Millainen on sinun mielestäsi epäonnistunut elämä?

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:06"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 19:16"]

Onneton elämässään. Voihan sitä asua vaikka veneen alla, jos on onnellinen.

[/quote]

En jaksa uskoa, että kukaan veneen alla asuva on oikeasti onnellinen. 

[/quote]

Joo, no se ei ollu pointti.

Keskenjäänyt. Varmasti katkerat sun muut ovat kaiken kaikkiaan ok elämänsä kanssa, mutta jollain tavoin kesken jäänyt elämä on kyllä surullista ajateltavaa. Jokainen meistä on ainutkertainen, eikä kenestäkään meistä ole sanomaan miten jonkun toisen kuuluisi elää, jotta olisi "elämässään onnistunut".

Voiko mies pahemmin epäonnistua kuin jäädä elämässään ilman pillua?

Kaikki muu on kuitenkin toissijaista.

Mun mielestä elämäänsä tyytyväisyys (joku voi nimittää sitä tyytymiseksi) on onnistuneen elämän merkki. Ja ei, mun mielestä elämässä ei voi epäonnistua. Elämä vain on elämä. Se on sellainen kuin se on. Jos se menee alkoholismiksi, se on tietty kurjaa, mutta ei se silti ole epäonnistunut elämä, elämä vain.

itähelsinkiläinen lähiöelämä olisi sama kuin pilalle mennyt elämä.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:06"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 19:16"]

Onneton elämässään. Voihan sitä asua vaikka veneen alla, jos on onnellinen.

[/quote]

En jaksa uskoa, että kukaan veneen alla asuva on oikeasti onnellinen. 

[/quote]

No jos ihan saivarrellaan, tämäkin riippuu, missä kohdin maailmaa asuu. Esim. kaukoidässä "veneen alla" asustelevat ovat ainakin kertomansa mukaan onnellisia, vaikka elämä onkin aikamoista pyristelyä välillä.

Mutta asiaan: epäonnistunut on sellainen, joka elää sellaista elämää, jota ei halua elää, eikä tee asialle mitään.

Esimerkiksi itse olen ollut suht' varakas yhdessä vaiheessa elämää, sitten sairauden ja konkurssin myötä köyhä ja kipeä. Kummassakaan tilanteessa en ollut onnellinen, varakkaana olin stressaantunut ja aina kiireinen. Köyhänä taas...kipeä. Nyt välimuodossa koen elämäni tasapainoiseksi, enkä koe sitä epäonnistuneeksi, kuten varakkaana ja köyhän koin.

Kolme lasta, pakettitalo maalaiskunnassa peltotontilla, käytännöllinen auto, ylimitoitettu asuntolaina. Tuollaista elämää jos eläisin katsoisin epäonnistuneeni pahasti.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:15"]

itähelsinkiläinen lähiöelämä olisi sama kuin pilalle mennyt elämä.

[/quote]

Ok, mutta avaa tätä enemmän. Millä mittareilla ja tavoilla pilalle mennyt? Olen itse idästä(hki siis) kotoisin ja näin monenlaista idän elämää, osa niistä oli onnettomia, osa jopa erittäin onnellisia. En koe vanhempienikaan elämän olevan epäonnistunutta, vaikka ovat asuneet viimeiset 40 vuotta itä-helsingin lähiössä, eläneet tavalla tai toisella "itä-helsinkiläistä" elämää.

Sellainen, joka on tuhlattu negatiivisuuden, katkeruuden ja tyytymättömyyden syövereissä. Minusta sellaiseen ei kannata käyttää päivääkään ;)

Minä elän lähiössä ihanaa ja täyttä elämää onnellisena.

Onpa vaikea kysymys. Epäonnistunut elämä. Kai se on ei-itsensä näköinen elämä eli subjektiivisesti ajateltuna se on epäonnistunut elämä. Myös elämä, jossa yksilön realistiset toiveet eivät ole syystä tai toisesta toteutuneet ja ihminen on vanhana katkera siitä. Elämä, jossa ei ole onnistunut luomaan ainuttakaan syvää ja intiimiä ihmissuhdetta, eikä ainuttakaan ystävyyssuhdetta. Elämä, jossa ei ole sulostuttanut lainkaan kanssaihmisten elämää. Elämä, jonka on käyttänyt VÄÄRIIN asioihin, kuten työntekoon. Elämä, josta on halunnut luopua, esimerkiksi oman käden kautta, on jollakin tavalla epäonnistunut elämä.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:04"]

"ei muuten ole helppo vaihtaa duunia kun on 38-v lapseton nainen"

Öö? Miten se lapsettomuus työn vaihtamiseen liityy? Tai no, todennäköisemminhän sen saa lapseton henkilö, jolla ei ole vuosien aukkoja CV:ssä ja pikkulapsia sairastelemassa. Ja todennäköisesti saat työn helpommin kuin vastavalmistunut tai kohta eläkkeelle jäävä. Etkö ole siis siinä suhteessa onnekkaampi? 

Mies ei halua adoptoida, ok. Kumpi on sinulle tärkeämpää, mies vai lapsi? Voit tehdä valinnan heidän välillään. Tai sitten voisitte toimia esimerkiksi sijaisperheenä? 

[/quote]

Ehkä tämän kirjoittaja on henkilö joka ei halua lapsia tai niitä on vain sattumalta tullut? Sijaisperhetoiminta ei ole mitään kiva pikku puuhastelua söpöjen lasten kanssa vaan se on elämistä lapsen kanssa jolle on tapahtunut jo paljon huonoja juttuja elämänsä aikana.  Kaikki eivät ole valmiita ottamaan esim. seksuaalisesti hyväksikäytettyä lasta hoitoonsa määräämättömäksi ajaksi. Olisi ihan kauheaa kiintyä tälläiseen lapseen joka sitten palautetaankin vanhemmilleen, eikä lasta välttämättä enää tapaisi. Sijaisvanhemmuus on ihan eri asia kuin adoptio! 

