Outo tilanne töissä: kiusaaja väittää olevansa kiusattu
Onko kellään ollut vastaavaa? Työyhteisössämme on yksi henkilö, joka valittaa esimiehelle, että hänestä juoruillaan selän takana ja muut yrittävät pomottaa häntä ja on hän suoraan väittänytkin, että häntä kiusataan. Viimeisin esimerkki on, että eräs tiimiläinen laittoi teamsissä kaikille yhteisesti tarkoitetun viestin, että muistakaa hoitaa vanhimmat ja hankalimmat keissit alta pois, ettei ne jää roikkumaan. Ei ole reilua, että valitaan helpoimmat duunit ja jätetään hankalat muiden hoidettavaksi. No tämä yksi koki kyseisen viestin henkilökohtaisena loukkauksena ja samaan ketjuun laittoi hirveän haukkumisviestin, jossa syytetään tätä alkuperäisen kommentin kirjoittajaa kiusaajaksi. Tämä ei ole todellakaan ensimmäinen kerta vaan näitä purkauksia tulee säännöllisesti parin viikon välein. Voiko tämmöisestä antaa varoituksen tai jopa irtisanoa? Tämä alkaa vaikuttaa negatiivisesti meidän muiden fiilikseen ja yleiseen ilmapiiriin...
Kommentit (70)
Ei tuossa ole MITÄÄN OUTOA ! Juuri noin käyttäytyy AINA KIUSAAJA.
Eihän hän muuten olisikaan kiusaaja !
Hän kääntää mustan valkoiseksi, ja valkoisen mustaksi. Se kuuluu kiusaajan taktiikkaan.
Hän UHRIUTUU.
Näitä on pilvin pimein Työsuojelussa
Esimiehet eivät TEE MITÄÄN! Kiusaamista on niin paljon, työntekijöistä pulaa, mieluummin he vain vaikenevat. Ja lopulta siinä käy niin että KIUSATTU JOUTUU LÄHTEMÄÄN MUUANNE.
Vaikka laki sanoo nykyään että KIUSAAJA LÄHTEE.
Siksi kiusaaja tekeytyykin kiusatuksi.
Kyllä. Asian kääntäminen toisinpäin voi olla yleistä joillain ihmisillä. Kuten se, että jos joku usein itsevarmalta vaikuttava työtekijä ei itse ole saanut paljonkaan aikaiseksi, alkaa kohdistaa huomiota johonkin toiseen. "Mitä Sä olet tehnyt koko päivän?" "Taaskaan ei ole tehnyt mitään." Tosiasiassa toinen voi olla tehnyt jatkuvasti ja ahkerasti. Myös ahkeriin kohdistuva silmätikuksi ottaminen samalla kun joku muu on hissukseen laiskotellut pidempäänkin voi olla keino ylläpitää mielikuvaa, että katsokaapa vaan, täälläpä ei tuollaista siedetä.
Samoin viesteihin usein vastaamatta jättävä kuten pomo tai rekrytoija voi kiinni jäämisen pelossa antaa ymmärtää muille, että viestiä vaille jääneessä tai jossain muussa on jotain vikaa tai epäilyttävää. Jopa, ettei yhteyttä ottanut ole ollut yhteydessä, vaikka tosiasiassa väittäjä itse on jättänyt reagoimatta ja vastaamatta. Tai jostain juoruava on korkeintaan kommentoinut jonkun yhteyttä ottaneen asioita eteenpäin, ei itse henkilölle.
Ellei kiusaajana ole kyseessä ole ylempi työntekijä tai edes mitenkään objektiivisesti ajateltuna epäkohteliaasti käyttäytyvä, herkästi pomon luokse kantelemaan menevät ovat usein selkään puukottajia, joiden omassa käytöksessä on parantamisen varaa. Esim. piilevän passiivis-aggressiivisia ja herkältä vaikuttavia, mutta todellisuudessa odottavat muilta erityiskohtelua ja pyytelyä lounaalle, samalla kuin itse korkeintaan harkitsevat, mihin kutsuihin suostuvat.
