Jos lapsi ei syö kaverilla tarjottuja ruokia..?
Mitä ajattelet, jos lapsesi kaveri tulee teille ja kohteliaasti kieltäytyy syömästä mitään (tai suurtaa osaa) mitä teillä tarjotaan? On mielellään syömättä koko vierailun ajan, voi kyllä juoda vettä. Jos kysyt mitä haluaisi syödä, niin syö mielellään ihan tavallisia asioita esim. ruisleipää ja vettä tai omenan.
t. Nirson lapsen äiti
Kommentit (58)
minun lapseni syö vain niitä ruokia joiden tietää olevan hyviä. Oli nälkä tai ei. Ja sillä ei ole mitään merkitystä mitä tarjoaja ajattelee.
Totean mielessäni, että jaha. Ja sanon lapselle, että OK. Kerro, jos tekee jotain mieli niin katsotaan, löytyykö sitä. Minä en aikoinaan syönyt kylässä mitään, mikä aiheutti sen, että yökyläilyjen jälkeen äidille soitettiin ja ihmeteltiin, onko sillä anoreksia.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:26"]
Vähän riippuu lapsen iästä, kuinka paljon sitä ihmetettelisin.
[/quote]
Ihmettelisitkö vaan, vaan loukkaantuisitko tai ajattelisitko että lapsi on huonosti kasvatettu?
Tämä kyseinen lapsi on nyt 10 v.
ap
Kyllä heti ajattelisin että onpa mulkku kersa...
Minullakin on nirso lapsi. En murehdi muiden mielipiteitä, ainoastaan hävettää omat entiset mielipiteet.
Joskus luulin minäkin että lapsi nirsoksi kasvatetaan....
En ottaisi ainakaan itseeni. Jos ei halua syödä, ei sitten.
Rehellisesti? Minusta nirsoilu on ärsyttävää. Pitäisi olla kiitollinen siitä, mitä on tarjolla.
Nirsoilevan lapsen äitinä ja ruanlaiton vihaajana olen kasvattamassa paksua nahkaa ja periaatetta; jos ei tarjolla oleva kelpaa, voi valita myös ihan vapaasti sen, että on nälissään.
Minä olin myös penskana huono syömään, varsinkin kylässä. Sukulaisilla oli maalaistalo ja he söivät tukevaa rasvaista ruokaa, jota minä taas en koskaan ollut pystynyt juuri syömään, joten olin mieluummin pienessä nälässä. Pelotti, kun ruuassa oli esim. läskinpaloja ja nekin olisi pitänyt syödä. Sama ongelma muuten oli koulussa, kun hernerokassa ja perunakeitossa oli rasvaisia lihoja. Kun opettajan silmä vältti, piilotin läskit essun taskuun ja heitin ne välitunnilla pöheikköön. Kotonakin tuli joskus sanomista, mutta harvemmin eikä meillä ollut pakko syödä laskinkappaleita, vaikka isäpuoli joskus siihen suuntaan vihjailikin. En muuten ole vieläkään - vanhana - oppinut syömään läskiä.
Minä olin myös penskana huono syömään, varsinkin kylässä. Sukulaisilla oli maalaistalo ja he söivät tukevaa rasvaista ruokaa, jota minä taas en koskaan ollut pystynyt juuri syömään, joten olin mieluummin pienessä nälässä. Pelotti, kun ruuassa oli esim. läskinpaloja ja nekin olisi pitänyt syödä. Sama ongelma muuten oli koulussa, kun hernerokassa ja perunakeitossa oli rasvaisia lihoja. Kun opettajan silmä vältti, piilotin läskit essun taskuun ja heitin ne välitunnilla pöheikköön. Kotonakin tuli joskus sanomista, mutta harvemmin eikä meillä ollut pakko syödä laskinkappaleita, vaikka isäpuoli joskus siihen suuntaan vihjailikin. En muuten ole vieläkään - vanhana - oppinut syömään läskiä.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:31"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:26"]
Vähän riippuu lapsen iästä, kuinka paljon sitä ihmetettelisin.
[/quote]
Ihmettelisitkö vaan, vaan loukkaantuisitko tai ajattelisitko että lapsi on huonosti kasvatettu?
Tämä kyseinen lapsi on nyt 10 v.
ap
[/quote]
No, en loukkaantuisi, mutta ihmettelisin varmasti, ettei tavallinen ruoka kelpaa. Ihmettelisin myös, miksi minulle ei ole kerrottu, että lapsi on noin rajoitteinen, jos kerran meille tulee ja tiedossa on, että joskus syödään.
