Ostamme miehen kanssa asunnon. Onko reilua että

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saatte tai olette saaneet lapsia ja hoidat lapsia kotona, kun mies tekee palkkatöitä, niin ei ole reilua.

Miten mahdollisten lasten saaminen tähän asiaan nyt liittyy? Eiköhän tuo sitten aiheuta erillisen keskustelun aiheesta.

Yleensä yhteisen asunnon ostaminen tarkoittaa sitä, että aiotaan pysyä parisuhteessa pitemmän aikaan. Melko usein parisuhteeseen tulee myös lapsia.

Viimeistään siinä vaiheessa, mieluiten yhteiselon alkumetreillä olisi keskusteltava siitä, miten jaetaan yhteiset menot. Menevätkö puoliksi vai tulojen mukaisessa suhteessa?

Kyllä, mutta aika nihkeää on vaatia mieheltä suurempaa panostusta asunnon ostoon, kun ”me ehkä saadaan joskus lapsia”. Asiat on toki hyvä keskustella etukäteen. Ap tuskin tähän kykekenee kun on palstalla kyselemässä mikä on reilua.

Kiitos vastauksista.

Pohdin tätä asiaa, kun mies kerran asuntoja katsellessamme kysyi, paljonko jo olen saanut säästöön. Ja laskimme erään asunnon kohdalla, paljonko pitäisi olla omaa rahoitusta ja paljonko lyhennettäisiin lainaa jne. ja todettiinkin että auts, minulla ei ole vielä tarpeeksi säästöjä tähän asuntoon ( miehellä olisi mahdollisuus laittaa minun ns puuttuva osuus).

Mietin vain että mies on vähän tarkka rahan käytöstä..

Ei juuri koskaan tarjoa minulle mitään. Jos olemme jossain ulkona, mies harvakseltaan tarjoaa mutta teemme tätä puolin ja toisin, tarjoan itse seuraavalla kerralla/ hoidan kauppalaskun jne.

Kerran istuimme iltaa kaksin kaupungilla ja mies tarjosi juoman ja myöhemmin sanoi että tarjoanko hänelle seuraavan. Itseäni hieman ärsyttää että mies paremmin tienaavana pyytää naista tarjoamaan vaikkakin ihan useita vuosia olemme yhdessä olleet ja toki tasavertaisia kumppaneita olemme

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saatte tai olette saaneet lapsia ja hoidat lapsia kotona, kun mies tekee palkkatöitä, niin ei ole reilua.

Miten mahdollisten lasten saaminen tähän asiaan nyt liittyy? Eiköhän tuo sitten aiheuta erillisen keskustelun aiheesta.

Yleensä yhteisen asunnon ostaminen tarkoittaa sitä, että aiotaan pysyä parisuhteessa pitemmän aikaan. Melko usein parisuhteeseen tulee myös lapsia.

Viimeistään siinä vaiheessa, mieluiten yhteiselon alkumetreillä olisi keskusteltava siitä, miten jaetaan yhteiset menot. Menevätkö puoliksi vai tulojen mukaisessa suhteessa?

Kyllä, mutta aika nihkeää on vaatia mieheltä suurempaa panostusta asunnon ostoon, kun ”me ehkä saadaan joskus lapsia”. Asiat on toki hyvä keskustella etukäteen. Ap tuskin tähän kykekenee kun on palstalla kyselemässä mikä on reilua.

Ei ole tulossa lapsia

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Pohdin tätä asiaa, kun mies kerran asuntoja katsellessamme kysyi, paljonko jo olen saanut säästöön. Ja laskimme erään asunnon kohdalla, paljonko pitäisi olla omaa rahoitusta ja paljonko lyhennettäisiin lainaa jne. ja todettiinkin että auts, minulla ei ole vielä tarpeeksi säästöjä tähän asuntoon ( miehellä olisi mahdollisuus laittaa minun ns puuttuva osuus).

