Lue keskustelun säännöt.
Mistä tietää onko joku vain alkoholin suurkuluttaja vai alkoholisti?
21.09.2020 |
Missä menee ero? Kun luin että vain pieni osa suurkuluttajista olisi alkoholisteja. Mikä on alkoholistin määritelmä, ja missä vaiheessa täytyy vaikka itselleen myöntää että voi hitsi, olen alkoholisti?
Kommentit (63)
Mielestäni ellei ole alkoholisti, pystyy helposti olla 2-3kk juomatta. Jos tuntuu siltä ettei tuon 2-3kk aikana siedä sitä tylsyyttä, ahdistusta jne niin se on merkki riippuvuudesta eli alkoholismista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurkuluttaja kirjoitti:
Minä olen juomani alkoholin määrän perusteella suurkuluttaja. Alkoholisti en kuitenkaan mielestäni ole. En muista, milloin jotain olisi alkoholin takia jäänyt tekemättä, mitä oli sovittu. Jo ajatus herätyskellon soitosta aamulla estää edes aloittamasta illalla. Terveys tai ihmissuhteetkaan eivät ole kärsineet. Ei, vaikka mieluusti vapaailtanani ylitänkin kaikki kohtuukäytön rajat.
Rasvamaksa varmaan on.
Rasvamaksa on enemmän ylipainoisten ongelma. Se kyllä vaikeuttaa maksan toimintaa, mutta ei johdu alkoholin käytöstä niinkuin luullaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kulttuuriltaan hyvin alkoholistinen maa.
Kyllä.
Tuommoinenkin vertailu, että onko suurkuluttaja alkoholisti... Eiköhän siinä ole sitten kumpaakin. ItseÄän on moni viilaa linssiin, että on kohtuukäyttäjä. Jos pitäisi ilman olla, niin ei pystyisi. Siinä esimerkki.
Minä olin nuorena alkoholin suurkuluttaja. Nyt pystyn ottamaan 1-2 saunaolutta ihan helposti ja se jää siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti voi olla vaikka olisi täysin raitis.
En ole koskaan ymmärtänyt logiikkaa tämän taustalla. Jos olen ruumiillisesti ja psyykkisesti riippuvainen alkoholista, olen alkoholisti. Jos lähden suljettuun parantolaan vuodeksi ja riippuvuuteni hoidetaan pois, enkä kaipaa alkoholia, miten voin olla alkoholisti muuten kuin omassa mielessäni tai jonkun mielestä joka ajattelee että kerran juomari aina juomari?
Se riippuvuus seuraa mukana, vaikka et juo. Jos juot vaikka yhden oluen, et enää pysty lopettamaan. Koska olet alkoholiisti, vaikkakin raitis sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurkuluttaja kirjoitti:
Minä olen juomani alkoholin määrän perusteella suurkuluttaja. Alkoholisti en kuitenkaan mielestäni ole. En muista, milloin jotain olisi alkoholin takia jäänyt tekemättä, mitä oli sovittu. Jo ajatus herätyskellon soitosta aamulla estää edes aloittamasta illalla. Terveys tai ihmissuhteetkaan eivät ole kärsineet. Ei, vaikka mieluusti vapaailtanani ylitänkin kaikki kohtuukäytön rajat.
Rasvamaksa varmaan on.
Rasvamaksa on enemmän ylipainoisten ongelma. Se kyllä vaikeuttaa maksan toimintaa, mutta ei johdu alkoholin käytöstä niinkuin luullaan.
Voi johtua kummasta vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko tuo olla mittari, että alkoholi hallitsee mieltä? En mielestäni ole minhinkään riippuvainen, mutta aina, mutta aina, jos itseltäni jotain kiellän, niin se asia hallitsee mieltäni.
Jos olen karkkilakossa, niin karkki pyörii päässä ympäri päivän. Jos olen dieetillä, niin suunnittelen, mitä syön kunnse loppuu. Jos päätän, että tällä viikolla en juo mitään, niin koko ajan tekee mieli punkkua.
Jos sen sijaan elän normaalia elämää, enkä käy karkkikaupassa enkä alkossa, enkä niitä itseltäni keillä, niin mikään ei pyöri päässä.
