Miksei normaalia elämää kestetä?

Kyseessä on sopeutuminen. Osa ihmisistä on niin kankeita, että eivät pysty sopeutumaan vähääkään erilaiseen elämäntyyliin.

Tulimme tänne hirvien perässä n. 10 000 vuotta sitten. Keskustelu mitä kukin tarvitsee on järjetöntä. Kaikkeen tottuu paitsi jääpuikkoon persereiässä koska se sulaa ennen sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kyllä matkustellut aikaisemmin sen pari kertaa vuodessa ja käynyt aina välillä konserteissa tai syömässä. Jotenkin kummasti minua ei ole kuitenkaan lainkaan häirinnyt että tänä vuonna ei ole päässyt. Ei mitään ahdistusta tai surua niiden suhteen. Ehkä ne eivät ole lopulta olleet minulle niin isoja asioita kuitenkaan. Mutta olen muutenkin kyllä ihminen joka viihtyy ihan tavallisessa arjessa vaikka vaihtelu joskus piristääkin.

Tässä on varmaan ketjun parhaita kommentteja. Se että on jotain ekstraa on tietysti kivaa, mutta miksi sen loppuminen herättää niin suuria tunteita? Matkoilla on kiva käydä, tietenkin. Mutta outoa jos ei pärjää ilman lentämistä esim. 

Samaa mieltä. Matkustelin ennen koronaa melko paljon työmatkoilla Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella ja olen asunut aikaisemmin yli 10 vuotta poissa Suomesta. Kun matkat loppuivat koronan tuloon, hienoa, saankin olla kotona etätöissä. Lomamatkoja ulkomaille teen ehkä 5 vuoden välein, riittää hyvin.

En siis tarvitse ulkomaan työmatkoja enkä lomamatkoja; kotiseudullakin keksii kaikenlaista tekemistä. Eipä kukaan lapsenakaan juuri ulkomailla matkustellut, joten miksi päänne ei keksi muuta tekemistä? 

Mutta sinä olet jo kokenut ne ulkomaan matkaillut ja asunutkin ulkomailla.Joku muu ei ole vielä niitä kokenut ja haluaa myös itse ne kokea, ennenkin antaa omat johtopäätökset.Sama kuin sanoisi ettei kannata maistaa vaikka suklaata, ei se niin hyvää ole ja ilmankin pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korona on saanut esille miten ylimielisiä ja omassa poterossaan eläviä ihmiset ovat. Kuten ap ja monet muut julistukset tällä palstalla esimerkkinä.

Ei mitään kykyä nähdä että ihmiset ja elämät on erillaisia.

Olkoonkin että ovat erilaisia mutta onko tosiaan elämä kiinni näistä baari-illoista ja ulkomaan matkoista? Itse en keksi juuri mitään minkä poisviemisestä en selviäisi. Ja puhun nimenomaan asioista enkä ihmisistä jotka tietenkin ovat eri asia.

Voisit suoraan vaan kysyä onko elämä tosiaan kiinni sosiaalisesta kanssa käymisestä ja erillaisten asioiden kokemisesta. Sitä nuo suurimmalle osalle on.

Miksi ihmeessä kaikki vaan ei möllötä kokematta ja tekemättä läpi elämänsä?

Mutta eihän se sitä tarkoita, vaikka olisikin ilman baari-iltoja? Kai sä nyt voit olla iloinen ja toimelias ilman noitakin asioita - eikö sulla ole itselläsi mitään mistä iloita, oletko olemassa vain suhteessa muihin? 

Ilmeisesti kokemus on vähän erilainen laumaihmisellä ja niillä muilla. 

Kyllä hauska baari-ilta ystävien kanssa, nyt aina jonkun tympeän metsäretken yksin hyttysten seurassa, voittaa.

Mikä siinä on, että toisten on aina oltava yksin vain omien ajatusten kanssa? Eivätkö he kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä? Monen pitää olla aina myös sinne metsään menemästä. Ei osata olla ihmisten kanssa vissiin? Kaikki on paremmin yksin tai korkeintaan lasten ja puolison kanssa. Onko heillä jotain ihmisuhdevaikeuksia?

Hauskan illan ystävien kanssa voi järjestää kotonakin eikä sinne metsäänkään tarvitse yksin mennä. Näin on täälläpäin toimittu.

Toiset voi ja toiset ei. Monessa talossa ei mitään illanistujaisia joka viikonloppu hyvällä katsota ja ne metsäretket eivät vaan ole kaikkien mieleen. Ei vaikka siellä olisi sieniä tai marjoja tai hiihtolatuja.

Tässä on monta lausetta mihin tarttua. Ensimmäisenä tämä "Mikä siinä on, että toisten on aina oltava yksin vain omien ajatusten kanssa? Eivätkö he kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä?". Googleta introvertti ja yritä ymmärtää, että ihmiset on erilaisia, please.

"Monessa talossa ei mitään illanistujaisia joka viikonloppu hyvällä katsota ja ne metsäretket eivät vaan ole kaikkien mieleen." Mikä pakko on huutaa ja meuhkata niin kovaa, että se häiritsee naapureita? Eikö voi istua iltaa ja keskustella normaalilla äänellä? Ei myöskään tarvitse koko kaveripiiriä kutsua, eikö voi pienemmällä porukalla? Ei 5 ihmisestä hirveetä mökää lähde, jos ei tahallaan huudeta. Toisekseen, pakkoko kaikki on aina kutsua omaan kotiin, eikö voida vuorotella? Kesällä myös oli hyviä ilmoja olla ulkona puistoissa pitkälle iltaan. Se on totta, ettei metsäretket kaikkia miellytä, onneksi ei, ei tarvitsekaan, on enemmän tilaa meille, jotka niistä nauttivat. Mutta aika paljon vaihtoehtoja mahtuu baari-illan ja metsäretken väliin.