Jos tiimiviestit tulevat tasapuolisesti kaikille, niistä itseensä ottava ja itseensä kohdistuvista haukuista syyttävä on todennäköisesti passiivis-aggressiivisesta aggressiiviseen suuntaan kehittyvä. Voi joku häntä olla muissakin tilanteissa kohdellut huonosti. Konteksti on hyvä huomioida.
Itse olin töissä muille kohtelias ja kun lounasvuorot vaihtelivat, välillä pyysin myös erästä lounaalle. Oli prinsessahenkisen varautunut. Kun jaoimme töitä, ilmeisesti tein ahkerana enemmän, mutta välillä yritin tarkoituksella välttää kaiken tekemistä tai meiltä molemmilta kysyttäessä jättää ensin vastaamatta, jotta toinen voisi vastata esim. haluaako tehdä jonkun homman. Usein toinen ei vastannut, ja lähinnä kysyjä ihmetteli, miten en vastaa. Jotenkin siis lellivät tiedostamattaan "herkemmältä" vaikuttavaa. Ja hänelle tietysti piti jonkun mennä pitämään seuraa lounaille. Mikäs siinä, mutta melkoisen kuormittavaa, kun itse en kokenut voivani vapaasti arvioida lounasaikoja. Usein menin sitten toisessa vuorossa, kun toinen ilmoitti haluavansa mennä toisessa, jotta molempiin vuoroihin jäi ihmisiä. Sitten kun ehdotin samaan aikaan menemistä, toinen jäi vielä 15 minuutiksi tekemään töitä, sitten kai loukkaantui, kun lähdinkin jo ruokalaan ja ehdotin, että voi tulla perässä. Tottahan toki herkempi sitten jäi odottamaan muita, ja söin yksin.
Tunnistan työpaikallani provosoivaa käytöstä, johon reagoimalla leimaudun kiusaajaksi.
Oudot rakenteet, epäselvät työkuvat yms. mahdollistavat tämän.
Kommunikoi vain sähköpostilla, koska siitä jää jälki, että en varmasti käyttäydy asiattomasti. Aika naurettavaa myös osaltani, mutta leimaudun muuten kiusaajaksi tai mokailijaksi.
Ihmisiä soittaa minulle talon sisällä vihaisena, jos reagoin muuten kuin olemalla hiljaa tai pahoittelemalla olen syyllinen johonkin, mitä en usein tiedä itsekkään.
Oi kyllä, tuskastuttavat vuodet.
Jätettiin hommat tekemättä ja kun yritti auttaa tai neuvoa tai ohjata, niin oli kiusaaja. Lopulta sai monoa ja "kiusaajat" sai estot 😂
Tällä hlölmä kuulemma samanlaista taustaa muissakin työpaikoissa, narsistisia esimiehiä ja työkavereita omakertomansa mukaa ... ja eipä näyttänyt oppineen mitään. Äärimmäisen ovelaa heittää työpaikalla kiusaamiskortti esille ja jauhottaa esimiehet sillä. Pahimmassa tapauksessa koko työyhteisö kärsii vuosia jos pomo on osaamaton hoitamaan tilannetta. Tässäkin tapauksessa korjailtiin mokia ja yritettiin kestää ja tämä yksi kävi aina kieroilemassa selän takana miten on milloinkin peloteltu tai kiusattu tai mitä nyt ikinä keksikään. Tässä sit vielä huono bossi, liian pelokas tekemään ratkaisuja. Asioita vain jauhettiin ja mitään ei tapahtumut. Esimiehen vaihduttua alkoi sitten tapahtumaan. Kyllä ne muut näkee mistä on kysymys vaikka tämä sosiopaatti kuvittelisi huijaavansa kaikkia. Tällä ihmisellä tän jälkeen mahdottoman huono maine.
Äärimmäisen järkyttävää. Sosiopaatti oli hän, sanoisin.
Älkää alistuko. Kiusaamistahan toi on, vedota kiusaamiseen syyttä. Pahinta laatua kiusaamista. Eipä ihme jos on "aina kiusattu"
Ja jos jollain on fiilis että on aina kiusattu, niin suosittelen miettimään että mistä se oikeasti johtuu...