Mietin vain että mies on vähän tarkka rahan käytöstä..

Ei juuri koskaan tarjoa minulle mitään. Jos olemme jossain ulkona, mies harvakseltaan tarjoaa mutta teemme tätä puolin ja toisin, tarjoan itse seuraavalla kerralla/ hoidan kauppalaskun jne.

Kerran istuimme iltaa kaksin kaupungilla ja mies tarjosi juoman ja myöhemmin sanoi että tarjoanko hänelle seuraavan. Itseäni hieman ärsyttää että mies paremmin tienaavana pyytää naista tarjoamaan vaikkakin ihan useita vuosia olemme yhdessä olleet ja toki tasavertaisia kumppaneita olemme

Ap

Ymmärrän että sinua harmittaa. Luulit päässeesi rahasatulaan, mutta joudutkin elämään omien varojesi mukaan. Hukkaan meni sekin lompakko.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Pohdin tätä asiaa, kun mies kerran asuntoja katsellessamme kysyi, paljonko jo olen saanut säästöön. Ja laskimme erään asunnon kohdalla, paljonko pitäisi olla omaa rahoitusta ja paljonko lyhennettäisiin lainaa jne. ja todettiinkin että auts, minulla ei ole vielä tarpeeksi säästöjä tähän asuntoon ( miehellä olisi mahdollisuus laittaa minun ns puuttuva osuus).

Mietin vain että mies on vähän tarkka rahan käytöstä..

Ei juuri koskaan tarjoa minulle mitään. Jos olemme jossain ulkona, mies harvakseltaan tarjoaa mutta teemme tätä puolin ja toisin, tarjoan itse seuraavalla kerralla/ hoidan kauppalaskun jne.

Kerran istuimme iltaa kaksin kaupungilla ja mies tarjosi juoman ja myöhemmin sanoi että tarjoanko hänelle seuraavan. Itseäni hieman ärsyttää että mies paremmin tienaavana pyytää naista tarjoamaan vaikkakin ihan useita vuosia olemme yhdessä olleet ja toki tasavertaisia kumppaneita olemme

Ap

Noinko rahan perässä olet? Miksi miehen pitäisi sulle tarjota mitään?

Et sinä voi miehesi rahoilla elää. Olet jo iso tyttö. Laita omia rahoja säästöön ja elä varojesi mukaan.

Mainio provo! 3/5. Kiitos tästä.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Pohdin tätä asiaa, kun mies kerran asuntoja katsellessamme kysyi, paljonko jo olen saanut säästöön. Ja laskimme erään asunnon kohdalla, paljonko pitäisi olla omaa rahoitusta ja paljonko lyhennettäisiin lainaa jne. ja todettiinkin että auts, minulla ei ole vielä tarpeeksi säästöjä tähän asuntoon ( miehellä olisi mahdollisuus laittaa minun ns puuttuva osuus).

Mietin vain että mies on vähän tarkka rahan käytöstä..

Ei juuri koskaan tarjoa minulle mitään. Jos olemme jossain ulkona, mies harvakseltaan tarjoaa mutta teemme tätä puolin ja toisin, tarjoan itse seuraavalla kerralla/ hoidan kauppalaskun jne.

Kerran istuimme iltaa kaksin kaupungilla ja mies tarjosi juoman ja myöhemmin sanoi että tarjoanko hänelle seuraavan. Itseäni hieman ärsyttää että mies paremmin tienaavana pyytää naista tarjoamaan vaikkakin ihan useita vuosia olemme yhdessä olleet ja toki tasavertaisia kumppaneita olemme

Ap

Isossa kuvasssa toki ymmärrän, että pientä huomiomista kaipaa arjessa ja pitkässä suhteessa olisi suotavaa, ettei elintasossa olisi hurjia eroja. Varallisuuden siirtäminen toisen nimiin taas on isompi askel. 