Googleta sinä ekstrovertti. Aivan, toiset eivät tykkää keskustella kotona kuiskutellen yhden kaverin kanssa kotona ja juuri siksi jotkut baarit ovat olleet heistä kivoja. Musiikki soi kovaa ja kevyttä keskustelua juuri sillä äänenvoimakkuudella kun haluaa. Tekeekö mieli tanssia? Ei hätää, baarissa alakerran naapuri ei soita poliiseja paikalle. Sinunlaisten ehdotus on, etkö voisi nauttia tanssimatta? Tai ehkä lautapelejä pelaamalla? En, vaan haluaisin nauttia elämästä tanssimalla klo. 03 asti ja nukkua sunnuntaina aamuna pitkään, herätäkseni mennäkseni ravintolaan ulos syömään.

Mikään ei tietenkään ole pakko, mutta se, että tyytyy ei tarkoita, että sen kokee hauskaksi. Netflix ei vaan korvaa asiaa ihmisille, jotka rakastavat festareita, mutta sitä tietenkin ihmisten, jotka inhoavat niitä on vaikeaa ymmärtää.

Minä kyllä ymmärrän näitä vaatimattomasti ja pienellä liekillä eläviä, mutta he eivät kyllä ymmärrä heitä, jotka elävät suurella liekillä ja ovat luonnostaan todella aktiivisia. Varsinkin kun heille vaikuttaa kaikki aktiviteetit olevan samalla viivalla. Koti-ilta on sama kuin festarit ja metsäretki sama kuin rantaloma etelässä. Ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"muuta ei ihminen tarvitse" 

Eikö kuitenkin niin, että sinä et muuta tarvitse? Et kai halua määritellä sitä, mitä muut ihmiset tarvitsevat? 

Ihminen ei tarvitse alkoholia, lentomatkailua ym. ympäristöä ja terveyttä kuormittavaa. 

Tarvitsevat tai eivät, nuo kaikki ovat silti normaaleja asioita. Normaalia ei ole pelkästään se, että ollaan kotona, tavataan ystäviä kaksi kertaa vuodessa ja ulkoillaan vain lähiluonnossa, ehkä kirjaston kautta koukaten. 

Ei voida oikeastaan määritellä mikä on normaalia. Suurelle osalle ihmiskunnasta esimerkiksi lentomatkat olisivat luksusta. Koska noin puolet maailman väestöstä esimerkiksi käyttää vessanaan kuoppaa maassa. 

Silti ne pärjäävät. Tosta voisi oikeasti ottaa oppia, elämästä nauttiminen ei merkitse asioita, sisältö tulee pienistäkin jutuista. Totta kai esimerkiksi matkailu on kivaa, mutta surkeaa jos elämä ei tunnu hyvältä ilman sitä. Jotenkin tulee mieleen että ihmiseltä puuttuu kyky olla onnellinen, pitää vain hakea nautintoa aina jostain uudesta.

Niin, ehkä se on luksusta ja siihen on syynsä miksi sinäkin kutsut sitä matkustamista luksukseksi, että rangaistukseksi. Todella pienestä voi olla iloinen ja kiitollinen, mutta se ei tarkoita etteikö suuresta ja kallistakin voisi myös sitä olla. Ihminen voi iloita sekä omasta kodista, että lomamatkasta hotellista ja jos toinen niistä otetaan pois se tuntuu surkealta. Ihan kuten ihmiseltä joka tykkää yhdestä tai seitsemästä asiasta. Niistä kun viedään joku pois, niin eihän se kivalta tunnu.

Niin tästähän on tässä ketjussa paljon just puhuttu. Tietenkin lapsi haluaa laatikosta itselleen kaikki lelut mitkä saa haalittua. 

Mutta pitäisikö tätä ajatustapaa yrittää muuttaa, eikä mennä vain kaikki mulle -vaistoilla? Koska tuolleen elämällä mikään ei riitä ja kyky onnellisuuteen luisuu kauemmaksi. 

Mitä jos viedään sinulta ne metsät ja hiljaiset koti-illat? Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että muille se normaali on sitä vilkasta elämää, ei sitä yksin kotona nyhjöttäminen? Korona aika oli kaikkea muuta kuin normaalia. Tylsää, yksinäistä ja yksitoikkoista. Normaalissa elämässä ihmiset tekee ja tapaa toisiaan ja tutkii maailmaa, ei kyki yksinään jossain metsässä tai kotona telkun edessä puhelin kädessä.

Eiks sulla oo mielikuvitusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korona on saanut esille miten ylimielisiä ja omassa poterossaan eläviä ihmiset ovat. Kuten ap ja monet muut julistukset tällä palstalla esimerkkinä.

Ei mitään kykyä nähdä että ihmiset ja elämät on erillaisia.

Olkoonkin että ovat erilaisia mutta onko tosiaan elämä kiinni näistä baari-illoista ja ulkomaan matkoista? Itse en keksi juuri mitään minkä poisviemisestä en selviäisi. Ja puhun nimenomaan asioista enkä ihmisistä jotka tietenkin ovat eri asia.

Voisit suoraan vaan kysyä onko elämä tosiaan kiinni sosiaalisesta kanssa käymisestä ja erillaisten asioiden kokemisesta. Sitä nuo suurimmalle osalle on.

Miksi ihmeessä kaikki vaan ei möllötä kokematta ja tekemättä läpi elämänsä?

Mutta eihän se sitä tarkoita, vaikka olisikin ilman baari-iltoja? Kai sä nyt voit olla iloinen ja toimelias ilman noitakin asioita - eikö sulla ole itselläsi mitään mistä iloita, oletko olemassa vain suhteessa muihin? 

Ilmeisesti kokemus on vähän erilainen laumaihmisellä ja niillä muilla. 

Kyllä hauska baari-ilta ystävien kanssa, nyt aina jonkun tympeän metsäretken yksin hyttysten seurassa, voittaa.

