Onko vanhempasi sanonut sinulle ikinä että rakastaa sua?

Ei, ja toivottavasti ei tänne meille leviäkkään tuo " ilove you" kulttuuri, joka ei tarkoita yhtään mitään, voi verrata suomen heippaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten outoa, että mummoni aina sanoo, että olen rakas, mutta hänen tyttärensä eli äitini ei ole sitä koskaan sanonut.

Mietitkö koskaan, että mummosi on sanonut äidillesi myös, että hän on rakas ja äidistäsi tuli siksi tuollainen?

Jos jatkuvasti jankuttaa "olet rakas" , niin sen merkitys kokee inflaation. Jopa parisuhteessa.

Voi hemmetti näitä inflaatio- ja markkina-arvoautisteja 🤣🤣

No ei mun vanhemmat. Mutta kertoivat kyllä, että mun ei pitänyt syntyä. Hyvin kuitenkin huolehtivat ja minulla on mennyt muuten ihan hyvin. Se vain, että on ollut täysin mahdotonta omaksua ajatus, että jonkun mielestä saatan silti olla ihmisenä ihan ok. Ei semmoinen kuulu minun elämääni ollenkaan. Hyvin olen sopeutunut elämään ja ottamaan osani tästä maailmasta tietoisena siitä, että oikeastaan olen täällä vähän niinkuin varkaissa ja oikeudetta. Elän silti. Itsekästä joo. Mutta elän silti. Ähäkutti.

Ei ole eikä sitä tarvitse sanoa sillä itsestään selvää.

Vierailija kirjoitti:

Äiti ei ole, isä on. Olin äidin mielestä ihan vääränlainen tyttö.

Samoin minulla. Minäkään en ollut yhtään sellainen tytär kuin äitini olisi halunnut. Joka ilta rukoilin, että huomenna olen oikein kiltti ja äidille mieliksi, mutta ei, taas tuli selkään niin että ropisi. Kukaan ei saanut kehua minua mistään syystä, äiti tuli toppuuttelemaan heti sanoen, etteihän se "Liisa" ole kaunis, eikä se mitään osaakaan.

Mieheni oli vääränlainen ja lapsenikin huonosti kasvatettuja. Hän sanoi, ettei pidä halaamisesta, ohimennessä halasin ja taputtelin. Kyllä minä loppuun asti huolehdin hänen hyvinvoinnistaan, ainoana lapsena. Hautajaisissa en itkenyt yhtään.

Oletteko itse sanoneet näin vanhemmillenne?

Isä rakasti mutta väärällä tavalla. Kai hyväksikäytön ydin on siinä että tekijä kokee olevansa oikeutettu. Mädäntykööt helvetissä.

Kunhan minun Rakastamani mies sanoisi ääneen " Rakastan Sinua"

taitaa olla , että tätä saan Odottaa mieheltä maailman tappiin asti .

Vierailija kirjoitti:

Oletteko itse sanoneet näin vanhemmillenne?

Joskus. Mutta on vaikea sanoa sitä heille, kun he eivät ole sanoneet sitä minulle. Kiusallista.

Vierailija kirjoitti:

Ei, ja toivottavasti ei tänne meille leviäkkään tuo " ilove you" kulttuuri, joka ei tarkoita yhtään mitään, voi verrata suomen heippaan.

Tekisi hyvää meille jöröjusseille.

Eivät sanoneet koskaan, mutta kyllä sen tiesi, että rakastavat.

Ei ole. Äidin puolelta on teot puhuneet puolestaan ja se on mun mielestä tärkeämpää. Muistan kun teininä parhaan tyttökaverin isä juoksi meidän perään rappukäytävään ja huusi sille että "isi niin rakastaa" ja tunsin jäätävää myötähäpeää ...oli perhekuviot kyllä pikkasen erilaiset. 

 

Hyvä niin joissakin tapauksissa, vaikka aika kylmää. On tekopyhää jos vanhempi on vaikka asperger (kaikki aspergerit eivät ole tällaisia), joka jostain syystä hyökkää jatkuvasti sanallisesti, riitelee ja ei anna muiden sanoa mitään - jyrää. On narsistisia piirteitä tai muuta. Ja sitten luulee vielä rakastavansa, kuten luulee. Se on ällöttävää ja takertuvaa. Jättäisi ihmiset rauhaan.

Äiti muutaman kerran ja iskä ei ikinä. Läheisiä ollaan silti

Ei ole sanoneet. Ovat rakastaneet paljon ja ovat osoittaneet sen teoilla. Sanoja voi heitellä näkemättä vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Kunhan minun Rakastamani mies sanoisi ääneen " Rakastan Sinua"

taitaa olla , että tätä saan Odottaa mieheltä maailman tappiin asti .

Olisikin maailmantapin ihme jos sen Sinulle joku joskus sanoisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten outoa, että mummoni aina sanoo, että olen rakas, mutta hänen tyttärensä eli äitini ei ole sitä koskaan sanonut.

Mietitkö koskaan, että mummosi on sanonut äidillesi myös, että hän on rakas ja äidistäsi tuli siksi tuollainen?

Jos jatkuvasti jankuttaa "olet rakas" , niin sen merkitys kokee inflaation. Jopa parisuhteessa.

Voi hemmetti näitä inflaatio- ja markkina-arvoautisteja 🤣🤣

Sinäkö hoet kaiken aikaa kuin papukaija "rakas rakas rakas rakasssh"???

Koitappa sanoa se harvemmin ja oikeassa hetkessä,silloin sillä on jotain merkitystäkin.

🦜

Vierailija kirjoitti:

Isä rakasti mutta väärällä tavalla. Kai hyväksikäytön ydin on siinä että tekijä kokee olevansa oikeutettu. Mädäntykööt helvetissä.

Draama Queen

Mulle sanottiin aina sillai semi-syyllistäen, että "ymmärräthän sinä, että me rakastamme sinua".

Omalle lapselle sanon vähintään kerran päivässä, tuntuu luontevalta. Hän kehtää tyytyväisenä ja osaa itsekin sanoa samaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä rakasti mutta väärällä tavalla. Kai hyväksikäytön ydin on siinä että tekijä kokee olevansa oikeutettu. Mädäntykööt helvetissä.

Draama Queen

Syyllistitkö sä just dramaqueeniksi jotakuta, jonka isä käyttänyt häntä hyväksi? Tiedoksesi: olet sairas ja ikävä ihminen. Hae apua itsellesi.