Wt-av-mamman elämä.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:52"]

Onpa vaikea kysymys. Epäonnistunut elämä. Kai se on ei-itsensä näköinen elämä eli subjektiivisesti ajateltuna se on epäonnistunut elämä. Myös elämä, jossa yksilön realistiset toiveet eivät ole syystä tai toisesta toteutuneet ja ihminen on vanhana katkera siitä. Elämä, jossa ei ole onnistunut luomaan ainuttakaan syvää ja intiimiä ihmissuhdetta, eikä ainuttakaan ystävyyssuhdetta. Elämä, jossa ei ole sulostuttanut lainkaan kanssaihmisten elämää. Elämä, jonka on käyttänyt VÄÄRIIN asioihin, kuten työntekoon. Elämä, josta on halunnut luopua, esimerkiksi oman käden kautta, on jollakin tavalla epäonnistunut elämä.

[/quote]

Ei elämä, josta on halunnut jossain vaiheessa luopua oman käden kautta ja saanut taas sen kokoon ja itsensä onnelliseksi, ei ole huono välttämättä.

Täytyy sanoa, että vaikka kuinka olisivatkin suolattuja juttuja tai provoja nämä jotkut kommentit täällä palstalla, niin eivät ainakaan onnellisilta ihmisiltä vaikuta norsunluutorneissaan ja rahoissaan.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:04"]

"ei muuten ole helppo vaihtaa duunia kun on 38-v lapseton nainen"

Öö? Miten se lapsettomuus työn vaihtamiseen liityy? Tai no, todennäköisemminhän sen saa lapseton henkilö, jolla ei ole vuosien aukkoja CV:ssä ja pikkulapsia sairastelemassa. Ja todennäköisesti saat työn helpommin kuin vastavalmistunut tai kohta eläkkeelle jäävä. Etkö ole siis siinä suhteessa onnekkaampi? 

Mies ei halua adoptoida, ok. Kumpi on sinulle tärkeämpää, mies vai lapsi? Voit tehdä valinnan heidän välillään. Tai sitten voisitte toimia esimerkiksi sijaisperheenä? 

[/quote]

38-vuotias lapseton saattaa vielä tehdä/saada lapsen. Monissa paikoissa 38-vuotias on liian vanha. Lapsetonta voidaan pitää myös vähän outona. Jos voidaan palkata 25 vuotias yhtä hyvä vaikka 200 euroa kuussa halvemmalla se nuorempi palkataan. Säästä se on pienikin ja nuorempi on usein edustavamman näköinenkin.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:57"]

Wt-av-mamman elämä.

[/quote]

31 tarkoitti, että itsemurhaan päättynyt elämä on tietyssä mielessä epäonnistunut elämä, epäonnistuminen, luovuttaminen.

En kyllä ymmärrä näitä vastauksia missä sanotaan, että epäonnistunut elämä on esim. lähiöelämää Itä-Helsingissä...

Minusta epäonnistunut elämä on sellainen, jossa itse hakkaa vaimoaan tai tappaa vihapäissään hänet esim. pahoihpitelyssä (kuten ikäväkseen Suomessa liian usein tapahtuu), tai sortuu päihderiippuvaiseksi, rikolliseksi, narsistiseksi työpaikkakiusaajaksi, ylipäätään ihmiseksi joka pilaa läheistensä tai ympärilläolevien ihmisten elämää. Ihmistä, joka aiheuttaa jatkuvasti pahaaoloa toisissa ihmisissä. Sellainen elämä on minusta pilalla.

Minusta elämä ei ole pilalla, jos minusta ei tullutkaan presidenttiä, kunnanjohtajaa, akateemista, rikasta, kaunista, hoikkaa, liikunnallista tmv. Onko tosiaan niin, että monen mielestä materia/koulutus/omaisuus sektorisssa "epäonnistuminen" tekee pilaantuneen elämän? Elämäni on pilalla, kun en saanutkaan kallista sisustusta kotiin, tai Lexusta takapihalle, tai omakotitaloa, mökkiä järven rannaltal jne? Kuulostaa niin pinnalliselta ja materialistiselta!

Pääasia on kuitenkin ihmisen oma henkinen hyvinvointi. Sitä ei saa rahalla, tai korkealla koulutuksella. Ihminen voi olla tyytyväinen ja onnellinen, vaikka ei seuraisi muotia, tai omistaisi ylikallistatrendikäsilaukkua, tai puuttuu osakesalkku. Voi olla onnellinen avioliitto, ihanat lapset, ihana kotielämä, mukava tavallinen työ. Lapset hyvinvoivia ja vanhemmat hyvinvoivia, sellainen on onnistunut elämä.

Minun mielestäni täysin epäonnistunut elämä on sellainen, että on aiheuttanut elämässään enemmän pahaa kuin hyvää.

Ihminen joka on tietoisesti tai omilla itsekkäillä valinnoillaan aiheuttanut muille ihmisille, eläimille ympäristölle ym, ym sekä itselleen enemmän kärsimystä ja tuhoa kuin hyvää.

jos olet homo olet automaattisesti onnistunut elämässäsi

Ei mikään yksittäinen tekijä, puute tai ominaisuus tee epäonnistuneeksi. Enemmänkin se, että ei muokkaa elämäänsä sellaiseksi kuin haluaa ja kulkee vain virran mukana. Vituttaa ihmiset, jotka sanovat, että "ei ole aikaa siihen ja siihen". Järjestä sitä aikaa sitten, prkl. 

Agentuurin puutetta siis tarkoitan.