Lue keskustelun säännöt.
Kotirouvan päivän kulku tänään:
14.09.2020 |
Kun täällä oli kotirouvuudesta ketju, niin kerronpa päivänkulkuni tänään. Ihan suht keskiverto maanantai.
Aamulla mies lähti töihin. Minä heräsin samaan aikaan, keitin kahvit, herätin muksut (kolme iältään 9-17 v.) huolehdin aamupalansa, laitoin heidät kouluun.
Heidän kaikkien mentyä siivosin keittiön, petasin pedit, laitoin pyykkikoneen pyörimään, viikkasin eiliset pyykit kaappeihin.
Sitten join itse kahvit, katselin kauniit ja rohkeat - aamu-uusinnan ja tein samalla kauppalapun, suunnittelin viikon ruoat. Ripustin pyykit.
Kävin ruokakaupassa.
Tein ruoan.
Esikoinen tuli koulusta puolilta päivin, syötiin ja käytiin 2 tuntia yhdessä läpi ainetta, jonka hän kirjoittaa lukiossa tänä syksynä.
Nuoremmat tulivat koulusta, söivät, pistin heidät tekemään läksyt ja autoin ja tarkistin ne.
Mies tuli töistä, söi, juotiin kahvit.
Lähdin miehen kanssa salille.
Kotiin tultuamme tein ja laitoin päivällisen valmistumaan. Mies meni lukemaan lehtiä sohvalle.
Nyt istutaan kummatkin sohvalla, kohta syödään kaikki. Sitten minä siivoan keittiön ja tiskit.
Semmosta tänne tänään. Tämä sopii meille. Kyllä olis hermo kireellä jos molemmat olis töissä ja tässä illalla pitäisi tehdä nuo kotityöt, kaupassakäynti, ruoat ja yrittää ehtiä auttaa lapsia läksyissä ja vielä suhata kuntoilemaan. Missä välissä se huilaaminen ja rento kotoilu perheen kanssa? Johan siinä oltas väsyneitä ja kireitä koko sakki.
Kommentit (59)
Miehesi tienaa kuukaudessa 3000e? Nettona vai bruttona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä päivänä, kun saan mielihyvää siitä, että katson televisiota päivällä, lupaan hakea ammattiapua.
Oma päiväni:
Heräsin noin kahdeksalta, laitoin veden kiehumaan ja istuin työhuoneessani (kotona) koneelle aloittamaan työt. Hain vähän ajan kuluttua teetä ja pari voileipää ja jatkoin työskentelyä. Sain oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia, välillä heitin lähimmän kollegan kanssa "sisäpiirin läppää" yhdestä ajankohtaisesta asiasta.
Varsinaista lounastaukoa en ehtinyt pitää, koska juuri puolenpäivän aikoihin oli parin tunnin verkkopalaveri. Sain siitä kuitenkin yhden erittäin hyvän idean, jonka aion toteuttaa myös omassa projektissani. Sen jälkeen söin koneen ääressä vielä yhden voileivän, joka kuittasi tänään lounaan.
Neljän jälkeen lähdimme puolisoni kanssa lenkille (reipas kävely). Reilun tunnin lenkin jälkeen minä jäin puutarhatöihin ja hän hoiti pyykit (edelliset kuivumaan ja uudet koneeseen). Minä palasin sittemmin sisälle ja viimeiset pari tuntia käytin avoimen yliopiston opintoihini ja samalla tein ruokaa, joka äsken syötiin. Puoliso siivoaa pöydän ja hoitaa tiskit yms. Minä eksyin tälle palstalle samalla, kun kommentoin muiden kurssilaisten oppimistehtäviä.
Huomenna on tilipäivä. Palkkani on vain suomalainen mediaani eli nettona noin 2300 e. Siirrän yhteiselle tilille summan, joka toivottavasti riittää kattamaan puolet seuraavien neljän viikon kuluista, loput on ihan omaa rahaa.
Jouluna en/emme ilmeisesti pääse vielä Etelä-Amerikkaan, vaikka siitä haaveilin. Pääsen/pääsemme kuitenkin jonnekin muualle, jos pandemiatilanne sen sallii.
Surullinen tämäkin stoori. Vähän kuin omasta elämästäni, meillä lisäksi eskarilainen. Muuten sama, työt koneella, etänä juuri nyt, paljon pitkiä teams-palavereja, paljon kehittämistä, liikaa ohjelmistoja.
