Mistä tietää onko joku vain alkoholin suurkuluttaja vai alkoholisti?
Missä menee ero? Kun luin että vain pieni osa suurkuluttajista olisi alkoholisteja. Mikä on alkoholistin määritelmä, ja missä vaiheessa täytyy vaikka itselleen myöntää että voi hitsi, olen alkoholisti?
Kommentit (63)
Riippuvuussairauksia on vaikea määritellä. Missä vaiheessa olet riippuvainen esim. kipulääkkeestä? Kun otat sitä vaikket tarvitsekaan, ja olo on huono jos et ota? Eikö alkoholissa ole samat säännöt, juot ilman syytä, liian usein, liian paljon, enemmän kuin aioit, olo on kurja ilman, kaipaat sitä, tarvitset sitä.
Miksi olisi niin tärkeää tietää nimitys? Vähennä juomista reippaasti. Se kannattaa varmasti, vaikka olisit yliaktiivinen, superintrovertti valkohäntäpeura.
Minä olen juomani alkoholin määrän perusteella suurkuluttaja. Alkoholisti en kuitenkaan mielestäni ole. En muista, milloin jotain olisi alkoholin takia jäänyt tekemättä, mitä oli sovittu. Jo ajatus herätyskellon soitosta aamulla estää edes aloittamasta illalla. Terveys tai ihmissuhteetkaan eivät ole kärsineet. Ei, vaikka mieluusti vapaailtanani ylitänkin kaikki kohtuukäytön rajat.
Suurkuluttaja kirjoitti:
Minä olen juomani alkoholin määrän perusteella suurkuluttaja. Alkoholisti en kuitenkaan mielestäni ole. En muista, milloin jotain olisi alkoholin takia jäänyt tekemättä, mitä oli sovittu. Jo ajatus herätyskellon soitosta aamulla estää edes aloittamasta illalla. Terveys tai ihmissuhteetkaan eivät ole kärsineet. Ei, vaikka mieluusti vapaailtanani ylitänkin kaikki kohtuukäytön rajat.
Rasvamaksa varmaan on.
Vierailija kirjoitti:
Suurkuluttaja kirjoitti:
Minä olen juomani alkoholin määrän perusteella suurkuluttaja. Alkoholisti en kuitenkaan mielestäni ole. En muista, milloin jotain olisi alkoholin takia jäänyt tekemättä, mitä oli sovittu. Jo ajatus herätyskellon soitosta aamulla estää edes aloittamasta illalla. Terveys tai ihmissuhteetkaan eivät ole kärsineet. Ei, vaikka mieluusti vapaailtanani ylitänkin kaikki kohtuukäytön rajat.
Rasvamaksa varmaan on.
Ainakaan veriarvoissa eikä kunnossa ole mitään vikaa. Jollain toisella varmaan jo olisikin terveysongelmia.
Runsas alkoholinkäyttö lisää myös syöpäriskiä, vaikka riippuvuutta ei olisikaan.
Riippuvuutta kuvaa pakonomaisuus, vieroitusoireet, juomisen jatkaminen haitoista huolimatta ( jotka juoja voi tosin itse kieltää), kasvava ajan ja rahan käyttäminen juomiseen, toleranssin nousu, läheisten huoli juomisesta ( vaikka itse ei tunnistamaan ongelmaa)
Riippuvuus on itsensä kieltävä sairaus, sitä on vaikea tunnistaa. Mutta jos pystyy kysymään itseltään, voiko todella elää eri tapahtumat, ajankohdat,tunnetilan oikeasti ilman alkon pakonomaista ajattelua ja sitten vielä lähtee käytännössä olemaan näissä selvinpäin,saa jotain osviittaa itsestään.
Terveellä ihmisellä alkoholittomuus ei oikeasti ole ongelma. Se ei herätä tunteita suuntaan tai toiseen.
Alkoholismi on myös periytyvää osittain,joten sukupuutakin kannattaa vilkaista.
