Lue keskustelun säännöt.
Mitä "muka-kivoja" asioita tiedät, jotka koet käytännössä tylsiksi tai epämukaviksi
Mä aloitan: Leffassa käynti. Aina ajattelen, miten ihana olisi istua herkuttelemassa ja katsomassa uutta leffaa. Käytännössä ne äänitehosteet on aivan liian kovalla, jopa tulpat päässä. Ihmiset puhuu, rapistelee tai maiskuttaa. Jostain syystä ne paremmatkin istuimet on epämukavia. Hinta on kova, enkä ikinä koe oloani hyväksi leffassa käynnin jälkeen.
Toinen on aamupala sängyssä. Hirveintä koskaan, kun joku herättää syntymäpäivänä ja tuo tarjottimella kahvit ja kroissantit sänkyyn. En edes tiedä mistä aloittaisin valitusvirteni tän asian kohdalla. Muruista, joita löytyy lopulta koko sängystä? Kahvikupista, joka ei oikein mahdu minnekään, ja keikkuu epävakaasti sylissä olevalla tarjottimella? Asennosta, joka on jotain istuvan ja makaavan välillä, eikä sovellu syömiseen mitenkään? Vai kenties siitä tosiasiasta, että en halua tunkea suuhuni pullaa heti saatuani silmät auki, vaan herätä ensin. Silti tämä tuntuu ajatuksena niin kivalta, mutta ei vain toimi.
Kommentit (845)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikunta. Siis ihan sama mikä liikunta. Kuulostaa tosi kivalle, kun lajivaihtoehtoja on sen miljoona, mutta jälkeenpäin on vaan väsynyt ja kiukkuinen, parhaimmillaankin tuntuu vaan ihan samalle kuin ennen liikuntasuoritetta. Ei tule mitään hyvää oloa, eikä edes rutiinia, että "No niin, nyt olen harrastanut liikuntamuotoa X jo 6 kuukautta säännöllisesti, ihan pakko päästä jatkamaan, kun on tullut jo tavaksi". Ei puhettakaan mistään endorfiineistä tai muusta ihanasta, hyvästä olosta jälkeenpäin.
Just tuossa lueskelin miehen kommentteja, miten hän non harrastanut aktiivisesti eri liikuntalajeja 15 vuotta, syö hyvin, liikunta on elämäntapa ja pitää itsestään huolta, mutta koskaan ei tunnu hyvälle liikunnan jälkeen, korkeintaan vaan neutraalille, että jaha, vai niin.
Ois niin paljon helpompaa, jos liikkumisesta tulisi hyvä olo. Minulla on työpäivän jälkeenkin energisempi ja onnellisempi olo kuin liikkumisen jälkeen!
Allekirjoitan. Endorfiineista puhuvat taatusti huijaa.
Vierailija kirjoitti:
After work eli täytyy puoliväkisin hengata jossain baarissa henkilöiden kassa, joista et itse asiassa pidä! On vaan niin tylsää. Ja pitäis väkisinkin pitää hauskaa ja nauraa ja flirttailla.
Myönnän että olen tylsä tyyppi koska minua ei ole koskaan vetänyt viinibaarit puoleensa.
Onko sinne pakko mennä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ylimääräinen höpöhöpö työporukalla. En osallistu mihinkään eikä moni muukaan joten en ymmärrä miksi noita edes järjestetään. Tai no onhan se jotain "kivaa" joskus oltava niilläkin joilla ei ole työn ulkopuolella elämää eikä ystäviä hehän noista hihkuvat eniten.
Eli työpaikalla ei ole soveliasta luoda ystävyyssuhteita ja sitten nauttia näiden ystävien kanssa työpaikan järjestämistä tilaisuuksista? Selvä. Täytyypä irtisanoutua työpaikkaystävyyksistä ja keskittyä ainoastaan muualta löytyneisiin ystäviin. Tai ehkä sinä voisit keskittyä kertomaan, mistä et tykkää - ilman, että haukut muita siinä samalla. Ei tarvitse aina yrittää latistaa muita, kun itsellä on vaikeaa.
Ei minulla ole mitenkään vaikeaa en vain pidä noista tapahtumista. Enkä ole myöskään haukkunut ketään.
Olen eri, mutta kyllä tämä tekstisi haukkumiselta vaikuttaa. Ei se ainakaan kivalla ole sanottu.
Sanatarkka lainaus: onhan se jotain "kivaa" joskus oltava niilläkin joilla ei ole työn ulkopuolella elämää eikä ystäviä hehän noista hihkuvat eniten.
Kampaamossa käynti ylipäätään. Kun en voi pitää silmälaseja, niin en voi lukea lehtiä, joten kampaaja katsoo pakolliseksi viihdyttää minua kälättämällä väkisin jotain small talkia kaiken aikaa, vaikka vastaan vain ynähtämällä jotain. En haluaisi olla niin epäkohtelias, että pyytäisin suoraan kampaajaa olemaan hiljaa. Miten sen voisi sanoa loukkaamatta?