Mitä "muka-kivoja" asioita tiedät, jotka koet käytännössä tylsiksi tai epämukaviksi
Mä aloitan: Leffassa käynti. Aina ajattelen, miten ihana olisi istua herkuttelemassa ja katsomassa uutta leffaa. Käytännössä ne äänitehosteet on aivan liian kovalla, jopa tulpat päässä. Ihmiset puhuu, rapistelee tai maiskuttaa. Jostain syystä ne paremmatkin istuimet on epämukavia. Hinta on kova, enkä ikinä koe oloani hyväksi leffassa käynnin jälkeen.
Toinen on aamupala sängyssä. Hirveintä koskaan, kun joku herättää syntymäpäivänä ja tuo tarjottimella kahvit ja kroissantit sänkyyn. En edes tiedä mistä aloittaisin valitusvirteni tän asian kohdalla. Muruista, joita löytyy lopulta koko sängystä? Kahvikupista, joka ei oikein mahdu minnekään, ja keikkuu epävakaasti sylissä olevalla tarjottimella? Asennosta, joka on jotain istuvan ja makaavan välillä, eikä sovellu syömiseen mitenkään? Vai kenties siitä tosiasiasta, että en halua tunkea suuhuni pullaa heti saatuani silmät auki, vaan herätä ensin. Silti tämä tuntuu ajatuksena niin kivalta, mutta ei vain toimi.
Kommentit (845)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotelliviikonloppu tai mikä tahansa hotellissa vietetty vapaa-aika. Ei voi ymmärtää kun jotkut innoissaan suunnittelevat, että sitten kun on loma tmv, mennään oikein HOTELLIIN. Ja tästä vieläkin "hienompi" on kylpylähotelli, siis niin luksusta että sitä suunnitellaan ja ostetaan uudet uikkaritkin.
Kukin menköön jos haluaa, mutta kun kysyttiin tylsiä asioita niin ensimmäisenä tuli mieleen hotellit. Työasioissa vähän pakko, mutta että vapaa-aikaa joutuisi hotellissa viettämään ja vielä maksamaan siitä niin jooei.
Tämä.
Muuten ollaan niin ylihygieenisiä ja vuoraillaan vessanrenkaita paperilla, mutta ei haittaa ties koska viimeksi pestyt lattiat (lattialta löytyy vaikka mitä, josta voi päätella siivouksen tason), ties kuinka monen käyttämä vessa ja silsainen kylppäri/amme tai sänky/tyyny jossa vaikka mitä eritteitä ja vain lakanat vaihdettu. Hotelli ilmeisesti mielletään paikaksi, jossa käyvillä ihmisillä ei ole esim. hikoilua, jalkasientä tai mitä tauteja vessoista nyt kuvitellaankin tulevan.
En ole varma millaisissa hotelleissa työmatkoillasi joudut olemaan, mutta minulle ainakin hotellissa olo voi olla todellista luksusta. En usko, että hotelleja luksuksena pitävä ja niistä nauttiva majailee jossain kahden tähden Best Westernissä keskellä liikenneympyrää.
Mutta esimerkiksi koko Lontoon ylle levittyvä näkymä poreammeessa maatessa ja skumppaa juodessa on aika ihanaa. Ei sellaista ole kotonani. Toisaalta noissa hotelleissa hygienia-taso on omaa luokkaansa, eikä pölyä tai likaa löydy - mistään eritteistä puhumattakaan.
Harvalla ehkä on varaa ihan tuollaiseen luksukseen. Tänä kesänä lomailtiin juuri Lontoossa. Neljän tähden hotelli, eikä se kovin ihmeellinen ollut. Ei ollut poreammetta eikä kattohuoneistoa. Suomessa samalla hinnalla toki olisi majoittunut vaikka hotelli Kämpiin hieman pidemmäksikin ajaksi.
