Ärsyttää nuo "Mikä sun tekosyy on?" jutut himoliikkujilta

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:31"]

Käyn ostamassa jäätelön, ja alan syödä sitä nautiskellen ja kysyn himoliikkujalta mikä on hänen tekosyynsä olla nauttimatta elämän pienistä iloista. Minä syön jäätelöäni ja himoliikkuja vetää rääkkitreeniään, kumpaakohan meistä mahtaa vituttaa katsellessa toisen  toimintaa?

[/quote]

Voin himoliikkujana (= 6 kertaa viikossa kunnon "rääkki") vastata, että todellakin nautin "rääkkitreenistäni" enemmän kuin jäätelön syönnistä. Siksi juuri treenaankin niin paljon.

Ja uskokaa tai älkää, vedän mieluummin treenivaatteet niskaan ja poljen 100 kilometrin maantielenkin kuin pistän ykköset päälle ja juhin serkkuni häitä.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:31"]

Lähti mielikuvitus laukkaamaan...

Kuvittelin että joku himoliikkuja tulee kasvotusten tiukkaamaan minulta mikä on tekosyyni. Käyn ostamassa jäätelön, ja alan syödä sitä nautiskellen ja kysyn himoliikkujalta mikä on hänen tekosyynsä olla nauttimatta elämän pienistä iloista. Minä syön jäätelöäni ja himoliikkuja vetää rääkkitreeniään, kumpaakohan meistä mahtaa vituttaa katsellessa toisen  toimintaa?

Voisinkin viikonloppuna lähteä taas lapseni kanssa nauttimaan hyvästä seurasta ja herkuista kahvilaan. Nykyisessä painossani tunnen itseni terveeksi, veriarvoni ovat normalisoituneet, olo todella hyvä, joten eipä kiinnosta jos jonkun päivä menee pilalle näkiessään minut. 10kg laihempana olin jatkuvasti huonossa kunnossa, en jaksanut mitään, veriarvoni olivat kauheat, eipä kiinnosta palata tuohon, lapsikin tykkää kun äiti on jaksava.

[/quote]

Ettekö te läskit nyt oikeasti kykene ymmärtämään, että me himoliikkujat oikeasti nautimme siitä liikunnasta, myös siitä rääkkitreenistä! Nuole sinä lapsiesi kanssa ihan rauhassa niitä lisäainetötteröitäsi, minä lähden salille! (Ja hui kauheaa, 6kk:n ikäinen vauvani on sen ajan kotona oman isänsä kanssa, traumojahan siitä varmaan tulee...) Ainut asia mikä minua toiminnassasi vituttaa on se, että opetat lapsillesi, ettei elämästä voi nauttia muuten kuin syömällä paskaa!!

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 17:45"]

Nyt on kyllä pakko kommentoida.. En miellä itseäni himoliikkujaksi, mutta liikuntaa harrastan muutaman kerran viikossa. Joillakin liikunta on pääasia elämässä mutta enimmäkseen ihmiset liikkuvat "normaalisti".

Suosittelen ehdottomasti kaikkia liikkumaan edes muutaman kerran viikossa!! Eihän mikään ompelu ole terveydelle elinehto mutta ihminen on luotu liikkumaan! Kyllä se vain vaikuttaa terveyteen. Ei välttämättä nyt mutta tulevaisuudessa.

 Ja eikö se jäätelökin maistu sitten paremmalle kun on käynyt lenkillä tms. ;)

[/quote]

Luitko ollenkaan keskusteluketjua ennen kuin vastasit siihen?

En ikinä ole saanut nautintoa liikunnasta. Siitä tulee vain väsynyt, uupunut tunne ja hikoilusta epämukava, likainen olo. Olen kokeillut vaikka mitä lajia, mutta sitä paljonhehkutettua endorfiinisyöksyä ei ole vielä tullut.

Suomessa koko harrastusmuoto tuntuu olevan älyttömän kilpailukeskeistä, varsinkin lapsille. Muistan että jo muksuna kaikki harrastuspohjaiset liikuntalajikerhot loppuivat jo joskus 10-vuotiaana, ja siitä eteenpäin jos halusi harrastaa piti olla valmis kisaamaan valtakunnallisella tasolla ja tietenkin tarpeeksi hyvä tekemään sitä. Sama koululiikunnassa, koko ajan vain suoritusta eikä hauskanpitoa. Että opi siinä rentoutumaan liikunnan parissa sitten. 