Suhtautumisenne rahaan on selväsi erilainen ja se varmasti alkaa tuottaa hankaluuksia, joten pelisäännöt olisi hyvä saada sovittua. 

Kannattaa kuitenkin sinunkin pohtia tarkemmin, kuinka paljon enemmän miehellä sitä rahaa on. Puhuit n. 1000 eurosta, mutta oliko tämä netto- vai bruttoero? Ja kuinka paljon ne mienen säästöt oikeasti on?

Meinaan, aika usein tömrää siihen ajatukseen, että rikkaampi/ parempituloinen maksaa sitä, tätä ja tuota ja yllättäen ollaankin tilanteessa, jossa pienempituloisella on enemmän rahaa käytössä. 

MInusta isot ratkaisut kuten asunnot ja vastaavat tehdään ihan juridisen reiluuden perusteella eli asiat puoliksi tuloista riippumatta. Mutta arjen menoissa tietenkin enemmän ansaitseva kantaa isomman vastuun ja katsoo että molemmilla on edes suunnilleen sama elintaso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Pohdin tätä asiaa, kun mies kerran asuntoja katsellessamme kysyi, paljonko jo olen saanut säästöön. Ja laskimme erään asunnon kohdalla, paljonko pitäisi olla omaa rahoitusta ja paljonko lyhennettäisiin lainaa jne. ja todettiinkin että auts, minulla ei ole vielä tarpeeksi säästöjä tähän asuntoon ( miehellä olisi mahdollisuus laittaa minun ns puuttuva osuus).

Mietin vain että mies on vähän tarkka rahan käytöstä..

Ei juuri koskaan tarjoa minulle mitään. Jos olemme jossain ulkona, mies harvakseltaan tarjoaa mutta teemme tätä puolin ja toisin, tarjoan itse seuraavalla kerralla/ hoidan kauppalaskun jne.

Kerran istuimme iltaa kaksin kaupungilla ja mies tarjosi juoman ja myöhemmin sanoi että tarjoanko hänelle seuraavan. Itseäni hieman ärsyttää että mies paremmin tienaavana pyytää naista tarjoamaan vaikkakin ihan useita vuosia olemme yhdessä olleet ja toki tasavertaisia kumppaneita olemme

Ap

Ymmärrän että sinua harmittaa. Luulit päässeesi rahasatulaan, mutta joudutkin elämään omien varojesi mukaan. Hukkaan meni sekin

lompakko.

Ei, vaan koen että mies ei silloin välitä niin paljoa kun ei ole valmis panostamaan enempää. Jos on joku tietty asunto jonka haluaisimme, mielestäni meidän kannattaisi hankkia se vaikkakaan varani eivät aivan riittäisikään, sillä miehellä riittää.

Rinnastan aika monenlaista asiaa välittämiseen ja siihen tunteeseen että olemme ”me”, olemme yhtä.

Jotenkin on tunne että että emme ole tärkeitä toisisllemme, emme ole yhtä perhettä kun lasnetaan niin tarkoin mikä on minun ja mikä sinun.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Pohdin tätä asiaa, kun mies kerran asuntoja katsellessamme kysyi, paljonko jo olen saanut säästöön. Ja laskimme erään asunnon kohdalla, paljonko pitäisi olla omaa rahoitusta ja paljonko lyhennettäisiin lainaa jne. ja todettiinkin että auts, minulla ei ole vielä tarpeeksi säästöjä tähän asuntoon ( miehellä olisi mahdollisuus laittaa minun ns puuttuva osuus).

Mietin vain että mies on vähän tarkka rahan käytöstä..

Ei juuri koskaan tarjoa minulle mitään. Jos olemme jossain ulkona, mies harvakseltaan tarjoaa mutta teemme tätä puolin ja toisin, tarjoan itse seuraavalla kerralla/ hoidan kauppalaskun jne.