Tässä kuitenkin puhuttiin alunperin ihan vain hotelliyöpymisestä sinänsä, ilman erityistä luksusta. Jotkut ilmeisesti oikeasti nauttivat aivan tavallisesta hotelliyöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotelliviikonloppu tai mikä tahansa hotellissa vietetty vapaa-aika. Ei voi ymmärtää kun jotkut innoissaan suunnittelevat, että sitten kun on loma tmv, mennään oikein HOTELLIIN. Ja tästä vieläkin "hienompi" on kylpylähotelli, siis niin luksusta että sitä suunnitellaan ja ostetaan uudet uikkaritkin.
Kukin menköön jos haluaa, mutta kun kysyttiin tylsiä asioita niin ensimmäisenä tuli mieleen hotellit. Työasioissa vähän pakko, mutta että vapaa-aikaa joutuisi hotellissa viettämään ja vielä maksamaan siitä niin jooei.
Tämä.
Muuten ollaan niin ylihygieenisiä ja vuoraillaan vessanrenkaita paperilla, mutta ei haittaa ties koska viimeksi pestyt lattiat (lattialta löytyy vaikka mitä, josta voi päätella siivouksen tason), ties kuinka monen käyttämä vessa ja silsainen kylppäri/amme tai sänky/tyyny jossa vaikka mitä eritteitä ja vain lakanat vaihdettu. Hotelli ilmeisesti mielletään paikaksi, jossa käyvillä ihmisillä ei ole esim. hikoilua, jalkasientä tai mitä tauteja vessoista nyt kuvitellaankin tulevan.
En ole varma millaisissa hotelleissa työmatkoillasi joudut olemaan, mutta minulle ainakin hotellissa olo voi olla todellista luksusta. En usko, että hotelleja luksuksena pitävä ja niistä nauttiva majailee jossain kahden tähden Best Westernissä keskellä liikenneympyrää.
Mutta esimerkiksi koko Lontoon ylle levittyvä näkymä poreammeessa maatessa ja skumppaa juodessa on aika ihanaa. Ei sellaista ole kotonani. Toisaalta noissa hotelleissa hygienia-taso on omaa luokkaansa, eikä pölyä tai likaa löydy - mistään eritteistä puhumattakaan.
Harvalla ehkä on varaa ihan tuollaiseen luksukseen. Tänä kesänä lomailtiin juuri Lontoossa. Neljän tähden hotelli, eikä se kovin ihmeellinen ollut. Ei ollut poreammetta eikä kattohuoneistoa. Suomessa samalla hinnalla toki olisi majoittunut vaikka hotelli Kämpiin hieman pidemmäksikin ajaksi.
Tässä kuitenkin puhuttiin alunperin ihan vain hotelliyöpymisestä sinänsä, ilman erityistä luksusta. Jotkut ilmeisesti oikeasti nauttivat aivan tavallisesta hotelliyöstä.
Onhan se mukavaa vaihtelua kotielämään. Usein samaan hintaan kuuluu aamiaisbuffet, jota ei tarvitse itse laittaa eikä itse tiskata. Ympäristön muutos virkistää.
Meillä on hotelliyön vaihtoehtona lomamatkalla ollut joskus nuorempana yöpyminen tuttavaperheen lattialla, mutta hotelliyöt ovat olleet vähän mukavampia.
Vierailija kirjoitti:
Hiihtäminen. En voi käsittää. En ole koskaan, ikinä milloinkaan, koko ikänäni tuntenut tarvetta köyttää kahta puukapulaa jalkoihin ja lähteä hinaamaan itseäni lumikinosten läpi paukkupakkasessa. Ymmärrän sen hyvänä selviytymistaitona, mutta millainen sekopää siitä nauttii? Lapsena muistan kun kavereiden kanssa otettiin liikantunnille kaakaotermokset mukaan kouluun hiihtopäivinä, ja sitten istahdettiin metsään lumikinokseen ja puhuttiin pojista kaakaokupposten äärellä. Oli paljon kivempaa.
