Lue keskustelun säännöt.
Tämä vkonloppu on ollut ihan kamala:´(
06.10.2013 |
Mitään erityistä kamalaa ei ole tapahtunut, mutta onpahan vaan ollut harvinaisen ja erittäin raskas muuten. Psyykkisesti olen muutenkin loppu ja naatti ja sen lisäksi tuo esimurkku ja murkkukin olleet kumpikin ihan paskoja. Joo, siellä kunnon av-äiti nyt älähtää mutta paslkoja mitä paskoja sanon silti!! pelkkää kiukuttelua, kritisoimista, vänkäämistä, vaatimista, arvostelua ja jopa haukkumista.
Tänään iski sellainen epätoivon olo että olisin voinut vetäistä ranteeni auki.
No, huomenna alkaa taas arki, mies töihin ja penskat kouluun, itse jään työttömänä tänne loisimaan, surkeuteeni lillumaan.
Kommentit (25)
Joo minäkin voin avautua....
Ensin perjantaina illalla jouduin lähtemään hoitamaan työasioita, vaikka rakas ystäväni tuli viettämään iltaa. Pari tuntia siis siitä illasta olinkin työmaalla ja mieheni piti ystävälleni seuraa. Aamulla klo 5.45. alkoi työpuhelin soimaan ja muutamia sairaslomia piti selvitellä, lisäksi pitkästä aikaa oli hieman krapula.
Eilinen päivä menikin sitten ihan hukkaan. Tänään tuli taas saikkuja huomiselle ja niiden sijaisjärjestelyissä kului hetki jos toinenkin. Koko viikonloppu mennyt käytännössä töissä ja olen kireä kuin viulun kieli. Sen lisäksi yksi mun "kavereista" julkisti facessa, että me kärsitään lapsettomuudesta, eikä tehnyt sitä mitenkään kaunein sanakääntein. Kun poistin hänen kommenttinsa ja huomautin asian loukanneen minua en saanut anteeksi pyyntöä vaan hate mailia, jostain miten olin häntä loukannut viikko sitten. Teksti oli niin yllättävää ja loukkaavaa, että olen käytännössä itkenyt koko päivän enkä ole saanut syötyä tai mitään. Lisäksi vielä sain muutamia viestejä sukulaisilta, että miksi en ole kertonut heille, että yritetään lasta... Lisäksi mulla alkoi menkat. Että sellainen viikonloppu. Kiitos kun sain kertoa jollekin, vaikka tutut mut tästä varmaan tunnistaa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän...joskus lapset tekee päivät ihan hulluiksi!!
Sama täällä. Ja vielä kun itsellä oli omista sisäisistä syistä semmoinen olo, että olisi pitänyt saada ehdottomasti olla yksin ja rauhassa, niin yhtä helvettiä tämä vkl. Mä en tajua miten jaksan tästä eteenpäin, olo on niin äärimmilleen venytetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOskus se on noin, etenkin jos omat voimavarat ovat jo alkujaan miinuksella.
Pelkäsin tätä viikonloppua meillä, ja olen positiivisesti yllättynyt, eli on mennnyt paremmin kuin aikoihin... Nuorempi on jopa opislkellut avullani ensi viikon koitoksiin!
puhuttelu lapsille!
meillä vasta pienet lapset, uhma toisella ja joskus tuntuu että miehellä myös. jotain harrastusta sitten tai seuraa kun olet kotona. alat vaikka hoitamaan jonkun tutun lasta tai koiraa.?
mut joo meillä myös tällä hetkellä olo että päivä toiseensa ihan turhaa, varsinkin illalla tuntuu ettei huvittaisi huomenna nousta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on sentään mies, mulla ei sitäkään
Sulla on sentään mies, mulla ei sitäkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sun tarvii keksii jotian seuraelämää itelles. minkä ikäinen ite olet ? jos tanssi kiinnostaa niin siellä saa yksinkin seuraa, siis vaikka vaan tanssia. baareissa miehet luulevat heti että täytyy antaa tai siis että saavat. mutta jos humppa kiinnostaa niin parempi. mene johonkin harrastukseen jossa ihmisiä.
joo mies on onneksi, mut joskus se vaan tekee just siitä viikonlopusta tai viikosta helvetin.
Tämä viimeinen kaksituntinenkin ollut ihan helvettiä, kiitos 10v kuopuksen.
Ei riitä 2 käden sormet sen skitsohepuleihin tämänkin vkonlopun aikana. Minä en tiedä enää onko tuo lapsi ns normaali, täysin kehittymättömät pettymyksen-ja turhautumisensietokyvyt sillä ainakin tuntuu olevan, minusta se asia on pahentunut vuosien myötä.
