Lue keskustelun säännöt.
Koulussa on yhä enemmän oppilaita, jotka eivät pysty keskittymään edes puolen sivun tekstin lukemiseen
22.09.2020 |
Muotakin ongelmia on pilvin pimein.Kyse on alunperin Suomesta kotoisin olevista. Tilanne huononee vuosi vuodelta ja yhä useammalle peruskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskeleminen on täysin ylivoimaista. Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (223)
Tässä herää kysymys, miksi lukemista ja esimerkiksi kirjakielen osaamista pidetään itseisarvona. Sen pitäisi olla ainoastaan väline yleissivistyksen hankkimiseen ja viestintään. Olen ollut tekemisissä maa han muut tajien kanssa ja heidän kanssaan olen huomannut, että on täysin yhdentekevää, ovatko taivutusmuodot tai isot kirjaimet nyt ihan täsmälleen oikein, kunhan asiat tulevat hoidettua. Ja samaa armeliaisuutta yritän opettaa itselleni, että vaikka en täydellisesti osaakaan englantia, on paljon hyödyllisempää erilaisissa tilanteissa, että ylipäätään käytän kieltä, kuin pelkään kielioppivirheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät enää jaksa, kun koko päivän lukenut kännykän ruudulta.
Vierailija kirjoitti:
Tässä herää kysymys, miksi lukemista ja esimerkiksi kirjakielen osaamista pidetään itseisarvona. Sen pitäisi olla ainoastaan väline yleissivistyksen hankkimiseen ja viestintään. Olen ollut tekemisissä maa han muut tajien kanssa ja heidän kanssaan olen huomannut, että on täysin yhdentekevää, ovatko taivutusmuodot tai isot kirjaimet nyt ihan täsmälleen oikein, kunhan asiat tulevat hoidettua. Ja samaa armeliaisuutta yritän opettaa itselleni, että vaikka en täydellisesti osaakaan englantia, on paljon hyödyllisempää erilaisissa tilanteissa, että ylipäätään käytän kieltä, kuin pelkään kielioppivirheitä.
Ei ole kyse pelkästään kieliopista, vaan nuorten lukutaidottomuus johtuu käsitteiden ja sanavaraston äärimmäisestä suppeudesta. Kieli on köyhtynyt ihan pikkulasten tasolle, eikä tunneta ylä- eikä alakäsitteitä. Kommunikoidaan ihan palikkakielellä. Toki sillä kieli- ja lukutaidolla lapioisi ojaa ihan sujuvasti, mutta niitä töitä ei enää ole.
Lisää vaan some, peli ynnä muuta paskatulvaa.
Kohta ei lapsilla ole enää minkäänlaisia toisen kohtaamistaitojakaan.
Yläkouluikäiset oppilaat eivät enää tunnista ihan tavallisia sanoja tai käsitteitä.
Tehkääpä testi ja kysykää lapseltanne
- kuukaudet
- ilmansuunnat
- mitä tarkoittaa ilmenee
- mitä tarkoittaa karu
Yllättävän moni ei tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älypuhelimet, some, pelaaminen. Keskittymiskyky on tuhoutunut. Vanhemmat samanlaisia älypuhelinaddikteja. Nythän osalla lapsista puheen kehitys on viivästynyt, kun vanhemmat räpeltävät puhelintaan eivätkä puhu lapsilleen. Siinäpä syitä.
Olen huomannut tämän. Omilla lapsilla toinen innostunut lukemisesta ja lukee sujuvasti, on kolmannella. Tokaluokkalaisella takkuaa mutta on adhd todennäköisesti (tutkitaan). Joka tapauksesa uskoisin että koulussa pitäisi enemmän lukea ääneen ja yhdessä. Ihan läpi ala-asteen ja vielä yläkouluissa.. liekö näin tehdään.
Me jaksetaan kannustaa/pakottaa tokaluokkalaista lukemaan ja selitetään miten lukutaito matematiikan ohella on kaikkien taitojen perusta .
Entä ne vanhemmat jotka ei ehdi/ jaksa/pysty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin ahkerasti lapsena, minulla on useampi hyllyllinen kirjoja kotona, lapsille hankittiin ja heille uettiin paljon kirjoja pienenä.