Luultavasti hiihtäminen voisi olla hauskaa, jos sitä opetettaisiin vaikkapa koulussa. Kun sitä ei opeteta, se tosiaan on vain kahden puukapulan raahamista jaloissa kinoksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotelliviikonloppu tai mikä tahansa hotellissa vietetty vapaa-aika. Ei voi ymmärtää kun jotkut innoissaan suunnittelevat, että sitten kun on loma tmv, mennään oikein HOTELLIIN. Ja tästä vieläkin "hienompi" on kylpylähotelli, siis niin luksusta että sitä suunnitellaan ja ostetaan uudet uikkaritkin.
Kukin menköön jos haluaa, mutta kun kysyttiin tylsiä asioita niin ensimmäisenä tuli mieleen hotellit. Työasioissa vähän pakko, mutta että vapaa-aikaa joutuisi hotellissa viettämään ja vielä maksamaan siitä niin jooei.
Tämä.
Muuten ollaan niin ylihygieenisiä ja vuoraillaan vessanrenkaita paperilla, mutta ei haittaa ties koska viimeksi pestyt lattiat (lattialta löytyy vaikka mitä, josta voi päätella siivouksen tason), ties kuinka monen käyttämä vessa ja silsainen kylppäri/amme tai sänky/tyyny jossa vaikka mitä eritteitä ja vain lakanat vaihdettu. Hotelli ilmeisesti mielletään paikaksi, jossa käyvillä ihmisillä ei ole esim. hikoilua, jalkasientä tai mitä tauteja vessoista nyt kuvitellaankin tulevan.
En ole varma millaisissa hotelleissa työmatkoillasi joudut olemaan, mutta minulle ainakin hotellissa olo voi olla todellista luksusta. En usko, että hotelleja luksuksena pitävä ja niistä nauttiva majailee jossain kahden tähden Best Westernissä keskellä liikenneympyrää.
Mutta esimerkiksi koko Lontoon ylle levittyvä näkymä poreammeessa maatessa ja skumppaa juodessa on aika ihanaa. Ei sellaista ole kotonani. Toisaalta noissa hotelleissa hygienia-taso on omaa luokkaansa, eikä pölyä tai likaa löydy - mistään eritteistä puhumattakaan.
Harvalla ehkä on varaa ihan tuollaiseen luksukseen. Tänä kesänä lomailtiin juuri Lontoossa. Neljän tähden hotelli, eikä se kovin ihmeellinen ollut. Ei ollut poreammetta eikä kattohuoneistoa. Suomessa samalla hinnalla toki olisi majoittunut vaikka hotelli Kämpiin hieman pidemmäksikin ajaksi.
Tässä kuitenkin puhuttiin alunperin ihan vain hotelliyöpymisestä sinänsä, ilman erityistä luksusta. Jotkut ilmeisesti oikeasti nauttivat aivan tavallisesta hotelliyöstä.
Luulen, että suurin osa menee hotelliin nauttimaan juuri luksuksesta, vaikka eivät erikseen mainitse menevänsä luksushotelliin. Silloinhan usein jäädään omaan kotikaupunkiin eikä lähdetäkään matkalle vaan nautitaan vain hotellin puitteista.
Kaveriporukalla reissaaminen!
Luulin kaipaavani tätä, mutta tosi asiassa tämä on raskasta.
Ei hetken rauhaa, kaikki pitää sopia yhdessä ja pelkän ruokailun sopimiseen käytetään aivan liika aikaa.
