Onko ravitsemusterapiasta apua? +30kg ja masennus
Oon ollu koko ikäni todella aktiivinen liikkuja sekä ammattini puolesta että vapaa-ajalla. Tää on mahdollistanut sen, että olen voinut syödä huoletta suuria annoskokoja ja herkutella suht usein.
1,5 sitten tulin raskaaksi ja liikunta (työtä lukuunottamatta) loppui kuin seinään pahoinvoinnin takia. Ainoa mitä pystyin syömään oli makea ja iltaisin roskaruoka. Raskauden aikana mulle kehittyi myös masennus, mikä mulla on vieläkin, ei tosin yhtä vahvana enää. Masennuksen takia en ole jaksanut liikkua tai syödä terveellisesti. Raskausaikana tuli +30kg ja nyt olen 20kg painavampi kuin ennen raskautta.
Mietin olisiko ravitsemusterapiasta hyötyä, sillä en osaa koota sopivia annoksia nykyiseen kulutukseeni nähden, kun olen tottunut liikkumaan vaan ihan sikana ja sitten syömään huolettomasti. Onko kenelläkään kokemuksia ravitsemusterapiasta? oliko yksityinen vai kunnallinen? Pelottaa jos mua syyllistetään siellä, se vaan pahentais oloani.. onko muita vinkkejä mulle?
Kommentit (29)
Ok hmm kuulostaa mun korvaan vähän samantapaiselta ohimenevältä trendiltä kuin esim karppaus. Ja et siitä tulis kyllä hyvä olo, mut sit jaksaisin tota tehä ehkä n vuoden ja sitten kyllästyisin. Mut voisin toki perehtyä vielä lisää aiheeseen
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota huomioon, että viralliset ravitsemussuositukset ovat auttamattomasti jäljessä. Uusin tutkimus on aukottomasti todistanut ne vääriksi erityisesti ruokarytmin osalta.
The new england journal of medicine, joka on maailman arvostetuimpia lääketieteen alan lehtiä, julkaisi viime syksynä artikkelin (pätkä)paaston kiistämättömistä terveysvaikutuksista. Osa niistä on aivoihin liittyviä. Esimerkiksi 24 tunnin paasto todistetusti lisää serotoniinin ja bdnf:n ( aivojen hermokasvutekijä) tuotantoa aivoissa eli toimii kuten masennuslääke. Lyhyempikin paasto vähentää tulehdusta, lisää autofagiaa jne. Pitkät paastot lisäävät solujen mitokondrioita eli solujen aineenvaihduntaa. Paasto ylipäänsä lisää aineenvaihduntaa toisin kuin syöminen ja suojaa lihaksia, toisin kuin niukka syöminen.
Ravitsemusterapeutti tulee ohjaamaan sinua "säännölliseen" syömiseen. Hän tulee puhumaan "tasaisesta verensokerista", vaikka kaikkein pahinta verensokerirallia on jatkuva syöminen, joka johtaa insuliiniresistenssiin. Tutkimusten mukaan paras lääke insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen on pätkäpaasto.
Ravitsemusterapeutti tulee myös muistuttamaan hyvien hiilareiden tärkeydestä, vaikka todellisuudessa ihminen ei tarvitse niitä. Ihminen tarvitsee paljon hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia.
Millainen kompetenssi sinulla on tulkita tuon tieteenalan tutkimusjulkaisuja?
Itse vahvistan lähes kaiken lääkisopiskelijana. Eri siis olen. Serotoniinia ei paasto lisää, mutta kuten nykyään tiedämme sen vähyys ei masennusta aiheuta. Sen sijaan vähäinen serotoniini aiheuttaa riippuvuuksia sekä vaikeuttaa huomattavasti niistä vieroittautumista. Tryptofaani auttaatai 5htp.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota huomioon, että viralliset ravitsemussuositukset ovat auttamattomasti jäljessä. Uusin tutkimus on aukottomasti todistanut ne vääriksi erityisesti ruokarytmin osalta.