Yksikään lapsistani(nuorin 12)ei silti ole lukutoukka.
Jotain tässä ajassa on lukemista vastaan.
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Työtön isä tässä. Meillä minä luen näkyvästi ja lapsikin oppi lukemaan varhain kolmen ikäisenä, mutta ei se siitä innostunut mitenkään.
Kännykkä innostaa enemmän. En ole huolissani, koska on kiitettävän lapsi.
Minä en koskaan ollut kiitettävä vaan tyydyttävä tapaus. Vaimo on korkeastikoulutettu ja itse olen lähinnä vältellyt koulutuksia.
Toki olen sitten lukenut enemmän, koska opiskelu häiritsi lukuharrastusta ja nyt työttömänä saa lukea mielinmäärin kirjallisuutta.
Uskon että kirjat ja lukeminen ei vaan tarjoa lapsille ja nuorille mitään siistiä. Tai sitten joku tai jokin häiritsee heidän lukutaajuuta.
Meillä ei vaimokaan lue vaikka puhuu sen puolesta. Työnsä takia ei lue ja yliopistoaikanakaan ei lukenut, kun opinnot veivät lukuhalut.
Lukeminen taitaa olla enemmän eläkeläisten, köyhällistön ja työttömien juttu nykyään.
Syrjäytyneen porukan menneen maailman lumoa. Vähän sama kuin tupakointikin on.
Ei sitäkään kukaan enää harrasta. Minulla menee kirja päivässä.
Kirjana pidän noin 500 sivuista mötkälettä.
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Nykyajan työelämä ei arvosta työntekijöiden vapaa-aikaa.
Perheellisillekin työnnetään puolipakollisia ylitöitä.
Kotona kerkeää käydä lähinnä nukkumassa.
Mitä järkeä on sitten lukea? Ei siinä ajassa välttämättä enää kerkeä edes lyhyelle kävelylenkille.
Tämä on ihan normi monelle perheelliselle työssäkäyvälle. Illalla syödään ja katsotaan suoratoistosta jotain. Muuhun ei ole aikaa.
Ellei työmatkalla lue bussissa tai junassa. Sen ajan voi käyttää uutisten lukemiseen kännyltä.
Se aika on vähissä monella työssäkäyvällä vanhemmalla.
Ei siinä kerkeä vahtimaan edes koululaisen iltapäivää, että mitä hän tekee kotona koulun jälkeen.
Tämän vuoksi itse luovuin kokonaan työelämästä.
Joka kerta kun retkahdan kirjaan, se tarkoittaa että myöhästyn töistä tai luennolta.
Moni opiskelupaikka jäi lukuharrastuksen myötä. Unohdin itseni kirjastolle ja pakenin kirjastoon ahdistavaa maailmaa.
Ei se kirjojen lukeminen ole mikään autuus. Siinä syrjäytyy yhteiskunnasta helpolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole edes amis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Lukeminen taitaa olla enemmän eläkeläisten, köyhällistön ja työttömien juttu nykyään.
Syrjäytyneen porukan menneen maailman lumoa. Vähän sama kuin tupakointikin on.
Älä viitsi. USA:ssa on tutkittu menestyneitä miljonäärejä. Heistä 90 % oli ns. himolukijoita. Kaikista menestyneimmät ihmiset lukevat eniten. Tämä on täysin loogista: lukemalla oppii uusia näkökulmia ja samalla kehittää ongelmanratkaisukykyä.
Yhteiskunnan kannattaisi sijoittaa rahaa kiinnostaviin kirjohin, eikä siihen iän ikuiseen vasemmistopropagandaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole edes amis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Lukeminen taitaa olla enemmän eläkeläisten, köyhällistön ja työttömien juttu nykyään.
Syrjäytyneen porukan menneen maailman lumoa. Vähän sama kuin tupakointikin on.
Älä viitsi. USA:ssa on tutkittu menestyneitä miljonäärejä. Heistä 90 % oli ns. himolukijoita. Kaikista menestyneimmät ihmiset lukevat eniten. Tämä on täysin loogista: lukemalla oppii uusia näkökulmia ja samalla kehittää ongelmanratkaisukykyä.
Kyllä tuo on paskatutkimus.
Eniten lukee köyhät ja vankiloissa myös.