Kaikenlainen kyläily, esim. illanvietto kavereiden kanssa samalla ruokaillen ja synttärikutsut. Kännissä ihan ok, selvinpäin yhtä helvettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiihtäminen. En voi käsittää. En ole koskaan, ikinä milloinkaan, koko ikänäni tuntenut tarvetta köyttää kahta puukapulaa jalkoihin ja lähteä hinaamaan itseäni lumikinosten läpi paukkupakkasessa. Ymmärrän sen hyvänä selviytymistaitona, mutta millainen sekopää siitä nauttii? Lapsena muistan kun kavereiden kanssa otettiin liikantunnille kaakaotermokset mukaan kouluun hiihtopäivinä, ja sitten istahdettiin metsään lumikinokseen ja puhuttiin pojista kaakaokupposten äärellä. Oli paljon kivempaa.
Luultavasti hiihtäminen voisi olla hauskaa, jos sitä opetettaisiin vaikkapa koulussa. Kun sitä ei opeteta, se tosiaan on vain kahden puukapulan raahamista jaloissa kinoksissa.
Opettelin aikuisena hiihtämään ja ihan täyttä psskaa se silti oli. En vieläkään ymmärrä miksi hiihtää, kun yhtä hyvin voi kävellä tai juosta.
Just tulin sanoneeksi puolisolle, että vähän ihanaa havahtua huomaamaan, että enää IKINÄ ei oo tarve mennä yökerhoon. Ei tietty ois ollut ennenkään, mutta miellyttämisenhaluisena ihmisenä oon mennyt porukan mukana, etten oo ilonpilaaja.
Kampaajakäynnit. Ne on mulle välttämättämyys, kun on hento hius ja lyhyt tukka sopii parhaiten. Kerran kuukaudessa on siis käytävä jonkun ammattilaisen luona siistimässä tukka. Kyse ei siis ole kampaamoiden markkinoimasta "omasta ajasta" tai "hemmotteluhetkestä", jonka aikana kauppaavat kalliin leikkauksen oheen kalliita kylkiäisiä ja kulmavärjäyksiä ja pedikyyrejä. Väkisin pestään tukkaa ja hierotaan eroottisesti päänahkaa, mikä tuntuu minusta äärettömän kiusalliselta. Pesutuolikin saattaa tehdä shiatsupaineluja. Jos kieltäytyy näistä hemmotteluista, katsotaan kuin ääliötä. Mutta kun en halua.
Asia vaivasi minua niin paljon, ja onneksi kerran eräs kampaaja oikeasti kuunteli. Hän ehdotti, että varaan hänelle seuraavalla kerralla parturileikkauksen, vaikka olen nainen. Sovittiin, että ei pestä, leikataan vaan tukka muotoon ja sillä selvä. Olin oikeasti tosi iloinen. Nyt meillä on hyvä yhteistyö, varaan partuleikkauksen, joka on halvempi kuin naisten leikkaus, ei pestä, hän leikkaa, ei puhuta kuin muutamat asiat, aikaa menee noin 20 min ja pääsen takaisin muihin hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotelliviikonloppu tai mikä tahansa hotellissa vietetty vapaa-aika. Ei voi ymmärtää kun jotkut innoissaan suunnittelevat, että sitten kun on loma tmv, mennään oikein HOTELLIIN. Ja tästä vieläkin "hienompi" on kylpylähotelli, siis niin luksusta että sitä suunnitellaan ja ostetaan uudet uikkaritkin.
Kukin menköön jos haluaa, mutta kun kysyttiin tylsiä asioita niin ensimmäisenä tuli mieleen hotellit. Työasioissa vähän pakko, mutta että vapaa-aikaa joutuisi hotellissa viettämään ja vielä maksamaan siitä niin jooei.
Tämä.
Muuten ollaan niin ylihygieenisiä ja vuoraillaan vessanrenkaita paperilla, mutta ei haittaa ties koska viimeksi pestyt lattiat (lattialta löytyy vaikka mitä, josta voi päätella siivouksen tason), ties kuinka monen käyttämä vessa ja silsainen kylppäri/amme tai sänky/tyyny jossa vaikka mitä eritteitä ja vain lakanat vaihdettu. Hotelli ilmeisesti mielletään paikaksi, jossa käyvillä ihmisillä ei ole esim. hikoilua, jalkasientä tai mitä tauteja vessoista nyt kuvitellaankin tulevan.
