Lue keskustelun säännöt.
Kysymys naisilta naisille: miksi haluamme yleensä seksiä niin vähän?
10.11.2013 |
Istuin perjantaina iltaa ystävättärieni (kaikki akateemisesti koulutettuja, 30-40 vuotiaita, 1-3 lasta) kanssa ja keskustelu jossain vaiheessa iltaa meni seksiin. Totesimme yhdessä yllättävän, ja ehkäpä huolestuttavankin seikan: seksihalut meillä jokaisella ovat dramaattisesti vähentyneet viimeisen 5-10 vuoden aikana ja seksin harrastaminen parisuhteissamme on suurimmalla osalla vähäistä (keskimäärin kerran kuussa) tai joillakin hyvinkin satunnaista (muutaman kerran vuodessa).
Vaikka itse olenkin seksielämääni ja sen vähyyteen tyytyväinen (rakastelemme mieheni kanssa 1-2 kertaa kuukaudessa), jäin miettimään, mistä johtuu oikein johtuu, että tämän päivän suomalaisnaisille seksi ei tunnu enää olevan kovinkaan tärkeää ja myös suoranainen haluttomuus naisten keskuudessa on kovin yleistä.
Mitä muut naiset olette tästä mieltä?
Jos oman näkökulmani asiaan sanon, pidän kyllä seksistä sitä harrastaessani usein hyvinkin paljon, mutta sopivaan mielentilaan pääseminen on minulle usein raskaan työ- ja kotityöpäivän jälkeen sen verran työlästä (tämän vuoksi en esim. ole koskaan harrastanut ns. yhden yön suhteita), että usein yksinkertaisesti mieluummin teen jotakin muuta. Usein olen miettinyt, että haluaisin haluta enemmän, mutta jotenkin en vain osaa.
Kiitos kommenteista jo etukäteen kaikille!
Kommentit (65)
Kyllä minä haluaisin seksiä, mies ei, se on vaan kaksosten syntymän jälkeen jämähtänyt siihen kerran kuussa, vaikka seksi on hyvää, ja luulen että mieskin periaatteessa haluaisi usemmin, ei vaan jaksa. Olen joskus ottanut asian puheeksi, ja mies myöntelee että joo, pitäisi vähän useammin alkaa hommiin, mutta siinä se aika vaan menee. Kaipa ne on nyt ne kuuluisat ruuhkavuodet, miehellä on raskas vuorotyö, se alkaa painaa kun on jo lähellä 50v. kaksi vilkasta nelivuotiasta, vanha äiti jota mies käy katsomassa monta kertaa viikossa. Minä en enää tee seksialoitteita koska ennen yritin tehdä, ja sain yleensä pakit, se oli liian nöyryyttävää, toisten naisten miehet vonkaa koko ajan. Minä tykkäisin kun mies vonkaisi edes joskus, koskaan en ole eläissäni seksistä kieltäytynyt.
39v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä puolestani allekirjoitan.
Työ, työstressi, opiskelut, opiskelustressi, pienet lapset (hei, ei monillakaan 30-40-vuotiailla vielä mitään teinejä ole), koti, kotistressi, ei aikaa itselle eikä parisuhteelle, seksistressi kun pitäisi muttei halua.
Joku mainitsi tietokoneen ja olen samaa mieltä: helpompi istahtaa sohvalle läppäri sylissä ja turruttaa itsensä siihen. Molemmat nökötetään omien päätteidemme edessä, mennään nukkumaan eri aikoihin. Ennen istuttiin ja pelattiin, katsottiin leffaa ja juteltiin, hierottiin toistemme hartioita jne.
Seksistä on tullut lisärasite kaikkien muiden rasitteiden päälle. Kun nukuttaisi ja silti pitäisi vielä jaksaa suihkuunkin mennä, mieluummin nukun. Seksi sinänsä ei tuota oikein mitään tuntemuksia, ei ainakaan hyviä. En oikein saa orgasmia enää itsetyydytykselläkään. Luulen, että monta vuotta kestänyt stressitila on tässä suurin tekijä. En oikeastaan kaipaa seksiä enää ollenkaan.
Jassoo. Kun mulla on päinvastainen ongelma. En meinaa kestää kun
on niin hassu olo eli energia tulvii ja kamala olo.
Ei ole miestä.
Ja jos olisi, ei se liekki pienenisi.
Kerran oli lyhyt jakso kun olin vähän rauhallisempi ja
luulin että vanhuus tulee.