Poikani luokalla oli lapsi, joka väitti muiden kiusaavan häntä. Tämä lapsi halusi aina määrätä mitä leikitään ja jos toiset eivät halunneet niin tämä juoksi opettajan luokse valittamaan, että toiset kiusaa. Lapsen vanhemmat uskoivat kaiken mitä lapsi heille valehteli. Useamman turhan jälki-istunnon saivat toiset istua siitä hyvästä, että heitä kiusasi yksi lapsi. Isänsä joskus minullekin valitteli kun hänen lapsellaan ei ole kavereita...
Yksi kiusaajan taktisista vedoista voi hyvinkin olla juuri tämä: asetelman kääntäminen toisin päin, kun maa alkaa polttaa omien jalkojensa alla... Ei mitään ihmeellistä ole tässä omassa "uhriutumisessa". Muistetaanpa lätkästä esim. Jarkko Ruutu: oli itse hanakasti haastamassa riitaa ja kun toinen vähän antoi takaisin, lensi jäähän teatraalisesti jäi "kuolevana joutsenena" jäähän makaamaan... Joillekin tuomareille meni läpi, toisinaan joutui suihkuun näyttelemisestä, oikeutetusti tietenkin.
Monessa vastauksessa oli maininta "yksi ei voi kiusata ryhmää"
Olen tästä eri mieltä.
Olen kokenut työyhteisön, jossa 15 henkilöä, sisältäen yhden kiusaajan, joka terrorisoi kaikkia, kahta esimiestä lukuunottamatta.
Esimiehille osasi esittää täydellistä työntekijää ja maailman mukavinta työkaveria ja nämä kaksi sankaria uskoivat häntä, eivätkä meitä jotka yrittivät kertoa mikä oli todellinen tilanne.
Tyypille itselleen puhuminen ei tuottanut tulosta, hän vain poistui tilanteesta, eikä edes tervehtinyt pariin kuukauteen. Aika aikuista.
Tämän kiusaajan vuoksi ko. työpaikasta on lähtenyt useampi työntekijä pois kun esimiehet eivät tee asialle mitään, minä pääsin pois melkeinpä ensimmäisenä.
Aika hankala tilanne, koska on myös tilanteita missä molemmat osapuolet on yhtä uhriutuvia sekä myös ihan yhtä kiusaajia tai sit vaan tulkitaan kiusaamiseksi. Parempi tässä tilanteessa perääntyä ja olla neutraali. Voi sanoa huomenta, moi, moikka, Hei hei, hyvää viikonloppua, hyvää työpäivää, kiitos jne.
On myös satunnaista kiusaamista. Sit kiusaaja aina välillä muuttuu taas mukavaksi, mut sit kun vituttaa, niin alkaa taas "suorapuheisuus" Piilovittuilu ja nälviminen.
"Kato tuolta se tulee" "Sano sille nyt."
Ja sit jotain tosi inhottavaa ja henkilökohtaista. Sivaltaen.
On ollut, ei oikein selvinnyt se kiusaamisen laatu. Mutta oli sellainen erikoinen persoona, joten ehkä moni ei halunnut olla tekemisissä, varmaan ikävääkin puhuttiin.
Oli kyllä sellainen, että sai olla varpaillaan, suuttui erittäin herkästi ja tulkitsi asioita omalla tavallaan. Sellainen aika raskas persoona ja kova puhumaan. Suututtuaan osoitti mieltään lapsellisesti yms.
Tässä sitten muut kokivat ehkä hänen käytöksen kiusaamisena ja hän taas sen välttelyn.
Nuorena koulussa sanoin yhdelle aikuiselle opiskelijanaiselle viestillä (julkisesti vahingossa, mikä oli virhe), että lopettaa väkisin kyselemisen uudelleen ja uudelleen henkilökohtaisesta aiheesta (johon en voi vastata). Hän tuli aina penkille viereen käytävällä ja kyseli "sopimattomasti". Sen jälkeen opettajien mielestä olin syyllinen kaikkeen, se nainen kiusattu (enkä minä) ja yksi opettaja otti hampaisiin, sen jälkeen tuli koulusta huono loppunumero vaikka työt oli tehty kunnolla, muutamaa virhettä lukuunottamatta. Kausitodistuksissa oli ollut hyvät numerot, niiden perusteella se ei mennyt pieleen. Ja koulun eteen oli nähnyt vaivaa & tuskaa. Sen jälkeen kävin toisen koulun, eri syystä.