Lue keskustelun säännöt.
Koulussa on yhä enemmän oppilaita, jotka eivät pysty keskittymään edes puolen sivun tekstin lukemiseen
22.09.2020 |
Muotakin ongelmia on pilvin pimein.Kyse on alunperin Suomesta kotoisin olevista. Tilanne huononee vuosi vuodelta ja yhä useammalle peruskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskeleminen on täysin ylivoimaista. Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Kielitaito ei tarkoita vain kieliopin osaamista tai laajaa sanavarastoa, vaan se vaikuttaa ihan kaikkeen ajattelemiseen ja toimimiseen. Jos ei osaa edes omaa äidinkieltään kuin "palikkatasolla", ei sellaisen ihmisen ajatuskuviot kovin monimutkaisia voi olla. Se vaikuttaa elämässä selviytymiseen hyvinkin paljon.
Siinäpä se kun kuva sisältää enemmän sanoja ja viestiä kuin sanat kykenevät.
Nykyajan nuoret tekee sen kuvin ja videoin.
He ovat ihan oikeassa ja fiksumpia, me vanhat olemme tottuneet vanhaan teknologiaan ja uskomme sanan voimaan.
Kyllä minä olen havainnut että lukematon ihminen kykenee ihan samaan kuin lukevakin ja ei lukeminen ole mikään autuaaksi tekevä taito tai anna lukijalle erityisiä superkykyjä.
Yrität nyt vain myydä vanhentuneen maailman metodia jolla siirretään tietoa ja tarjotaan viihdettä.
Valitettava tosiasia on että nykyään on parempia tapoja tiedoittaa ja tuottaa viihdettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Nykyajan työelämä ei arvosta työntekijöiden vapaa-aikaa.
Perheellisillekin työnnetään puolipakollisia ylitöitä.
Kotona kerkeää käydä lähinnä nukkumassa.
Mitä järkeä on sitten lukea? Ei siinä ajassa välttämättä enää kerkeä edes lyhyelle kävelylenkille.
Tämä on ihan normi monelle perheelliselle työssäkäyvälle. Illalla syödään ja katsotaan suoratoistosta jotain. Muuhun ei ole aikaa.
Ellei työmatkalla lue bussissa tai junassa. Sen ajan voi käyttää uutisten lukemiseen kännyltä.
Se aika on vähissä monella työssäkäyvällä vanhemmalla.
Ei siinä kerkeä vahtimaan edes koululaisen iltapäivää, että mitä hän tekee kotona koulun jälkeen.
Tämän vuoksi itse luovuin kokonaan työelämästä.
Joka kerta kun retkahdan kirjaan, se tarkoittaa että myöhästyn töistä tai luennolta.
Moni opiskelupaikka jäi lukuharrastuksen myötä. Unohdin itseni kirjastolle ja pakenin kirjastoon ahdistavaa maailmaa.
Ei se kirjojen lukeminen ole mikään autuus. Siinä syrjäytyy yhteiskunnasta helpolla.
Kylläpä oli taas soopaa keksitty. Lukutaito on lukenattomissa tutkimuksissa yhdistetty väheisempään syrjäytymisvaaraan ja lukutaito on elinehto koulutuksessa ja yhteiskunnassa ylipäätään menestymiselle. Jos et ymmärrä pikavipin ehtoja, menet halpaan. Netti on täynnä tekstejä. On ymmärrettävä, kuka niitä tuottaa ja miksi. Idiotismi ja lukutaidottomuus ovat hyviä poliittisen propagandan käyttäjille.
Itsellä ammattikoulu aluksi meni puihin lukemisen takia. Lukeminen oli minulle rakas harrastus.
Vietin kaikki ajat kirjastossa ja lintsasin koulusta kirjoja lukemalla. Vanhempani olivat tohtoritasoa ja heistä oli hyvä että luin ja antoivat anteeksi että jätin koulut kesken.
Aluksi amis, lukio, amis ja lopulta sain suoritettua amiksen, mutta siinä meni yhdeksän vuotta.
Olin kolmekymppinen kun sain ammattikoulun päätökseen. Sitä viivytti lukuharrastus.
Sen jälkeen olenkin ollut työttömänä ja lukenut paljon kirjoja.
Manybooks.net on hieno sivusto, jossa on kirjoja mielinmäärin luettavaksi.