Kerran istuimme iltaa kaksin kaupungilla ja mies tarjosi juoman ja myöhemmin sanoi että tarjoanko hänelle seuraavan. Itseäni hieman ärsyttää että mies paremmin tienaavana pyytää naista tarjoamaan vaikkakin ihan useita vuosia olemme yhdessä olleet ja toki tasavertaisia kumppaneita olemme

Ap

Miehellä on varmaan säästöjä juuri siksi, että on tarkka rahankäytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Pohdin tätä asiaa, kun mies kerran asuntoja katsellessamme kysyi, paljonko jo olen saanut säästöön. Ja laskimme erään asunnon kohdalla, paljonko pitäisi olla omaa rahoitusta ja paljonko lyhennettäisiin lainaa jne. ja todettiinkin että auts, minulla ei ole vielä tarpeeksi säästöjä tähän asuntoon ( miehellä olisi mahdollisuus laittaa minun ns puuttuva osuus).

Mietin vain että mies on vähän tarkka rahan käytöstä..

Ei juuri koskaan tarjoa minulle mitään. Jos olemme jossain ulkona, mies harvakseltaan tarjoaa mutta teemme tätä puolin ja toisin, tarjoan itse seuraavalla kerralla/ hoidan kauppalaskun jne.

Kerran istuimme iltaa kaksin kaupungilla ja mies tarjosi juoman ja myöhemmin sanoi että tarjoanko hänelle seuraavan. Itseäni hieman ärsyttää että mies paremmin tienaavana pyytää naista tarjoamaan vaikkakin ihan useita vuosia olemme yhdessä olleet ja toki tasavertaisia kumppaneita olemme

Ap

Ymmärrän että sinua harmittaa. Luulit päässeesi rahasatulaan, mutta joudutkin elämään omien varojesi mukaan. Hukkaan meni sekin

lompakko.

Ei, vaan koen että mies ei silloin välitä niin paljoa kun ei ole valmis panostamaan enempää. Jos on joku tietty asunto jonka haluaisimme, mielestäni meidän kannattaisi hankkia se vaikkakaan varani eivät aivan riittäisikään, sillä miehellä riittää.

Rinnastan aika monenlaista asiaa välittämiseen ja siihen tunteeseen että olemme ”me”, olemme yhtä.

Jotenkin on tunne että että emme ole tärkeitä toisisllemme, emme ole yhtä perhettä kun lasnetaan niin tarkoin mikä on minun ja mikä sinun.

Ap

No oletko valmis ostamaan asunnon panostusta vastaavalla omistussuhteella? Ehkä kannattaa ehdottaa miehelle tätä. Se nyt on täysin kohtuuton vaatimus, että mies alkaisi ostelemaan sinulle kymppitonneilla omaisuutta. Mutta jos tyydyt vaikka kolmasosaan kämpästä niin voit varmasti maksaakin vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Reiluus on erikseen, mutta jos saat omistukseesi suuremman osuuden kuin mistä joudut itse maksamaan, niin se on lahja maksajalta sinulle ja siitä pitää ilmoittaa verottajalle sekä maksaa lahjavero.

Höpöhöpö. Verottaja ei kysele miten pariskunta jakaa asunnon omistuksen ja lainan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Pohdin tätä asiaa, kun mies kerran asuntoja katsellessamme kysyi, paljonko jo olen saanut säästöön. Ja laskimme erään asunnon kohdalla, paljonko pitäisi olla omaa rahoitusta ja paljonko lyhennettäisiin lainaa jne. ja todettiinkin että auts, minulla ei ole vielä tarpeeksi säästöjä tähän asuntoon ( miehellä olisi mahdollisuus laittaa minun ns puuttuva osuus).

Mietin vain että mies on vähän tarkka rahan käytöstä..

Ei juuri koskaan tarjoa minulle mitään. Jos olemme jossain ulkona, mies harvakseltaan tarjoaa mutta teemme tätä puolin ja toisin, tarjoan itse seuraavalla kerralla/ hoidan kauppalaskun jne.

