Miten erottaa ujouden ylimielisyydestä?
Tunnen henkilön X, joka totta puhuen vaikuttaa olemukseltaan ylimieliseltä. Tästä syystä monet tuttavani eivät pidä X:stä. Sanovat häntä juuri ylimieliseksi. Minä aistin, että kyse olisi enemmän aika ujoudesta ja epävarmuudesta, jota pyrkii tuollaisella nokkavuudella peittämään. Eli vetää vähän roolia.
Mistä teidän mielestänne erottaa, onko ihminen oikeasti ylimielinen vai ujo?
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen käyttäytyy ylimielisesti niin kyllä hän on jollain tasolla selainen vaikka taustalla sitten olisikin ujoutta tai muuta ongelmaa. Ei se että ylimielisyydellä peittää jotain muuta, poista sitä ylimielisyyttä. Se on silloin sen ihmisen huono tapa reagoida epävarmuuteen.
Kyllä "normaali" ujo osaa olla vain ihan ujo ilman että se näyttää ylimielisyydeltä.
No ei kyllä. Tosi usein ihmiset tulkitsevat ihan liikaa muita ihmisiä. Pelkkä erilaisuus, hiljaisuus ja syrjään vetäytyminen otetaan itseensä ja tulkitaan ylimieliseksi. Tässäkin tapauksessa nämä työkaverit ovat itse alkaneet käyttäytymään ylimielisesti työkaveriaan kohtaan ennakkoluulojensa perusteella, mikä sitten heijastuu takaisin. Ap:lla ei työkaverin kanssa ole ongelmia, koska hän ei ylitulkitse vaan hänellä on avoimempi suhtautuminen erilaisia ihmisiä kohtaan eikä tuomitse etukäteen.
Tästä olen kyllä eri mieltä. Kyllä ylimielinen vaikutelma on osittain myös sitä että ei tajuta miten edes jonkinlainen ragointi toisten kommunikointiin on välttämätöntä. Minullakin on ollut muutama työkaveri jotka saattavat istua kahvipöydässä tai palavereissa vuosi toisensa jälkeen täysin ilmeettöminä eivätkä oikein koskaa sano tai reagoi mihinkään mitenkään. Vaikka se olisi miten paljon tahansa ujoutta siinä takana niin kyllä minusta on myös jo huono käytöstä jos ei kykene millään lailla ottamaan osaa mihinkään. Ei siinä tarvitse kuin joku naurahdus mukana tai edes pieni nyökkäys tai sana silloin tällöin. Mutta ei. On hyvin hankala tietää mitä toisen päässä liikkuu jos hän ei koskaan anna mitään itsestään.
Kuvailit tuossa juuri suomalaista ihmistä. En minäkään heitä ymmärrä, enkä enää edes yritä ymmärtää.
Mä olen aina ollut ujo, koska lapsuudessani mua on perheeni taholta lytätty joka käänteessä sekä hakattu hiljaiseksi ja pelokkaaksi. Minua on aina pidetty ylpeänä ja leuhkana, jopa oma lapsuudenperheeni. Tämä kaiken sen pahan lisäksi mitä minulle lapsena tekivät. Muut lapset sitten kiusasivat minua jatkuvasti läpi koko peruskoulun. Oli niin heh heh hauskaa saada minut punastumaan. Nyt aikuisena vuosien terapian jälkeen olen ymmärtänyt miten väärin minua kohdeltiin lapsuudessani. Olen yhä yli nelikymppisenä ujo ja tunnen kaikesta terapiasta huolimatta valtavaa katkeruutta elämäni pilanneita ihmisiä kohtaan. Tätä kaikkea ei tietenkään ole tehnyt helpommaksi se, että olen aina ollut kaunis ja sehän on vaan lisännyt vettä muiden myllyyn. Pärjään jotenkuten nykyään ujouteni kanssa, vaikka yhä huomaan, että jotkut ihmiset haluavat tulkita sen ylimielisyydeksi ja olla siksi hyökkääviä minua kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen käyttäytyy ylimielisesti niin kyllä hän on jollain tasolla selainen vaikka taustalla sitten olisikin ujoutta tai muuta ongelmaa. Ei se että ylimielisyydellä peittää jotain muuta, poista sitä ylimielisyyttä. Se on silloin sen ihmisen huono tapa reagoida epävarmuuteen.