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:58"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:31"]

Lähti mielikuvitus laukkaamaan...

Kuvittelin että joku himoliikkuja tulee kasvotusten tiukkaamaan minulta mikä on tekosyyni. Käyn ostamassa jäätelön, ja alan syödä sitä nautiskellen ja kysyn himoliikkujalta mikä on hänen tekosyynsä olla nauttimatta elämän pienistä iloista. Minä syön jäätelöäni ja himoliikkuja vetää rääkkitreeniään, kumpaakohan meistä mahtaa vituttaa katsellessa toisen  toimintaa?

Voisinkin viikonloppuna lähteä taas lapseni kanssa nauttimaan hyvästä seurasta ja herkuista kahvilaan. Nykyisessä painossani tunnen itseni terveeksi, veriarvoni ovat normalisoituneet, olo todella hyvä, joten eipä kiinnosta jos jonkun päivä menee pilalle näkiessään minut. 10kg laihempana olin jatkuvasti huonossa kunnossa, en jaksanut mitään, veriarvoni olivat kauheat, eipä kiinnosta palata tuohon, lapsikin tykkää kun äiti on jaksava.

[/quote]

Ettekö te läskit nyt oikeasti kykene ymmärtämään, että me himoliikkujat oikeasti nautimme siitä liikunnasta, myös siitä rääkkitreenistä! Nuole sinä lapsiesi kanssa ihan rauhassa niitä lisäainetötteröitäsi, minä lähden salille! (Ja hui kauheaa, 6kk:n ikäinen vauvani on sen ajan kotona oman isänsä kanssa, traumojahan siitä varmaan tulee...) Ainut asia mikä minua toiminnassasi vituttaa on se, että opetat lapsillesi, ettei elämästä voi nauttia muuten kuin syömällä paskaa!!

[/quote]

Sä taas opetat ettei voi elää terveellisesti ilman säännöllistä hikiliikuntaa. Pata kattilaa soimaa.

Mä en muuten ole läski vaikka en liikuntaa harrastakaan. Mä osaan soittaa pianoa ja huilua. Osaatko sä?

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 10:50"]

No ensinäkin, kuinka usein nämä "himoliikkujat" todella kyselevät, että mikä on tekosyysi? Minä tiedän tasan yhden tapauksen, sen joka oli lehdessä. Itse liikun 3-6 krt/viikossa ja nautin siitä suunnattomasti. Silti en koskaan ikinä milloinkaan, kommentoi muiden liikkumattomuutta.

Myönnän kyllä ajattelevani, että "tekosyy" jos joku väittää, ettei ehdi liikkua. Sitähän se nimittäin on. Parempi on vaan myöntää, ettei huvita/kiinnosta/jaksa/pidä tärkeänä. Kaikki jotka haluavat pystyvät ja ehtivät kyllä harrastaa liikuntaa. Myös sairaudet/fyysiset vammat ovat useimmiten tekosyy. Okei, jos olet neliraajahalvaantunut tai terminaalivaiheen syöpäpotilas, niin silloin liikunta ei onnistu. Mutta useimmille fyysisistä rajoitteista kärsivillekin löytyy sopiva liikuntamuotio jos halua on. Moni sairaus tai vaiva jopa helpottuu liikunnalla.

[/quote] Minä en liiku koska en ehdi liikkua. Olen yh ja töistä pitää kiirehtiä kotiin tekemään lapsille ruokaa ennenkuin heidän treeninsä alkavat. Vien treeneihin ja haen, sillävälin käyn kaupassa, imuroin tai siivoan tai istun luottamustehtäväkokouksissa ja muissa kissanristiäisissä. Joka toinen viikonloppu lapset ovat isällään jolloin olen vapaaehtoishommissa kävelemässä ympäri kaupunkia tai mökillä kaatamassa ja pilkkomassa puita tai kaverilla tekemässä remonttia tai muuttoapuna jne. Hyvin harvoin ehdin istua ennen klo 20 illalla muualla kuin autossa lyhyitä pätkiä. Kasin jälkeen en lähde enää ulos liikkumaan, illat on pyhitetty lapsille.  Yleiskuntoni on kuitenkin aika hyvä kuntotestien perusteella.