Mikä siinä on, että toisten on aina oltava yksin vain omien ajatusten kanssa? Eivätkö he kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä? Monen pitää olla aina myös sinne metsään menemästä. Ei osata olla ihmisten kanssa vissiin? Kaikki on paremmin yksin tai korkeintaan lasten ja puolison kanssa. Onko heillä jotain ihmisuhdevaikeuksia?

Hauskan illan ystävien kanssa voi järjestää kotonakin eikä sinne metsäänkään tarvitse yksin mennä. Näin on täälläpäin toimittu.

Toiset voi ja toiset ei. Monessa talossa ei mitään illanistujaisia joka viikonloppu hyvällä katsota ja ne metsäretket eivät vaan ole kaikkien mieleen. Ei vaikka siellä olisi sieniä tai marjoja tai hiihtolatuja.

Tässä on monta lausetta mihin tarttua. Ensimmäisenä tämä "Mikä siinä on, että toisten on aina oltava yksin vain omien ajatusten kanssa? Eivätkö he kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä?". Googleta introvertti ja yritä ymmärtää, että ihmiset on erilaisia, please.

"Monessa talossa ei mitään illanistujaisia joka viikonloppu hyvällä katsota ja ne metsäretket eivät vaan ole kaikkien mieleen." Mikä pakko on huutaa ja meuhkata niin kovaa, että se häiritsee naapureita? Eikö voi istua iltaa ja keskustella normaalilla äänellä? Ei myöskään tarvitse koko kaveripiiriä kutsua, eikö voi pienemmällä porukalla? Ei 5 ihmisestä hirveetä mökää lähde, jos ei tahallaan huudeta. Toisekseen, pakkoko kaikki on aina kutsua omaan kotiin, eikö voida vuorotella? Kesällä myös oli hyviä ilmoja olla ulkona puistoissa pitkälle iltaan. Se on totta, ettei metsäretket kaikkia miellytä, onneksi ei, ei tarvitsekaan, on enemmän tilaa meille, jotka niistä nauttivat. Mutta aika paljon vaihtoehtoja mahtuu baari-illan ja metsäretken väliin.

Googleta sinä ekstrovertti. Aivan, toiset eivät tykkää keskustella kotona kuiskutellen yhden kaverin kanssa kotona ja juuri siksi jotkut baarit ovat olleet heistä kivoja. Musiikki soi kovaa ja kevyttä keskustelua juuri sillä äänenvoimakkuudella kun haluaa. Tekeekö mieli tanssia? Ei hätää, baarissa alakerran naapuri ei soita poliiseja paikalle. Sinunlaisten ehdotus on, etkö voisi nauttia tanssimatta? Tai ehkä lautapelejä pelaamalla? En, vaan haluaisin nauttia elämästä tanssimalla klo. 03 asti ja nukkua sunnuntaina aamuna pitkään, herätäkseni mennäkseni ravintolaan ulos syömään.

Mikään ei tietenkään ole pakko, mutta se, että tyytyy ei tarkoita, että sen kokee hauskaksi. Netflix ei vaan korvaa asiaa ihmisille, jotka rakastavat festareita, mutta sitä tietenkin ihmisten, jotka inhoavat niitä on vaikeaa ymmärtää.

Minä kyllä ymmärrän näitä vaatimattomasti ja pienellä liekillä eläviä, mutta he eivät kyllä ymmärrä heitä, jotka elävät suurella liekillä ja ovat luonnostaan todella aktiivisia. Varsinkin kun heille vaikuttaa kaikki aktiviteetit olevan samalla viivalla. Koti-ilta on sama kuin festarit ja metsäretki sama kuin rantaloma etelässä. Ei ole.

Jos tykkäät kovasta melusta, niin voit käyttää kuulokkeita 24/7. Tanssia voit myös 24/7. Ihmisen täytyy osata sopeutua tilanteeseen ja keksiä uusia ratkaisuja, kun vanhat eivät ole käyttökelpoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"muuta ei ihminen tarvitse" 

Eikö kuitenkin niin, että sinä et muuta tarvitse? Et kai halua määritellä sitä, mitä muut ihmiset tarvitsevat? 

Ihminen ei tarvitse alkoholia, lentomatkailua ym. ympäristöä ja terveyttä kuormittavaa. 

Just. Mennääs nyt sitten faktoihin. Ihminen ei yarvitse muuta kuin lämpöä,ravintoa,unta. Kaikki muu on turhaa. Jos joku haluaa muuta, niin se on väärin. Niinkö?

Joka elää näin, niin on oikeutettu heittämään ensimmäisen kiven. Ei muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"muuta ei ihminen tarvitse" 

Eikö kuitenkin niin, että sinä et muuta tarvitse? Et kai halua määritellä sitä, mitä muut ihmiset tarvitsevat? 

Ihminen ei tarvitse alkoholia, lentomatkailua ym. ympäristöä ja terveyttä kuormittavaa. 

Just. Mennääs nyt sitten faktoihin. Ihminen ei yarvitse muuta kuin lämpöä,ravintoa,unta. Kaikki muu on turhaa. Jos joku haluaa muuta, niin se on väärin. Niinkö?

Joka elää näin, niin on oikeutettu heittämään ensimmäisen kiven. Ei muuten.

Sääntöhullu saapui paikalle.

Ei kai sitä voi yleistää mikä kellekin riittää, mutta totta kyllä ettei se ketään romahduta vaikkei tänä vuonna matkustaisikaan. Itseä lähinnä ihmetyttää miten vähän ihmisillä on välittämistä muuta kuin omaa epämukavuuden/mukavuuden tunnettaan kohtaan kun lähdetään ulkomaille tämmöisellä aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korona on saanut esille miten ylimielisiä ja omassa poterossaan eläviä ihmiset ovat. Kuten ap ja monet muut julistukset tällä palstalla esimerkkinä.

Ei mitään kykyä nähdä että ihmiset ja elämät on erillaisia.

Olkoonkin että ovat erilaisia mutta onko tosiaan elämä kiinni näistä baari-illoista ja ulkomaan matkoista? Itse en keksi juuri mitään minkä poisviemisestä en selviäisi. Ja puhun nimenomaan asioista enkä ihmisistä jotka tietenkin ovat eri asia.