Sulla on joku ihan ihmeellinen elitistinen käsitys lukemisesta.
Se on linnakundien juttu nykyään.
Some ja digi aiheuttaa keskittymiskyvyn puutetta. En yhtään ihmettele, että lapsilla on vaikeaa keskittyä kirjojen tekstiin kun se on nykyisin vaikeaa aikuisellakin. Luin lapsena ja nuorena tuhansia kirjoja, mutta digiaika ja nopeasti saatavat ärsykkeet on aiheuttaneet sen, että myös minulla on vaikeuksia lukea kirjaa paria sivua pidemmälle. En pidä tästä.
Vierailija kirjoitti:
En ole edes amis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Lukeminen taitaa olla enemmän eläkeläisten, köyhällistön ja työttömien juttu nykyään.
Syrjäytyneen porukan menneen maailman lumoa. Vähän sama kuin tupakointikin on.
Älä viitsi. USA:ssa on tutkittu menestyneitä miljonäärejä. Heistä 90 % oli ns. himolukijoita. Kaikista menestyneimmät ihmiset lukevat eniten. Tämä on täysin loogista: lukemalla oppii uusia näkökulmia ja samalla kehittää ongelmanratkaisukykyä.
Nuoret ovat erimieltä.
Menestyä voi katsomalla tik tokkia.
Tartun neljännessä vastauksessa mainittuun kielen suppeuteen, vaikka ei ehkä kuulu aloituksen aiheeseen.
Jos kielen laajuudella tarkoitetaan normaaleja perussanoja, ymmärrän pointin.
Mutta jos laajuudella tarkoitetaan sellaisia symbolisia ilmaisuja, kuin vaikkapa "teräväkielinen", en pidä siitä jos päiväkodeissa yritetään systemaattisesti sellaista ilmaisua opettaa, sillä se sisältää jopa psykologisesti kieroja asenteita. Esimerkkinä käytetyn sanan sijasta voi käyttää puhujasta sellaista sopivaa adjektiivia, joka ei sysää kuulijan vastuuta omista tunteistaan automaattisesti puhujaan. Silloin ei niin helposti opeta, että toisen pettymys tai kritiikki on aina vain itseen kohdistuva negatiivinen asia.
Kielitaito ei tarkoita vain kieliopin osaamista tai laajaa sanavarastoa, vaan se vaikuttaa ihan kaikkeen ajattelemiseen ja toimimiseen. Jos ei osaa edes omaa äidinkieltään kuin "palikkatasolla", ei sellaisen ihmisen ajatuskuviot kovin monimutkaisia voi olla. Se vaikuttaa elämässä selviytymiseen hyvinkin paljon.
Minun nuoruudessa paheksuttiin kirjojen lukemista. Se pitkä aika (jopa kuusikin tuntia lukemista) oli pois työnteosta ja työntekoa arvostettiin ennen paljon enemmän. Nykyään valitetaan jos työpäivä on lähemmäs 12h, ennen se oli ihan normi.
Työtä tehtiin kotonakin eikä pelkästään töissä.
Kirjat olivat laiskureille ja työn välttelijöille.
Kirjojen lukemiseen liitettiin piilojuopottelu, itsensä saastuttaminen yms. paheet joita tehdään piilossa muilta.
Puoli sivua on osalle jo pitkä teksti. Ja ihan kotimaisia ysiluokkalaisia pellavapäitä ovat.
Suurin osa heikon lukutaidon omaavista on poikia. He kokevat lukemisen olevan akkojen juttu, koska he eivät näe miesten koskaan lukevan tai tekevän mitään kirjallisia juttuja. He arvelevat pärjäävänsä ihan hyvin elämässään, vaikka lukutaito on erittäin heikko. Toisella asteella realiteetit tulevat vastaan ja suurella osalla opinnot keskeytyvät. Toisealla asteella ei ole riittävän tuettua opiskelua heille.
Jatkossa näitä nuoria on yhä enemmän. Ehdotetut päättöarvioinnin viitosen kriteerit tulevat olemaan niin alhaiset, että osa kehitysvammaisistakin selvittää peruskoulun ihan normi oppilaana! Tämä voi vaikeuttaa heidän pääsyään erityisammattikouluihin.