettuja!

"I was told there would be privilege" meemi on loistava.

Munakuvia + seksinvonkauksia, ukkomiesten vastauksia ja kiellosta huolimatta yli-ikäisten vastauksia ei lasketa. Samoin tapaamisten perujia ja ghostaajia.

Et sinä ainakaan tinderissä ole kun ei sinne voi keskusteluun kuvia lähetää ja itsehän sä tykkäilet ne vastaajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pääsen edes treffeille. Ei valitettavasti riitä, että vaikka treffeillä olisi kuinka hauskaa, niin mikäli samana iltana joku hieman minua komeampi mies laittaa tykkäyksen tai viestiä Tinderissä, unohdun kuin nalli kalliolle. Joillain on sitten vielä pokkaa palata meikäläisen suuntaan viikkojen jälkeen, kun homma ei toiminutkaan sen komeamman miehen kanssa.

Päälle sadan treffien ja niitä seuranneiden pettymysten jälkeen alkaa jo kyllästyttää koko touhu. Nykyisin lähdenkin vain treffeille, mikäli nainen pyytää ensin minua. Yksi ehtikin jo pyytää ja olikin todella hurmaava tyyppi, mutta homma kuihtui kasaan, kun nainen kertoi sitten rehellisesti olevansa vela. Kiitin rehellisyydestä, mutta itse kun tiedän haluavani saada jälkikasvua, niin tuo oli se deal breaker.

Melkoinen sarjatreffailija olet, jos olet päässyt yli sadoille treffeille. Pitäisiköhän miettiä, että koko elämä ei vaan pyöri sen ulkonäön ympärillä? Panosta luonteeseen, kun ulkonäöstähän tuo ei ole kiinni, kun pääset noin helposti treffeille. Osalla miehistä vääristyy maailmankuva, mutta vaikka kuinka itse painotat naisten ulkonäköä niin naisille se ei ole koskaan ollut se tärkein asia. Eikö sulla ole muuta annettavaa naiselle kuin ulkonäkösi? Ja jos ei ole niin kehitä itseäsi. Tämän kun hahmottaa, niin voi ikäänkuin päästä terveellisempään suuntaan treffailussa.

Käykää miehet harrastuksissa. Sieltä kotoota on vaikea lähteä ketään hakemaan :)

Valitkaa semmoinen harrastus jossa pystyy juttelemaan samalla esim. lavatanssit, maalauskurssit ja olohuoneessa kokoontuvat lukukerholaiset. Onhan niitä monia muitakin lajeja nuo tulivat vain ekana mieleen.

Sori vaan, mutta kyllä harrastukset valitaan sen mukaan mikä kiinnostaa oikeasti eikä naisten takia.

M37

Mies 42 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pääsen edes treffeille. Ei valitettavasti riitä, että vaikka treffeillä olisi kuinka hauskaa, niin mikäli samana iltana joku hieman minua komeampi mies laittaa tykkäyksen tai viestiä Tinderissä, unohdun kuin nalli kalliolle. Joillain on sitten vielä pokkaa palata meikäläisen suuntaan viikkojen jälkeen, kun homma ei toiminutkaan sen komeamman miehen kanssa.

Päälle sadan treffien ja niitä seuranneiden pettymysten jälkeen alkaa jo kyllästyttää koko touhu. Nykyisin lähdenkin vain treffeille, mikäli nainen pyytää ensin minua. Yksi ehtikin jo pyytää ja olikin todella hurmaava tyyppi, mutta homma kuihtui kasaan, kun nainen kertoi sitten rehellisesti olevansa vela. Kiitin rehellisyydestä, mutta itse kun tiedän haluavani saada jälkikasvua, niin tuo oli se deal breaker.

Melkoinen sarjatreffailija olet, jos olet päässyt yli sadoille treffeille. Pitäisiköhän miettiä, että koko elämä ei vaan pyöri sen ulkonäön ympärillä? Panosta luonteeseen, kun ulkonäöstähän tuo ei ole kiinni, kun pääset noin helposti treffeille. Osalla miehistä vääristyy maailmankuva, mutta vaikka kuinka itse painotat naisten ulkonäköä niin naisille se ei ole koskaan ollut se tärkein asia. Eikö sulla ole muuta annettavaa naiselle kuin ulkonäkösi? Ja jos ei ole niin kehitä itseäsi. Tämän kun hahmottaa, niin voi ikäänkuin päästä terveellisempään suuntaan treffailussa.

