Mistä tietää onko joku vain alkoholin suurkuluttaja vai alkoholisti?
Missä menee ero? Kun luin että vain pieni osa suurkuluttajista olisi alkoholisteja. Mikä on alkoholistin määritelmä, ja missä vaiheessa täytyy vaikka itselleen myöntää että voi hitsi, olen alkoholisti?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ainakin yhden parisuhteen pilannut juomisella, ja yhden orastavan romanssin. Mulla ei kyse ole siitä, että en pystyisi olemaan juomatta, mutta jos juon niin meno on aika holtitonta ihan pienestäkin alkoholimäärästä.
Jos ei juo alkoholia kerralla suuria määriä, eikä edes usein, mutta kuitenkin menee aina sekoiluksi, niin onko silloin alkoholisti vai suurkuluttaja?
Alkoholismin erottaa siitä että, jos on yksikin hyvä syy olla juomatta, mutta juo silti. Jos rahalle olisi järkevämpääkin käyttöä, jos on terveysongelmaa, jos joku läheinen kokee juomisen negatiivisesti, jos itse juo enemmän kuin oli päättänyt, jos käytös humalassa aiheuttaa mitään negatiivista, ja SILTI on pakko niellä etanolia, on alkoholismi käsillä. Alkoholismiin kuuluu tietenkin myös negatiivisten vaikutusten mitätöinti, jolla juomista yritetään itselle oikeuttaa.
Ja kukaanko ihminen ei koskaan ole jättänyt juomatta, vaikka olisikin jokin hyvä syy olla juomatta? Eihän juominen koskaan ole mitenkään kannattavaa, ja pelkästään se krapula ja rahanmeno ovat tarpeeksi hyviä syitä olla juomatta, mutta niinpä ne ihmiset vaan juovat. Monet pariskunnat riitelevät pääkseen vain humalassa, mutta silti juovat. Tuo on määreeksi liian liukuva, koska tuolla logiikalla aika merkittävä osa suomalaisista olisi alkoholisteja.
Noh, aika merkittävä osahan tosiaan on alkoholisteja! Mutta tässä viitattiin siihen milloin suurkuluttaja on alkoholisti. Jos on hyvä syy olla juomatta + suurkulutus, niin onhan siinä jo aika pettämätön määritelmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti voi olla vaikka olisi täysin raitis.
En ole koskaan ymmärtänyt logiikkaa tämän taustalla. Jos olen ruumiillisesti ja psyykkisesti riippuvainen alkoholista, olen alkoholisti. Jos lähden suljettuun parantolaan vuodeksi ja riippuvuuteni hoidetaan pois, enkä kaipaa alkoholia, miten voin olla alkoholisti muuten kuin omassa mielessäni tai jonkun mielestä joka ajattelee että kerran juomari aina juomari?
Logiikka on siinä, että et voi enää koskaan käyttää alkoholia. Et muutu tuon kuntoutuksen jälkeen kohtuukäyttäjäksi, joka ottaa pari saunaolutta tai onnittelumaljan juhlissa. Sinä olet ikuisesti raitistunut alkoholisti joka ei ota enää tippaakaan alkoholia.
Kuulostaa raskaalta taakalta kantaa, tuollainen takki. Kuka sen laskee hartioilleni?
No sä varmaaaan mielelläään haukut muita alkoholistiksi ja pidät itseäsi parempana ihmisenä.