Siihen päälle avoimen opinnot (tykkään onneksi niistä), jooga, pilates, lapsi, ulkomaanmatka kerran kaksi vuodessa, vuokramökki kerran kaksi vuodessa.
Jotain kuitenkin puuttuu. Jotain raikasta ja henkevää.
Oikeasti haluaisin mummonmökkiin pohtimaan, pois töistä, maalle. Ei minusta kuitenkaan olisi kotirouvaksi, ihan kauheaa sekin.
Minä asun maalla, en tiedä mikä olisi tuota "pohtimista, pois töistä" - vuorotteluvapaa? Houkutteleva vaihtoehto mutta taloudellisesti haastava. En edes tiedä, miten se nykyisin menee eli millä edellytyksillä pääsee vuorotteluvapaalle ja paljonko siltä ajalta maksetaan.
Mullakin on 17-vuotias lukiolainen, mutta kyllä hän ihan itse huolehtii lukemisensa .Ei edes sietäisi sitä, että äiti olisi siinä kaksi tuntia (!) samassa huoneessa, kun opiskelle.
En minäkään aikoinani lukiossa läksyjä vanhempien kanssa lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatko ap työmarkkinatukea vai miten pärjäätte 3000€ plus lapsilisillä?
En saa, en ole missään työkkärissä työnhakijana tms, vaan kotirouvana.
Pärjätään hyvin, ollaan säästäväisiä. Ja meillä ei velkaa. Asumiskulut noin 500 €/kk, sis yhtiövastike, vesi, sähkö. Muut kiinteät laskut (netti, puhelinlaskut, vakuutukset.. ) noin 350 €/kk. Itsetehty edullinen ruoka noin 600 €/kk. Auton kuluihin ja bensoihin noin 200 €/kk.
Sitten jää muihin kuluihin yli/noin 1000 € per kk.
Vaatteet metsästän kirppiksiltä, ite parturoin kaikkien päät, kaikkien harrastukset edullisia. Säästöönkin jää joinain kuukausina, ollaan niillä käyty kerran ulkomaillakin, vaikkei matkustelua "harrastetakaan".
Ap
Edelleen miten eläkkeesi maksetaan? Kun mues ottaa eron jäät tyhjän päälle.
Työmarkkinatuesta ei tule eläkettä mutta sen voi vaikka säästää. Tiedäthän että puolison tulot ei enää vaikuta työmarkkinatukeen.
Minäkin kotirouva. Heräsin 6.30, tein aamupalan ja sen jälkeen vein lapset kouluun ja päiväkotiin. Koiran kanssa lenkille, söin lounaaksi salaatin ja viikkasin pyykkejä. Lapset tuli koulusta iltapäivällä, hain päiväkodista ja mentiin uimahalliin. Mies oli laittanut päivällisen, ja teki tiskit. Itse tarkastin läksyt ja soittoläksyt. Loppuilta pelattiin lautapelejä ja luin runoja lapsille. En siivonnut, siivoja käy.
En nosta tukia, lapsilisät juoksee yhteiskunnalta, sijoitan ne. Mies on hyvätuloinen, itse olen perinyt rahaa. Aika vaatimattomasti me silti eletään (siivoojaa lukuunottamatta), lapsilla ei ole mitään kalliita harrastuksia. Jokainen soittaa, sen lisäksi käydään uimahallissa ja kirjastossa ja retkillä. Minä laitan yleensä ruoat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin arvostin ja elin pitkään lasten kanssa kotirouvana.Taloudellisesti meni kivasti.Kunnes tuli ero ja oli avioehto.Miehen ( yrittäjän) toiveesta kotiin olin jäänyt ja toki sitä itsekin halusin.Mutta liikaa luotin ja tyhjän päälle putosin.
Leppoisalta kuulostaa. Ette varmaan asu omakotitalossa, siinä ois jo paljon enemmän töitä. Kaikki pihahommat läpi vuoden, aina riittää.
Mutta laitat aamupalat, petaat sängyt (kaikkien?!), siivoat keittiön (eikö lapset itse raivaa jälkiään?). Ehkä karhunpalvelus tehdä liikaa lasten puolesta, eihän se yhteisestä ajasta olisi pois että ne omat vastuunsa oppisivat hoitamaan.