Vierailija kirjoitti:
Jos ajatuskin lopettamisesta tai alkottomasta illasta, päivästä tai viikonlopusta ahdistaa, on riippuvainen eli alkoholisti. Toinen alkoholismin piirre on, ettei aloitettuaan pysty lopettamaan, eli ns. tuurijuoppous. Juominen häiritsee arkielämää.
Voi se juominen suurkuluttajallakin haitata arkielämää. Mutta muuten samaa mieltä.
Kysy itseltäsi haluatko oikeasti vai tekeekö vaan mieli.
Sillä on eroa tykkääkö vaan juoda vai onko se pakko.
Vierailija kirjoitti:
Riippuvuutta kuvaa pakonomaisuus, vieroitusoireet, juomisen jatkaminen haitoista huolimatta ( jotka juoja voi tosin itse kieltää), kasvava ajan ja rahan käyttäminen juomiseen, toleranssin nousu, läheisten huoli juomisesta ( vaikka itse ei tunnistamaan ongelmaa)
Riippuvuus on itsensä kieltävä sairaus, sitä on vaikea tunnistaa. Mutta jos pystyy kysymään itseltään, voiko todella elää eri tapahtumat, ajankohdat,tunnetilan oikeasti ilman alkon pakonomaista ajattelua ja sitten vielä lähtee käytännössä olemaan näissä selvinpäin,saa jotain osviittaa itsestään.
Terveellä ihmisellä alkoholittomuus ei oikeasti ole ongelma. Se ei herätä tunteita suuntaan tai toiseen.
Alkoholismi on myös periytyvää osittain,joten sukupuutakin kannattaa vilkaista.
Tuon määritelmän mukaan varmaan yli puolet suomalaisista täysi-ikäisistä on alkoholisteja.
Suomi on kulttuuriltaan hyvin alkoholistinen maa.
Jos alkoholi ei ole ongelma mutta sen puute on, niin sitten ehkä.
Jos voit viettää joulun, juhannuksen, vapun, pääsiäisen, kesäloman, hiihtoloman ja kaikki viikonloput ilman alkoholia, et ole holisti. Holistin on pakko juoda ja varsinkin vapaalla. Myöhemmin jopa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Jos voit viettää joulun, juhannuksen, vapun, pääsiäisen, kesäloman, hiihtoloman ja kaikki viikonloput ilman alkoholia, et ole holisti. Holistin on pakko juoda ja varsinkin vapaalla. Myöhemmin jopa töissä.
Moni voi viettää, muttei halua. Sikäli nämä määritelmät on veteen piirrettyjä viivoja. Vähän kuin yksi eronnut kaverini. Kun lapset on sillä viikonloppuna, se ei ota tippaakaan. Kun eivät ole, viina virtaa senkin edestä. Mikäpä sitä estäisi tissuttelemasta isäviikonloppunaankin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on hyvä sivusto, jossa on määritelmiä alkuun: https://juhakemppinen.fi/paihdeblogi
Aika kivikautista paatosta ja yleistystä...
Alkoholisti ei pysty lopettamaan/vähentämään juomistaan, vaikka haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kulttuuriltaan hyvin alkoholistinen maa.
Kyllä.
Tuommoinenkin vertailu, että onko suurkuluttaja alkoholisti... Eiköhän siinä ole sitten kumpaakin. ItseÄän on moni viilaa linssiin, että on kohtuukäyttäjä. Jos pitäisi ilman olla, niin ei pystyisi. Siinä esimerkki.
Alkoholin suurkuluttaja on kyllä alkoholisti.
Jos ajatuskin lopettamisesta tai alkottomasta illasta, päivästä tai viikonlopusta ahdistaa, on riippuvainen eli alkoholisti. Toinen alkoholismin piirre on, ettei aloitettuaan pysty lopettamaan, eli ns. tuurijuoppous. Juominen häiritsee arkielämää.