Kyllä "normaali" ujo osaa olla vain ihan ujo ilman että se näyttää ylimielisyydeltä.
No ei kyllä. Tosi usein ihmiset tulkitsevat ihan liikaa muita ihmisiä. Pelkkä erilaisuus, hiljaisuus ja syrjään vetäytyminen otetaan itseensä ja tulkitaan ylimieliseksi. Tässäkin tapauksessa nämä työkaverit ovat itse alkaneet käyttäytymään ylimielisesti työkaveriaan kohtaan ennakkoluulojensa perusteella, mikä sitten heijastuu takaisin. Ap:lla ei työkaverin kanssa ole ongelmia, koska hän ei ylitulkitse vaan hänellä on avoimempi suhtautuminen erilaisia ihmisiä kohtaan eikä tuomitse etukäteen.
Tästä olen kyllä eri mieltä. Kyllä ylimielinen vaikutelma on osittain myös sitä että ei tajuta miten edes jonkinlainen ragointi toisten kommunikointiin on välttämätöntä. Minullakin on ollut muutama työkaveri jotka saattavat istua kahvipöydässä tai palavereissa vuosi toisensa jälkeen täysin ilmeettöminä eivätkä oikein koskaa sano tai reagoi mihinkään mitenkään. Vaikka se olisi miten paljon tahansa ujoutta siinä takana niin kyllä minusta on myös jo huono käytöstä jos ei kykene millään lailla ottamaan osaa mihinkään. Ei siinä tarvitse kuin joku naurahdus mukana tai edes pieni nyökkäys tai sana silloin tällöin. Mutta ei. On hyvin hankala tietää mitä toisen päässä liikkuu jos hän ei koskaan anna mitään itsestään.
Jotkut päällekäyvät ihmiset saavat ujon täysin lukkoon ja kaikki tunteet piiloon. Sinä taidat olla yksi heistä. Lupaan että heidän ujojen mielestä sinun kanssa on ihan yhtä hankala työskennellä.
Muuten hyvä mutta olen itsekin ujo. Vasta aikuisiällä olen vähitellen elämänkoulun avulla oppinut sosiaalisemmaksi ja olemaan mukana työyhteisöissä ja muualla. Nyt tällä kokemuksella tajuan myös että aikaisempi sulkeutuneisuuteni vaikutti varmaan monista oudolta ja jopa töykeältä. En siis ole suuna päänä näitä sulkeutuneita ihmisiä kohtaan vaan yritän nimenomaan kohdella heitä mahdollisimman ystävälisesti ja heidän persoonansa huomioon ottaen. Mutta silti tuntuu jotenkin oudolta kun ei saa oikein mitään vastakaukua vaikka teksii itse mitä. Kuitenkin jo aikuisia ihmisiä eikä ihan nuoriakaan joten luulisi että elämä olisi jo hieman opettanut jotain.
Vierailija kirjoitti:
X on ehkä ulkonäöltään vähän semmoinen, ei niin rento. Hyvä ryhti ja katse tiukasti edessä. On hyvin kurinalainen elämäntavoiltaan, pysyy asiassa, ei naureskele tai jutustele turhia. Kestää hyvin stressiä ja tekee nopeasti päätöksiä, jotka perustelee hyvin silleen kylmänviileästi Ei kysele muiden mielipiteitä vaan tekee päätökset itsenäisesti. Ei anna muiden vaikuttaa päätöksentekoon, päättää itse ja on semmoinen järki-ihminen. Antaa vähän kylmän kuvan itsestään.
Nää taitaa olla niitä suurimpia syitä. Tuttavat on kyseenalaistaneet noita päätöksiä, ja niihin ovat saaneet vastauksia, jotka katsovat ylimielisiksi.
Olen itse pari kertaa kysynyt, miksi hänellä on tietty tapa toimia, ja hän on vastannut hyvin yksityiskohtaisesti ja ihan ystävällisestikin.
ap
No jos joku on aina omasta mielestään oikeassa vaikka muut joskus kyseenalaistaisivatkin päätöksiä niin kyllä se on jo tietynlaista ylimielisyyttä. Kukaan ei ole aina oikeassa vaikka olisi miten etevä tahansa.