En koskaan maksa lukemisesta. Olen lukupummi.
En koskaan suostuisi siihen että olisin 8h töissä ja saisin tyytyä lukemaan muutaman tunnin illassa. Haluan lukea koko päivän. Nuorisovankilassa vain luin ja luin.
Mielestäni se oli mahtavaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole edes amis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Lukeminen taitaa olla enemmän eläkeläisten, köyhällistön ja työttömien juttu nykyään.
Syrjäytyneen porukan menneen maailman lumoa. Vähän sama kuin tupakointikin on.
Älä viitsi. USA:ssa on tutkittu menestyneitä miljonäärejä. Heistä 90 % oli ns. himolukijoita. Kaikista menestyneimmät ihmiset lukevat eniten. Tämä on täysin loogista: lukemalla oppii uusia näkökulmia ja samalla kehittää ongelmanratkaisukykyä.
Jep, mäkin tulin tänne vauvaan _lukemaan_ näitä juttuja ja laajentamaan näkökulmia. Onhan täällä kaikenlaista, mutta nyt kun on pari kuukautta takana niin alkaa aiheet junnaamaan ja samat perustelut pyörimään joka jutussa.
Taitaa olla aika siirtyä eteenpäin.
Lukeminen pitää mielikuvitustaitoa yllä. Vaikka kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa niin aivot joutuvat ihan eri tavalla töihin kirjaa lukiessa kuin katsoessa samasta kirjasta tehtyä elokuvaa. Elokuvassa on kaikki visuaalisuus pureskeltu valmiiksi. Kirjassa pitää itse kuvitella se punatukkainen, pisamainen hahmo, joka istuu parvekkeella kahvikuppi kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaito ei tarkoita vain kieliopin osaamista tai laajaa sanavarastoa, vaan se vaikuttaa ihan kaikkeen ajattelemiseen ja toimimiseen. Jos ei osaa edes omaa äidinkieltään kuin "palikkatasolla", ei sellaisen ihmisen ajatuskuviot kovin monimutkaisia voi olla. Se vaikuttaa elämässä selviytymiseen hyvinkin paljon.
Siinäpä se kun kuva sisältää enemmän sanoja ja viestiä kuin sanat kykenevät.
Nykyajan nuoret tekee sen kuvin ja videoin.
He ovat ihan oikeassa ja fiksumpia, me vanhat olemme tottuneet vanhaan teknologiaan ja uskomme sanan voimaan.
Kyllä minä olen havainnut että lukematon ihminen kykenee ihan samaan kuin lukevakin ja ei lukeminen ole mikään autuaaksi tekevä taito tai anna lukijalle erityisiä superkykyjä.
Yrität nyt vain myydä vanhentuneen maailman metodia jolla siirretään tietoa ja tarjotaan viihdettä.
Valitettava tosiasia on että nykyään on parempia tapoja tiedoittaa ja tuottaa viihdettä.
Symboleita ja kuvia on käytetty ennen kirjoitustaitoa ja oikeastaan siitä syntyi kirjoitustaito.
Kuva on parempi tapa ilmaista asioita. Kollektiivisen mielen syvin yhteinen suunta. Runoushan pyrki tähän, mutta kehnoin tuloksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
40 vuotta sitten ala-asteella oli luokallani ainakin neljä poikaa jotka eivät osanneet lukea kunnolla vaan supisivat joka sanan välissä ne kirjaimet ennenkuin sanoivat ne. Muutama oli normaali lukija ja pari poikaa erinomaisia. Että ei sitä ennenkään ole älyllä loistettu.
Assburger kirjoitti:
Luin ahkerasti lapsena, minulla on useampi hyllyllinen kirjoja kotona, lapsille hankittiin ja heille uettiin paljon kirjoja pienenä.
Yksikään lapsistani(nuorin 12)ei silti ole lukutoukka.
Jotain tässä ajassa on lukemista vastaan.
Eikä tarvitsekaan kaikkien olla lukutoukkia!
Mutta että se perustason lukeminen sujuu, se on kansalaistaito mitä ilman ei pärjää elämässä.