Voisit suoraan vaan kysyä onko elämä tosiaan kiinni sosiaalisesta kanssa käymisestä ja erillaisten asioiden kokemisesta. Sitä nuo suurimmalle osalle on.

Miksi ihmeessä kaikki vaan ei möllötä kokematta ja tekemättä läpi elämänsä?

Mutta eihän se sitä tarkoita, vaikka olisikin ilman baari-iltoja? Kai sä nyt voit olla iloinen ja toimelias ilman noitakin asioita - eikö sulla ole itselläsi mitään mistä iloita, oletko olemassa vain suhteessa muihin? 

Ilmeisesti kokemus on vähän erilainen laumaihmisellä ja niillä muilla. 

Kyllä hauska baari-ilta ystävien kanssa, nyt aina jonkun tympeän metsäretken yksin hyttysten seurassa, voittaa.

Mikä siinä on, että toisten on aina oltava yksin vain omien ajatusten kanssa? Eivätkö he kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä? Monen pitää olla aina myös sinne metsään menemästä. Ei osata olla ihmisten kanssa vissiin? Kaikki on paremmin yksin tai korkeintaan lasten ja puolison kanssa. Onko heillä jotain ihmisuhdevaikeuksia?

Hauskan illan ystävien kanssa voi järjestää kotonakin eikä sinne metsäänkään tarvitse yksin mennä. Näin on täälläpäin toimittu.

Toiset voi ja toiset ei. Monessa talossa ei mitään illanistujaisia joka viikonloppu hyvällä katsota ja ne metsäretket eivät vaan ole kaikkien mieleen. Ei vaikka siellä olisi sieniä tai marjoja tai hiihtolatuja.

Tässä on monta lausetta mihin tarttua. Ensimmäisenä tämä "Mikä siinä on, että toisten on aina oltava yksin vain omien ajatusten kanssa? Eivätkö he kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä?". Googleta introvertti ja yritä ymmärtää, että ihmiset on erilaisia, please.

"Monessa talossa ei mitään illanistujaisia joka viikonloppu hyvällä katsota ja ne metsäretket eivät vaan ole kaikkien mieleen." Mikä pakko on huutaa ja meuhkata niin kovaa, että se häiritsee naapureita? Eikö voi istua iltaa ja keskustella normaalilla äänellä? Ei myöskään tarvitse koko kaveripiiriä kutsua, eikö voi pienemmällä porukalla? Ei 5 ihmisestä hirveetä mökää lähde, jos ei tahallaan huudeta. Toisekseen, pakkoko kaikki on aina kutsua omaan kotiin, eikö voida vuorotella? Kesällä myös oli hyviä ilmoja olla ulkona puistoissa pitkälle iltaan. Se on totta, ettei metsäretket kaikkia miellytä, onneksi ei, ei tarvitsekaan, on enemmän tilaa meille, jotka niistä nauttivat. Mutta aika paljon vaihtoehtoja mahtuu baari-illan ja metsäretken väliin.

Googleta sinä ekstrovertti. Aivan, toiset eivät tykkää keskustella kotona kuiskutellen yhden kaverin kanssa kotona ja juuri siksi jotkut baarit ovat olleet heistä kivoja. Musiikki soi kovaa ja kevyttä keskustelua juuri sillä äänenvoimakkuudella kun haluaa. Tekeekö mieli tanssia? Ei hätää, baarissa alakerran naapuri ei soita poliiseja paikalle. Sinunlaisten ehdotus on, etkö voisi nauttia tanssimatta? Tai ehkä lautapelejä pelaamalla? En, vaan haluaisin nauttia elämästä tanssimalla klo. 03 asti ja nukkua sunnuntaina aamuna pitkään, herätäkseni mennäkseni ravintolaan ulos syömään.

Mikään ei tietenkään ole pakko, mutta se, että tyytyy ei tarkoita, että sen kokee hauskaksi. Netflix ei vaan korvaa asiaa ihmisille, jotka rakastavat festareita, mutta sitä tietenkin ihmisten, jotka inhoavat niitä on vaikeaa ymmärtää.

Minä kyllä ymmärrän näitä vaatimattomasti ja pienellä liekillä eläviä, mutta he eivät kyllä ymmärrä heitä, jotka elävät suurella liekillä ja ovat luonnostaan todella aktiivisia. Varsinkin kun heille vaikuttaa kaikki aktiviteetit olevan samalla viivalla. Koti-ilta on sama kuin festarit ja metsäretki sama kuin rantaloma etelässä. Ei ole.

Ei ravintoloissa ja festareilla sauhuaminen tai rantalomat ole mitään "isolla liekillä elämistä". Kasva aikuiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja varsinkŕin nuorempien aikuisten tarpeen liikkua ja minglata ymmärrän oikein hyvin - onpa kiva käkkiä kotona kerrostaloyksiössä itsekseen kun kerrankin on aikaa toteuttaa perhe-elämää..

Ai niin, mitenkä sitä perhettä-elämää edes voisi lähestyä, kun niitä potentiaalisia elämänkumppaneita kuitenkin vähempi siellä kirjaston hyllyjen välissä saa naarattua, saati Netflixin katselun lomassa sua lähestyy..

Itse soi vakaasti perhe-elämäinen, ja siitä jopa nyt keskellä koronaa nauttinutkin, oman okt isolla pihalla, mutta nuorilla aikuisilla "elämä jumittaa" - toivottavasti pystymme viettämään semi-normaalia Talvi-arkea..

?

Ajattele jos korona olisi tullut 40v sitten kun ainoa kommunikointiväline oli lankapuhelin!

Nyt on skypet, whatsapp puhelut, facet, tinder, teams yms kymmenet erilaiset kommunikointikeinot. Samaa peliäkin voi pelata vaikka Pieksämäellä ja Austraaliassa yhdessä!