Käykää miehet harrastuksissa. Sieltä kotoota on vaikea lähteä ketään hakemaan :)

Valitkaa semmoinen harrastus jossa pystyy juttelemaan samalla esim. lavatanssit, maalauskurssit ja olohuoneessa kokoontuvat lukukerholaiset. Onhan niitä monia muitakin lajeja nuo tulivat vain ekana mieleen.

Tuo harrastuskortti alkaa olemaan aika kulahtanut. Miksi menisin johonkin random harrastukseen ajatuksella tapaavani naisia? Ei kiinnosta tanssi, lukupiirit tai bingo. Mua kiinnostaa mm. suunnistus, maastopyöräily ja kuntosalilla käyminen. Enkä harrasta noita siksi, että siellä tapaisin naisen, vaan koska ne kiinnostavat ihan harrastus- ja kuntoilumielessä. Metsissä harvoin näkee ketään ja jos näkee, niin karvainen häntä vaan vilahtaa otuksen karkuun juostessa. :D

Voi olla, että it's over for hobbycels, mutta tuo lavatanssijuttu vaatii luonnonlahjakkuutta jos ei halua olla todella tiukilla. Paritansseissa opettajilla on hirveä kiire ja puolta asioista ei selitetä ollenkaan; naiset saattavat olla niin lihavia, että on vaikea päästä lähelle, mutta eivät kuitenkaan kehu pienistä onnistumisista, vaan jättävät vastaamatta moikkauksiin ja vain arvostelevat. Oikeasti ei tule mieleen henkisesti rankempaa harrastusta kuin paritanssit paitsi jos venäläinen ruletti olisi harrastus. 

Tansseissa kannattaa aloittaa yksilölajeista, että voi sitten yrittää paritanssissa tauon aikana tehdä vaikutuksen niihin nirppiksiin, jotka eivät oikein pidä miehistä, jotka aloittivat aikuisina eikä esikouluikäisinä kuten he. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen , sain parissa viikossa 365 yhteydenottoa (laskuri) eikä mulla ollut edes kuvaa.

Mutta miehet ovat etuoikeutettuja!

"I was told there would be privilege" meemi on loistava.

Munakuvia + seksinvonkauksia, ukkomiesten vastauksia ja kiellosta huolimatta yli-ikäisten vastauksia ei lasketa. Samoin tapaamisten perujia ja ghostaajia.

Eivät miehet taida enää uskoa tuohon, että sieltä tulee vain ikäviä yhteydenottoja, kun asiasta on tehty videoita ja kokeita vuosia. On esim.käytetty miesmallin kuvaa, joka kertoo omaavansa HIV:n tai ollessaan linnassa lapsen raiskauksesta ja nämä saavat ihan hyvin mätsejä. 

Kokeen mukaan nainen saa puolessa vuodessa 10 000 mätsiä ja lähtee näistä karsimaan miehiä, kunnes on 100 jäljellä. Näistä miehistä 20 ghostaa, jolloin jäljelle jää 80 miestä ja nainen käy näistä treffeillä ehkä viiden kanssa. Tämän video löytyy Better Bachelorin kanavalta YouTubesta. 

Minua ihmetyttää, miksi sellaiset mummot, jotka eivät selvästikään ole koskaan edes käyttäneet tinderiä ja myös omien sanojen mukaan ovat olleet kymmeniä vuosia parisuhteessa, kokevat tämän ketjun itselleen relevantiksi ja itsensä asiantuntevaksi kommentoimaan yhtään mitään. Yleensä kommentointi on vielä hyvin negatiivissävyistä henkilöön hyökkäämistä. Eikö se paappa jaksa enää kuunnella teidän nalkutusta ja huono olo pitää päästä jollekin oksentamaan vai mistä on kyse?