Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua naimisiin? Mitä se sitten haluaa??
22.09.2013 |
Eli.. Olen seurustellut poikaystäväni kanssa noin vuoden ajan. Olemme olleet superonnellisia, en ole ikinä tavannut näin ihanaa miestä joka kohtelee minua kuin kukkaa kämmenellä, pistää aina minut etusijalle, olen ollut enemmän kuin tyytyväinen suhteeseemme. Kyse ei ole rakkauden puutteesta vaan olemme aivan hulluna toisiimme.
Emme ole keskustelleet naimisiinmenosta, mutta lapsista kyllä ja niitä haluaa molemmat. Mies haluaisi jo lapsia ja että jättäisimme ehkäisyn pois, mutta en ole suostunut siihen, koska haluaisin, että olisimme naimisissa tai edes kihloissa ensin.
Mutta mies ei ollut innoissaan, kun kysyin naimisiinmenon mahdollisuudesta. Sanoi, ettei usko siihen, koska omat vanhemmat ovat sössineet liittonsa niin pahasti ja että naimisiinmeno ei muuta mitään. On ateisti ja minä kristitty, joten senkin takia naimisiinmeno niin tärkeä, en voi kuvitella etten menisi naimisiin. En halua olla vain jonkun tyttöystävä loppuelämääni vaan haluan olla vaimo, se toisi taloudellista ja emotionaalista turvaa. Tästä saatoin sitten eilen todella suuri riita aikaiseksi. Sanoin miehelle, että jos ei aio minua kosia ikinä niin jätän hänet, ja etsin jonkun muun joka haluaa samoja asioita tulevaisuudelta kuin minä. Kysyin monta kertaa, että aiotko sinä kosia ja hän vaihtoi puheenaihetta, alkoi puhua miten rakastaa minua niin kovasti mutta ei osaa näyttää sitä, että jos olen onneton niin vie minut Pariisiin viikonloppumatkalle. Sanoin että ei ole kyse siitä vaan periaatteesta, että jos ei aio minua viedä vihille niin sitten saa päästää minut vapaaksi etsimään jonkun joka haluaa myös naimisiin. Olisin oikeasti valmis hänet jättämään, niin iso asia se minulle on. Mutta hän sai hepulin ja rupesi syyttämään miten olen kauhean hankala, kukaan mies ei halua vaimokseen noin hankalaa naista joka on noin negatiivinen jne..
olin heikko ja murruin, sanoin että ei kai se nin tärkeää sitten ole, vaikka sydämessäni olen toista mieltä. Sovittiin, että ollaan vielä ainakin näin mutta palataan asiaan myöhemmin. Haluaisin vain tietää miksi mies tekee noin, miksi ei anna minun mennä. Minä ajattelen tulevaisuutta, että mieskin olisi onnellisempi jos löytäisi samalla tavalla ajattelevan naisen. Mutta mies ei kuuntele, ei anna lupaustaan eikä päästä vapaaksi. tällä hetkellä taloudellinen tilanne ei anna periksi erota mutta kunhan tilanne on toinen niin voisin lähteä. Mutta tekisinkö virheen, vai olenko oikeasti liian hankala jos vaadin naimisiinmenoa? Meillä menee muuten niin älyttömän hyvin ja olemme aivan järkyttävän rakastuneita toisiimme. En oikein ymmärrä mistä, eikö se tajua että jos ollaan liian erilaisia tässä suhteessa niin meidän juttu kaatuu jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa? En tiedä yhtään mitä tehdä..olen miettinyt pihtausta kiristyskeinona mutta en pysty siihen koska rakastan miestä liikaa. Mieluummin kylmästi vaan ero kuin kidutus..
Kommentit (102)
Nainen haluaa taloudellista turvaa jos mies kuolee tai myöhemmin tulee ero.
Ero on todennäköisin vaihto ehto tilastojen mukaan. Jos parilla on lapsia ja
ero tulee ( todennäköisin vaihtto ehto ) , niin laki turvaa vaimon ja lasten edun ,
mutta mies jätetään poikkeuksetta heitteille!