Kerran istuimme iltaa kaksin kaupungilla ja mies tarjosi juoman ja myöhemmin sanoi että tarjoanko hänelle seuraavan. Itseäni hieman ärsyttää että mies paremmin tienaavana pyytää naista tarjoamaan vaikkakin ihan useita vuosia olemme yhdessä olleet ja toki tasavertaisia kumppaneita olemme

Ap

Ymmärrän että sinua harmittaa. Luulit päässeesi rahasatulaan, mutta joudutkin elämään omien varojesi mukaan. Hukkaan meni sekin

lompakko.

Ei, vaan koen että mies ei silloin välitä niin paljoa kun ei ole valmis panostamaan enempää. Jos on joku tietty asunto jonka haluaisimme, mielestäni meidän kannattaisi hankkia se vaikkakaan varani eivät aivan riittäisikään, sillä miehellä riittää.

Rinnastan aika monenlaista asiaa välittämiseen ja siihen tunteeseen että olemme ”me”, olemme yhtä.

Jotenkin on tunne että että emme ole tärkeitä toisisllemme, emme ole yhtä perhettä kun lasnetaan niin tarkoin mikä on minun ja mikä sinun.

Ap

Ai perinteinen "mies ei välitä kun ei anna mulle rahaa" -provo. 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reiluus on erikseen, mutta jos saat omistukseesi suuremman osuuden kuin mistä joudut itse maksamaan, niin se on lahja maksajalta sinulle ja siitä pitää ilmoittaa verottajalle sekä maksaa lahjavero.

Höpöhöpö. Verottaja ei kysele miten pariskunta jakaa asunnon omistuksen ja lainan.

Silloin kun on kyse lahjasta, tai muusta omaisuuden siirrosta, josta olisi tullut maksaa vero, niin kyllä muuten kyselee. Viimeistään siinä kohtaa kun joku vähän antanut viranomaisille helppiä nimettömän vihjeen muodossa, niin rupiaa kiinnostelemaan. Ootapa vain.

Mies tietää, kuinka niin monelle muulle miehelle on käynyt. Rahaa menee naiselle tarjoamiseen ja naisen elintason ylläpitoon, ja nainen kiittää myöhemmin jättämällä tylysti. Parempi olla tarkkana omista rahoistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Pohdin tätä asiaa, kun mies kerran asuntoja katsellessamme kysyi, paljonko jo olen saanut säästöön. Ja laskimme erään asunnon kohdalla, paljonko pitäisi olla omaa rahoitusta ja paljonko lyhennettäisiin lainaa jne. ja todettiinkin että auts, minulla ei ole vielä tarpeeksi säästöjä tähän asuntoon ( miehellä olisi mahdollisuus laittaa minun ns puuttuva osuus).

Mietin vain että mies on vähän tarkka rahan käytöstä..

Ei juuri koskaan tarjoa minulle mitään. Jos olemme jossain ulkona, mies harvakseltaan tarjoaa mutta teemme tätä puolin ja toisin, tarjoan itse seuraavalla kerralla/ hoidan kauppalaskun jne.

Kerran istuimme iltaa kaksin kaupungilla ja mies tarjosi juoman ja myöhemmin sanoi että tarjoanko hänelle seuraavan. Itseäni hieman ärsyttää että mies paremmin tienaavana pyytää naista tarjoamaan vaikkakin ihan useita vuosia olemme yhdessä olleet ja toki tasavertaisia kumppaneita olemme

Ap

Ymmärrän että sinua harmittaa. Luulit päässeesi rahasatulaan, mutta joudutkin elämään omien varojesi mukaan. Hukkaan meni sekin

lompakko.

Ei, vaan koen että mies ei silloin välitä niin paljoa kun ei ole valmis panostamaan enempää. Jos on joku tietty asunto jonka haluaisimme, mielestäni meidän kannattaisi hankkia se vaikkakaan varani eivät aivan riittäisikään, sillä miehellä riittää.