The new england journal of medicine, joka on maailman arvostetuimpia lääketieteen alan lehtiä, julkaisi viime syksynä artikkelin (pätkä)paaston kiistämättömistä terveysvaikutuksista. Osa niistä on aivoihin liittyviä. Esimerkiksi 24 tunnin paasto todistetusti lisää serotoniinin ja bdnf:n ( aivojen hermokasvutekijä) tuotantoa aivoissa eli toimii kuten masennuslääke. Lyhyempikin paasto vähentää tulehdusta, lisää autofagiaa jne. Pitkät paastot lisäävät solujen mitokondrioita eli solujen aineenvaihduntaa. Paasto ylipäänsä lisää aineenvaihduntaa toisin kuin syöminen ja suojaa lihaksia, toisin kuin niukka syöminen.
Ravitsemusterapeutti tulee ohjaamaan sinua "säännölliseen" syömiseen. Hän tulee puhumaan "tasaisesta verensokerista", vaikka kaikkein pahinta verensokerirallia on jatkuva syöminen, joka johtaa insuliiniresistenssiin. Tutkimusten mukaan paras lääke insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen on pätkäpaasto.
Ravitsemusterapeutti tulee myös muistuttamaan hyvien hiilareiden tärkeydestä, vaikka todellisuudessa ihminen ei tarvitse niitä. Ihminen tarvitsee paljon hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia.
Millainen kompetenssi sinulla on tulkita tuon tieteenalan tutkimusjulkaisuja?
Itse vahvistan lähes kaiken lääkisopiskelijana. Eri siis olen. Serotoniinia ei paasto lisää, mutta kuten nykyään tiedämme sen vähyys ei masennusta aiheuta. Sen sijaan vähäinen serotoniini aiheuttaa riippuvuuksia sekä vaikeuttaa huomattavasti niistä vieroittautumista. Tryptofaani auttaatai 5htp.
Okei, kiitos korjauksesta! Mitä mieltä olet siitä, että jossain lähteissä mainitaan pidemmän paaston resetoivan dopamiinijärjestelmää?
Osaatko nyt tulevana lääkärinä sanoa, miksi ihmisiä edelleen ohjataan jatkuvaan syömiseen, vaikka pätkäpaaston ja pidempien paastojen terveysvaikutukset on uskottavasti ja vertaisarvioidusti todistettu? Eikö se ole täysin lääkärien etiikan vastaista? Milloin arvelet uuden tiedon päätyvän virallisiin suosituksiin? Loputtomiinhan ei voi jatkua se, että käsketään ihmisten syödä viisi kertaa päivässä, kun se tiedetään epäterveellisemmäksi vaihtoehdoksi.
Ravitsemusterapeutin sijaan suosittelen keto-dieettiä. Siinä opitaan syömään puhdasta ruokaa, hyödynnetään pätkäpaastoa ja luovutaan höttöhiilareista.
Vierailija kirjoitti:
Ravitsemusterapeutin sijaan suosittelen keto-dieettiä. Siinä opitaan syömään puhdasta ruokaa, hyödynnetään pätkäpaastoa ja luovutaan höttöhiilareista.
Vahvistan. Omat paastot ovat helpottuneet ja pitkittyneet sitä mukaa, kun olen vähentänyt hiilareita. Nuo mainitsemani 48 tunnin paastot ovat lasten leikkiä, jos on valmiiksi ketoosissa. Salille en lähde mutta muuten jaksan tavallista arkea ja puuhaa ihan hyvin, kun keho käyttää rasvavarastojaan.
T. Tämä aiempi paastofriikki😁
Vierailija kirjoitti:
Ok hmm kuulostaa mun korvaan vähän samantapaiselta ohimenevältä trendiltä kuin esim karppaus. Ja et siitä tulis kyllä hyvä olo, mut sit jaksaisin tota tehä ehkä n vuoden ja sitten kyllästyisin. Mut voisin toki perehtyä vielä lisää aiheeseen
Ap
Karppaus ei ole mennyt ohitse ollenkaan. Nykyään sitä sanotaan vhh:ksi ja ketogeeniseksi dieetiksi. Puhdas keto ei tarkoita pelkkää lihaa ja läskiä vaan runsaasti hyvää rasvaa kuten pähkinöitä, kalaa jne ja paljon kasviksia. Onneksi on edetty 80-luvun Atkinsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä miten sinulla synkkaa sen ravintoterapeutin kanssa. Minulla oli kaksi ja ekan kanssa kemiat toimi, joten otin hänen opeistaan kopin. Toinen ei vaan toiminut, ei. Persoonana ja terapeuttina täysin edellisen vastakohta (kärkkäämpi kritisoimaan, holhoava/vähättelevä/mitätöivä ylipainoista ihmistä kohtaan ja perinteisen ravinto-opin tuputtaja tyyiin "juo rasvatonta, älä punaista maitoa"). Joten, lopetin ravintoterapeutilla käymisen ja jatkan itsekseni ensimmäisen ravintoterapeutin ideologiaa noudattaen. Painoa tippunut yhteensä noin 23 kg.