Paljon riippuu siitä, mitä ihmiset tulkitsevat ylimielisyydeksi. Ylimielisyyttä on loukkaava muiden vähättely ja pilkkaaminen ja besserwisseröinti.
Niin sen ainakin tulkitsee suomen kielen ylin auktoriteetti Kotus. Katsokaapa itse kielitoimistonsanakirja.fi.
ylimielinen=
omasta ylemmyydestään varma, muihin väheksyen suhtautuva, yliolkainen, pöyhkeä, kopea.
Ei ylimielisyyttä ole pidättyvyys. Se on minusta aivan ok ja tyypillistä monelle ujolle ja introvertille ja myös sosiaalisesti kömpelölle (ei, nuo eivät ole sama asia, mutta kaikki ne voivat aiheuttaa pidättyvyyttä). Pidättyvä ihminen ei naureskele muiden vitseille ja hakeudu seuraan tai avaudu yksityiselämästään. Se on täysin ok.
Mutta muiden vähättely ei ole. Sehän on ilkeää ja kiusaamista. Ja sitä on minusta ihan turha selitellä tai valkopestä millään. Ikävää, jos jotakuta on kiusattu, mutta se ei oikeuta kiusaamaan muita.
Vierailija kirjoitti:
X on ehkä ulkonäöltään vähän semmoinen, ei niin rento. Hyvä ryhti ja katse tiukasti edessä. On hyvin kurinalainen elämäntavoiltaan, pysyy asiassa, ei naureskele tai jutustele turhia. Kestää hyvin stressiä ja tekee nopeasti päätöksiä, jotka perustelee hyvin silleen kylmänviileästi Ei kysele muiden mielipiteitä vaan tekee päätökset itsenäisesti. Ei anna muiden vaikuttaa päätöksentekoon, päättää itse ja on semmoinen järki-ihminen. Antaa vähän kylmän kuvan itsestään.
Nää taitaa olla niitä suurimpia syitä. Tuttavat on kyseenalaistaneet noita päätöksiä, ja niihin ovat saaneet vastauksia, jotka katsovat ylimielisiksi.
Olen itse pari kertaa kysynyt, miksi hänellä on tietty tapa toimia, ja hän on vastannut hyvin yksityiskohtaisesti ja ihan ystävällisestikin.
ap
Hän on asiakeskeinen luonne, ei räpätäti ja harakka niin kuin muu työyhteisö kuulostaa olevan. Fiksu ihminen ja varmasti luotettava, toisin kuin juoruämmälauma hänen selkänsä takana. Naiset tykkää savustaa aina kaikki sellaiset ulos mitkä ei ole yhtä pehmeäpäisiä kuin he itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
X on ehkä ulkonäöltään vähän semmoinen, ei niin rento. Hyvä ryhti ja katse tiukasti edessä. On hyvin kurinalainen elämäntavoiltaan, pysyy asiassa, ei naureskele tai jutustele turhia. Kestää hyvin stressiä ja tekee nopeasti päätöksiä, jotka perustelee hyvin silleen kylmänviileästi Ei kysele muiden mielipiteitä vaan tekee päätökset itsenäisesti. Ei anna muiden vaikuttaa päätöksentekoon, päättää itse ja on semmoinen järki-ihminen. Antaa vähän kylmän kuvan itsestään.
Nää taitaa olla niitä suurimpia syitä. Tuttavat on kyseenalaistaneet noita päätöksiä, ja niihin ovat saaneet vastauksia, jotka katsovat ylimielisiksi.
Olen itse pari kertaa kysynyt, miksi hänellä on tietty tapa toimia, ja hän on vastannut hyvin yksityiskohtaisesti ja ihan ystävällisestikin.
ap
No jos joku on aina omasta mielestään oikeassa vaikka muut joskus kyseenalaistaisivatkin päätöksiä niin kyllä se on jo tietynlaista ylimielisyyttä. Kukaan ei ole aina oikeassa vaikka olisi miten etevä tahansa.
Välillä laumassa tyhmyys tiivistyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen käyttäytyy ylimielisesti niin kyllä hän on jollain tasolla selainen vaikka taustalla sitten olisikin ujoutta tai muuta ongelmaa. Ei se että ylimielisyydellä peittää jotain muuta, poista sitä ylimielisyyttä. Se on silloin sen ihmisen huono tapa reagoida epävarmuuteen.