Alkoholismissa alkoholi hallitsee nimenomaan mieltä. Alkoholismi on nimenomaan mielen sairaus. Sokerikin aiheuttaa riippuvuutta, ellet tiennyt ja myös se sokeri vaikuttaa aivokemiaan. -ohis-
Ei. Ei hallitse pelkästään mieltä. Silloin kun kyseessä on alkoholismi, vieroitusoireet juomisen lopettamisen jälkeen ovat myös fyysisiä. Pahimmillaan jopa hengenvaarallisia ja sairaalahoitoa vaativia .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti voi olla vaikka olisi täysin raitis.
En ole koskaan ymmärtänyt logiikkaa tämän taustalla. Jos olen ruumiillisesti ja psyykkisesti riippuvainen alkoholista, olen alkoholisti. Jos lähden suljettuun parantolaan vuodeksi ja riippuvuuteni hoidetaan pois, enkä kaipaa alkoholia, miten voin olla alkoholisti muuten kuin omassa mielessäni tai jonkun mielestä joka ajattelee että kerran juomari aina juomari?
Logiikka on siinä, että et voi enää koskaan käyttää alkoholia. Et muutu tuon kuntoutuksen jälkeen kohtuukäyttäjäksi, joka ottaa pari saunaolutta tai onnittelumaljan juhlissa. Sinä olet ikuisesti raitistunut alkoholisti joka ei ota enää tippaakaan alkoholia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Havaintoja ex-miehestäni:
Alkoholi menee kaiken edelle. Ihan sama mitä on sovittu. Jos korkki aukeaa, muut menot unohtuvat. Tähän liittyy myös välinpitämättömyys seurausten suhteen. Jos menee rahat, ihmissuhde tai vaikka kämppä alta, so what. Ei sellaista ajatella. Harhaisesti voidaan myös kuvitella, että vaikka tänään juon pullon kossua niin olen huomenna klo 7 työmaalla täysin skarppina.
Juomisen piilottelu. Väittää kivenkovaan, ettei ole juonut mitään, vaikka sokeakin näkee ja haistaa tilanteen. Syyttää muita vainoharhaisiksi ja tiukkapipoisiksi. Jos joutuukin myöntämään juomisensa, väittää kyseessä olevan kertaluontoinen virhe, johon kuitenkin on hyvä syy ja siksi muiden ei tule suuttua asiasta. On myös tärkeämpää peitellä juomista kuin myöntää juoneensa ja täten välttää esim. autolla ajaminen tai lastenhoito kännissä. Ihan sama saako lapset traumoja, kunhan alkkis ei joudu katsomaan peiliin.
Pullojen piilottelu ja ostosten salailu. Näitä löytyi jopa lastenvaunuista. Muistan katsoneeni myös vessan vesisäiliöön, kun etsin piilopulloja. Aivan sairasta.
Putken jääminen päälle. Lopettaa ei voi ennen kuin rahat on loppu, kroppa prakaa tai tulee muu ylitsepääsemätön este. Tässä on toki eroja alkoholistien suhteen. Kaikkihan eivät juo itseään räkäkänniin vaan tissuttelevat hiljalleen.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ellei ole alkoholisti, pystyy helposti olla 2-3kk juomatta. Jos tuntuu siltä ettei tuon 2-3kk aikana siedä sitä tylsyyttä, ahdistusta jne niin se on merkki riippuvuudesta eli alkoholismista.
Tämä ei ole minusta hyvä mittari. Alkoholisti voi olla pitkiäkin aikoja juomatta, kunnes taas kamelin selkä katkeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti voi olla vaikka olisi täysin raitis.
En ole koskaan ymmärtänyt logiikkaa tämän taustalla. Jos olen ruumiillisesti ja psyykkisesti riippuvainen alkoholista, olen alkoholisti. Jos lähden suljettuun parantolaan vuodeksi ja riippuvuuteni hoidetaan pois, enkä kaipaa alkoholia, miten voin olla alkoholisti muuten kuin omassa mielessäni tai jonkun mielestä joka ajattelee että kerran juomari aina juomari?
Se riippuvuus seuraa mukana, vaikka et juo. Jos juot vaikka yhden oluen, et enää pysty lopettamaan. Koska olet alkoholiisti, vaikkakin raitis sellainen.
