Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Musta ei tullutkaan mitään, koska en jaksa työelämää. Muita asiantuntijahommissa uupuneita?
30.08.2020 |
Mulla oli kaikki menestyksen avaimet: Hyvä lukupää, erinomaiset arvosanat ja yliopistotutkinto hyvin työllistävällä alalla, jolle on vaikea päästä sisään. Lisäksi olin tehnyt kovasti töitä teinistä lähtien erilaisissa duunarihommissa ja asenne varsinaiseen työelämään siirtyessä oli kohdallaan. Sosiaaliset taitoni ovat hyvät.
Ja kuitenkin:
Nyt 36-vuotiaana on todettava, ettei mulla ole yhtäkään hyvää kokemusta työelämästä. Nuorena sitä ajatteli, että huono palkka ja kaikenlaiset ikävät työolosuhteet ja -ilmapiirit kuuluivat asiaan. Oppirahat oli ikään kuin maksettava. Asiantuntijahommiin siirtyessä palkka toki parani, mutta ei niin paljon, että rikastumaan pääsisi. Veetuilu ja ikävät työolosuhteet ja -ilmapiirit ovat seuranneet työpaikasta toiseen.
Julkiselle puolelle pääasiassa työllistävällä alalla paikat ovat toinen toistaan ankeampia ja ihmiset väsyneitä ja turhautuneita. Koko ajan on menossa organisaatiouudistus ja pätkäsopimusta pätkän perään. Kauheasti tehdään, mutta lopulta mitään ei saada aikaan, koska organisaatio on rakennettu niin vaikeaksi, ettei kukaan lopulta pysty vaikuttamaan mihinkään. Erilaisilla hankerahoituksilla koitetaan aina välillä saada jotain aikaiseksi, mutta sitten poliittiset päättäjät vaihtuvat ja rahat loppuvat. Aloitetaan taas uutta projektia, joka hetken päästä kuopataan sekin.
Tehtyä työtä ei arvosta kukaan. Ei työnantaja, eivät asiakkaat. Parhaimmillaan keskiportaan työntekijänä on välissä, jossa tulee kakkaa niskaan jatkuvasti sekä ylä- että alapuolelta. Työtä on koko ajan liikaa, eikä mikään tule koskaan valmiiksi. Virkistyspäivänä lähdetään ehkä kävelylle metsään, omat kahvit mukaan, rahaa ei ole. On näyteltävä, että kiinnostaa, vaikka ihan jokainen olisi mielummin virkistäytymässä sängyn pohjalla kotonaan. Esimiehet ovat avuttomia muuttamaan tilannetta ja työterveys levittelee käsiään kun uupumisen merkkejä alkaa olla jo ilmassa. Pomot eivät osaa, voi tai halua muuttaa tilannetta ja työterveys levittelee käsiään kun uupumisen merkkejä alkaa olla jo ilmassa.
Pahimmillaan ainoa tapa pärjätä on puukottaa härskisti työkavereita selkään ja levitellä juoruja päästäkseen itse eteenpäin. Niille, jotka eivät tähän suostu, käy huonosti, koska he tietenkin joutuvat näiden juorujen kohteeksi.
Kymmenisen vuotta asiantuntijahommissa on tehnyt tehtävänsä. En jaksa enää. Haluan mennä aamulla työpaikalle, jossa voi tehdä työnsä ihan hyvin ja jossa on ihan kiva olla. Työpäivän jälkeen haluan mennä kotiin niin, etten ole aivan hajalla ja pahoilla mielin. En halua sairastua enempää työelämän vuoksi. Ahdistaa koko touhu.
Ei elämän kuulu olla kauheaa koko ajan. Mitä työelämälle on tapahtunut? Miksi se vie niin monista kaikki mehut?
Kommentit (99)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä jos vika onkin sinussa, jos samat ongelmat seuraa paikasta toiseen?
Ohesta huomautan, että vaikka sulle varmasti tuli tästä hyvä mieli, älä sano tällaisia sitten ainakaan työpaikkakiusatuille, seuraukset saattavat olla lopulliset. Eiköhän jokainen työn uuvuttama ole peiliin katsellut muutenkin aika rankasti. Se syy ei aina ole siellä.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityö?
No ei ihan, mutta sinnepäin. Ap
Voisiko sinulla olla vain ollut huono tuuri? Kun mietin omia työpaikkojani, osa on ollut juuri kuvaamasi tyyppisiä. Vaaditaan vaan ( jopa uhkailevaan sävyyn) eikä arvosteta tai tueta.Työntekijä on heittopussi. Osa työpaikoista on ollut ok, ymmärtäväiset ja reilut esimiehet ja työkaverit.
Totuus varmasti on että työelämä on muuttunut vaativammaksi kaikilla aloilla. Pitää olla myyvää ja tehokasta jopa julkisella alalla.