Kyllä "normaali" ujo osaa olla vain ihan ujo ilman että se näyttää ylimielisyydeltä.
No ei kyllä. Tosi usein ihmiset tulkitsevat ihan liikaa muita ihmisiä. Pelkkä erilaisuus, hiljaisuus ja syrjään vetäytyminen otetaan itseensä ja tulkitaan ylimieliseksi. Tässäkin tapauksessa nämä työkaverit ovat itse alkaneet käyttäytymään ylimielisesti työkaveriaan kohtaan ennakkoluulojensa perusteella, mikä sitten heijastuu takaisin. Ap:lla ei työkaverin kanssa ole ongelmia, koska hän ei ylitulkitse vaan hänellä on avoimempi suhtautuminen erilaisia ihmisiä kohtaan eikä tuomitse etukäteen.
Tästä olen kyllä eri mieltä. Kyllä ylimielinen vaikutelma on osittain myös sitä että ei tajuta miten edes jonkinlainen ragointi toisten kommunikointiin on välttämätöntä. Minullakin on ollut muutama työkaveri jotka saattavat istua kahvipöydässä tai palavereissa vuosi toisensa jälkeen täysin ilmeettöminä eivätkä oikein koskaa sano tai reagoi mihinkään mitenkään. Vaikka se olisi miten paljon tahansa ujoutta siinä takana niin kyllä minusta on myös jo huono käytöstä jos ei kykene millään lailla ottamaan osaa mihinkään. Ei siinä tarvitse kuin joku naurahdus mukana tai edes pieni nyökkäys tai sana silloin tällöin. Mutta ei. On hyvin hankala tietää mitä toisen päässä liikkuu jos hän ei koskaan anna mitään itsestään.
Jos kahvipöydässä kuulee pelkästään aivotonta kälätystä, eikä siihen ole mitään sanomista, niin mitenpä reagoit? Naurahtaa muiden mukana, vaikka ei oikeasti ole sanottu mitään huvittavaa? Eikö sellainen ole epärehellistä ja feikkiä? Jos taas sanoo suoraan mielipiteensä siitä aivottomasta kälätyksestä, tulee tuomio ylimielisyydestä. Tässä pelissä ujo ei vaan voi toimia oikein.
Vierailija kirjoitti:
X on ehkä ulkonäöltään vähän semmoinen, ei niin rento. Hyvä ryhti ja katse tiukasti edessä. On hyvin kurinalainen elämäntavoiltaan, pysyy asiassa, ei naureskele tai jutustele turhia. Kestää hyvin stressiä ja tekee nopeasti päätöksiä, jotka perustelee hyvin silleen kylmänviileästi Ei kysele muiden mielipiteitä vaan tekee päätökset itsenäisesti. Ei anna muiden vaikuttaa päätöksentekoon, päättää itse ja on semmoinen järki-ihminen. Antaa vähän kylmän kuvan itsestään.
Nää taitaa olla niitä suurimpia syitä. Tuttavat on kyseenalaistaneet noita päätöksiä, ja niihin ovat saaneet vastauksia, jotka katsovat ylimielisiksi.
Olen itse pari kertaa kysynyt, miksi hänellä on tietty tapa toimia, ja hän on vastannut hyvin yksityiskohtaisesti ja ihan ystävällisestikin.
ap
Pidettäisiinkö tuollaista miestä ylimielisenä vai ihan tavallisena miehenä?
Mä näkisin niin, että nuo tuttavat lähtevät siitä, että X:n tekemät päätökset on vääriä. Ja kun X sitten tiukkaan asiatapaansa perustelee, miksi teki niin, nuo tuttavat hermostuvat ja kokevat, että X on leuhka. X on tietyllä tavalla inhorehellinen, tinkimätön ja totaalisen puolueeton.
Olen itse kysynyt, miksi X tekee, kuten tekee, ja hän on vastannut siihen ihan kivasti. Hänellä on aika korkea työmoraali minusta ja hän katsoo asioita tosi tunteettomasti. Ja minulle X on ihan kertonut, että hänellä on mietinnän alla joku juttu, eli punnitsee hyvin pitkään asioita ennen kuin tekee. Hänen on vaikea delegoida asioita tai jakaa asioita, pitää tosi paljon itsellään. Henkilökohtaisista jutuistaan avautuu todella, todella vähän.