Jos nyt on yksinäinen nuori aikuinen on sitä ollut muulloinkin. 90% kommunikoinnista tapahtuu muutenkin netissä. Ja kyllä kavereita voi tavata pienellä porukalla, mikään ei estä.

Ensimmäinen sulkukuukausi keväällä oli hieman hankala omalle nuorelle aikuisellemme joka kuuluu riskiryhmään, mutta sen jälkeen keinot kommunikointiin löytyi helposti ja tapaamiset jatkuu normaalisti muutaman kaverin kesken. Kukaan esim luokkakavereista ei ole pudonnut porukasta koronan takia.

Sitä WOFfia pelatessa se pieksämäkeläinen ja australialainen tuskin kuitenkaan löytävät mitään elämän mittaista kumppanuutta... tässä puhuttiin eri asioista.

Tämä eristäytyminen ei ole ikuista eikä edes 100% tälläkään hetkellä. Kyllä tätä muutaman kuukauden kestää etänäkin.

Kestää kestää, eihän ole vaihtoehtoa.

Mutta osalle meistä tämä on ollut jo 6kk ja jatkuu vaan.

Mulla esim ystävä, joka käy syöpähoidoissa, eli erittäin suurta riskiluokkaa. Hänen mies lomautettuna kotona. Heillä myös 5v lapsi, joka on maaliskuusta asti ollut kotona, ettei tuo virusta (eikä edes influenssaa..) kotiin.

Ja he asuvat keskellä lähiötä 2h+keittiö +pieni parveke ja naapuri joka röökaus jatkuvasti viereisellä parvekkeella.

Olisiko mahdollista tajuta, että esim heille tämä "uusi normaali" on koko lailla ahdistava - mies käy lenkillä ja kaupassa aamun varhaisina tunteina, nainen käy syöpähoidoissa, ei muualla, rahaa ei kerta kaikkiaan ole "muuttaa maalle" tai vuokrata omaa piilopirttiä, sukulaisista ei ole auttajiksi ja me ystävätkin kykenemme lähinnä tarjoamaan etänä henkistä tukea, kun mehän käymme töissä emmekä halua osallistua perheen äidin altistamiseen...

Kumpiko heille oli se uusi normaali, korona vai syöpähoidot? Eikö syöpähoidoissa kävijän pitäisi vältellä tavan influenssojakin sun muita pöpöjä? Pois lukien miehen lomauttaminen (jos syynä oli korona) mikään ei kuulostanut siltä että olisi koronan aiheuttamaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kyllä matkustellut aikaisemmin sen pari kertaa vuodessa ja käynyt aina välillä konserteissa tai syömässä. Jotenkin kummasti minua ei ole kuitenkaan lainkaan häirinnyt että tänä vuonna ei ole päässyt. Ei mitään ahdistusta tai surua niiden suhteen. Ehkä ne eivät ole lopulta olleet minulle niin isoja asioita kuitenkaan. Mutta olen muutenkin kyllä ihminen joka viihtyy ihan tavallisessa arjessa vaikka vaihtelu joskus piristääkin.

Tässä on varmaan ketjun parhaita kommentteja. Se että on jotain ekstraa on tietysti kivaa, mutta miksi sen loppuminen herättää niin suuria tunteita? Matkoilla on kiva käydä, tietenkin. Mutta outoa jos ei pärjää ilman lentämistä esim. 

Samaa mieltä. Matkustelin ennen koronaa melko paljon työmatkoilla Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella ja olen asunut aikaisemmin yli 10 vuotta poissa Suomesta. Kun matkat loppuivat koronan tuloon, hienoa, saankin olla kotona etätöissä. Lomamatkoja ulkomaille teen ehkä 5 vuoden välein, riittää hyvin.

En siis tarvitse ulkomaan työmatkoja enkä lomamatkoja; kotiseudullakin keksii kaikenlaista tekemistä. Eipä kukaan lapsenakaan juuri ulkomailla matkustellut, joten miksi päänne ei keksi muuta tekemistä? 

Mutta sinä olet jo kokenut ne ulkomaan matkaillut ja asunutkin ulkomailla.Joku muu ei ole vielä niitä kokenut ja haluaa myös itse ne kokea, ennenkin antaa omat johtopäätökset.Sama kuin sanoisi ettei kannata maistaa vaikka suklaata, ei se niin hyvää ole ja ilmankin pärjää.

Mikään ei kiellä varaamasta matkaa nyt tai matkailemasta vaikka ensi keväänä (tämän hetken tietojen mukaan). Se että jankuttaa vielä kuukausien tai vuosien päästä miten ei päässyt maalis-toukokuussa 2020 ulkomaille on kyllä kummallista. 

Kyllä useimmat introvertitkin joutuvat välillä olemaan ihmisjoukoissa. Miksei siis ekstrovertit pysty viettämään aikaa vain itsensä kanssa tai muuten pienemmässä porukassa edes väliaikaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korona on saanut esille miten ylimielisiä ja omassa poterossaan eläviä ihmiset ovat. Kuten ap ja monet muut julistukset tällä palstalla esimerkkinä.

Ei mitään kykyä nähdä että ihmiset ja elämät on erillaisia.

Olkoonkin että ovat erilaisia mutta onko tosiaan elämä kiinni näistä baari-illoista ja ulkomaan matkoista? Itse en keksi juuri mitään minkä poisviemisestä en selviäisi. Ja puhun nimenomaan asioista enkä ihmisistä jotka tietenkin ovat eri asia.

Voisit suoraan vaan kysyä onko elämä tosiaan kiinni sosiaalisesta kanssa käymisestä ja erillaisten asioiden kokemisesta. Sitä nuo suurimmalle osalle on.

Miksi ihmeessä kaikki vaan ei möllötä kokematta ja tekemättä läpi elämänsä?

Mutta eihän se sitä tarkoita, vaikka olisikin ilman baari-iltoja? Kai sä nyt voit olla iloinen ja toimelias ilman noitakin asioita - eikö sulla ole itselläsi mitään mistä iloita, oletko olemassa vain suhteessa muihin? 