[/quote]

Anteeksi vaan, mutta nyt on kyllä ihan pakko sanoa: tekosyitä. Siis ihan naurattaa millainen määrä niitä. Kyllä sinä ehdit. Et vaan halua, sinua ei huvita tai et pidä sitä riittävän tärkeänä. Ja sehän on ihan okei. Mutta miksi hitossa luettelet tuollaisen litanian tekosyitä, ei mene hetkeäkään läpi. Meneekö todella edes itsellesi?

Jos HALUAISIT voisit esim. siivota ja käydä kaupassa lasten kanssa ja mennä heidän treeniensä ajaksi liikkumaan (vaikka lenkille jos muut aikataulut eivät osu yksiin). On ihan normaalia, että vanhemmat siivoavat tai käyvät kaupassa lasten kanssa tai lasten ollessa kotona. Ja jopas sinulla on kavereita, jos joka toinen viikko joku on muuttamassa tai tarvitsee remonttiapua! Ihan tosissako väität? Ehkä kannattaisi opetella sanomaan joskus ei, tuo vaikuttaa jo hyväksikäytöltä, jos olet joka toinen viikonloppu jollakin talkoovoimana. Ja vaikka niinä viikonloppuinakin kun lapset ovat kotona, miksette lähde yhdessä lenkille/uimaan tms.? Puolentunnin kotijumpan voi vetästä iltasella hyvin näppärästi. Anteeksi vaan, mutta olet oikea stereotypia tekosyiden keksijästä :D Sanoisit vaan suoraan, vaikka ettet koe tässä elämäntilanteessa ajankohtaiseksi.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:58"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:31"]

Lähti mielikuvitus laukkaamaan...

Kuvittelin että joku himoliikkuja tulee kasvotusten tiukkaamaan minulta mikä on tekosyyni. Käyn ostamassa jäätelön, ja alan syödä sitä nautiskellen ja kysyn himoliikkujalta mikä on hänen tekosyynsä olla nauttimatta elämän pienistä iloista. Minä syön jäätelöäni ja himoliikkuja vetää rääkkitreeniään, kumpaakohan meistä mahtaa vituttaa katsellessa toisen  toimintaa?

Voisinkin viikonloppuna lähteä taas lapseni kanssa nauttimaan hyvästä seurasta ja herkuista kahvilaan. Nykyisessä painossani tunnen itseni terveeksi, veriarvoni ovat normalisoituneet, olo todella hyvä, joten eipä kiinnosta jos jonkun päivä menee pilalle näkiessään minut. 10kg laihempana olin jatkuvasti huonossa kunnossa, en jaksanut mitään, veriarvoni olivat kauheat, eipä kiinnosta palata tuohon, lapsikin tykkää kun äiti on jaksava.

[/quote]

Ettekö te läskit nyt oikeasti kykene ymmärtämään, että me himoliikkujat oikeasti nautimme siitä liikunnasta, myös siitä rääkkitreenistä! Nuole sinä lapsiesi kanssa ihan rauhassa niitä lisäainetötteröitäsi, minä lähden salille! (Ja hui kauheaa, 6kk:n ikäinen vauvani on sen ajan kotona oman isänsä kanssa, traumojahan siitä varmaan tulee...) Ainut asia mikä minua toiminnassasi vituttaa on se, että opetat lapsillesi, ettei elämästä voi nauttia muuten kuin syömällä paskaa!!

[/quote]

Elämässäsi on selvästi jotain vikaa, kun puhut tuntemattomille ihmisille tuolla tavalla...Sääliksi käy.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 10:50"]

No ensinäkin, kuinka usein nämä "himoliikkujat" todella kyselevät, että mikä on tekosyysi? Minä tiedän tasan yhden tapauksen, sen joka oli lehdessä. Itse liikun 3-6 krt/viikossa ja nautin siitä suunnattomasti. Silti en koskaan ikinä milloinkaan, kommentoi muiden liikkumattomuutta.