Kyllä nykyään aika monella 30-40v iässä on pieniä lapsia, itse olen 31v, lapsi kohta 2v ja toinen tulossa. Itse olisin lähes päivittäin valmis seksiin, poikkeuksena menkat ja nyt raskausvaivat sillointällöin. Silti seksiä saan vain pari kertaa kuussa miehen haluttomuuden takia. On kertonut että olen edelleen 10 yhteisen vuoden jälkeen kaunis ja haluttava mutta hänen stressinsä ja jatkuvaa lääkitystä vaativa sairautensa vähentävät haluja, hyvä jos joskus muistaa halata arjen keskellä... Ainahan sitä on kuullut että naiset on niitä pihtareita ja miehille kelpaa seksi aina, mutta aikaisemmissakin suhteissani olen aina ollut aktiivisempi seksin suhteen.
Stressi, jatkuva kuormittava ärsyketulva, hirveä määrä hommaa koko ajan. Eiköhän ne ole ne syyt. Lisäksi ei voi sulkea pois sitä vaikutusta, mikä on seksin joka paikasta tuuttaamisella, vähemmästäkin kyllästyy.
Toiseksi, mikä on vähän? Onko kerran kuussa vähän, vai oikein luontainen ja sopiva määrä ihmiselle jolla on jo jälkeläisiä ja joka ei ole vastarakastunut? Biologisestihan seksiä on tarpeen haluta vain jotta saadaan lisäännyttyä.
Vähän aikaa sitten luin jostain, että ennen näitä seksitutkimuksia ihmiset todennäköisesti harrastivat seksiä paljon vähemmän kuin nykyisin. Näissä maatalousyhteiskunnissa, missä perhekunnat asuivat saman katon alla. Että tämä ajatus siitä, että seksiä pitäisi harrastaa pari kertaa viikossa on poikkeus historiassa. Valiettavasti en muista mistä tämän luin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ainakaan ole ollut haluja juuri koskaan alkaen 15-vuotiaasta kun ensi kerran rakastuin, ja olen nyt 41v.
Jos on haluja, en löydä sopivaa miestä.
Omaa miestäni en koe kiihottavana, koska valitsin hänet aivan muilla syillä kuin seksuaalisilla.
Vasta näin nelikymppisenä olen alkanut ajatella miehiä seksin kautta, mutta kuten sanoin, parisuhteessa olen eli pitäisi sitten pettää.
Iltaisin on yleensä aina niin väsynyt, ettei jaksa alkaa virittäytymään oikeaan tunnelmaan. Seuraavan päivän aamuherätys painaa jo päälle ja tekee mieli nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka mulla on välillä paljon hommaa ja menoja, ei se valitettavasti
auta. Ajattelen välillä koko ajan miehiä ja vaikka en haluaisi
ajatella.
Ihanaa jos voisi keskittyä muuhunkin kuin seksinnälkäänsä.
Kukas sen sitten määrittelee, mikä on vähän? Jos unentarve vähentyy iän myötä, sanotaanko silloinkin että nukkuu liian vähän?
Ja miksi parisuhteessa se muka olisi aina oikeassa ja olisi kykenevä määrittelemään ja arvostelemaan toisenkin seksintarvetta, jonka seksintarve on suurempi?
Jos se itselle sopiva tarve riittää itselle, silloinhan se ei ole liian vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä seksi ole pelkästään jokin suoritus tai suhteeseen kuuluva rituaali, se on myös terveellistä, ainakin vakituisessa ja turvallisessa suhteessa... T:18
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 19:15"]
eikä seksi ole pelkästään jokin suoritus tai suhteeseen kuuluva rituaali, se on myös terveellistä, ainakin vakituisessa ja turvallisessa suhteessa... T:18
[/quote]
Niin kaurapuurokin on, muttei sitäkään tarvitse syödä jos ei maistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle seksi on rakkaus, ja kun mies ei jaksa, tunnen että hän ei rakasta minua, ja kun seksiä on harvoin alkaa munkin tunteet laimentua ja ihan jopa viilentyä. Ei parisuhde pysy kasassa jos ei ole seksiä, muututaan ensin kavereiksi, sitten kämppiksiksi, ja se siitä sitten. Kyllä minä keksin kivempiakin kämppiksiä kuin tuo ukko joka on mun lasten isä. Parisuhteessa ollaan rakkauden takia, eli myös sen fyysisen rakkauden takia, ilman sitä ei ole parisuhdetta.
Minä haluaisin seksiä enemmänkin, mutta koskaan ei ole yhteistä aikaa. Onneksi on vibraattorit, että ei tarvitse kärttyisenä puutteessa riutua. Kyllä se suhde toimii onneksi vähemmälläkin seksillä jos muut perusasiat on kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein ymmärrä aloitusta. Mä haluan joka päivä seksiä, myös menkkojen aikana. Harva mies jaksaa jokapäiväisen yhdynnän.