Kuka mies ajatteleva mies haluaisi enää tänä päivänä naimisiin ?
En voi suositella Suomessa kenellekkään miehelle naimisiin menoa!
Nimimerkki kerran eronnut !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen haluaa taloudellista turvaa jos mies kuolee tai myöhemmin tulee ero.
Ero on todennäköisin vaihto ehto tilastojen mukaan. Jos parilla on lapsia ja
ero tulee ( todennäköisin vaihtto ehto ) , niin laki turvaa vaimon ja lasten edun ,
mutta mies jätetään poikkeuksetta heitteille!
Kuka mies ajatteleva mies haluaisi enää tänä päivänä naimisiin ?
En voi suositella Suomessa kenellekkään miehelle naimisiin menoa!
Nimimerkki kerran eronnut !
Onko miehelläsi omaisuutta? Hänhän voi tehdä avioehdon. Tottkakai naimisiin varsinkin kun lapsia halutaan. Avoliitossa on turvatonta ja jos otetaan asuntoa varten lainaa miehen ni miin ja mies maksaa myös lainaa, sinä maksat kaiken muun ja ero tulee niin et saa mitään.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 13:09"]Jotenkin AP vaikutat siltä, että haluat naimisiin ihan vain sen prinsessapäivän takia. Kelpaisiko sinulle siviilivihkiminen tai kahdenkeskiset pienet häät? En usko.
Romantiikkaa voi suhteessa olla ilman avioliittoakin.
[/quote]
Minä halusin ehdottomasti naimisiin ja nimenomaan koska en halunnut olla ikuisesti vain tyttöystävä. En siis prinsessapäivän takia, me mentiin naimisiin maistraatissa, maistraatin todistajien läsnäollessa.
Avioliitto on juridinen sopimus, ei se muutta liittoa paremmaksi tai huonommaksi, mutta se selkiyttää asioita kun liitto päätty ja uskokaa pois, jokainen liitto päättyy, joko eroon tai kuolemaan ja viimeistään silloin avioliiton hyöydyt tulee ilmi.
Aika outoa jos mies ei halua naimisiin edes ensimmäisen vuoden rakkauden huumassa, ei takuulla halua myöskään vuoden päästä kun ensihuuma alkaa haihtua.
Jos mies on ateisti, niin tuskin on uskonnollisia häitä tulossa, joten ne voinet joka tapauksessa unohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies haluaa lapsia, niin toteat vain että et ala tekemään äpäriä. Eli ensin mennään vihille ja sitten tehdään lapsia. Naimisiin menemiseenhän ei pappia tarvita, se voi olla miehelle kynnyskysymys, eli hän ei halua naimisiin koska tietään sinun haluavan kirkkohäitä, joka taas on hänen vakaumuksensa vastaista. Parempi järjestää uskonnottomat häät.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 15:42"]
Nainen haluaa taloudellista turvaa jos mies kuolee tai myöhemmin tulee ero.
Ero on todennäköisin vaihto ehto tilastojen mukaan. Jos parilla on lapsia ja
ero tulee ( todennäköisin vaihtto ehto ) , niin laki turvaa vaimon ja lasten edun ,
mutta mies jätetään poikkeuksetta heitteille!
Kuka mies ajatteleva mies haluaisi enää tänä päivänä naimisiin ?
En voi suositella Suomessa kenellekkään miehelle naimisiin menoa!
Nimimerkki kerran eronnut !
[/quote]
Meinaatko, että miehet aina kuolevat aiemmin. Tiedän pari perhettä, missä perheen äiti on kuollut suhteellisen nuorena. Rakkauteen kuului myös se, että halusi perheen pärjäävän myös hänen kuoleman jälkeen eli olivat naimisissa ja lisäksi hallintaoikeustestamentti.