Jos ei kehity kunnon lukutaito, myöskään median lukutaito ei kehity, ja elämässä eteenpäin pääseminen hankaloituu. Jatko-opinnot yms. Ihan perus ammattiopistotasollakin lukutaitoa tarvitaan vaikka opiskelisi tekniseksi asentajaksi tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Nykyajan työelämä ei arvosta työntekijöiden vapaa-aikaa.
Perheellisillekin työnnetään puolipakollisia ylitöitä.
Kotona kerkeää käydä lähinnä nukkumassa.
Mitä järkeä on sitten lukea? Ei siinä ajassa välttämättä enää kerkeä edes lyhyelle kävelylenkille.
Tämä on ihan normi monelle perheelliselle työssäkäyvälle. Illalla syödään ja katsotaan suoratoistosta jotain. Muuhun ei ole aikaa.
Ellei työmatkalla lue bussissa tai junassa. Sen ajan voi käyttää uutisten lukemiseen kännyltä.
Se aika on vähissä monella työssäkäyvällä vanhemmalla.
Ei siinä kerkeä vahtimaan edes koululaisen iltapäivää, että mitä hän tekee kotona koulun jälkeen.
Tämän vuoksi itse luovuin kokonaan työelämästä.
Joka kerta kun retkahdan kirjaan, se tarkoittaa että myöhästyn töistä tai luennolta.
Moni opiskelupaikka jäi lukuharrastuksen myötä. Unohdin itseni kirjastolle ja pakenin kirjastoon ahdistavaa maailmaa.
Ei se kirjojen lukeminen ole mikään autuus. Siinä syrjäytyy yhteiskunnasta helpolla.
Kylläpä oli taas soopaa keksitty. Lukutaito on lukenattomissa tutkimuksissa yhdistetty väheisempään syrjäytymisvaaraan ja lukutaito on elinehto koulutuksessa ja yhteiskunnassa ylipäätään menestymiselle. Jos et ymmärrä pikavipin ehtoja, menet halpaan. Netti on täynnä tekstejä. On ymmärrettävä, kuka niitä tuottaa ja miksi. Idiotismi ja lukutaidottomuus ovat hyviä poliittisen propagandan käyttäjille.
Suomessa on lähes 100% lukutaito (YK:n tilastot) ja analfabeettejä ehkä vähiten maailmassa. Lukutaidolla ja kaunokirjallisella ilmaisulla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Suomessa on ryhdytty jostain syystä touhottamaan tämän lukemisen kanssa. Ei kukaan 80-luvulla vaatinut Tolstoin tuotannon osaamista, kysellyt yhdyssanasääntöjen perään tai vaatinut peruskouluun ranskalaista kirjallisuusanalyysiä ala Derrida.
Tekninen luku- ja kirjoitustaito oli riittävä saavutus oppilaalta, millä selvisi enemmän kuin hyvin yhteiskunnassa. Todellisuudessa rimaa on hivutettu vuosi vuodelta ylöspäin eikä niin, että kansan oppimistasossa olisi tapahtunut jokin outo notkahdus.
Lisäksi, on vaikea ymmärtää, millä tavalla viihdelukemisto, kuten Neiti etsivät, Viisikot, Potterit, Percy Jacksonit ja sun muut kehittävät ajattelukykyä, ilmaisua ja monimutkaisten lauserakenteiden hallintaa. Niitähän ne teinit lukevat. En usko, että oli lukuhalut millaiset tahansa, että kovin moni sinne Platonin tai Tolstoin tuotantoon eksyy edes parikymppisenä aikuisena ...
Mieheni joka ei pidä lukutaidon kehitystä huolestuttavana vaan ihan normaalina kehityksenä videoiden ja kuvien yleistyttyä totesi:
On ihan normaalia meille opettajille huolestua siitä, että asiakaskunta ei osaa lukea ja kokoo koko homman turhana.
Siinähän pitää alkaa uudistua ja muuttaa oman alan perusteita. Pitää joustaa ja tulla mukaan uuteen aikaan.
Ei nuorissa ole mitään vikaa vaan vanhoissa. He eivät pysy ajassa mukana.
Tästä mieleeni syöpyi hapokas muisto 80-luvun lopulta, kun yläasteen opettajatar tai rouva lehtorssi yritti käynnistää vhs-soitinta käyntiin kuin ruohonleikkuria, nykimällä tätä virtajohdosta.