X vaikuttaa kyllä kovanaamalta eikä ole silleen kaikkien kaveri. Työnsä tekee hyvin. Itse tykkään kyllä että hommat hoituu. Vähän voisi tietysti olla avoimempi ja lämpimämpi ihminen, mutta mä koen, että se ei oikein uskalla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
X on ehkä ulkonäöltään vähän semmoinen, ei niin rento. Hyvä ryhti ja katse tiukasti edessä. On hyvin kurinalainen elämäntavoiltaan, pysyy asiassa, ei naureskele tai jutustele turhia. Kestää hyvin stressiä ja tekee nopeasti päätöksiä, jotka perustelee hyvin silleen kylmänviileästi Ei kysele muiden mielipiteitä vaan tekee päätökset itsenäisesti. Ei anna muiden vaikuttaa päätöksentekoon, päättää itse ja on semmoinen järki-ihminen. Antaa vähän kylmän kuvan itsestään.
Nää taitaa olla niitä suurimpia syitä. Tuttavat on kyseenalaistaneet noita päätöksiä, ja niihin ovat saaneet vastauksia, jotka katsovat ylimielisiksi.
Olen itse pari kertaa kysynyt, miksi hänellä on tietty tapa toimia, ja hän on vastannut hyvin yksityiskohtaisesti ja ihan ystävällisestikin.
ap
No jos joku on aina omasta mielestään oikeassa vaikka muut joskus kyseenalaistaisivatkin päätöksiä niin kyllä se on jo tietynlaista ylimielisyyttä. Kukaan ei ole aina oikeassa vaikka olisi miten etevä tahansa.
Välillä laumassa tyhmyys tiivistyy.
Ja naisvaltaisilla työpaikoilla on hyvin yleistä, että siellä on (vähintään yksi) juuri tuollainen kanalauma. Ne puhuu pahaa ihan kaikista näiden selän takana, usein toki päin naamaa mielistellään, omissa aivoissa niillä ei kuitenkaan tapahdu mitään muuta kuin kaikkea pahansuopaista. Jos et tykkää osallistua siihen paskanpuhumiseen, olet ylimielinen ja kuvittelet itsestäsi liikoja. Hyi ne on kauheita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen käyttäytyy ylimielisesti niin kyllä hän on jollain tasolla selainen vaikka taustalla sitten olisikin ujoutta tai muuta ongelmaa. Ei se että ylimielisyydellä peittää jotain muuta, poista sitä ylimielisyyttä. Se on silloin sen ihmisen huono tapa reagoida epävarmuuteen.
Kyllä "normaali" ujo osaa olla vain ihan ujo ilman että se näyttää ylimielisyydeltä.
No ei kyllä. Tosi usein ihmiset tulkitsevat ihan liikaa muita ihmisiä. Pelkkä erilaisuus, hiljaisuus ja syrjään vetäytyminen otetaan itseensä ja tulkitaan ylimieliseksi. Tässäkin tapauksessa nämä työkaverit ovat itse alkaneet käyttäytymään ylimielisesti työkaveriaan kohtaan ennakkoluulojensa perusteella, mikä sitten heijastuu takaisin. Ap:lla ei työkaverin kanssa ole ongelmia, koska hän ei ylitulkitse vaan hänellä on avoimempi suhtautuminen erilaisia ihmisiä kohtaan eikä tuomitse etukäteen.
Tämä on niin totta! Ihminen, joka ei kaipaa laajaa tuttavapiiriä vaan viihtyy yksin, tulkitaan usein ylimieliseksi. Pitäisi olla kiinnostunut tekemään tuttavuutta joka ikisen halukkaan kanssa riippumatta siitä haluaako itse ja tuntuuko se itsestä hyvältä. Jos erehdyt ystävällisesti kieltäytymään tutustumisyrityksistä, se otetaan henkilökohtaisesti ja saat ylimielisen leiman.
Olen osittain kiitollinenkin että kiusattiin ujouden vuoksi työkyvyttömäksi. Nyt ei tarvitse yrittää enää pärjätä ihmisten raadeltavana. Olen saanut mielenrauhan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen käyttäytyy ylimielisesti niin kyllä hän on jollain tasolla selainen vaikka taustalla sitten olisikin ujoutta tai muuta ongelmaa. Ei se että ylimielisyydellä peittää jotain muuta, poista sitä ylimielisyyttä. Se on silloin sen ihmisen huono tapa reagoida epävarmuuteen.