Myönnän kyllä ajattelevani, että "tekosyy" jos joku väittää, ettei ehdi liikkua. Sitähän se nimittäin on. Parempi on vaan myöntää, ettei huvita/kiinnosta/jaksa/pidä tärkeänä. Kaikki jotka haluavat pystyvät ja ehtivät kyllä harrastaa liikuntaa. Myös sairaudet/fyysiset vammat ovat useimmiten tekosyy. Okei, jos olet neliraajahalvaantunut tai terminaalivaiheen syöpäpotilas, niin silloin liikunta ei onnistu. Mutta useimmille fyysisistä rajoitteista kärsivillekin löytyy sopiva liikuntamuotio jos halua on. Moni sairaus tai vaiva jopa helpottuu liikunnalla.

[/quote] Minä en liiku koska en ehdi liikkua. Olen yh ja töistä pitää kiirehtiä kotiin tekemään lapsille ruokaa ennenkuin heidän treeninsä alkavat. Vien treeneihin ja haen, sillävälin käyn kaupassa, imuroin tai siivoan tai istun luottamustehtäväkokouksissa ja muissa kissanristiäisissä. Joka toinen viikonloppu lapset ovat isällään jolloin olen vapaaehtoishommissa kävelemässä ympäri kaupunkia tai mökillä kaatamassa ja pilkkomassa puita tai kaverilla tekemässä remonttia tai muuttoapuna jne. Hyvin harvoin ehdin istua ennen klo 20 illalla muualla kuin autossa lyhyitä pätkiä. Kasin jälkeen en lähde enää ulos liikkumaan, illat on pyhitetty lapsille.  Yleiskuntoni on kuitenkin aika hyvä kuntotestien perusteella.

[/quote]

Anteeksi vaan, mutta nyt on kyllä ihan pakko sanoa: tekosyitä. Siis ihan naurattaa millainen määrä niitä. Kyllä sinä ehdit. Et vaan halua, sinua ei huvita tai et pidä sitä riittävän tärkeänä. Ja sehän on ihan okei. Mutta miksi hitossa luettelet tuollaisen litanian tekosyitä, ei mene hetkeäkään läpi. Meneekö todella edes itsellesi?

Jos HALUAISIT voisit esim. siivota ja käydä kaupassa lasten kanssa ja mennä heidän treeniensä ajaksi liikkumaan (vaikka lenkille jos muut aikataulut eivät osu yksiin). On ihan normaalia, että vanhemmat siivoavat tai käyvät kaupassa lasten kanssa tai lasten ollessa kotona. Ja jopas sinulla on kavereita, jos joka toinen viikko joku on muuttamassa tai tarvitsee remonttiapua! Ihan tosissako väität? Ehkä kannattaisi opetella sanomaan joskus ei, tuo vaikuttaa jo hyväksikäytöltä, jos olet joka toinen viikonloppu jollakin talkoovoimana. Ja vaikka niinä viikonloppuinakin kun lapset ovat kotona, miksette lähde yhdessä lenkille/uimaan tms.? Puolentunnin kotijumpan voi vetästä iltasella hyvin näppärästi. Anteeksi vaan, mutta olet oikea stereotypia tekosyiden keksijästä :D Sanoisit vaan suoraan, vaikka ettet koe tässä elämäntilanteessa ajankohtaiseksi.

[/quote]

Kuka sinä olet määrittelemään, mikä on tekosyys ja mikä ei? Miksi tuomitset täysin tuntemattoman ihmisen ratkaisuja? Miksi roikut av-palstalla, etkä tee jotain muuta? Elä ja anna toisten elää.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 12:04"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:58"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:31"]

Lähti mielikuvitus laukkaamaan...

Kuvittelin että joku himoliikkuja tulee kasvotusten tiukkaamaan minulta mikä on tekosyyni. Käyn ostamassa jäätelön, ja alan syödä sitä nautiskellen ja kysyn himoliikkujalta mikä on hänen tekosyynsä olla nauttimatta elämän pienistä iloista. Minä syön jäätelöäni ja himoliikkuja vetää rääkkitreeniään, kumpaakohan meistä mahtaa vituttaa katsellessa toisen  toimintaa?

Voisinkin viikonloppuna lähteä taas lapseni kanssa nauttimaan hyvästä seurasta ja herkuista kahvilaan. Nykyisessä painossani tunnen itseni terveeksi, veriarvoni ovat normalisoituneet, olo todella hyvä, joten eipä kiinnosta jos jonkun päivä menee pilalle näkiessään minut. 10kg laihempana olin jatkuvasti huonossa kunnossa, en jaksanut mitään, veriarvoni olivat kauheat, eipä kiinnosta palata tuohon, lapsikin tykkää kun äiti on jaksava.