Rinnastan aika monenlaista asiaa välittämiseen ja siihen tunteeseen että olemme ”me”, olemme yhtä.

Jotenkin on tunne että että emme ole tärkeitä toisisllemme, emme ole yhtä perhettä kun lasnetaan niin tarkoin mikä on minun ja mikä sinun.

Ap

Voihan sitä siivellä elämisen myös välittämiseksi naamioida. Kyllähän varmaan sulle liian kallis asunto on vahtoehto, silloin mies tosin saa suuremman osuuden siitä. Se tuskin sulle käy kun silloin mies ei välitä. Yhyy!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Pohdin tätä asiaa, kun mies kerran asuntoja katsellessamme kysyi, paljonko jo olen saanut säästöön. Ja laskimme erään asunnon kohdalla, paljonko pitäisi olla omaa rahoitusta ja paljonko lyhennettäisiin lainaa jne. ja todettiinkin että auts, minulla ei ole vielä tarpeeksi säästöjä tähän asuntoon ( miehellä olisi mahdollisuus laittaa minun ns puuttuva osuus).

Mietin vain että mies on vähän tarkka rahan käytöstä..

Ei juuri koskaan tarjoa minulle mitään. Jos olemme jossain ulkona, mies harvakseltaan tarjoaa mutta teemme tätä puolin ja toisin, tarjoan itse seuraavalla kerralla/ hoidan kauppalaskun jne.

Kerran istuimme iltaa kaksin kaupungilla ja mies tarjosi juoman ja myöhemmin sanoi että tarjoanko hänelle seuraavan. Itseäni hieman ärsyttää että mies paremmin tienaavana pyytää naista tarjoamaan vaikkakin ihan useita vuosia olemme yhdessä olleet ja toki tasavertaisia kumppaneita olemme

Ap

Ymmärrän että sinua harmittaa. Luulit päässeesi rahasatulaan, mutta joudutkin elämään omien varojesi mukaan. Hukkaan meni sekin

lompakko.

Ei, vaan koen että mies ei silloin välitä niin paljoa kun ei ole valmis panostamaan enempää. Jos on joku tietty asunto jonka haluaisimme, mielestäni meidän kannattaisi hankkia se vaikkakaan varani eivät aivan riittäisikään, sillä miehellä riittää.

Rinnastan aika monenlaista asiaa välittämiseen ja siihen tunteeseen että olemme ”me”, olemme yhtä.

Jotenkin on tunne että että emme ole tärkeitä toisisllemme, emme ole yhtä perhettä kun lasnetaan niin tarkoin mikä on minun ja mikä sinun.

Ap

No oletko valmis ostamaan asunnon panostusta vastaavalla omistussuhteella? Ehkä kannattaa ehdottaa miehelle tätä. Se nyt on täysin kohtuuton vaatimus, että mies alkaisi ostelemaan sinulle kymppitonneilla omaisuutta. Mutta jos tyydyt vaikka kolmasosaan kämpästä niin voit varmasti maksaakin vähemmän.

Jep. Jos ei ole varaa maksaa puolikasta, niin silloin ei ostella puolikasta. Jos on nippa nappa varaa maksaa puolikas, mut ei enää varaa ylläpitokustannuksiin, niin silloinkaan ei osteta puolikasta. Jos on varaa ostaa 1/3, niin ostetaan 1/3 ja myös maksetaan ja jatkossakin omistetaan 1/3. Capice?

Asunto hankitaan niin, että molempien tulotaso riittää. Mikäli rikkaampi haluaa kalliimpaa, niin voi toki keskustelua käydä, että sitten myös panostaa siihen enemmän. Asuntoa ei myöskään tarvitse ostaa 50/50 suhteella vaan ihan niinkuin te parhaaksi koette.

Minusta on aina reiluinta maksaa tulojen mukaan. Eli molemmat maksaa saman prosenttiosuuden tuloistaan kun ostetaan X.