Hei te kaksiautoiset perheet!
Tämä kysymys on teille, joilla on perheessä kaksi autoa: Onko toisella selvästi isompi ja parempi auto? Kummalla? Entä kumpi teillä oikeasti tarvitsisi enemmän tilaa autossaan?
Tuli vain tuosta toisesta autoketjusta mieleen omat lapsuusajat. Liki kaikissa kaksiautoisissa perheissä naisella oli sellainen pieni kaksiovinen, jolla sitten vietiin lapsia kouluun ja harrastuksiin ja käytiin kaupassa. Isät ajelivat isoilla, uudemmilla ja turvallisemmilla autoilla yleensä ihan vain itsekseen töihin ja takaisin.
Ei kai tällainen ole enää yleistä?
Kommentit (81)
Meillä mies ajaa isompaa ja minä pienempää. Tarvitsemme isoa autoa esim. lomamatkoille, joille pitää ottaa enemmän kamaa mukaan. Isolla autolla pystyy myös vetämään venettä.
Itselleni autossa tärkeää oli se pienuus ja näppäryys. En missään nimessä haluaisi isoa autoa jokapäiväiseen ajoon. Joskus olen joutunut lähtemään liikenteeseen isommalla autollamme ja lähes itkenyt parkkitalossa kun en ole melkein saanut autoa pois ruudusta, joka oli aivan liian pieni isolle autolle.
Ajamme aina pienemmällä autolla kauppareissut, lasten harrastuksiinkuskaamiset yms. Eli jos on mahdollista käyttää pientä, niin sitä käytetään.
Meillä on kolme autoa. Isoin tila-auto on 5 vuotias, pienin kaksipaikkainen urheiluauto saman ikäinen, lisäksi 10 vuotias pikkufarkku. Mies ajaa urheiluautolla, tila-autolla liikutaan silloin, kun koko porukan täytyy liikkua, vanhimmalla normaalisti päivittäiset kuskaukset.
Miehellä on vanha romu, mun auto on myös vanha, muttei niin vanha ja romu. Suunnilleen samankokoiset. Hän ajaa omallaan ja minä omallani. Jos lähdetään yhdessä johonkin, otetaan mun auto.
Täällä hetkellä kaksi isoa. Minä ajelen enemmän, mies käy autollaan vain töissä ja sukulaisreissuissa. Kummallakin on nyt sellainen auto jonka itse halusi.
Minä hankin farkun siinä vaiheessa kun kyllästyin tunkemaan kaukaloa pikkuauton takapenkille ja rattaita taakse.
Mies ajeli pitkään 15v vanhalla ruostekasalla... eikä ostanut uudempaa kun se vanha vielä kulki. Nyt sitten katsastusmies arveli ettei enää ensivuonna tule menemään läpi... joten mies meni autokauppaan.
Aiemmin mies lähti pidemmille reissuille mun autolla (luotettavuus), nyt varmaan tehdään kaikki perheen yhteiset ajelut miehen "uudella" autolla...
Muksulla on samanlaiset istuimet ollut autoissa siitä asti kun aloitti tarhassa... eli minä vien isi hakee.
Meillä on molemmilla nelioviset ja suht samankokoiset autot. Minulla uudempi kuin miehellä.
Ennen miehellä oli kaksi ovinen pikkuauto ja minulla iso neliövinen lotko, samanikäisiä.
Molemmat meistä hankkii oman autonsa miten lystää.
Molemmat on meillä omistaneet jo autonsa ennen kuin on kimppaan ryhdytty. Mulla iso käyttöauto (tarvitsen töissä, on koira) ja miehellä tommonen... hmmm, lelu.
Meillä ei ole kahta autoa, mutta jäin miettimään tuota kuviota. Minun lapsuudessani myös oli yleistä että naisella oli se pienempi, halvempi ja vanhempi auto, jolla hän kulki työmatkat ja kuskasi lapset ja mies kulki isommalla, uudemmalla ja kalliimmalla yksin töihin. Tosin melkoisen monessa perheessä miehellä oli huomattavasti pidempi työmatkakin kuin naisella, joka kyllä oli yhdenlainen perustelu autoille. Nyt tuttavapiirissäni äärimmäisen harvoilla on kahta autoa ja se perheen ainoa auto on kotivanhemman (yleensä äidin) käytössä, jotta hän saa kuljetettua lapset kerhoihin/eskariin/kouluun ja työssäkäyvä kulkee työmatkat pyörällä. Useampikin tuttava pyöräilee reilusti yli kymmenen kilometrin työmatkoja säällä kuin säällä.
Meillä kaksi autoa. Paremman auton ottaa se, joka kuskaa lasta.5
Meillä kaksi autoa. Paremman auton ottaa se, joka kuskaa lasta.5
Eli aika järkevästi menee autojen käyttö jo nykyään. Tai sitten tänne ei kehtaa vastata ne, joilla homma menee niin kuin monilla meidän sukupolven vanhemmilla...
Meillä on V70 ja Nissan Almera. Volvolla ajaa se, joka kuskaa lapsia. Vaihtelee siis, välillä minä ja välillä mies.
Miehellä on selkeästi isompi, M-B Sprinter, pitkä pakettiauto. En voisi sillä edes ajaa, kun ei ole vaadittua C-korttia. ;) itse ajelen Volvo V70:llä. suunnilleen yhtä vanhoja ovat.
[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 22:26"]
Meillä on molemmilla nelioviset ja suht samankokoiset autot. Minulla uudempi kuin miehellä.
Ennen miehellä oli kaksi ovinen pikkuauto ja minulla iso neliövinen lotko, samanikäisiä.
Molemmat meistä hankkii oman autonsa miten lystää.
[/quote]
Ja meistä minä ajan enemmän ja kuskaan muksua enemmän. Jos mennään kaikki yhdessä johonkin, niin mennään minun autolla (ja tietty minä ajan). Koska se on mukavempi, ilmastointi yms, ei muuten mitään väliä.
Meillä ei olla koskaan autohankinnoista keskusteltu, mies osti nykyisensä ihan tuurista kun tuli halvalla vastaa. Itsekin ostin nykyisen kun vanha alkoi leviämään ja se tuli edullisesti samaan aikaan kohdalle.
Meillä on kummallakin omat autot ja kumpikin on itse autonsa valinnut ja maksanut. Kummallakin vuoden 2012 malliset autot
Naiselle aina pienempi sitä on kevyempi ajaa. Mies pystyy ohjaamaan isoa nelivetoa paremmin
Tiedän perheitä, joilla ei ole yhtäkään autoa ja silti pärjäävät.
[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 22:34"]
Naiselle aina pienempi sitä on kevyempi ajaa. Mies pystyy ohjaamaan isoa nelivetoa paremmin
[/quote]
Mihin logiikkaan tämä väite perustuu?
[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 22:34"]
Naiselle aina pienempi sitä on kevyempi ajaa. Mies pystyy ohjaamaan isoa nelivetoa paremmin
[/quote]
ööh... kevyemmin ne isot autot on ajaa (jotkut vaikka ilman ohjaustehostinta) kuin pienemmät..
Meidän perheessä on kaksi autoa niin, että parempi ja isompi on minun (vaimon) nimissä. Mies köröttelee ikivanhalla purkilla lyhyempää työmatkaansa. Yleensä lapsia kuljetetaan minun autollani.
Meillä ajan työni vuoksi, joten minulla uusi 5-ovinen. Miehellä työajossa se kakkosauto, pian 20v vanha, mutta toimiva pikku-sedan.