Kyllä "normaali" ujo osaa olla vain ihan ujo ilman että se näyttää ylimielisyydeltä.
No ei kyllä. Tosi usein ihmiset tulkitsevat ihan liikaa muita ihmisiä. Pelkkä erilaisuus, hiljaisuus ja syrjään vetäytyminen otetaan itseensä ja tulkitaan ylimieliseksi. Tässäkin tapauksessa nämä työkaverit ovat itse alkaneet käyttäytymään ylimielisesti työkaveriaan kohtaan ennakkoluulojensa perusteella, mikä sitten heijastuu takaisin. Ap:lla ei työkaverin kanssa ole ongelmia, koska hän ei ylitulkitse vaan hänellä on avoimempi suhtautuminen erilaisia ihmisiä kohtaan eikä tuomitse etukäteen.
Tästä olen kyllä eri mieltä. Kyllä ylimielinen vaikutelma on osittain myös sitä että ei tajuta miten edes jonkinlainen ragointi toisten kommunikointiin on välttämätöntä. Minullakin on ollut muutama työkaveri jotka saattavat istua kahvipöydässä tai palavereissa vuosi toisensa jälkeen täysin ilmeettöminä eivätkä oikein koskaa sano tai reagoi mihinkään mitenkään. Vaikka se olisi miten paljon tahansa ujoutta siinä takana niin kyllä minusta on myös jo huono käytöstä jos ei kykene millään lailla ottamaan osaa mihinkään. Ei siinä tarvitse kuin joku naurahdus mukana tai edes pieni nyökkäys tai sana silloin tällöin. Mutta ei. On hyvin hankala tietää mitä toisen päässä liikkuu jos hän ei koskaan anna mitään itsestään.
Jos kahvipöydässä kuulee pelkästään aivotonta kälätystä, eikä siihen ole mitään sanomista, niin mitenpä reagoit? Naurahtaa muiden mukana, vaikka ei oikeasti ole sanottu mitään huvittavaa? Eikö sellainen ole epärehellistä ja feikkiä? Jos taas sanoo suoraan mielipiteensä siitä aivottomasta kälätyksestä, tulee tuomio ylimielisyydestä. Tässä pelissä ujo ei vaan voi toimia oikein.
Kyllä meillä puhutaan kahvipöydässä aika paljon muutakin kuin aivotonta kälätystä. Puhutaan niin työasioista kuin henkilökohtaisempia asioitakin. Ja käsitellään myös ikävämpiä juttuja kuten työkaverin kuolemaa. Silti jotkut eivät kyekene minkäänlaiseen kommunikaationn missään mitassa mistään asiasta.
Ja sama juttu jonkun työpalaverin kanssa. Yksi on nähnyt ison vaivan ja valmistellut palaverin huolellisesti ja sitten jotkut eivät koskaan osallistu millään tavalla. Se on minusta epäkohteliaisuutta sitä kohtaan joka on nähnyt vaivaa ja haluaisi edes jotain palautetta asioista.
Ujous on synnynnäistä. Minua kohdeltiin pienenä kuin kukkaa kämmenellä, mutta olin ihan erilainen kuin esim. veljeni. Olin ujo ja säikky. Olen vieläkin. Uskon että se voisi monille ihmisille tulla täytenä yllätyksenä. Sittemmin kun maailmalla sai ns. tarpeeksi turpiinsa henkisesti, minusta tuli inhorealistinen kyynikko. En pidä ihmisistä. Jos joku on inhottava, saa minulta kyllä kaksin verroin pahemmin turpiinsa. Evvk. Eli olen yhtä arka sisimmältäni, mutta toinen, kova ja kyyninen puoli on saanut vallan. Sekin on synnynnäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen käyttäytyy ylimielisesti niin kyllä hän on jollain tasolla selainen vaikka taustalla sitten olisikin ujoutta tai muuta ongelmaa. Ei se että ylimielisyydellä peittää jotain muuta, poista sitä ylimielisyyttä. Se on silloin sen ihmisen huono tapa reagoida epävarmuuteen.
