Kotirouvan päivän kulku tänään:
Kun täällä oli kotirouvuudesta ketju, niin kerronpa päivänkulkuni tänään. Ihan suht keskiverto maanantai.
Aamulla mies lähti töihin. Minä heräsin samaan aikaan, keitin kahvit, herätin muksut (kolme iältään 9-17 v.) huolehdin aamupalansa, laitoin heidät kouluun.
Heidän kaikkien mentyä siivosin keittiön, petasin pedit, laitoin pyykkikoneen pyörimään, viikkasin eiliset pyykit kaappeihin.
Sitten join itse kahvit, katselin kauniit ja rohkeat - aamu-uusinnan ja tein samalla kauppalapun, suunnittelin viikon ruoat. Ripustin pyykit.
Kävin ruokakaupassa.
Tein ruoan.
Esikoinen tuli koulusta puolilta päivin, syötiin ja käytiin 2 tuntia yhdessä läpi ainetta, jonka hän kirjoittaa lukiossa tänä syksynä.
Nuoremmat tulivat koulusta, söivät, pistin heidät tekemään läksyt ja autoin ja tarkistin ne.
Mies tuli töistä, söi, juotiin kahvit.
Lähdin miehen kanssa salille.
Kotiin tultuamme tein ja laitoin päivällisen valmistumaan. Mies meni lukemaan lehtiä sohvalle.
Nyt istutaan kummatkin sohvalla, kohta syödään kaikki. Sitten minä siivoan keittiön ja tiskit.
Semmosta tänne tänään. Tämä sopii meille. Kyllä olis hermo kireellä jos molemmat olis töissä ja tässä illalla pitäisi tehdä nuo kotityöt, kaupassakäynti, ruoat ja yrittää ehtiä auttaa lapsia läksyissä ja vielä suhata kuntoilemaan. Missä välissä se huilaaminen ja rento kotoilu perheen kanssa? Johan siinä oltas väsyneitä ja kireitä koko sakki.
Kommentit (59)
Höh. Olipa aika merkillinen aloitus. Ihan kuin kaikilla olisi varaa huilaamiseen, kun muut on koulussa tai töissä.
Mutta hyvä jos sulla on asiat hyvin.
Oletko rikas perijätär vai millä rahalla elät?
Vierailija kirjoitti:
Tylsää, kuten minullakin. Tuota samaa paskaa päivästä toiseen.
Jaa. Mä tykkään tästä. Mukavan rauhallista, stressitöntä ja tasaista. Arvostan suuresti aikaa perheeni kanssa.
Ap
Harvassa on ihmiset, joille ei joutilaisuus sopisi, jos rahasta ei ole puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Oletko rikas perijätär vai millä rahalla elät?
Miehen palkalla eletään. Mies tienaa 3000 €/kk. Mutta ollaan nuukia, eletään pienessä kunnassa, asuntomme oli halpa ja nyt jo velaton. Auto on vanha, ei ole mistään velkaa.
Ap
No tuo on ihan hyvä ja kunnioitettava tilanne. Mies tuo rahaa perheelle, ja sinä teet ison työn kotona. Olkaa onnellisia :)
Sanon miehenä joka on totaaliyksinhuoltajana tehnyt tuon kaiken, plus käynyt töissä tietenkin elättääkseni itseni ja lapseni. Moni mies ei osaa arvostaa riittävästi sitä panosta, minkä nainen tekee kodin eteen. Helpompaa on olla 8 tuntia töissä ja sitten tulla lepäilemään, leikkiä lapsen kanssa hetki ja illalla hauskuuttaa naista, kuin olla siinä kotona 24/7 ja hoitaa lapsi ja koti.
Suuri arvostustus naisille. En olisi ikinä osannut ennen yksinhuoltajuutta ymmärtää, millaisen työn te teette.
Mitä sitten kun lapset aikuistuvat?
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun lapset aikuistuvat?
Olen toinen kotiäiti. En ole vielä päättänyt.
Lapset ovat nyt 2 lukiossa ja kuopus yläkoulussa.
Oon tosi paljon yksin kotona.
Keväällä, kun mies oli etänä, samoin lapset, oli aina kotona täyttä.
Nyt arki palannut ja oon yksin päivisin.
Oon lukenut mm iltalukiossa kieliä, yhtä kerralla.
Käynyt jumpassa ma-pe jne. Mutta nyt lähilukion kielet on kaikki kirjoitettu ja koronan vuoksi en viitsi käydä jumpassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko rikas perijätär vai millä rahalla elät?
Miehen palkalla eletään. Mies tienaa 3000 €/kk. Mutta ollaan nuukia, eletään pienessä kunnassa, asuntomme oli halpa ja nyt jo velaton. Auto on vanha, ei ole mistään velkaa.
Ap
Miten olet hoitanut eläkekertymäsi?
