oliko sinulle aina selva etta

Jo lukion aikana minulla oli suuri halu paasta suomesta pois enka suoraan sanottuna valintaoppaita seleillut koska halusin vain ulkomaille. Heti lakkiaisten jalkeen lahdin, enka viela ole palannut muuta kuin lomalle Suomeen.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:52"]

Jo lukion aikana minulla oli suuri halu paasta suomesta pois enka suoraan sanottuna valintaoppaita seleillut koska halusin vain ulkomaille. Heti lakkiaisten jalkeen lahdin, enka viela ole palannut muuta kuin lomalle Suomeen.

[/quote]

Minne paadyit? Itse lahdin Amerikkaan rakkauden perassa, mutta olisin lahtenyt muutenkin...:)

Kävin katselemassa niitä ulkomaita ja opin sen, että eri paikoissa on omat hyvät ja huonot puolensa, jos ne vain haluaa nähdä. Monessa ns. sivistyneessäkin maassa esimerkiksi naisia väheksytään vaikka näennäisesti pyritäänkin edistämään tasa-arvoa.

Ihmiset, jotka haukkuvat yhtä maata ja lähes kritiikittömästi kehuvat toista vaikuttavat lähinnä vain tyytymättömiltä itseensä niin kuin kaikenlaiset haukkujat muutenkin.

Itse päädyin lopulta takaisin Suomeen ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että täällä tunnen olevani kotona. Muissa maissa harvoin löytyi ihmisiä, joiden kanssa keskustelussa voi päästä yhtä syvälle ihan yksinkertaisesti siksi, että eri kulttuurin ja kielen takia sanat ja lauseet eivät merkitse kummallekin osapuolelle samaa asiaa.

koti-ikava kutsuu minua joskus, mutta useimmiten vain joulun aikaan ja joskus kesaisin. Perustin taalla kuitenkin perheeni, joten nyt tuntuu etta taalla on koti.:)

Ensin luulin, että muutamme avioiduttuammekin ulkomaille, muttei mies halunnut. Kun sitten olin juurtunut Helsinkiin, joudin miehen työn takia muuttamaan. Elämän rikkauttahan se.

Ulkomaat on välillä kutsunut ja jos tilaisuus tulee, lähdemme uudestaankin. On hieno kokemus päästä asumaan muuallakin.

Ei se kristallin kirkasta ollut, muttei ollut kaikokaipuukaan syvässä.

Mulle on kerran tarjottu töitä Tukholmassa, mutten lähtenyt elämäntilanteen takia..

Mies on kerran saanut kutsun britteihin ja sitä valmisteltiinkin jo, muutama vuosi oli tarkoitus piipahtaa, kun lapset olivat pieniä. Sai paremman ehdotuksen Suomesta.

pari vuotta sitten mies jätti kouluikäisten lasten takia silicon valley ehdotuksen pöydälle.

Matkustellaan pari-kolme kertaa vuodessa, eikä noi tekemättömät duunit ole jäänyt kaihertamaan.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 01:26"]

Ensin luulin, että muutamme avioiduttuammekin ulkomaille, muttei mies halunnut. Kun sitten olin juurtunut Helsinkiin, joudin miehen työn takia muuttamaan. Elämän rikkauttahan se.

[/quote] kMinne muutitte?

Onpas suomessa myoha...meilla kello vasta17.35. Juuri luin pienimmalle kirjan..Eiko teita vasyta?

Ei ole koskaan tullut mitään hinkua ulkomaille, en ole koskaan ollut edes lentokoneessa. Haluisin joissain paikoissa käydä, mutta en asua. Nyt kun on tullut vanhaksi, tekisi mieli jopa muuttaa takaisin lapsuuden maisemiin. Mun koulukavereista en tiedä kuin yhden joka lähti lukion jälkeen vuodeksi Saksaan aupairiksi, osa meidän peruskoulun luokakavereista jäi kai koko elämäkseen siihen pikkukaupunkiin jossa olivat syntyneetkin, minä en ollut siitä kaupungista kotoisin, ja lähdin heti yläasteen jälkeen Helsinkiin, ja siellä asuin 10 vuotta kunnes kyllästyin.