Kyllä "normaali" ujo osaa olla vain ihan ujo ilman että se näyttää ylimielisyydeltä.
No ei kyllä. Tosi usein ihmiset tulkitsevat ihan liikaa muita ihmisiä. Pelkkä erilaisuus, hiljaisuus ja syrjään vetäytyminen otetaan itseensä ja tulkitaan ylimieliseksi. Tässäkin tapauksessa nämä työkaverit ovat itse alkaneet käyttäytymään ylimielisesti työkaveriaan kohtaan ennakkoluulojensa perusteella, mikä sitten heijastuu takaisin. Ap:lla ei työkaverin kanssa ole ongelmia, koska hän ei ylitulkitse vaan hänellä on avoimempi suhtautuminen erilaisia ihmisiä kohtaan eikä tuomitse etukäteen.
Tämä on niin totta! Ihminen, joka ei kaipaa laajaa tuttavapiiriä vaan viihtyy yksin, tulkitaan usein ylimieliseksi. Pitäisi olla kiinnostunut tekemään tuttavuutta joka ikisen halukkaan kanssa riippumatta siitä haluaako itse ja tuntuuko se itsestä hyvältä. Jos erehdyt ystävällisesti kieltäytymään tutustumisyrityksistä, se otetaan henkilökohtaisesti ja saat ylimielisen leiman.
Minut tulkitaan ylimieliseksi kun oikeasti aivoni taistelevat että jaksan tehdä töitä päivästä toiseen. "Kiva".
Vierailija kirjoitti:
Mä näkisin niin, että nuo tuttavat lähtevät siitä, että X:n tekemät päätökset on vääriä. Ja kun X sitten tiukkaan asiatapaansa perustelee, miksi teki niin, nuo tuttavat hermostuvat ja kokevat, että X on leuhka. X on tietyllä tavalla inhorehellinen, tinkimätön ja totaalisen puolueeton.
Olen itse kysynyt, miksi X tekee, kuten tekee, ja hän on vastannut siihen ihan kivasti. Hänellä on aika korkea työmoraali minusta ja hän katsoo asioita tosi tunteettomasti. Ja minulle X on ihan kertonut, että hänellä on mietinnän alla joku juttu, eli punnitsee hyvin pitkään asioita ennen kuin tekee. Hänen on vaikea delegoida asioita tai jakaa asioita, pitää tosi paljon itsellään. Henkilökohtaisista jutuistaan avautuu todella, todella vähän.
X vaikuttaa kyllä kovanaamalta eikä ole silleen kaikkien kaveri. Työnsä tekee hyvin. Itse tykkään kyllä että hommat hoituu. Vähän voisi tietysti olla avoimempi ja lämpimämpi ihminen, mutta mä koen, että se ei oikein uskalla.
ap
Tuossahan on juuri se pointti että ihminen joka vaikuttaa hyvin asiakeskeiseltä, vaikuttaa samalla helposti myös tunteettomalta. Ja tietty tunteettomuus (tai herkkyyden puute muiden tunteille) taas on tyypillistä leuhkoille ihmisille.
Ehkäpä osa ongelmaa on myös se että hyvin asiakeskeinen ihminen ei aina tajua että moniin asioihin liittyy myös hieman muita aspekteja kuin vain se ihan tiukka fakta. Jos aina ohittaa sen niin silloin saattaa ihan oikeasti olla joskus väärässä tai sivuuttaa ihan tärkeitä muita puolia asiasta.
"Sosiaaliset kälättäjät" ne vasta ylimielisiä ovatkin. Kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita heistä tai he loukkaantuvat verisesti.
Ketä kiinnostaa, onko joku ujo vai ylimielinen? Itse hakeudun mukavien ihmisten seuraan. En pidä juoruilusta. Mottoni on, elä ja anna toisten elää. Sinä olet ok ja minä olen ok. Jos joku ei ole samaa mieltä, voi siirtyä kauemmaksi. En piittaa heistä enkä halua olla tekemisissä.
Jotkut päällekäyvät ihmiset saavat ujon täysin lukkoon ja kaikki tunteet piiloon. Sinä taidat olla yksi heistä. Lupaan että heidän ujojen mielestä sinun kanssa on ihan yhtä hankala työskennellä.