Hänkään ei pysynyt ajassa mukana. Aina joku juniori lähetettiin käynnistämään vhs-soitin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Nykyajan työelämä ei arvosta työntekijöiden vapaa-aikaa.
Perheellisillekin työnnetään puolipakollisia ylitöitä.
Kotona kerkeää käydä lähinnä nukkumassa.
Mitä järkeä on sitten lukea? Ei siinä ajassa välttämättä enää kerkeä edes lyhyelle kävelylenkille.
Tämä on ihan normi monelle perheelliselle työssäkäyvälle. Illalla syödään ja katsotaan suoratoistosta jotain. Muuhun ei ole aikaa.
Ellei työmatkalla lue bussissa tai junassa. Sen ajan voi käyttää uutisten lukemiseen kännyltä.
Se aika on vähissä monella työssäkäyvällä vanhemmalla.
Ei siinä kerkeä vahtimaan edes koululaisen iltapäivää, että mitä hän tekee kotona koulun jälkeen.
Tämän vuoksi itse luovuin kokonaan työelämästä.
Joka kerta kun retkahdan kirjaan, se tarkoittaa että myöhästyn töistä tai luennolta.
Moni opiskelupaikka jäi lukuharrastuksen myötä. Unohdin itseni kirjastolle ja pakenin kirjastoon ahdistavaa maailmaa.
Ei se kirjojen lukeminen ole mikään autuus. Siinä syrjäytyy yhteiskunnasta helpolla.
Kylläpä oli taas soopaa keksitty. Lukutaito on lukenattomissa tutkimuksissa yhdistetty väheisempään syrjäytymisvaaraan ja lukutaito on elinehto koulutuksessa ja yhteiskunnassa ylipäätään menestymiselle. Jos et ymmärrä pikavipin ehtoja, menet halpaan. Netti on täynnä tekstejä. On ymmärrettävä, kuka niitä tuottaa ja miksi. Idiotismi ja lukutaidottomuus ovat hyviä poliittisen propagandan käyttäjille.
Suomessa on lähes 100% lukutaito (YK:n tilastot) ja analfabeettejä ehkä vähiten maailmassa. Lukutaidolla ja kaunokirjallisella ilmaisulla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Suomessa on ryhdytty jostain syystä touhottamaan tämän lukemisen kanssa. Ei kukaan 80-luvulla vaatinut Tolstoin tuotannon osaamista, kysellyt yhdyssanasääntöjen perään tai vaatinut peruskouluun ranskalaista kirjallisuusanalyysiä ala Derrida.
Tekninen luku- ja kirjoitustaito oli riittävä saavutus oppilaalta, millä selvisi enemmän kuin hyvin yhteiskunnassa. Todellisuudessa rimaa on hivutettu vuosi vuodelta ylöspäin eikä niin, että kansan oppimistasossa olisi tapahtunut jokin outo notkahdus.
Lisäksi, on vaikea ymmärtää, millä tavalla viihdelukemisto, kuten Neiti etsivät, Viisikot, Potterit, Percy Jacksonit ja sun muut kehittävät ajattelukykyä, ilmaisua ja monimutkaisten lauserakenteiden hallintaa. Niitähän ne teinit lukevat. En usko, että oli lukuhalut millaiset tahansa, että kovin moni sinne Platonin tai Tolstoin tuotantoon eksyy edes parikymppisenä aikuisena ...
Juuri näin.
Suomalaisen koulutuksen tehokkuus ilmenee siinä että opettaja valvoo että oppilaasta kasvaa street smart.
Osaa lukea mutta pilkkuja ja yhdyssanoja ei tarvitse osata. Ne on ylimääräistä höttöä.
Jos haluaa tekstiä koristella, niin voi heittää väliin kasan pisteitä niitä kerääville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Nykyajan työelämä ei arvosta työntekijöiden vapaa-aikaa.
Perheellisillekin työnnetään puolipakollisia ylitöitä.
Kotona kerkeää käydä lähinnä nukkumassa.
Mitä järkeä on sitten lukea? Ei siinä ajassa välttämättä enää kerkeä edes lyhyelle kävelylenkille.
Tämä on ihan normi monelle perheelliselle työssäkäyvälle. Illalla syödään ja katsotaan suoratoistosta jotain. Muuhun ei ole aikaa.