Inhottavaa tuollaisen lapsen äidiltä, ettei voi kertoa. Onneksi ne lapset sentään osaa sanoa... jos vanhemmat eivät osaa.
miten ihmeessä lapsen pitäisi syödä jotain kohteliaisuuden vuoksi? Eikö lapsilla muka ole oikeutta kieltäytyä? Ei voi olla totta.
En tekisi asiasta numeroa. Toisille lapsille vain makuihin tottuminen on hitaampaa. Meillä on 2-vuotias allergikko, ja tiedän kyllä miltä tuntuu, kun lapsi ei vain huoli ruokaa (on niin epäluuloinen, kun pelkää reaktioita), ja mitä enemmän tyrkyttää, niin sitä vähemmän hän syö.
Meillä parhaiten toimii se, että tarjotaan niitä ruokia mitä nyt sattuu olemaan tarjolla, ja jos ei maistu, niin saa mennä pöydästä pois. Ei kuitenkaan räätälöidä ruokaa muuksi, jos pöytään laitettu ei kelpaa. Yleensä sitten seuraavalla ruokailukerralla maistuu taas ruoka, jos joku kerta jää välistä.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:45"]
En tekisi asiasta numeroa. Toisille lapsille vain makuihin tottuminen on hitaampaa. Meillä on 2-vuotias allergikko, ja tiedän kyllä miltä tuntuu, kun lapsi ei vain huoli ruokaa (on niin epäluuloinen, kun pelkää reaktioita), ja mitä enemmän tyrkyttää, niin sitä vähemmän hän syö.
Meillä parhaiten toimii se, että tarjotaan niitä ruokia mitä nyt sattuu olemaan tarjolla, ja jos ei maistu, niin saa mennä pöydästä pois. Ei kuitenkaan räätälöidä ruokaa muuksi, jos pöytään laitettu ei kelpaa. Yleensä sitten seuraavalla ruokailukerralla maistuu taas ruoka, jos joku kerta jää välistä.
[/quote]
Niin ja siis toki kaikki ruoat tehdään allergiaruokavalioon sopiviksi. :)
Ei meidän lasten kavereista _kukaan_ syö ihan mitä tahansa. Enkä ole pakottanut syömään. Kysyn että olisikohan meillä kenties jotain (tavallista) mitä haluaisi syödä.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:45"]
En tekisi asiasta numeroa. Toisille lapsille vain makuihin tottuminen on hitaampaa. Meillä on 2-vuotias allergikko, ja tiedän kyllä miltä tuntuu, kun lapsi ei vain huoli ruokaa (on niin epäluuloinen, kun pelkää reaktioita), ja mitä enemmän tyrkyttää, niin sitä vähemmän hän syö.
Meillä parhaiten toimii se, että tarjotaan niitä ruokia mitä nyt sattuu olemaan tarjolla, ja jos ei maistu, niin saa mennä pöydästä pois. Ei kuitenkaan räätälöidä ruokaa muuksi, jos pöytään laitettu ei kelpaa. Yleensä sitten seuraavalla ruokailukerralla maistuu taas ruoka, jos joku kerta jää välistä.
[/quote]
En kyllä ymmärrä mikä tässä on alapeukutuksen aiheuttanut! :D
yhden alapeukuttajan mielestä lapsilla ei ole oikeutta kieltäytyä...mistä se kertoo?
No en ajattele mitään. Itse asiassa tuo on hyvinkin tavallista lasteni kavereiden keskuudessa, ja samaa tekevät myös omat lapseni.
entäs jos joku mukava setä tarjoaa kadulla karkkia, eikö siitäkään saa kieltäytyä ettei se vaan pahastu...?
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:45"]
ja tiedän kyllä miltä tuntuu, kun lapsi ei vain huoli ruokaa (on niin epäluuloinen, kun pelkää reaktioita), ja mitä enemmän tyrkyttää, niin sitä vähemmän hän syö.
Meillä parhaiten toimii se, että tarjotaan niitä ruokia mitä nyt sattuu olemaan tarjolla, ja jos ei maistu, niin saa mennä pöydästä pois.
[/quote]
Ap:n lapsikin oli vauvana-taaperona superallerginen ja oppi nopeasti todella epäluuloiseksi melkeinpä kaikkia ruokia ja yleensäkin syömistä kohtaan kun vähän kaikesta meni suolisto ihan karrelle.
Koska lapsi on niin tottunut siihen, että ruoka on mitä on ja hän syö siitä mitä pystyy, niin tiedän että lapsi itse ei tee suurta numeroa syömättömyydestään. Esim. mummolassa voi jouluaterialla ihan rauhallisesti syödä pelkän perunan ja suolakurkkua. Mummo tästä tietenkin loukkaantuu, kun ei ruoka kelpaa.
ap
Vähän riippuu lapsen iästä, kuinka paljon sitä ihmetettelisin.