Ilmeisesti kokemus on vähän erilainen laumaihmisellä ja niillä muilla. 

Kyllä hauska baari-ilta ystävien kanssa, nyt aina jonkun tympeän metsäretken yksin hyttysten seurassa, voittaa.

Mikä siinä on, että toisten on aina oltava yksin vain omien ajatusten kanssa? Eivätkö he kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä? Monen pitää olla aina myös sinne metsään menemästä. Ei osata olla ihmisten kanssa vissiin? Kaikki on paremmin yksin tai korkeintaan lasten ja puolison kanssa. Onko heillä jotain ihmisuhdevaikeuksia?

Hauskan illan ystävien kanssa voi järjestää kotonakin eikä sinne metsäänkään tarvitse yksin mennä. Näin on täälläpäin toimittu.

Toiset voi ja toiset ei. Monessa talossa ei mitään illanistujaisia joka viikonloppu hyvällä katsota ja ne metsäretket eivät vaan ole kaikkien mieleen. Ei vaikka siellä olisi sieniä tai marjoja tai hiihtolatuja.

Tässä on monta lausetta mihin tarttua. Ensimmäisenä tämä "Mikä siinä on, että toisten on aina oltava yksin vain omien ajatusten kanssa? Eivätkö he kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä?". Googleta introvertti ja yritä ymmärtää, että ihmiset on erilaisia, please.

"Monessa talossa ei mitään illanistujaisia joka viikonloppu hyvällä katsota ja ne metsäretket eivät vaan ole kaikkien mieleen." Mikä pakko on huutaa ja meuhkata niin kovaa, että se häiritsee naapureita? Eikö voi istua iltaa ja keskustella normaalilla äänellä? Ei myöskään tarvitse koko kaveripiiriä kutsua, eikö voi pienemmällä porukalla? Ei 5 ihmisestä hirveetä mökää lähde, jos ei tahallaan huudeta. Toisekseen, pakkoko kaikki on aina kutsua omaan kotiin, eikö voida vuorotella? Kesällä myös oli hyviä ilmoja olla ulkona puistoissa pitkälle iltaan. Se on totta, ettei metsäretket kaikkia miellytä, onneksi ei, ei tarvitsekaan, on enemmän tilaa meille, jotka niistä nauttivat. Mutta aika paljon vaihtoehtoja mahtuu baari-illan ja metsäretken väliin.

Googleta sinä ekstrovertti. Aivan, toiset eivät tykkää keskustella kotona kuiskutellen yhden kaverin kanssa kotona ja juuri siksi jotkut baarit ovat olleet heistä kivoja. Musiikki soi kovaa ja kevyttä keskustelua juuri sillä äänenvoimakkuudella kun haluaa. Tekeekö mieli tanssia? Ei hätää, baarissa alakerran naapuri ei soita poliiseja paikalle. Sinunlaisten ehdotus on, etkö voisi nauttia tanssimatta? Tai ehkä lautapelejä pelaamalla? En, vaan haluaisin nauttia elämästä tanssimalla klo. 03 asti ja nukkua sunnuntaina aamuna pitkään, herätäkseni mennäkseni ravintolaan ulos syömään.

Mikään ei tietenkään ole pakko, mutta se, että tyytyy ei tarkoita, että sen kokee hauskaksi. Netflix ei vaan korvaa asiaa ihmisille, jotka rakastavat festareita, mutta sitä tietenkin ihmisten, jotka inhoavat niitä on vaikeaa ymmärtää.

Minä kyllä ymmärrän näitä vaatimattomasti ja pienellä liekillä eläviä, mutta he eivät kyllä ymmärrä heitä, jotka elävät suurella liekillä ja ovat luonnostaan todella aktiivisia. Varsinkin kun heille vaikuttaa kaikki aktiviteetit olevan samalla viivalla. Koti-ilta on sama kuin festarit ja metsäretki sama kuin rantaloma etelässä. Ei ole.

Ja ikä oli 23vee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"muuta ei ihminen tarvitse" 

Eikö kuitenkin niin, että sinä et muuta tarvitse? Et kai halua määritellä sitä, mitä muut ihmiset tarvitsevat? 

Ihminen ei tarvitse alkoholia, lentomatkailua ym. ympäristöä ja terveyttä kuormittavaa. 

Tarvitsevat tai eivät, nuo kaikki ovat silti normaaleja asioita. Normaalia ei ole pelkästään se, että ollaan kotona, tavataan ystäviä kaksi kertaa vuodessa ja ulkoillaan vain lähiluonnossa, ehkä kirjaston kautta koukaten. 

Ei voida oikeastaan määritellä mikä on normaalia. Suurelle osalle ihmiskunnasta esimerkiksi lentomatkat olisivat luksusta. Koska noin puolet maailman väestöstä esimerkiksi käyttää vessanaan kuoppaa maassa. 

Silti ne pärjäävät. Tosta voisi oikeasti ottaa oppia, elämästä nauttiminen ei merkitse asioita, sisältö tulee pienistäkin jutuista. Totta kai esimerkiksi matkailu on kivaa, mutta surkeaa jos elämä ei tunnu hyvältä ilman sitä. Jotenkin tulee mieleen että ihmiseltä puuttuu kyky olla onnellinen, pitää vain hakea nautintoa aina jostain uudesta.

Niin, ehkä se on luksusta ja siihen on syynsä miksi sinäkin kutsut sitä matkustamista luksukseksi, että rangaistukseksi. Todella pienestä voi olla iloinen ja kiitollinen, mutta se ei tarkoita etteikö suuresta ja kallistakin voisi myös sitä olla. Ihminen voi iloita sekä omasta kodista, että lomamatkasta hotellista ja jos toinen niistä otetaan pois se tuntuu surkealta. Ihan kuten ihmiseltä joka tykkää yhdestä tai seitsemästä asiasta. Niistä kun viedään joku pois, niin eihän se kivalta tunnu.