Ellei työmatkalla lue bussissa tai junassa. Sen ajan voi käyttää uutisten lukemiseen kännyltä.
Se aika on vähissä monella työssäkäyvällä vanhemmalla.
Ei siinä kerkeä vahtimaan edes koululaisen iltapäivää, että mitä hän tekee kotona koulun jälkeen.
Tämän vuoksi itse luovuin kokonaan työelämästä.
Joka kerta kun retkahdan kirjaan, se tarkoittaa että myöhästyn töistä tai luennolta.
Moni opiskelupaikka jäi lukuharrastuksen myötä. Unohdin itseni kirjastolle ja pakenin kirjastoon ahdistavaa maailmaa.
Ei se kirjojen lukeminen ole mikään autuus. Siinä syrjäytyy yhteiskunnasta helpolla.
Kylläpä oli taas soopaa keksitty. Lukutaito on lukenattomissa tutkimuksissa yhdistetty väheisempään syrjäytymisvaaraan ja lukutaito on elinehto koulutuksessa ja yhteiskunnassa ylipäätään menestymiselle. Jos et ymmärrä pikavipin ehtoja, menet halpaan. Netti on täynnä tekstejä. On ymmärrettävä, kuka niitä tuottaa ja miksi. Idiotismi ja lukutaidottomuus ovat hyviä poliittisen propagandan käyttäjille.
Suomen tuet ne lähinnä on minua pitänyt poissa pahalta syrjäytymiseltä ja että voin siten lukea ilman häiriöitä useita tunteja putkeen uppoutuen täysin lukuelämykseen. Keskytän sen vain käydessäni vessassa tai jos erehdyn käymään jääkaapillaa, jossa ei yleensä ole mitään syötävää, koska luen niin paljon.
Lukeminen myös vähentää ruokahaluja. Passivoittaa monin tavoin mieltä.
En voisi kuvitella että kykenisin harrastamaan lukemista ja työssäkäyntiä samalla, kun kaupassakäyntikin aiheuttaa ongelmia lukuelämyksen keskeytymisen vuoksi.
Olen kokeillut äänikirjoja, mutta en ole sokea, näen selvästi ettei kyseessä ole sama passivoiva prosessi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmasti totta nuo aloituksen viestit, mutta suurempi ongelma tulee vielä olemaan nämä muualta tulleet. Voit luottaa siihen
mies52v
Mitä väliä sillä on tämän asian kannalta? Vaikka ne kaikki muut katoaisivat tänään maanpäältä niin ei näiden oppilaiden lukutaito maagisesti parane.
Lukutaito korreloi voimakkaasti kirjoitustaidon kanssa. Yhä useammalla on kokonaisten virkkeiden teko ylivoimaista jo peruskoulussa. Sieltä huono kirjoitustaito siirtyy toiselle asteelle. Onko sitten surkea lukutaito ja kirjoitustaito huono asia? Minusta on. Entistä enemmän vaativat työtehtävät vaativat hyvää luku- ja kirjoitustaitoa. Minusta ne eivät ole vain pienen eliitin oikeus kuten 1800-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vankiloissa on Suomessakin lukutaidottomia. Vielä enemmän on niitä, jotka on käytännössä lukutaidottomia. Lukutaito ei riitä normaaliin elämään.
Lapset ei itsestään opi lukemaan kirjoja. Jokapäiväinen iltasadun lukeminen on tärkeää ja aikuisen tulee lukea lukemaan jo oppineelle lapsellekin ääneen.
Säännölliset kirjastokäynnit on myös perheessä tärkeitä. Kukaan ei jaksa lukea aina samoja kirjoja.
Valitettavasti nämä huonosti lukevat yläkoululaiset eivät myöskään ymmärrä kuvia tai videoita hyvin. Heidän ajattelunsa on liian yksinkertaista ja köyhää. Heillä ei ole sanoja tai käsitteitä, joilla he voisivat jäsentää tai kuvata näkemäänsä.
Tässä keskustelussa puhutaan yläkouluikäisistä, jotka kyllä osaavat kirjaimet ja periaatteessa lukea (hitaasti). He eivät kuitenkaan ymmärrä tekstin sisältöä. Näin heikko lukutaito syrjäyttää.