Olispa mies hyväpalkkaisessa työssä ja saisin olla kotirouvana. Ois ihan mun unelmien täyttymys!
Vierailija kirjoitti:
Tylsää, kuten minullakin. Tuota samaa paskaa päivästä toiseen.
Hae töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun lapset aikuistuvat?
Olen toinen kotiäiti. En ole vielä päättänyt.
Lapset ovat nyt 2 lukiossa ja kuopus yläkoulussa.Oon tosi paljon yksin kotona.
Keväällä, kun mies oli etänä, samoin lapset, oli aina kotona täyttä.
Nyt arki palannut ja oon yksin päivisin.
Oon lukenut mm iltalukiossa kieliä, yhtä kerralla.
Käynyt jumpassa ma-pe jne. Mutta nyt lähilukion kielet on kaikki kirjoitettu ja koronan vuoksi en viitsi käydä jumpassa.
Aika tyhjältä kuulostaa. Kun lapset aikuistuvat, kotirouvalle jää se kodinhoito,ja ruuanlaitto elämän sisällöksi. Kannattaa varmaan ajoissa miettiä joku uusi harrastus, vapaaehtoistyö tai vastaava, ettei tule aika pitkäksi. Töihin on siinä vaiheessa varmaan aika turha yrittääp päästä, jos koulutus on parinkymmenen vuoden takaa, ikä viisissäkymmenissä ja työkokemus nolla.
Mä heräsin, join aamukahvin, kävin lenkillä (otin aamiaissämpylän mukaan, mut ei sit tullukaan nälkä) ja sit pesin pyykkiä koneellisen, kävin kaupassa, tein ruuan ja näpräsin ompelusten kans. Katsoin yle areenasta yhden Syyttäjän jakson.
Oletko ap työtön eli saatko työmarkkinatukea?
Kotirouvan päivät ovat usein hyvin tylsiä ja täynnä normaaleja arkiaskareita, ja niissä saa päivän kulumaan rutiininomaisesti. Helposti muodostuu rytmi, jonka mukaan mennään joka jumalan päivä, mutta itse koen tämän rytmin erittäin tärkeäksi monesta syystä. On tärkeätä pitää tietynlaista rytmiä, jotta asiat tulee hoidetuksi, mieli pysyy virkeänä ja kaikilla on hyvä olla. Sitä ei voi, eikä haluta jäädä toimettomaksi ja turhautuneeksi arjessa, vaan täytyy pitää arkiset asiat yhtä tärkeinä kuin työssäkäyvän työ.
Vierailija kirjoitti:
Saatko ap työmarkkinatukea vai miten pärjäätte 3000€ plus lapsilisillä?
En saa, en ole missään työkkärissä työnhakijana tms, vaan kotirouvana.
Pärjätään hyvin, ollaan säästäväisiä. Ja meillä ei velkaa. Asumiskulut noin 500 €/kk, sis yhtiövastike, vesi, sähkö. Muut kiinteät laskut (netti, puhelinlaskut, vakuutukset.. ) noin 350 €/kk. Itsetehty edullinen ruoka noin 600 €/kk. Auton kuluihin ja bensoihin noin 200 €/kk.
Sitten jää muihin kuluihin yli/noin 1000 € per kk.
Vaatteet metsästän kirppiksiltä, ite parturoin kaikkien päät, kaikkien harrastukset edullisia. Säästöönkin jää joinain kuukausina, ollaan niillä käyty kerran ulkomaillakin, vaikkei matkustelua "harrastetakaan".
Ap
Voisko sitten lasten muutettua mennä mies tai molemmat vaikka osapäivätöihin, kun kulutkin vähenevät?
Laiska-Jaakko kirjoitti:
Harvassa on ihmiset, joille ei joutilaisuus sopisi, jos rahasta ei ole puutetta.
Samaa mieltä. Olin viisi vuotta kotirouvana, kun asuttiin Lähi-idässä ja Afrikassa miehen töiden takia. Oli oikein mukavaa sellainen totaalinen joutilaisuus. En edes tehnyt mitään ns. järkevää. Olen sellainen pohdiskelija ja saatan vaan miettiä asioita tuntikausia. Lisäksi olen introvertti ja kaipuuni sosiaaliseen elämään on minimaalinen. Ei ollut työelämää kertaakaan ikävä noiden vuosien aikana. Miksikään kodinhengettäreksi en kyllä ryhtynyt. Eikä meillä ole lapsia.
Eniten ehkä ihmetytti muut kotirouvat, jotka aina mainostivat opiskelevansa asuinmaan kieltä. Eivät kuitenkaan edes ravintolassa selvinneet paikallisella kielellä. Ehkä hekin todellisuudessa vain laiskottelivat?
Paluu työelämään on ollut nihkeä. Varsinkin aamuheräämiset.
Tylsää, kuten minullakin. Tuota samaa paskaa päivästä toiseen.