Niin tästähän on tässä ketjussa paljon just puhuttu. Tietenkin lapsi haluaa laatikosta itselleen kaikki lelut mitkä saa haalittua. 

Mutta pitäisikö tätä ajatustapaa yrittää muuttaa, eikä mennä vain kaikki mulle -vaistoilla? Koska tuolleen elämällä mikään ei riitä ja kyky onnellisuuteen luisuu kauemmaksi. 

Mitä jos viedään sinulta ne metsät ja hiljaiset koti-illat? Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että muille se normaali on sitä vilkasta elämää, ei sitä yksin kotona nyhjöttäminen? Korona aika oli kaikkea muuta kuin normaalia. Tylsää, yksinäistä ja yksitoikkoista. Normaalissa elämässä ihmiset tekee ja tapaa toisiaan ja tutkii maailmaa, ei kyki yksinään jossain metsässä tai kotona telkun edessä puhelin kädessä.

Eiks sulla oo mielikuvitusta?

Kyllä ja jopa hyvä sellainen, mutta väitätkö ihan tosissasi, että se on sama asia uida vedessä ja kuvitella se ajatuksissasi? Että Alpit ovat sama asia kuvissa kuin luonnossa? Tai ehkä lukea kirjasta kahden ihmisen dialogi on sama kuin keskustella itse mielenkiintoisista asioista jonkun kivan tyypin kanssa kasvotusten?

Onko nää ihmiset ihan tosissaan? Jos pari-kolme vuotta joutuu lykkäämään reissaamista niin ranteet auki??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korona on saanut esille miten ylimielisiä ja omassa poterossaan eläviä ihmiset ovat. Kuten ap ja monet muut julistukset tällä palstalla esimerkkinä.

Ei mitään kykyä nähdä että ihmiset ja elämät on erillaisia.

Olkoonkin että ovat erilaisia mutta onko tosiaan elämä kiinni näistä baari-illoista ja ulkomaan matkoista? Itse en keksi juuri mitään minkä poisviemisestä en selviäisi. Ja puhun nimenomaan asioista enkä ihmisistä jotka tietenkin ovat eri asia.

Voisit suoraan vaan kysyä onko elämä tosiaan kiinni sosiaalisesta kanssa käymisestä ja erillaisten asioiden kokemisesta. Sitä nuo suurimmalle osalle on.

Miksi ihmeessä kaikki vaan ei möllötä kokematta ja tekemättä läpi elämänsä?

Mutta eihän se sitä tarkoita, vaikka olisikin ilman baari-iltoja? Kai sä nyt voit olla iloinen ja toimelias ilman noitakin asioita - eikö sulla ole itselläsi mitään mistä iloita, oletko olemassa vain suhteessa muihin? 

Ilmeisesti kokemus on vähän erilainen laumaihmisellä ja niillä muilla. 

Kyllä hauska baari-ilta ystävien kanssa, nyt aina jonkun tympeän metsäretken yksin hyttysten seurassa, voittaa.

Mikä siinä on, että toisten on aina oltava yksin vain omien ajatusten kanssa? Eivätkö he kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä? Monen pitää olla aina myös sinne metsään menemästä. Ei osata olla ihmisten kanssa vissiin? Kaikki on paremmin yksin tai korkeintaan lasten ja puolison kanssa. Onko heillä jotain ihmisuhdevaikeuksia?

Hauskan illan ystävien kanssa voi järjestää kotonakin eikä sinne metsäänkään tarvitse yksin mennä. Näin on täälläpäin toimittu.

Toiset voi ja toiset ei. Monessa talossa ei mitään illanistujaisia joka viikonloppu hyvällä katsota ja ne metsäretket eivät vaan ole kaikkien mieleen. Ei vaikka siellä olisi sieniä tai marjoja tai hiihtolatuja.

Tässä on monta lausetta mihin tarttua. Ensimmäisenä tämä "Mikä siinä on, että toisten on aina oltava yksin vain omien ajatusten kanssa? Eivätkö he kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä?". Googleta introvertti ja yritä ymmärtää, että ihmiset on erilaisia, please.

"Monessa talossa ei mitään illanistujaisia joka viikonloppu hyvällä katsota ja ne metsäretket eivät vaan ole kaikkien mieleen." Mikä pakko on huutaa ja meuhkata niin kovaa, että se häiritsee naapureita? Eikö voi istua iltaa ja keskustella normaalilla äänellä? Ei myöskään tarvitse koko kaveripiiriä kutsua, eikö voi pienemmällä porukalla? Ei 5 ihmisestä hirveetä mökää lähde, jos ei tahallaan huudeta. Toisekseen, pakkoko kaikki on aina kutsua omaan kotiin, eikö voida vuorotella? Kesällä myös oli hyviä ilmoja olla ulkona puistoissa pitkälle iltaan. Se on totta, ettei metsäretket kaikkia miellytä, onneksi ei, ei tarvitsekaan, on enemmän tilaa meille, jotka niistä nauttivat. Mutta aika paljon vaihtoehtoja mahtuu baari-illan ja metsäretken väliin.

Googleta sinä ekstrovertti. Aivan, toiset eivät tykkää keskustella kotona kuiskutellen yhden kaverin kanssa kotona ja juuri siksi jotkut baarit ovat olleet heistä kivoja. Musiikki soi kovaa ja kevyttä keskustelua juuri sillä äänenvoimakkuudella kun haluaa. Tekeekö mieli tanssia? Ei hätää, baarissa alakerran naapuri ei soita poliiseja paikalle. Sinunlaisten ehdotus on, etkö voisi nauttia tanssimatta? Tai ehkä lautapelejä pelaamalla? En, vaan haluaisin nauttia elämästä tanssimalla klo. 03 asti ja nukkua sunnuntaina aamuna pitkään, herätäkseni mennäkseni ravintolaan ulos syömään.