Meillä 9v ja 12v ottavat ihan itse aamupalaa, raivaavat siitä syntyneen sotkun, petaavat sänkynsä (omalla tyylillään), viikkaavat pyykkinsä, vuoropäivinä tyhjentävät tiskikoneen ja imuroivat keittiön ja eteisen. Toki itse hoidan suurimman osan kotitöistä, koska olen etäopiskelija ja mulla on aikaa, mutta ei noihin hommiin mene kuin noin 15min/lapsi päivässä, oppivat samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä teette jos mies jää työttömäksi? Menetkö sinä ap sitten töihin?
Kyllä tuo ap:n elämä ihan mukavalle kuulostaa.
Vertaan sitä omaani, jossa käyn töissä ja teen aivan kaikki kotityöt, hoidannlapsen ja elätän taloudellisesti aikuista, työssäkäyvää, laiskaa miestä.
Vaihtaisin ihan heti. Mistä saa miehen, joka on halukas elättämään kotiäitiä? Tai edes maksamaan kulut puoliksi ja tekemään kotityöt puoliksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen kotirouva. Mies hoiti lasta 07.30-09. Ysiltä toi lapsen minun huoneeseen ja leikittiin ja pötköteltiin tunti siinä yhdessä. Sitten keittelen kahvia ja söin ja annoin myös lapselle ruokaa. Koiran ja lapsen kanssa lenkille noin klo.11. Lapsi nukahti päikkäreille. Päikkäreiden jälkeen vähän leikkiä. Lastenhoitaja tulee jatkamaan. Menen uimaan minkä jälkeen lilluin puoli tuntia porealtaassa ja sen jälkeen sauna. Sitten kahvilaan ja kirjastoon. 17.30-19 leikkiä, ruokailua, pari puhelua. 19 mies tulee kotiin ja tekee lapselle iltatoimet ja laittaa nukkumaan. Itse menen koiran kanssa lenkille.
En siivonnut muuta kuin vein vaipparoskiksen ja vähän pyyhin koirankarvoja pois.
Ei jaksa joka päivä tehdä ruokaa eikä pyykätä. Syödään mielellään ulkona. Mies osaa tehdä myös näitä asioita. Huomenna ehkä paistelen omeletteja että lapsi saa sormiruokailla. Ohjelmassa myös ratsastusta. En vieläkään ajatellut siivota enkä pyykätä; ei innosta.
Oletko ajatellut, kuinka vähän aikaa vietät lapsesi kanssa hänen hereillä ollessaan kotiäitiydestäsi huolimatta? Reilut 3 tuntia päivässä...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo ap:n elämä ihan mukavalle kuulostaa.
Vertaan sitä omaani, jossa käyn töissä ja teen aivan kaikki kotityöt, hoidannlapsen ja elätän taloudellisesti aikuista, työssäkäyvää, laiskaa miestä.
Vaihtaisin ihan heti. Mistä saa miehen, joka on halukas elättämään kotiäitiä? Tai edes maksamaan kulut puoliksi ja tekemään kotityöt puoliksi?
En tiedä mistä, mutta itselleni ei olisi tullut pieneen mieleenikään asettua saman katon alle muunlaisen miehen kanssa kuin sellaisen, jolle tuo on itsestäänselvyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä lukiolaisten ja yläkoululaisten tulee viedä tiskit itse koneeseen. Huh huh.
Älä luota liikaa mieheesi.
Kyllä mä olen ihan alakoulusta asti huolehtinut itse läksyistäni. Keskiarvo oli yli ysin ja sain jokusen stipendin. Peruskoulun jälkeen muutin omilleni. Kävin lukion ja yliopiston. Ihme paapomista nykyään. Mitähän nämä rouvat tekevät kun lapset aikuistuvat ja mies jättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen kotirouva. Mies hoiti lasta 07.30-09. Ysiltä toi lapsen minun huoneeseen ja leikittiin ja pötköteltiin tunti siinä yhdessä. Sitten keittelen kahvia ja söin ja annoin myös lapselle ruokaa. Koiran ja lapsen kanssa lenkille noin klo.11. Lapsi nukahti päikkäreille. Päikkäreiden jälkeen vähän leikkiä. Lastenhoitaja tulee jatkamaan. Menen uimaan minkä jälkeen lilluin puoli tuntia porealtaassa ja sen jälkeen sauna. Sitten kahvilaan ja kirjastoon. 17.30-19 leikkiä, ruokailua, pari puhelua. 19 mies tulee kotiin ja tekee lapselle iltatoimet ja laittaa nukkumaan. Itse menen koiran kanssa lenkille.