En ole varma millaisissa hotelleissa työmatkoillasi joudut olemaan, mutta minulle ainakin hotellissa olo voi olla todellista luksusta. En usko, että hotelleja luksuksena pitävä ja niistä nauttiva majailee jossain kahden tähden Best Westernissä keskellä liikenneympyrää.
Mutta esimerkiksi koko Lontoon ylle levittyvä näkymä poreammeessa maatessa ja skumppaa juodessa on aika ihanaa. Ei sellaista ole kotonani. Toisaalta noissa hotelleissa hygienia-taso on omaa luokkaansa, eikä pölyä tai likaa löydy - mistään eritteistä puhumattakaan.
Harvalla ehkä on varaa ihan tuollaiseen luksukseen. Tänä kesänä lomailtiin juuri Lontoossa. Neljän tähden hotelli, eikä se kovin ihmeellinen ollut. Ei ollut poreammetta eikä kattohuoneistoa. Suomessa samalla hinnalla toki olisi majoittunut vaikka hotelli Kämpiin hieman pidemmäksikin ajaksi.
Tässä kuitenkin puhuttiin alunperin ihan vain hotelliyöpymisestä sinänsä, ilman erityistä luksusta. Jotkut ilmeisesti oikeasti nauttivat aivan tavallisesta hotelliyöstä.
Siinä on nautintona huolettomuus ja valmiiksi tehty aamiainen. Kyllä matkoilla mieluummin yöpyy hotellissa kuin teltassa. Ainakin ennen koronaa oli hyviäkin hotellitarjouksia, että rahvaskin pystyi niissä yöpymään.
Kirppistely! Joka ikinen ikäiseni nainen haluaa kiertää kirppiksiä vapaa ajallaan ja en ymmärrä miksi ihmeessä. Ensinnäkin kestää ikuisuus että löydät yhtään mitään suht laadukasta. Toiseksi joudut pahimmassa tapauksessa kiertämään useamman paikan ja kaverisi jää jumittamaan ja kahlaamaan läpi jotain onnetonta korukasaa ja lopulta koko päivä on kulunut, olet ihan poikki ja et löytänyt yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiihtäminen. En voi käsittää. En ole koskaan, ikinä milloinkaan, koko ikänäni tuntenut tarvetta köyttää kahta puukapulaa jalkoihin ja lähteä hinaamaan itseäni lumikinosten läpi paukkupakkasessa. Ymmärrän sen hyvänä selviytymistaitona, mutta millainen sekopää siitä nauttii? Lapsena muistan kun kavereiden kanssa otettiin liikantunnille kaakaotermokset mukaan kouluun hiihtopäivinä, ja sitten istahdettiin metsään lumikinokseen ja puhuttiin pojista kaakaokupposten äärellä. Oli paljon kivempaa.
Luultavasti hiihtäminen voisi olla hauskaa, jos sitä opetettaisiin vaikkapa koulussa. Kun sitä ei opeteta, se tosiaan on vain kahden puukapulan raahamista jaloissa kinoksissa.
Opettelin aikuisena hiihtämään ja ihan täyttä psskaa se silti oli. En vieläkään ymmärrä miksi hiihtää, kun yhtä hyvin voi kävellä tai juosta.
Itse pidän hiihtämisestä, mutta siinäkin suurin nautinto on, kun saa lenkin loppuun. En vouhota sen kanssa ja en yritä tyrkyttää sitä muille. Hiihtäminen on kuitenkin paljon monipuolisempaa liikuntaa kuin kävely tai juoksu. Ehkä uinti on yhtä monipuolista.