Ei se ole noin itsestäänselvyys. On paljonkin toipuneita alkoholisteja, jotka voivat ottaa annoksen pari ilman lopullista repsahdusta. Ihan kohtuukäyttöönkin joku saattaa kyetä, mutta riski on tietysti aina hyvin suuri, ettei käyttö pysykään hallinnassa, ja siksi on parempi olla kokonaan ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti voi olla vaikka olisi täysin raitis.
En ole koskaan ymmärtänyt logiikkaa tämän taustalla. Jos olen ruumiillisesti ja psyykkisesti riippuvainen alkoholista, olen alkoholisti. Jos lähden suljettuun parantolaan vuodeksi ja riippuvuuteni hoidetaan pois, enkä kaipaa alkoholia, miten voin olla alkoholisti muuten kuin omassa mielessäni tai jonkun mielestä joka ajattelee että kerran juomari aina juomari?
Se riippuvuus seuraa mukana, vaikka et juo. Jos juot vaikka yhden oluen, et enää pysty lopettamaan. Koska olet alkoholiisti, vaikkakin raitis sellainen.
Ei se ole noin itsestäänselvyys. On paljonkin toipuneita alkoholisteja, jotka voivat ottaa annoksen pari ilman lopullista repsahdusta. Ihan kohtuukäyttöönkin joku saattaa kyetä, mutta riski on tietysti aina hyvin suuri, ettei käyttö pysykään hallinnassa, ja siksi on parempi olla kokonaan ilman.
Aikaisemmin todettu riippuvuus on itsessään hyvä syy olla juomatta. Ja ei kenelläkään ole niin hyvää syytä juoda, että se menisi ohi hyvästä syystä olla juomatta. Näin ollen jos jollain syyllä pitää juoda, onhan se selvää että suhde alkoholiin on kieroutunut.
Mietipä jos kyse olisi muusta elintarvikkeesta. Jos joku olisi ollut hoidossa talkkunajauholeivonnaisten vuoksi. Hän olisi menettänyt rahaa, se vaikuttaisi hänen käytökseensä, läheiset ovat huolissaan talkkunajauholeivonnaisten syömisestä. Ja silti olet sitä mieltä, että ei elämää voi olla ilman talkkunajauholeivonnaisia, niin onhan se nyt ihan selvä merkki vähintään psyykkisestä riippuvuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ajatuskin lopettamisesta tai alkottomasta illasta, päivästä tai viikonlopusta ahdistaa, on riippuvainen eli alkoholisti. Toinen alkoholismin piirre on, ettei aloitettuaan pysty lopettamaan, eli ns. tuurijuoppous. Juominen häiritsee arkielämää.
Mulla täyttyy määritelmä nro 2, mutta muuten voin olla pari viikkoa juomatta. Ymmärtääkseni voin silti olla alkoholisti, koska alkoholistikin saattaa pitää juomistaukoja. Olisipa tuohon himoon täsmälääke...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen ainakin yhden parisuhteen pilannut juomisella, ja yhden orastavan romanssin. Mulla ei kyse ole siitä, että en pystyisi olemaan juomatta, mutta jos juon niin meno on aika holtitonta ihan pienestäkin alkoholimäärästä.
Jos ei juo alkoholia kerralla suuria määriä, eikä edes usein, mutta kuitenkin menee aina sekoiluksi, niin onko silloin alkoholisti vai suurkuluttaja?
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ainakin yhden parisuhteen pilannut juomisella, ja yhden orastavan romanssin. Mulla ei kyse ole siitä, että en pystyisi olemaan juomatta, mutta jos juon niin meno on aika holtitonta ihan pienestäkin alkoholimäärästä.
Jos ei juo alkoholia kerralla suuria määriä, eikä edes usein, mutta kuitenkin menee aina sekoiluksi, niin onko silloin alkoholisti vai suurkuluttaja?
Alkoholismin erottaa siitä että, jos on yksikin hyvä syy olla juomatta, mutta juo silti. Jos rahalle olisi järkevämpääkin käyttöä, jos on terveysongelmaa, jos joku läheinen kokee juomisen negatiivisesti, jos itse juo enemmän kuin oli päättänyt, jos käytös humalassa aiheuttaa mitään negatiivista, ja SILTI on pakko niellä etanolia, on alkoholismi käsillä. Alkoholismiin kuuluu tietenkin myös negatiivisten vaikutusten mitätöinti, jolla juomista yritetään itselle oikeuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ainakin yhden parisuhteen pilannut juomisella, ja yhden orastavan romanssin. Mulla ei kyse ole siitä, että en pystyisi olemaan juomatta, mutta jos juon niin meno on aika holtitonta ihan pienestäkin alkoholimäärästä.
