Miksi maailmankaikkeus on olemassa?

Kukaan ei tiedä, miksi kaikkeus on olemassa.

Mutta me tiedetään, mihin se päättyy.

Ainetta ei tule lisää.

Se tarkoittaa, että vety loppuu, kaikki tähdet sammuvat lopulta.

Maailmankaikkeus kokee lämpökuoleman. Mittaamattomien aikojen kuluttua on vain protoneja.

Nekin voivat hajota ja mitään ei enää ole, paitsi ääretön tyhjyys.

Mikä tämän kaiken tarkoitus sitten on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkemyksesi vaikuttaa siis olevan, että emme voi tietää, onko universumin olemassaolo turhaa, koska tuntemus sen turhuudesta johtuu vain halusta nähdä se tavoitteellisena toimijana. Oma näkemykseni on, että päinvastoin universumin ei-välttämätön luonne voidaan tietää eikä kyse ole halusta nähdä suunnitelmaa. Kuten annoin perustelun kirjahyllystä, kaikki maailman kirjahyllyt ovat keskenään erilaisia, yhtäkään samanlaista ei ole. Ei siis ole olemassa mitään yhtä objektiivista kirjahyllyä, joka olisi muuttumaton ja aina samanlainen, ja tästä voimme päätellä, ettei kirjahyllyjen olemassaolo ole välttämättömyys. Sama koskee myös universumia, joka voisi olla erilainen, vaikka kaksiulotteinen.

Tämä päättely on riippumaton halusta nähdä universumi suunnitelman toteuttajana. Pitäisin ajatteluani virheellisenä, jos olettaisin sellaisten asioiden olevan totta, mitkä ovat vähemmän ilmeisesti tosia. Miksi en siis uskoisi ilmeisimpään, jos minulla ei ole hyviä perusteluita, miksi vähemmän ilmeiset olisivat tosia?

Koska ”minusta nyt vaan tuntuu niin” ei ole mikään perustelu.

Ei intuitio yksin olekaan hyvä perustelu. Siksi esitinkin sen tueksi myös muita perusteluja. Itse pidän intuitiota yhtenä mahdollisena tapana saada tietoa, mutta en väitä sen olevan erehtymätön. Jos se kuitenkin tukee yhdessä muiden perustelujen kanssa tiettyä näkemystä, silloin se lisää tämän näkemyksen arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuohon ole mahdollista vastata, kun kukaan ei tiedä vastausta. Tehtävänanto on sadistinen. Tuon tyyppiset tehtävät ovat se mitä vihasin eniten koulussa, heti pesiksen jälkeen.

Eihän tällaisissa tehtävissä ole tavoitteena, että saataisiin mitään ”oikeaa vastausta”. Kyse on siitä, että opetellaan kirjoittamaan, pohtimaan ja perustelemaan. Ap voi keksiä minkä tahansa mitä hupsuimman lähestymistavan aiheseen, mutta jos hän kirjoittaa siitä loogisen, perustellun esseen, pisteitä ropisee.

Tosiaankin väärä kysymyksenasettelu. Mitään syytä tai tarkoitusta ei voida osoittaa olevan olemassa, joten ajatteluenergiansa kannattaa keskittää johonkin tärkeämpään asiaan. Vink, vink!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei maailmankaikkeutta olisi olemassa, ei olisi edes käsitettä sille mitä on "olla olemassa". Ei voi sanoa edes mitä oli ennen maailmankaikkeutta, koska aika käsitteenä syntyi vasta yhdessä maailmankaikkeuden kanssa.

Väitteesi siis on, että logiikka ei ollut olemassa ennen maailmankaikkeuden syntyä. Kuinka silloin voit päätellä loogiikkaa käyttäen, että käsitettä "olla olemassa" ei olisi ollut, jos logiikka on vain kaikkeuden synnyn yhteydessä syntynyt asia? Miten vain tässä kaikkeudessa pätevällä logiikalla voi tehdä absoluuttisia väitteitä?

Logiikka, matematiikka ja kaikki muutkin Platonin ideat ovat ihmisten keksimiä. Päättelyä, myös pätevää sellaista, on ollut kauan ennen kuin Aristoteles keksi formaalin logiikan.

Silloin tällä absoluuttisella väitteelläsi ei ole arvoa, koska päättelit sen ihmisten keksimällä logiikalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Derivaatan keksijä Gottfried Leibniz esitti tämän kysymyksen: "Miksi on olemassa jotain sen sijaan ettei olisi mitään?" Koska Leibnizin mukaan olemattomuus on asioiden normaalitila, jonkin välttämättä olemassaolevan on täytynyt synnyttää maailmankaikkeus. Paras selitys täksi välttämättömäksi syyksi on Jumala.

Ei lasten juttuja vakavaan keskusteluun.

Näihin lasten juttuihin ovat uskoneet melkein kaikki nerot, joiden fysiikan ja matematiikan löydöksiä sinäkin taidat olla opiskellut. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei maailmankaikkeutta olisi olemassa, ei olisi edes käsitettä sille mitä on "olla olemassa". Ei voi sanoa edes mitä oli ennen maailmankaikkeutta, koska aika käsitteenä syntyi vasta yhdessä maailmankaikkeuden kanssa.