Mikään ei tietenkään ole pakko, mutta se, että tyytyy ei tarkoita, että sen kokee hauskaksi. Netflix ei vaan korvaa asiaa ihmisille, jotka rakastavat festareita, mutta sitä tietenkin ihmisten, jotka inhoavat niitä on vaikeaa ymmärtää.

Minä kyllä ymmärrän näitä vaatimattomasti ja pienellä liekillä eläviä, mutta he eivät kyllä ymmärrä heitä, jotka elävät suurella liekillä ja ovat luonnostaan todella aktiivisia. Varsinkin kun heille vaikuttaa kaikki aktiviteetit olevan samalla viivalla. Koti-ilta on sama kuin festarit ja metsäretki sama kuin rantaloma etelässä. Ei ole.

Ja ikä oli 23vee?

Ikä ei ole olennaista, koska aloitus ei koskenut jotain määrättyä ikäluokkaa. Voisin olla 23 tai 32 tai 64 mutta mitä muut ovat selittämään mitä missäkin iässä kuuluu tehdä tai miten elää? Toiset elämä on elämistä varten, ei olemista.

Vierailija kirjoitti:

Onko nää ihmiset ihan tosissaan? Jos pari-kolme vuotta joutuu lykkäämään reissaamista niin ranteet auki??

Ei kukaan ranteet auki ole, mutta hei suljetaan ne metsät ja pistetään siihen sun naapuriin disco pariksi vuodeksi. Tehdään siitä sinun arki ja katsotaan alkaako tuntumaan joltain.

Elämä on elämää. Normaalius on vain jokin tarkoitushakuinen määritelmä harha joka palvelee jotain jonkun opittuihin ajatusmalleihin kuuluvia "vakioita". Onko epänormaali epänormaalia siksi, että se on, vai siksi koska se on sellaista jonkin jonkun mielestä joka ei välttämättä edes edusta enemmistöä, yhtä epämääräistä epätasa-arvoista kuin moraalikäistyksetkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korona on saanut esille miten ylimielisiä ja omassa poterossaan eläviä ihmiset ovat. Kuten ap ja monet muut julistukset tällä palstalla esimerkkinä.

Ei mitään kykyä nähdä että ihmiset ja elämät on erillaisia.

Olkoonkin että ovat erilaisia mutta onko tosiaan elämä kiinni näistä baari-illoista ja ulkomaan matkoista? Itse en keksi juuri mitään minkä poisviemisestä en selviäisi. Ja puhun nimenomaan asioista enkä ihmisistä jotka tietenkin ovat eri asia.

Voisit suoraan vaan kysyä onko elämä tosiaan kiinni sosiaalisesta kanssa käymisestä ja erillaisten asioiden kokemisesta. Sitä nuo suurimmalle osalle on.

Miksi ihmeessä kaikki vaan ei möllötä kokematta ja tekemättä läpi elämänsä?

Mutta eihän se sitä tarkoita, vaikka olisikin ilman baari-iltoja? Kai sä nyt voit olla iloinen ja toimelias ilman noitakin asioita - eikö sulla ole itselläsi mitään mistä iloita, oletko olemassa vain suhteessa muihin? 

Ilmeisesti kokemus on vähän erilainen laumaihmisellä ja niillä muilla. 

Kyllä hauska baari-ilta ystävien kanssa, nyt aina jonkun tympeän metsäretken yksin hyttysten seurassa, voittaa.

Mikä siinä on, että toisten on aina oltava yksin vain omien ajatusten kanssa? Eivätkö he kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä? Monen pitää olla aina myös sinne metsään menemästä. Ei osata olla ihmisten kanssa vissiin? Kaikki on paremmin yksin tai korkeintaan lasten ja puolison kanssa. Onko heillä jotain ihmisuhdevaikeuksia?

Hauskan illan ystävien kanssa voi järjestää kotonakin eikä sinne metsäänkään tarvitse yksin mennä. Näin on täälläpäin toimittu.

Toiset voi ja toiset ei. Monessa talossa ei mitään illanistujaisia joka viikonloppu hyvällä katsota ja ne metsäretket eivät vaan ole kaikkien mieleen. Ei vaikka siellä olisi sieniä tai marjoja tai hiihtolatuja.

Puistoon istumaan? Tapaaminen kadunkulmassa? Miten ne voivat olla onnellisia ystävistään jossain slummeissa joissa ei ole just sitä tietynlaista aikuisemmalle väelle suunnattua tyylikästä ja rentsiä yökerhoa? 

Ehkä he olisivat onnellisia, jos tuota tapahtuisi, mutta tapahtuiko sitä?

Englannissa kävi noin. Baarit suljettiin ja bileet järjestettiin metsissä. Eli paikka vain vaihtui. Halu tavata ystäviä ja bailata oli kova ja ympäristöstä oltiin valmiita joustamaan.

Olisi mielenkiintoista tietää miten reagoitaisiin, jos metsät suljettaisiin?

En ihan tajunnut kyllä. 

Mutta siis, jos on halu nähdä ystäviä niin siihen löytyy varmasti keino, niin kauan ainakin kun metsiä ei tosiaan suljeta. 

Eli jos on halu olla onnellinen, eikö sitä pysty olemaan ilman sitä just tietynlaista elämystä? No ei tietenkään pysty, sehän se ongelma juuri on kautta historian ollut. Ei olla onnellisia sillä mitä on, vaan halutaan koko ajan enemmän ja sitä ja tätä elämystä. Joka johtaa vain riman nousemiseen, harvoin aitoon iloon kuitenkaan. Ihminen on ahne luonnostaan. 

Voitko käsittää, että jotkut inhoaa metsiä? Minä inhoan. Kesällä jo tuli jo melkein oksennus, kun ehdotettiin lomakohteiksi luonyokohteita. Ihan kuva jos tykkäät, muttei meille kiitos.

Entä jos haluan tavata kerrallaan 20 ystävää, niin kuin mulla on ollut tapana, miten pidetään turvavälit niin, että kaikki kuulevat kaikkia.