Vähän ristiriitaista kertoa ensin että opiskelit hyvin työllistävälle alalle hyvänä oppilaana, ja sitten oletkin pätkätöissä kunta-alalla. Ehkä sulla on ollut vähän epärealistiset oletukset omasta alasta tai omista taidoista, kunta-alaa kun ei yleensä kovin ura-alana pidetä, eivätkä sinne luokkansa parhaat halua edes painajaisissaan. Ts tähtäsit paska-alalle ja nyt on paskaa. Vieläkö ehtii vaihtaa oikeasti hyville aloille esim uudelleenkoulutuksen kautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän ristiriitaista kertoa ensin että opiskelit hyvin työllistävälle alalle hyvänä oppilaana, ja sitten oletkin pätkätöissä kunta-alalla. Ehkä sulla on ollut vähän epärealistiset oletukset omasta alasta tai omista taidoista, kunta-alaa kun ei yleensä kovin ura-alana pidetä, eivätkä sinne luokkansa parhaat halua edes painajaisissaan. Ts tähtäsit paska-alalle ja nyt on paskaa. Vieläkö ehtii vaihtaa oikeasti hyville aloille esim uudelleenkoulutuksen kautta?
Niin, mikä on hyvä ala? Ei varsinaisesti isot rahat ja upea uraputki kiinnostaneet, vaan työn sisältö. Ap
Työelämä on nykyisin turhaa puuhastelua ja silppua. Todella tuottavia töitä on vähän. Suurin osa ns. asiantuntijatöistä on huonelihaa. Harva saa mitään pysyvää aikaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ovat nämä "asiantuntijahommat"? Eivätkö kaikki työt ole asiantuntijahommia, koska varmasti ainakin suurin osa työssä käyvistä ovat asiantuntijoita siinä omassa työssään ja omalla alallaan, oli sitten roskakuski tai kirurgi.
Mulla on kiva asiantuntijatyö. Oon eurooppalaisessa maassa pienessä, mutta kansainvälisessä julkisen puolen organisaatiossa. Meidän toimisto on pienessä kaupungissa ja monilla on se asenne, että tänne on tultu jäädäksemme. Ei ole siis mitään syytä kilpailla, kun monet eivät edes tavoittele mitään ylenemistä. Töitä tehdään varsinaisella työajalla kovasti ja suurimmalla osalla on korkea työmoraali, mutta aikaa riittää myös kakun syömiselle ja kuulumisten vaihtamiselle. Töistä lähdetään klo 16.
En tiedä missä asut ap, mutta jos Helsingissä, niin voi olla kokeilemisen arvoista hakea töitä vaikka Turusta tai Tampereelta. Ainakin mun asuinmaassa meno on hyvin erilainen näissä vähän pienemmissä kaupungeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko sinulla olla vain ollut huono tuuri? Kun mietin omia työpaikkojani, osa on ollut juuri kuvaamasi tyyppisiä. Vaaditaan vaan ( jopa uhkailevaan sävyyn) eikä arvosteta tai tueta.Työntekijä on heittopussi. Osa työpaikoista on ollut ok, ymmärtäväiset ja reilut esimiehet ja työkaverit.
Totuus varmasti on että työelämä on muuttunut vaativammaksi kaikilla aloilla. Pitää olla myyvää ja tehokasta jopa julkisella alalla.
Toi on muuten jännä, että yksityisen puolen bisnesmallit ja tulostavoiteajattelu on otettu aika kritiikittä käyttöön myös julkisella puolella, vaikka eivät sovi sinne yhtään. Lopputulos on ihan älytöntä sekoilua.
Ei ole hyviä aloja. Itse en aio ajautua asiantuntijatyöhön, sillä tiedän oman jaksamisen loppuvan siihen. En kykene multitaskaamiseen ja ajatustyö ei onnistu muuta kuin hiljaisuudessa omassa työtilassa, sillä muiden läsnäolo häiritsee niin paljon.
Rahaa en kaipaa, köyhänäkin olen tyytyväinen joten en tiedä miksi vaivautuisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "asiantuntijahommat"? Eivätkö kaikki työt ole asiantuntijahommia, koska varmasti ainakin suurin osa työssä käyvistä ovat asiantuntijoita siinä omassa työssään ja omalla alallaan, oli sitten roskakuski tai kirurgi.
Asiantuntijatyöksi luetaan yleensä ajatustyö. Asiantuntijalla on yleensä paljon vastuuta ja hän organisoi työtehtävävänsä itsenäisesti. Tottakai kaikkien alojen konkarit ovat oman alansa asiantuntijoita, mutta asiantuntijatyö tarkoittaa mielestäni lähinnä tietokoneella tehtävää ajatustyötä.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos vika onkin sinussa, jos samat ongelmat seuraa paikasta toiseen?
Niin, työuupujat usein tunnollisia ihmisiä, jotka innostuneet työstään. Ehkä kokevat myös stressiä helpommin.