Jos ei juo alkoholia kerralla suuria määriä, eikä edes usein, mutta kuitenkin menee aina sekoiluksi, niin onko silloin alkoholisti vai suurkuluttaja?
Alkoholismin erottaa siitä että, jos on yksikin hyvä syy olla juomatta, mutta juo silti. Jos rahalle olisi järkevämpääkin käyttöä, jos on terveysongelmaa, jos joku läheinen kokee juomisen negatiivisesti, jos itse juo enemmän kuin oli päättänyt, jos käytös humalassa aiheuttaa mitään negatiivista, ja SILTI on pakko niellä etanolia, on alkoholismi käsillä. Alkoholismiin kuuluu tietenkin myös negatiivisten vaikutusten mitätöinti, jolla juomista yritetään itselle oikeuttaa.
Ja kukaanko ihminen ei koskaan ole jättänyt juomatta, vaikka olisikin jokin hyvä syy olla juomatta? Eihän juominen koskaan ole mitenkään kannattavaa, ja pelkästään se krapula ja rahanmeno ovat tarpeeksi hyviä syitä olla juomatta, mutta niinpä ne ihmiset vaan juovat. Monet pariskunnat riitelevät pääkseen vain humalassa, mutta silti juovat. Tuo on määreeksi liian liukuva, koska tuolla logiikalla aika merkittävä osa suomalaisista olisi alkoholisteja.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ainakin yhden parisuhteen pilannut juomisella, ja yhden orastavan romanssin. Mulla ei kyse ole siitä, että en pystyisi olemaan juomatta, mutta jos juon niin meno on aika holtitonta ihan pienestäkin alkoholimäärästä.
Jos ei juo alkoholia kerralla suuria määriä, eikä edes usein, mutta kuitenkin menee aina sekoiluksi, niin onko silloin alkoholisti vai suurkuluttaja?
Ei kumpaakaan. On vaan huono ”viina pää”, ja silloin pitäisi ymmärtää olla juomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti voi olla vaikka olisi täysin raitis.
En ole koskaan ymmärtänyt logiikkaa tämän taustalla. Jos olen ruumiillisesti ja psyykkisesti riippuvainen alkoholista, olen alkoholisti. Jos lähden suljettuun parantolaan vuodeksi ja riippuvuuteni hoidetaan pois, enkä kaipaa alkoholia, miten voin olla alkoholisti muuten kuin omassa mielessäni tai jonkun mielestä joka ajattelee että kerran juomari aina juomari?
Se riippuvuus seuraa mukana, vaikka et juo. Jos juot vaikka yhden oluen, et enää pysty lopettamaan. Koska olet alkoholiisti, vaikkakin raitis sellainen.
Ei se ole noin itsestäänselvyys. On paljonkin toipuneita alkoholisteja, jotka voivat ottaa annoksen pari ilman lopullista repsahdusta. Ihan kohtuukäyttöönkin joku saattaa kyetä, mutta riski on tietysti aina hyvin suuri, ettei käyttö pysykään hallinnassa, ja siksi on parempi olla kokonaan ilman.
Mainitsemasi henkilöt eivät sitten ole olleet alkoholisteja vaan suurkuluttajia. Siinäpä se ero juuri onkin. Alkoholisti ei voi vaan ottaa sitä yhtä vaan se mopo lähtee aina käsistä loppuun asti.
jos juomisesta huomauttamisesta raivostuu, on alkoholisti.
"EI KUULU KENELLÄKÄÄN, PALJONKO JUON!!!!"
🙁
Yritin tupakkalakkoa pitkään siinä onnistumatta. Vasta kun tupakat menivät rulokaappeihin piiloon, onnistuin. Ajattele vaikka ex-alkoholistia joka hakee saunalimonadejaan ja vieressä komeilee kylmä hienosti pakattu alkoholituote. Yksi kurotus vain. Yksi olut vain, ei se mitään aiheuta...