Mutta asiasta toiseen. Yleisesti ottaen kannattaa katsoa, että tulevan toisen puoliskon arvot ovat samat kuin itsellä. Elämä on paljon helpompaa näin. Jos arvot ovat kovin erilaiset, ei suhde usein onnistu.
Eli jos avioliitto on kummallekin tärkeä, asia on hyvä. Jos avoliitto, niin hyvä. Mutta jos tällaisissa asioissa jo arvot on ristiriidassa, tulee todennäköisesti elämässä isompiakin ristiriitoja esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten vuoden yhdessäolo on jo sekoittanut raha-asiat niin ettei "taloudellsesti pysty eroamaan" -- Vai luinko väärin??
Samoin me menimme naimisiin kun päätimme että lapsia halutaan.
En minäkään halunnut hankkia lapsia vaan jollekin häiskälle eikä puoliso jollekin tyttöystävälle. Varsinkaan ettei olis puhuttu kaikista asioista. Jos jonkun kanssa menee yhteen niin kannattaa jutella edes senverran katsotteko ollenkaan samaan suuntaan asioissa. Minusta on ihanaa kun on perhe, vanhemmat naimisissa ja yhteiset lapset.
En tiedä onko meillä erikonen tuttavapiiri mutta mietin tässä heitä ketkä eronneet.
Kaksi on eronnut avioliitosta, toisessa syynä naisen mielenterveys, toisessa miehen juominen, lapsia molemmilla. Kolmas oli pitkä liitto, ei lapsia mutta seksi loppunut jo 10v sitten muuten meni mainiosti. Mies otti ja lähti kun löysi uuden rumemman ja vanhemman vielä mutta nyt sujuu makuuhuoneenkin puolella hyvin.
Oma lukunsa ovat sitten nämä joilla nais- miesystävä, useitakin eroja takana, monen kanssa lapsia, uusioperhe sekasotkuja, näitä tuntuu olevan aika paljon. Naimisiin asti ei päästä mutta lapsi hankitaan ja sitten, eikun seuraavaan kohteeseen, näitä riittää.
Ai niin on tutuissa yksi avopari joka ollut yhdessä 20 vuotta, harvinaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 14:33"]Vieläkään ei käsittely ole edennyt siihen, että joku kehottaisi kertomaan miehelle: "Sinun kannattaa mennä naimisiin, koska elämällesi on siitä selvää hyötyä. Kuten..."
Sen sijaan ollaan kyllä puitu syvällisesti sitä kuinka tärkeää avioliitto on naiselle. Ilmeisesti pelkästään tämän pitäisi riittää miehelle motiiviksi avioitua?
[/quote]
No esimerkiksi naisen ei oo niin helppo häipötä ja viedä lapsia.
Veroedut. Esim. Jos mies saa työpaikan eri paikkakunnalta kuin perheen yhteinen asunto, toisesta asunnosta ja matkakuluista saa verohelpotuksia.
Jos nainen kuolee vaikka kolarissa, mies perii hänet automaattisesti.
Jos naiselka parempi ura ja palkka ja saa rahaa säästöön ja mies hoitaa perheen arjen ja juoksevat arjenkulut, mies saa mahdollisen eron hetkellä osansa yhteisestä omaisuudesta.
Jos puoliso kuolee synnytyksessä, lapsi on laillisesti miehen, vaikka olisi esim. miehen hedelmättömyyden takia pantu alkuun lahjoitusspermalla.
Perheellä voi olla yhteinen nimi. Helpompi hoitaa lapsen asioita, kun hänet nimen perusteella liitetään isään.
Aika moni muukin asia on helpompi elämän yllättäessä.
Meidän tarinassa molemmat halusi naimisiin, mutta miehelle ei koskaan sopinut mikään ajanjakso tai aikataulu. Pienistä häistä puhuttiin alusta asti joten prinsessaunelmastakaan ei ollut kyse.