Pitäisi olla paksu nahka ja "mä olen vaan töissä täällä" -asenne, niin selviäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkisen puolen asiantuntijatyöt ainakin ministeriöissä on aika kamalaa nykyään.Riittävää valmisteluaikaa ei juuri anneta, koska poliitikkojen on esim. sosiaalisessa mediassa annettava signaali että koko ajan ollaan ajan hermolla ja asioita tehdään. Pahimmassa tapauksessa virkamiehen pitää keksiä vastaus ministerin tviitteihin, vaikka oikeasti on samantekevää, jos joku länkyttää tvitterissä. Lainvalmistelua on tehty parissakin viikossa ja kyllähän sen tietää, että silloin jää isoja aukkoja kun kaikkea ei heti huomaa ajatella. Laatuun ei siis ole aikaa.
Tämä hallitus lisäsi omia avustajiaan, jotta tulisi laadukkaampaa työnjälkeä. Virkamiehelle se tarkoittaa että yhä useammalle erityisavustajalle saa selittää samat asiat uudestaan ja uudestaan.Piiskaajien määrä on kasvanut, apukäsiä sen sijaan vähennetään koko ajan.
Itse elän siis lomasta lomaan ja yritän sietää sen siinä välissä olevan ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "asiantuntijahommat"? Eivätkö kaikki työt ole asiantuntijahommia, koska varmasti ainakin suurin osa työssä käyvistä ovat asiantuntijoita siinä omassa työssään ja omalla alallaan, oli sitten roskakuski tai kirurgi.
Asiantuntijatyöksi luetaan yleensä ajatustyö. Asiantuntijalla on yleensä paljon vastuuta ja hän organisoi työtehtävävänsä itsenäisesti. Tottakai kaikkien alojen konkarit ovat oman alansa asiantuntijoita, mutta asiantuntijatyö tarkoittaa mielestäni lähinnä tietokoneella tehtävää ajatustyötä.
Toki sitä voidaan tehdä lisäksi myös suorassa kontaktissa asiakkaaseen, esimerkkinä vaikkapa lääkäri. Ero roskakuskiin on tosiaan suuri vastuu ja työn itsenäisys.
Sama kokemus. Olin 30 kun koin burn outin. Se opetti muuttamaan asennetta. Työ on mulle nyt vain työtä ja vapaalla teen asioita, joista saan energiaa.
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän ristiriitaista kertoa ensin että opiskelit hyvin työllistävälle alalle hyvänä oppilaana, ja sitten oletkin pätkätöissä kunta-alalla. Ehkä sulla on ollut vähän epärealistiset oletukset omasta alasta tai omista taidoista, kunta-alaa kun ei yleensä kovin ura-alana pidetä, eivätkä sinne luokkansa parhaat halua edes painajaisissaan. Ts tähtäsit paska-alalle ja nyt on paskaa. Vieläkö ehtii vaihtaa oikeasti hyville aloille esim uudelleenkoulutuksen kautta?
Niin, mikä on hyvä ala? Ei varsinaisesti isot rahat ja upea uraputki kiinnostaneet, vaan työn sisältö. Ap
No sitten sellainen ala, jossa on kaipaamaasi sisältöä. Et kai väitä että ihan tosissasi kuvittelit julkisen puolen töiden olevan hyvin sisältörikasta ja hyvin johdettua?!
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus. Olin 30 kun koin burn outin. Se opetti muuttamaan asennetta. Työ on mulle nyt vain työtä ja vapaalla teen asioita, joista saan energiaa.
N43
Osaisitko kuvailla vähän tarkemmin, miten asennettasi muutit? Mä en ole ollut töissä mikään supersuorittaja, ja "työ on vain työtä" -asenne on ollut käytössä jo pitkään. Osaan lopettaa työpäivän kun palkanmaksukin loppuu, enkä stressaa ylenmäärin tekemättä jääneistä hommista. Pahin ongelma on ehkä se, ettei positiivista palautetta tule koskaan, ja itse työnkuva on jo sisäänrakennetusti sellainen, että olemassaoloni v****taa kaikkia. Esimerkiksi siihen, että mulle huudetaan, kettuillaan ja muljautellaan silmiä töissä en voi vaikuttaa itse. Samaa kokevat myös monet kollegani, joten ei ole henkilökysymys.
Ap
Olin jo kirjoittamassa, että ollaankohan samassa työpaikassa, mutta ei meillä mitään pyrkyryyttä ja selkäänpuukotuksia ole. Mutta tuo muu uuvuttava rämpiminen, niin tuttua.
Mulla tilanne on siinä pisteessä, että katselen jo uutta työpaikkaa pienemmällä vastuulla ja tietty sitten palkkakin pienenee. Yritän pelastaa itseni totaaliuupumiselta.
Alue: Aihe vapaa
Entä jos vika onkin sinussa, jos samat ongelmat seuraa paikasta toiseen?