[/quote]

Ettekö te läskit nyt oikeasti kykene ymmärtämään, että me himoliikkujat oikeasti nautimme siitä liikunnasta, myös siitä rääkkitreenistä! Nuole sinä lapsiesi kanssa ihan rauhassa niitä lisäainetötteröitäsi, minä lähden salille! (Ja hui kauheaa, 6kk:n ikäinen vauvani on sen ajan kotona oman isänsä kanssa, traumojahan siitä varmaan tulee...) Ainut asia mikä minua toiminnassasi vituttaa on se, että opetat lapsillesi, ettei elämästä voi nauttia muuten kuin syömällä paskaa!!

[/quote]

Sä taas opetat ettei voi elää terveellisesti ilman säännöllistä hikiliikuntaa. Pata kattilaa soimaa.

[/quote]

Kyllä, haluan opettaa lapselleni, että liikunta on osa terveitä elämäntapoja! :) Ja voin kyllä halutessani itsekin syödä joskus jäätelön, mutta en koe tarvitsevani sitä, jotta voisin nauttia elämästä...

Tässä ketjussa on hassuja yleistyksiä ja puhutaan vain  ääripäistä. Joko olet liikkumaton sohvalla makaava läski tai koskaan herkuttelematon himoliikkuja, ihan kuin ne olisi ainoat vaihtoehdot?

Vaatteiden ompelua ei voi verrata liikuntaan, koska vain toinen näistä on terveyden ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä, toinen ei juuri siihen vaikuta. Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa toki kaikki harrastaminen ja kyllä neulomisella voi olla sama rentouttava vaikutus kuin liikkumisella. 

Himoliikkujakin voi herkutella ja juhlia jos näin tykkää, ei nämäkään kaksi sulje toisiaan pois. Samalla tavalla säännöllisesti ja monipuolisesti hyötyliikuntaa harrastava voi olla hyvässä kunnossa kuin se himoliikkujakin, tapoja terveyden ylläpitämiseen on monia. Täysi liikkumattomuus on kuitenkin vain laiskuutta ja typerää, ei ole pakko ei, mutta terveys siitä kärsii ennemmin tai myöhemmin.

Jokainen tyylillään. Toki kutominen tai lukeminen lievittää stressiä mutta ei se niitä endorfiinejä tuota - niin kuin fyysinen rasitus, treeni, - josta keho voi hyvin. Eikä se vaikuta veriarvoihin samalla positiivisellä tavalla kuin fyysinen rasitus, oli se sitten aerobinen tai anaerobinen. Itse treenaan 4 kertaa viikossa joo (spinning, pumppia ja tehokävelyä) mutta vaikka olen näin elänyt 10vuotta jo enkä ole syönyt karkkia neljään vuoteen on silti melkein 10 kiloa liikaa (nyt n 83). Kaikki mun veriarvot ovat huippua enkä ole ikinä kipeänä, voin erinomaisesti vaikka ikää yli 40 ja oikeesti - nautin siitä rääkkitreenistä. Syön silti myös jäätelöä kun on sen aika, ja nautin myös siitä. Jos ollaan reissussa enkä treenaa esim kahteen viikkoon niin voin todella huonosti (psyykkisesti), että minuun ainakin vaikuttaa ne endorfiinit, hyvinvointihormoonit. Tosi helposti menee semmoiseen vaiheeseen ettei menekään sitten treenaamaan vaan "ehkä huomenna" jos tulee viikon tauko. Sillä lailla ymmärrän niitä jotka eivät tee mitään, se rullaa niin eteenpäin, mitä kauemmin siitä on kun olet treenannut sitä vaikeampaa on päästä alkuun. Pitää pikkaisen tsempata alussa, 1-3kertaa niin sitten taas sujuu ja fiilis nousee. Siinä se salaisuus vissiin piilee - ne kunnon taistelijat tosiaan sitten lähtee vaikka vähän ottaa vastaan kun muut jättävät sen "huomiseksi" koska nyt pitää.....

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 12:16"]

Tässä ketjussa on hassuja yleistyksiä ja puhutaan vain  ääripäistä. Joko olet liikkumaton sohvalla makaava läski tai koskaan herkuttelematon himoliikkuja, ihan kuin ne olisi ainoat vaihtoehdot?