Olen reilu viiskymppinen ja joskus 10-15 vuotta sitten työkavereista hiihti vain pari itseäni 10-15 vuotta vanhempaa. Nykyään hiihtäjiä on 20-35 -vuotiaissakin.
Itsellä se inhokki on luistelu. Siinä ei saa kuin nilkat kipeäksi.
Olen vähän introvertti ja teen sosiaalista työtä. Töissä ei ole mitään ongelmaa jutella asiakkaiden kanssa _työhön_ liittyvistä asioita, mutta vapaa-ajalla haluan nähdä vain perhettä ja ystäviä, en jutustella turhanpäiväisyyksiä puolituttujen kanssa. Jos on mahdollista välttää kontakti ruokakaupassa asiakkaan, naapurin tai lapsen kaverin vanhemman kanssa, teen sen. Mieheni on taas ihan toista maata, usein Prismassa törmää entisiin työkavereihin tai asiakkaisiin, joiden kanssa jää juttelemaan niitä näitä. Itselle nämä on ihan kamalia tilanteita :D
Ja esim. kampaamokäynnit ja hieronnat ovat mielestäni ajatuksena kivoja mutta käytännössä hankalia. Vaihtelen paikkoja, mistä palvelut ostan, koska en halua "sitä tuttua kampaajaa" joka tietää asiani, ja saatan palata paikkaan, jossa on juuri se tuppisuinen hieroja tai kampaaja, ihan vain siksi että tiedän ettei tarvitse puhua säästä, työstä, lapsista, politiikasta jne, vaan saa keskittyä nauttimiseen.
Festareilla käynti. Teeskentelyä ja turhaa kuluttamista IMO.
Shoppailu, varsinkin vaatteiden ostaminen. Kamalaa puuhaa.
Lapset.
Avioliitto.
Matkustelu.
Ulkona syöminen. Tarkoitan ihan ulkoilmassa. Jollet saa pöytää päivänvarjolla, niin joudut paistumaan auringossa. Ja toki koska aurinkolasitkin ovat unohtuneet kotiin, niin luonnollisesti siristelet vettä valuvia ja kirveleviä valonarkoja silmiä koko syömisen ajan tai varjostat katsettasi kädelläsi koko raaja puuduksissa. Pitkät hiukset työntyvät kasvoille, suuhun ja ruokalautaselle vähäisenkin tuulen voimasta koko ajan tai kutittavat kasvoja. Lokit kirkuvat ruokailualueen yllä ja väistelet niiden ulosteita ja hyökkäilyitä. Pälyilette kiusaantuneina naapuripöydän aivan liian lähellä istuvien ihmisten kanssa toisianne ja pohditte, kuuluuko juttelu toiseen pöytään. Jonkun kakasiis taapero tulee töllöttämään pöytäsi viereen ja joudun virnuilemaan maireasti sille, jotta se olisi sosiaalisesti hyväksyttävää. Oikeasti odotat, että vanhemmat älyäisivät hakea sen vaan pois. Ruokasi tuodaan, mutta annos onkin väärä. Seuraa sählinkiä ja lopputulemana joku seurueestasi odottaa ruokaa vielä puoli tuntia kiusaantuneena muiden jo syödessä. Muutaman pöydän päässä ravuiksi paistuneet, punaiset humalikot mölisevät.
.
Hiihtäminen. En voi käsittää. En ole koskaan, ikinä milloinkaan, koko ikänäni tuntenut tarvetta köyttää kahta puukapulaa jalkoihin ja lähteä hinaamaan itseäni lumikinosten läpi paukkupakkasessa. Ymmärrän sen hyvänä selviytymistaitona, mutta millainen sekopää siitä nauttii? Lapsena muistan kun kavereiden kanssa otettiin liikantunnille kaakaotermokset mukaan kouluun hiihtopäivinä, ja sitten istahdettiin metsään lumikinokseen ja puhuttiin pojista kaakaokupposten äärellä. Oli paljon kivempaa.