Mä oon kanssa poikkeus. Oon yli kolmekymppinen ja mulla on kolme lasta. Haluisin seksiä joka päivä. Aina se ei tietenkään onnistu, mut useita kertoja viikossa. Ei oo mies valittanut, päinvastoin :)
No minä olen vajaa nelikymppinen nainen, ja itsellä on pari vuotias lapsi ja koululainen. Eli ruuhkavuosissa mennään.
Itselläni seksin vähäisyyteen ja haluttomuuteen on syynä suoraan sanottuna huono seksi. Ja aina ei ole ollut näin; ennen lapsia mies jaksoi huomioida minuakin, mutta lasten synnyttyä seksi on sitä, että mies tyydyttää itsenä minuun. Ei minkäänlaista esileikkiä, hyväilyä. Olen tästä puhunut, mutta muutosta ei ole tapahtunut. Mies viimeksi hyväili minua käsin alapäästäni 11/2 vuotta sitten... Koskaan ei ole nuollut. Ei halua eri asennoissa, vaan aina pitää mennä saman kaavan mukaan, samassa asennossa, ja siten että mies on se hyväilyjä saava osapuoli. En jaksa enää tapella asiasta, eikä seksin takia viitsi erotakaan, kun muuten menee hyvin. Joten olen ottanut sen linjan, että pihtaan niin paljon kuin mahdollista, joten mies ei saa kuin pakosta, ehkä kerran kuussa.
Ja sitten muita syitä on väsymys, kiire, stressi. Työ imee kaikki mehut, meillä ainakin töissä on aina satalasissa koska työnantajani on aika kova kuri tässä asiassa; koko ajan vahditaan että kaikki paahtaa, ja tulosta tahkotaan. Taukoja ei ole kuin se lounastauko, muita taukoja ei alallani ole. Pari tuntia menee työmatkoihin päivässä, herään klo 6.00, vien lapsen tarhaan, niin kun pääsen kotiin 17-18 aikaan, olen aivan POIKKI. Sitten pitää syöttää lapset, lämmittää ruuat, vaihtaa vaipat, syödä, ja alkaa sitten iltapesut, puuron laitot, nukuttamiset jne. En vain jaksa kuin lösähtää sohvalle, kun lapset on nukkumassa. Seksiä nyt viimeksi tekisi siinä enää mieli, varsinkin kun itse en saa siitä mitään, samanlaiset vibrat kuin hampaiden pesussa.
Siksi.
Ap, olettepa porukkaa, tai sitten olen täysi kummajainen. Haluan seksiä useamman kerran viikossa, voi sanoa että tietyssä vaiheessa kuukautta päivittäin. Pidän seksistä ja kaikkeen siihen liittyvästä, en koskaan sano miehelleni että ei nyt. Mies vaistoaa mieleni aika hyvin, eikä edes ehdottele kuukautisten aikana. Teen aloitteen usein enkä turhia kainostele petipuuhissa. Ikää 40v. Pitkä parisuhde johon on mahtunut myös lähes seksittömiä kausia (viikkoja, ei kuukausia), nekin kuuluu asiaan.
Me olemme mieheni kanssa 40-vuotiaita, meillä on kaksi lasta ja olemme akateemisesti koulutettuja. Harrastamme seksiä 1-2 kertaa PÄIVÄSSÄ. Vähempi ei riitä meille kummallekaan.
En allekirjoita. Meillä pisin tauko jonkinlaisessa seksissä on viikko (synnytysten jälkeen) ja pitkän suhteen aikana se puoli on lapsista huolimatta säilynyt hyvänä. Annan siitä tunnustusta miehelleni, joka ei tiiraa pokea eikä luullakseni vetele itsekseen (ei minua haittaisi, vaikka niin tekisikin). Niinpä hän on lähes tulkoon aina viriili ja halukas. Itse en aivan yhtä usein mutta näen fyysisyyden kuuluvan parisuhteeseen ja kammoaisin ajatustakin kerta kuussa -meiningistä. Mieheni aloittaa aamun ottamalla minut kainaloon ja silittelemällä sekä illalla viimeiseksi ottaa viekkuun ja pusuttelee niskaa. Kokee suurta vetoa minuun, sanoo ja näyttää sen päivittäin ja monta kertaa koskettelemalla ja kuiskailemalla tuhmia, vaikka en todellakaan näytä samalta kuin kauan sitten yhteen mennessä. Eli se ei ole kiinni ulkonäöstä vaan jostakin muusta.
Miehen merkitys voi olla yllättävän suuri siinä, kuinka arjen tuiskeessa seksielämä sujuu ja millainen merkitys sille annetaan. Aikaa löytyy sille, mitä pitää tärkeänä etenkin, kun kumpikaan ei odotakaan jatkuvasti pitkiä sessioita.