Vaatteiden ompelua ei voi verrata liikuntaan, koska vain toinen näistä on terveyden ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä, toinen ei juuri siihen vaikuta. Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa toki kaikki harrastaminen ja kyllä neulomisella voi olla sama rentouttava vaikutus kuin liikkumisella. 

Himoliikkujakin voi herkutella ja juhlia jos näin tykkää, ei nämäkään kaksi sulje toisiaan pois. Samalla tavalla säännöllisesti ja monipuolisesti hyötyliikuntaa harrastava voi olla hyvässä kunnossa kuin se himoliikkujakin, tapoja terveyden ylläpitämiseen on monia. Täysi liikkumattomuus on kuitenkin vain laiskuutta ja typerää, ei ole pakko ei, mutta terveys siitä kärsii ennemmin tai myöhemmin.

[/quote]

Syyllistyt siihen kyllä myös itse: "Täysi liikkumattomuus on kuitenkin vain laiskuutta ja typerää [...]" Höpö höpö! Kuinka liikut, jos et vain pysty?

Joo, olisin voinut tuohon tarkentaa että toki sairaudet ja oikeat rajoitteet erikseen! Kuitenkin hieman harmittaa lukea ja kuunnella juttuja että en minä viitsi liikkua, olen kunnossa muutenkin.

Voihan sitä olla terve liikkumaton esimerkiksi 30-40- vuotiaana, mutta entäs kun lähestytään eläkeikää ja siitä eteenpäin? Eikö olisi mukavampaa olla terve vielä silloinkin, esimerkiksi itse mietin osteoporoosia yms jo nyt nuorena, kun ei aina huvita liikkua mutta erittäin järkevää se vaan on.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 12:31"]

Joo, olisin voinut tuohon tarkentaa että toki sairaudet ja oikeat rajoitteet erikseen! Kuitenkin hieman harmittaa lukea ja kuunnella juttuja että en minä viitsi liikkua, olen kunnossa muutenkin.

Voihan sitä olla terve liikkumaton esimerkiksi 30-40- vuotiaana, mutta entäs kun lähestytään eläkeikää ja siitä eteenpäin? Eikö olisi mukavampaa olla terve vielä silloinkin, esimerkiksi itse mietin osteoporoosia yms jo nyt nuorena, kun ei aina huvita liikkua mutta erittäin järkevää se vaan on.

[/quote]

Miksi turhaan harmostua muiden tekemisistä tai tekemättä jättämisistä? Sekin lyhentää elinikää.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:22"]

Nämä himotreenaajat ja tekosyyllä syyllistäjät näkevät maailman kovin mustavalkoisesti. Sinulla on joko sixpack tai tekosyy. Tähän väliin ei mahdu mitään muuta. Tavallisena jumppaaja/lenkkeilijänä minulla ei ole selvästi näkyvää sixpäkkiä. Jotain vatsalihaksia tuolla pienten mahamakkaroiden takana taitaa olla. En tiedä mikä minun tekosyyni on. Ehkä se, että haluan elämältä muutakin kuin fitnessiä 24/7. Tämä olkoon syntini. Sori.

[/quote]

TÄMÄ.

Minulla ei ole mitään varsinaista liikuntaharrastusta. En käy parin kymmenen kilometrin päässä salilla tai urheilukeskuksissa, koska ei kiinnosta. Tennistä harrastaisin mielelläni, mutta sitä mahdollisuutta ei täällä ole. Teen koiran kanssa pitkiä lenkkejä (mutten juokse), käyn kaupassa pyörällä ja kuljen muutenkin pitkiäkin matkoja joko pyörällä tai kävellen, en käytä hissejä vaan aina rappusia, teen puutarhatöitä ja lumitöitä, päivän mittaan teen usein pientä jumppaa ja musiikkia kuunnellessa tanssin, jne.

Mikään sixpack-kuningatar en ole, ja fitness-harrastajien mielestä olisin ns. liikkumaton, koska liikun vain epävirallisesti. Mutta paino on normaali, olo hyvä, veriarvot erinomaiset, jaksan liikkua ihan tarpeeksi pitkiä matkoja ja kantaa sohvan yläkertaan. Tämä riittää minulle.

Miksi liikunnan pitäisi olla jokin virallinen liikuntaharrastus, jotta se lasketaan liikunnaksi?