Juu tuollaisen kuin tuo toka terapeutti vastaanotolle en halua!! Mitä vinkkejä se eka antoi?
Ap
Tuosta on aikaa jokunen vuosi, mutta muistaakseni hän korosti/herätteli asiakkaan (eli minun :) omaa ajattelua/harkintaa syömisen suhteen. Eli hän ei antanut mitään ruokalistoja tai dieettiehdotuksia vaan sai herätettyä minussa ja minusta itsestäni lähtöisin alkavan halun tehdä oikeita valintoja. Mutta olin kyllä alusta asti itsekin sitä mieltä, että haluan tehdä elämäntaparemontin ja oppia syömään terveesti/oikein enkä vaan ja ainoastaan laihtua tietyn määrän kiloja. Muistan esim. tilanteen kaupan kassalta tuolta ajalta, jolloin esillä olevat suklaapatukat houkuttelivan suunnattomasti... Huomasin käyväni itseni kanssa keskustelua siitä, että haluanko todellakin juuri nyt syödä suklaata vai onko tämä, sen hetkinen suklaan himo vain opittu tapa, jota aina toteutan kaupan kassalla? Lopputulos, en ostanut suklaapatukkaa, koska totesin ettei minun oikeastaan edes tehnyt mieli.
Tätä keskustelua käyn itseni kanssa edelleen, varsinkin kauppareissuilla. Ja olen todennut asian hyödylliseksi. Kun kotiin ei kanna (asumme reilun 15 km päässä kaupoista) mitään houkutuksia, niin ei niitä sitten tule syötyäkään.
Tuon 1. ravintoterapeutin ohjeet toimivat minun kohdallani varmaan monesta syystä, mutta joku toinen varmaan toteaisi ettei hän ohjaa mitenkään eli sen vuoksi olenkin sitä mieltä, että kemioiden pitää synkata. Ihan samalla tavalla, kuten pitää olla samalla aaltopituudella kampaajansa, jalkahoitajansa tms. kanssa :)
Tuntuu paasto auttavan liikakiloista eroon pääsyssä... mulla niitä ei ole. Tykkään siitä että kolme kertaa päivässä syömällä( enintään kolme) ei turvota mutta pientä ongelmaa aiheuttaa liikunta ja epäsäännölliset työajat.
Olenkin pyrkinyt tekemään niin etten ole hysteerisen tarkka siitä että syön vain 8 tunnin aikana päivässä. Tykkään liikkua paljon, rankastikin ja se taas voi aiheuttaa käytännön ongelmia. Tykkään liikkua ennen töihin menoa ja jos vaikka juoksen tunnin niin tarvin jotain evästä sen jälkeen....enkä voi silloin pidentää paastoa välttämättä siihen 16 tuntiin. Usein tämä on toki ennakoitavissa mutta silti, aiheuttaa vähän haastetta.
Olen lähes joka vrk vähintään 16 t syömättä. Kuten sanoin, nykyään paasto voi itsestään venähtää pidemmäksikin ilman nälän tuskaa.
Harrastan säännöllisesti liikuntaa. Kesän kävin salilla viisikin kertaa viikossa nostamassa vapaita painoja. Pitkiä kävelylenkkejä harrastan myös.
Koko pointti on voida hyvin! Minä voin hyvin, muuten tietenkin lopettaisin. Toki keholle ja mielelle pitää antaa aikaa tottua ja useimmille varmaan on paras aloittaa vähitellen.