En siivonnut muuta kuin vein vaipparoskiksen ja vähän pyyhin koirankarvoja pois.
Ei jaksa joka päivä tehdä ruokaa eikä pyykätä. Syödään mielellään ulkona. Mies osaa tehdä myös näitä asioita. Huomenna ehkä paistelen omeletteja että lapsi saa sormiruokailla. Ohjelmassa myös ratsastusta. En vieläkään ajatellut siivota enkä pyykätä; ei innosta.
Oletko ajatellut, kuinka vähän aikaa vietät lapsesi kanssa hänen hereillä ollessaan kotiäitiydestäsi huolimatta? Reilut 3 tuntia päivässä...
Luuletko että joka päivä meillä on samallalailla aikataulutettu? Harrastan ratsastusta, joogaa, salia, huvikseen opiskelua yms. Välillä omiin juttuihin menee 2 tuntia päivässä ja loput lapsen kanssa. Välillä vietän lapsen kanssa nolla tuntia koska saatan olla matkoilla yms. Välillä mies tekee vaan vaikka 2 tuntia aamulla töitä ja lähtee lapsen kanssa johonkin ja kun tulee kotiin niin en ole kotona. Kyllä se lapsi pärjää isän, mummon tai hoitajan kanssa aivan hyvin. Kohta aloittaa päikyssä. Mutta av-mammat ilmeisesti viettää klo.07-20 kokoajan lapsensa kanssa eivätkä muuta tee?
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun lapset aikuistuvat?
Voin kertoa että sen jälkeen kun mun kotiäiti-anopin lapset lensivät kotoa niin hän jatkoi samaa elämää kuin ennenkin paitsi että alkoi harrastamaan enemmän. Sitten kun appiukko jäi eläkkeelle niin ovat jakaneet kotityöt. Appiukko nyt 10v eläkkeellä. Elivät aika nuukasti kun lapset olivat kotona että anoppi pystyi olemaan kotirouvana. Kun lapset sitten lähti niin päivittivät kohta koko sisustuksen ja ostivat uuden auton. Elintaso pompahti yhtäkkiä suuresti. Tottahan se anoppikin luopui haaveesta omaan taloon ja kivoihin juttuihin, ei matkusteltu hienosti vaan teltta-autoretkiä kun lapset olivat kotona, ostivat rivitaloasunnon. Eikä anoppi haaveillut luksuslaukuista sun muista.
Onnellisia tuntuvat olevan . Elävät edelleen paljon lapsilleen ja heidän perheille. Lapsenlapset hyvin tärkeät.
Meillä lapset ovat jo aikuisia, ja elävät omaa elämäänsä. Ei roikuta lapsissa ja heidän elämässään, vaan eletään omaa elämää normaalin kanssakäymisen ohella.
Minä olen myös ollut kotirouvana monta vuotta. Meillä ei puhuta lasten hoitamisesta. Ei niitä lapsia hoideta vaan niiden kanssa ollaan. Mies on aina viettänyt paljon aikaa lasten kanssa. En minäkään lasten kanssa oloa miellä hoitamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä teette jos mies jää työttömäksi? Menetkö sinä ap sitten töihin?
Jos mies jää työttömäksi, niin hakee kai uutta työtä tai sitten ei, vaan jää ennenaikaiselle eläkkeelle.
Surullinen tämäkin stoori. Vähän kuin omasta elämästäni, meillä lisäksi eskarilainen. Muuten sama, työt koneella, etänä juuri nyt, paljon pitkiä teams-palavereja, paljon kehittämistä, liikaa ohjelmistoja.
Siihen päälle avoimen opinnot (tykkään onneksi niistä), jooga, pilates, lapsi, ulkomaanmatka kerran kaksi vuodessa, vuokramökki kerran kaksi vuodessa.
Jotain kuitenkin puuttuu. Jotain raikasta ja henkevää.
Oikeasti haluaisin mummonmökkiin pohtimaan, pois töistä, maalle. Ei minusta kuitenkaan olisi kotirouvaksi, ihan kauheaa sekin.