Täysi liikkumattomuus on kyllä erittäin harvinaista syistä, ettei muka mitenkään pysty. Jos oletetaan ettei makaa neliraajahalvaantuneena sängyssä tai kärsi rajusta syövästä, pystyy todennäköisesti harrastamaan jotain terveyttä tukevaa liikuntaa kuitenkin. 

Esimerkiksi pyörätuolissa istuvat voivat liikkua monipuolisesti vaikka eivät pysty kävelemään, samoin rankasti ylipainoiset voivat uida, vesijuosta ja tehdä kevyitä ylävartalon lihaskuntoliikkeitä sekä venyttelyä ihan istualtaankin. Oikeastaan en keksi tähän hätään yhtäkään fyysistä rajoitetetta, joka estäisi kaiken liikkumisen kokonaan, ellei yllä mainittuja ääriesimerkkejä lasketa??

Ei kenenkään tarvitse olla mikään himoliikkuja tai fitnessguru, mutta minusta olisi hyvä edes jollain tapaa pitää kuntoa yllä ja elämäntavat terveenä. Harvinaisen moni oikeasti viisveisaa omasta terveydestään ja sitten itketään, kun tulee elämäntapojen aiheuttamia sairauksia.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 12:31"]

Joo, olisin voinut tuohon tarkentaa että toki sairaudet ja oikeat rajoitteet erikseen! Kuitenkin hieman harmittaa lukea ja kuunnella juttuja että en minä viitsi liikkua, olen kunnossa muutenkin.

Voihan sitä olla terve liikkumaton esimerkiksi 30-40- vuotiaana, mutta entäs kun lähestytään eläkeikää ja siitä eteenpäin? Eikö olisi mukavampaa olla terve vielä silloinkin, esimerkiksi itse mietin osteoporoosia yms jo nyt nuorena, kun ei aina huvita liikkua mutta erittäin järkevää se vaan on.

[/quote]

Mikä on "oikea rajoite" ja kuka sen määrittää?

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 12:25"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 12:16"]

Tässä ketjussa on hassuja yleistyksiä ja puhutaan vain  ääripäistä. Joko olet liikkumaton sohvalla makaava läski tai koskaan herkuttelematon himoliikkuja, ihan kuin ne olisi ainoat vaihtoehdot?

Vaatteiden ompelua ei voi verrata liikuntaan, koska vain toinen näistä on terveyden ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä, toinen ei juuri siihen vaikuta. Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa toki kaikki harrastaminen ja kyllä neulomisella voi olla sama rentouttava vaikutus kuin liikkumisella. 

Himoliikkujakin voi herkutella ja juhlia jos näin tykkää, ei nämäkään kaksi sulje toisiaan pois. Samalla tavalla säännöllisesti ja monipuolisesti hyötyliikuntaa harrastava voi olla hyvässä kunnossa kuin se himoliikkujakin, tapoja terveyden ylläpitämiseen on monia. Täysi liikkumattomuus on kuitenkin vain laiskuutta ja typerää, ei ole pakko ei, mutta terveys siitä kärsii ennemmin tai myöhemmin.

[/quote]

Syyllistyt siihen kyllä myös itse: "Täysi liikkumattomuus on kuitenkin vain laiskuutta ja typerää [...]" Höpö höpö! Kuinka liikut, jos et vain pysty?

[/quote]

No tuskinpa täällä kukaan neliraajahalvaantunutta saattohoitopotilasta liikkumattomuuden takia arvosteleekaan! Suurin osa näistä "en pysty liikkumaan"-kommenteista vaan tuppaa olemaan niitä tekosyitä.

Hassu ilmiö kyllä tämäkin, että kunnostaan ja ulkonäöstään huolta pitäviä ihmisiä kyllä saa arvostella ja haukkua, syyttää jopa lastensa laiminlyönnistä, mutta heti jos liikkumattomuudesta vähänkin sanotaan jotain negatiivista, niin... Mä en oikeesti vaan kykene ymmärtämään, mikä siinä niin hirveästi ärsyttää niin monia, että jotkut arvostavat hyvää kuntoa ja jopa sitä hyvää ulkonäköä... Heti tuomitaan täydeksi kusipääksi! Aina sanotaan, että kyse ei ole kateudesta, mutta kertokaa sitten mistä muusta!!??