Väitteesi siis on, että logiikka ei ollut olemassa ennen maailmankaikkeuden syntyä. Kuinka silloin voit päätellä loogiikkaa käyttäen, että käsitettä "olla olemassa" ei olisi ollut, jos logiikka on vain kaikkeuden synnyn yhteydessä syntynyt asia? Miten vain tässä kaikkeudessa pätevällä logiikalla voi tehdä absoluuttisia väitteitä?

Logiikka, matematiikka ja kaikki muutkin Platonin ideat ovat ihmisten keksimiä. Päättelyä, myös pätevää sellaista, on ollut kauan ennen kuin Aristoteles keksi formaalin logiikan.

Silloin tällä absoluuttisella väitteelläsi ei ole arvoa, koska päättelit sen ihmisten keksimällä logiikalla.

Tietenkin ihmisten keksimillä asioilla on arvoa. Logiikalla ja ylipäänsä rationaalisella ajattelulla on ihmisille episteemistä, käytännöllistä ja esteettistä arvoa, ja juuri siksi ne on keksitty. Se, että jollekin edes tulee mieleen ettei ihmisten keksimillä asioilla voisi olla arvoa, on hyvä esimerkki jumaluskovaisten ihmisvihasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei maailmankaikkeutta olisi olemassa, ei olisi edes käsitettä sille mitä on "olla olemassa". Ei voi sanoa edes mitä oli ennen maailmankaikkeutta, koska aika käsitteenä syntyi vasta yhdessä maailmankaikkeuden kanssa.

Väitteesi siis on, että logiikka ei ollut olemassa ennen maailmankaikkeuden syntyä. Kuinka silloin voit päätellä loogiikkaa käyttäen, että käsitettä "olla olemassa" ei olisi ollut, jos logiikka on vain kaikkeuden synnyn yhteydessä syntynyt asia? Miten vain tässä kaikkeudessa pätevällä logiikalla voi tehdä absoluuttisia väitteitä?

Logiikka, matematiikka ja kaikki muutkin Platonin ideat ovat ihmisten keksimiä. Päättelyä, myös pätevää sellaista, on ollut kauan ennen kuin Aristoteles keksi formaalin logiikan.

Silloin tällä absoluuttisella väitteelläsi ei ole arvoa, koska päättelit sen ihmisten keksimällä logiikalla.

Tietenkin ihmisten keksimillä asioilla on arvoa. Logiikalla ja ylipäänsä rationaalisella ajattelulla on ihmisille episteemistä, käytännöllistä ja esteettistä arvoa, ja juuri siksi ne on keksitty. Se, että jollekin edes tulee mieleen ettei ihmisten keksimillä asioilla voisi olla arvoa, on hyvä esimerkki jumaluskovaisten ihmisvihasta.

Niin mutta tämän maailman ulkopuolella sillä ei ole absoluuttista totuusarvoa. Siksi loogisesti päättelemäsi asiat ovat vain mielipiteitä. Jos ennen ihmisiä logiikkaa ei ollut, universumi on voinut olla samanaikaisesti sekä oleva että olematon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Derivaatan keksijä Gottfried Leibniz esitti tämän kysymyksen: "Miksi on olemassa jotain sen sijaan ettei olisi mitään?" Koska Leibnizin mukaan olemattomuus on asioiden normaalitila, jonkin välttämättä olemassaolevan on täytynyt synnyttää maailmankaikkeus. Paras selitys täksi välttämättömäksi syyksi on Jumala.

No ei ole yhtään sen parempi selitys kuin Sotkan muna tai maaginen leivänpaahdin.

No aika paljon parempi. Sotkan muna tuskin synnyttäisi tähtitieteellisen epätodennäköistä maailmankaikkeutta, jossa tähdet ja planeetat voivat syntyä ja elämä on mahdollista.

Maailmankaikkeus ei ole itsenäisesti olemassa.

Sen olemassaolon havaitseminen edellyttää havaitsijan olemassa olon.

Mikä on se, joka tiedostaa maailmankaikkeuden, sen ilmiöt ja meidät itsemme?

Jumala sanoo: ”Kieltäydyn todistamasta olevani olemassa, sillä todisteet tekevät uskon tarpeettomaksi, ja ilman uskoa minua ei ole.”

Ja tähän vastaa ihminen: ”Juuri todisteiden puute on varmin todiste sinun olemassaolostasi, joten omien sanojesi mukaan et ole olemassa.”

Jumala toteaa: ”No voihan piru, tuota minä en tullut ajatelleeksi!” -ja katoaa kuin irreaulinen pieru logiikan saharaan.

Millä perusteella oletetaan, että minkään olemattomuus olisi helpompaa/todennäköisempää kuin jonkun oleminen? Se saattaa olla vielä paljon vaikeampaa/epätodennäköisempää.