Eihän kelan papereitakaan pysty täyttämään ellei osaa lukea. Niissä on vielä usein sellaisia kiemuroita, ettei korkeakoulutetutkaan välttämättä niitä tajua.
Mutta onhan lukutaidottomat hyviä työntekijöitä. Vedättää voi oikein olan takaa kun ei työsopimusta ymmärretä ja sinne voi siten lisäillä vaikka mitä pykäliä.
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito korreloi voimakkaasti kirjoitustaidon kanssa. Yhä useammalla on kokonaisten virkkeiden teko ylivoimaista jo peruskoulussa. Sieltä huono kirjoitustaito siirtyy toiselle asteelle. Onko sitten surkea lukutaito ja kirjoitustaito huono asia? Minusta on. Entistä enemmän vaativat työtehtävät vaativat hyvää luku- ja kirjoitustaitoa. Minusta ne eivät ole vain pienen eliitin oikeus kuten 1800-luvulla.
On väärin kuvitella että eliitti siihen aikaan olisi osanut kirjoittaa oikeaoppisesti.
Tai edes osanut suomen kieltä ja ruotsin kieltäkään täydellisesti.
Eihän meiltäkään valmistu maistereita, joilla olisi pilkut ja yhdyssanat oikein. Jos heitä asiasta muistuttaa, niin kamalat defenssit tulee päälle.
Vain pieni vähemmistö oppii kirjoittamaan oikeiden sääntöjen mukaisesti. Ei se välttämättä vaadi mitään koulutustakaan tai laajaa taustaa kirjallisuuden kuluttamisesta.
Ihmisillä on erilaisia taipumuksia oppia asioita paremmin. Jokaisella on kaikilla osa-alueilla janoja joissa kehitys on korkeampaa kuin muilla. Näillä janoilla voi kehittyä tai sitten ei voi kehittyä edelle entisistä tuloksista.
Vanheneminenkin tekee sen että jo kolmekymppisenä olisi hyvä vain ylläpitää nykyistä osaamistasoa. Suurimalle osalle se tarkoittaa sitä että peruskoulun juttuja olisi hyvä kerrata, koska sieltä löytyy se peruskivikallio kaikelle osaamiselle.
On huolestuttavaa että maistereilla on suuria puutteita pelkän peruskoulun oppimäärän hallinnassa.
Perusteet on kadotettu jo yliopistolle tultua.
Kirjoitustaitoa ei kannata ylistää. Se on aina ollut vain harvojen taitajien erityisalaa.
Tärkeintä on ampua sarjaa pisteitä ja pilkkuja sinne tänne, niin tietty väki saa kerätä niitä pisteitä itselleen.
He tuntevat mielihyvää myös kirjoitus virheistä. Kyseessä on hyvin elitistinen hurmostila ja syvä rinkirunkkausmentaliteetti muihin nähden.
Vierailija kirjoitti:
Eihän kelan papereitakaan pysty täyttämään ellei osaa lukea. Niissä on vielä usein sellaisia kiemuroita, ettei korkeakoulutetutkaan välttämättä niitä tajua.
Mutta onhan lukutaidottomat hyviä työntekijöitä. Vedättää voi oikein olan takaa kun ei työsopimusta ymmärretä ja sinne voi siten lisäillä vaikka mitä pykäliä.
Mulla on tapana aina antaa ne paperit täytettäväksi sille tädille, kun luen pokkaria siinä vieressä.
En lähde ulos ikinä ilman kirjaa. Nykyään on kielitaidotontakin porukkaa, niin voi antaa ne paperit täytettäväksi virkaihmiselle. Sitä varten ne on töissä sielä.
Työkkäriin tai kelaan otan aina mukaan jotain kioskikirjallisuutta.
Tyyliin Morgan Kane tai Westmyllerin seikkailut kallioilla.
Kylläpä oli taas soopaa keksitty. Lukutaito on lukenattomissa tutkimuksissa yhdistetty väheisempään syrjäytymisvaaraan ja lukutaito on elinehto koulutuksessa ja yhteiskunnassa ylipäätään menestymiselle. Jos et ymmärrä pikavipin ehtoja, menet halpaan. Netti on täynnä tekstejä. On ymmärrettävä, kuka niitä tuottaa ja miksi. Idiotismi ja lukutaidottomuus ovat hyviä poliittisen propagandan käyttäjille.