Esim nyt kun oli isällänsä ja hällä puhetta että lukevat sohvalla yhdessä kirjaa ja sen homman aloitus venyi ja lyheni koska mies siisti kummankin lapsen kuontalot (sitä oli siirretty jo parin vkon ajan ja puhuttu pe asti että su tehtävä) tuolla kylppärissä ja pesi samalla lattian ja hieman muutakin pintaa sieltä kun irtokarvojakin siinä leviää joka paikkaan niin siitäkös riemu repesi:O poika meni ihan sekaisin ja meinasi tikahtua pettymykseensä. Ja sama show jatkui hampaiden pesun yhteydessä, vitkutellaan viimeiseen asti eikä sittenkään tulla paikalle ja isänsä jo luovutti sanottuaan viimeisen varoituksen ennen sitä. Poika tykkää iltasadusta vielä(kin), lukevat jotain Tieteen Kuvalehteä tai Tiedettä ja köllii kainalossa ja se jäi nyt sitten käytöksensä vuoksi pois niin nyyhkyttää sängyllänsä pimeässä.
En tiedä mitä tehdä, yrittää pompottaa ja jallittaa meitä viimeiseen asti ja ylikin ja herra tietää että rajat meillä on kyllä ollut.
Todella kiva kun pitää vielä su-iltakin näin viettää ja päättää, paha mieli, entistä enemmän, itse kullakin:´(
Tarvitsisin oikeasti jonkin merkin joltakin tai jostakin, että miksi minun pitäisi huomenaamulla taas avata silmät, koska en tod sitä enää itse tiedä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja toinen helvetinperkele on nuo peliajat!!!!!!!!!!!
Saavat pelata 2 arkipäivänä 1-1,5h riippuen muista menoista, läksyjen määrästä yms ja lisäksi vkonloppuisin la-su 2-3h/pvässä ja silti AINA vääntöä ja taistelua niistäkin. Tänään tuntui että revin tupoittain karvoja päästäni kunhan vain sekin vääntö stana loppuisi!!!
ap
Peli pois vähäksi aikaa kokonaan, sen jälkeen osaa taas arvostaa sitä, että saa välillä pelata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et osaa laittaa lapsellesi rajoja ja tässä on tulos.
Rakkautta ja läsnäoloa lapsesi kaipaa. Ei rajoja.
Eräät ei osaa ymmärtää lukemaansa.
Ja mitä rakkauteen ja läsnäoloon tulee niin kunpa vain tietäisitte. Mutta tottahan toki te siellä vietätte lapsenne kanssa esim n.1h päivässä yhdessä lukien, toisen mokoman yhdessä köllien ja/tai jotain pöytäpeliä pelaten, yhdessä ulkoillen ja esim lintuja bongaillen joita poika siis rakastaa, yhdessä lapsen harrastuksen parissa 3-6h/vko, olette kotona vastaanottamassa koulusta jne.jne
Ja koskapa ei ole rajoja niin en anna pelatakaan joka päivä enkä määrättömästi pelipäivinäkään, ihan vain yhtenä esimerkkinä rajojen puutteesta.
ap
mäkin laittaisin pelin jäähylle vaikka ovatkin jo "isoja". ja se ettei hepuleilla ainakaan sitten saa periksi. ja yhdessä joku kiva juttu koko porukka,.
Kun ei ole IKINÄ saanut hepuleillaan mitään periksi, eikä tule saamaankaan!!
Tsiisus miten turhauttaa tuokin oletus ja juu tiedän ettet pahalla sitä sanonut mutta silti, EMME ole antaneet periksi kun skitsoilee ja ON ollut rajoja ja ON Rakastettu kohdusta asti niin että sydän poksahtaa jajaja!!!
ap
[quote author="Vierailija" time="06.10.2013 klo 20:08"]
mäkin laittaisin pelin jäähylle vaikka ovatkin jo "isoja". ja se ettei hepuleilla ainakaan sitten saa periksi. ja yhdessä joku kiva juttu koko porukka,.
[/quote]
Minulla on jonkin sortin esivaihdevuosioireita, lisäksi 2 teiniä ja aviomies jonka aivotoiminta on loppunut. Pää meinaa hajota usein mutta sitten muistan taas, että ollaan elossa ja terveitä. kaikki on siis hyvin.
No, minä tajusin tänä viikonloppuna, että erottava on. Että ei mikään huppuviikonloppu täälläkään.