Saatiin lapsia ja eräänä päivänä sanoin miehelle, että nyt on viimeinen tilaisuus sanoa kyllä. Halusin naimisiin, olla ihan oikea vaimo. Vanhanaikaista? Ihan sama mitä mieltä muut ovat mutta minusta tuntui silloin tuolta. Kerroin miehelle että jos nyt ehdotukseni ei käy, emme mene koskaan naimisiin. No, miehelle yllättäin sopikin ja kaikesta "kiristämisestä" huolimatta ollaan oltu toista kymmentä vuotta naimisissa.
Minusta tuntuu, että olet kantasi tuonut miehelle ilmi ja voit tehdä asian suhteen omat johtopäätöksesi. Muistathan kuitenkin, että mitä ikinä päätätkin pidä se loppuun asti. Mielestäni ei ole enää muutaman vuoden päästä reilua erota siksi, ettei mies halunnut naimisiin. Ja todellakin: olette seurustelleet vasta tosi vähän aikaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun huomio kiinnittyi näihin seikkoihin.
-AP ei ole kiinnostunut rahasta, mutta taloudellisista syistä ei voi erota. Melko laskemoivaa.
-Jos AP kerran niin kovasti haluaa naimisiin, miksi hän odottaa/tivaa toiselta kosintaa? Miksei voi itse kosia?
-AP valittaa, kun mies ei päästä häntä vapaaksi, mutta ei tee mitään erotakseen. Jos kerran noin kauniisti alistut miehen päätökseen, niin eiköhän tämä naimisiinmenokysymyskin ole helposti ratkaistu. Anna miehen päättää ja unohda omat ajatukset.
-AP on oikein miettinyt pihtausta kiristyskeinona, jotta pääsisi naimisiin. Todella rakentavaa.
Vieläkö joku ihmettelee, miksi mies ei halua naimisiin?
Ollaan oltu yhdessä poikaystäväni kanssa kymmenisen vuotta. Olemme asuneet yhdessä 7 vuotta. Haluaisin mennä naimisiin ja kihloihin, mutta mies sanoo ettei halua olla kuten muut. Olen ottanut asian puheeksi monta kertaa ja aina lopputulos on kielteinen. Mitä ajattelette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 11:19"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 01:54"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 01:41"]
Signaali se on sekin jos ei naimisiin halua, siitä voi vetää omat johtopäätöksensä, ei ole valmis sitoutumaan mutta lapsia kyllä voisi hankkia. Ei hyvältä kuulosta. Se on niin helppo lähteä jos ei ole edes naimisissa, siinä se juju.
[/quote]
Yhtä lailla siitä ovesta voi kävellä ulos ja olla palaamatta vaikka se rinkula ei olisi sormessa.
Itse näen lapset paljon suurempana sitoutumisen merkkinä kuin sen papin aamenen.
[/quote]
Siksikö jotkut pukkaa tenavan maailman jo siinä vaiheessa, kun asutaan yhdessä, että saisi miehen sidottua itseensä loppuelämäksi.
Kuule, se yhteinen lapsi ei kyllä myöskään takaa, että saat miehen pidettyä itselläsi, vaikka "ehkäisy pettäisi"
Se on vanha kikka, että hommataan itsensä paksuksi, ettei mies jätä. Se ei päde nykyään, koska miesten ei yhteiskunnan painostuksesta tarvitse ottaa naista ja äpärälastaan, vaan voi lähteä ihan yhtälailla kävelemään
Eli ei se yhteinen lapsikaan kyllä sido, vaikka epätoivoiset naiset jättääkin pillerit salaa pois
[/quote]
nro 51 kuittaa: yhteinen lapsi ei tietenkään sido mutta yhdistää ! Vaikka ero tulisi niin vanhemmat joutuvat olemaan yhteydessä toisiinsa lapsen takia.
[/quote]
Niinpä. Sepä se onkin näppärä keino yrittää sitoa haluton mies itseensä.
Munkin mielestä se ettei halua mennä naimisiin tarkoittaa että haluaa pitää takaovea auki.
Tää on tosi hämmentävää mutta olin tekstissä heti ap:n puolella vaikka olen ennen ollut vahvasti sitä mieltä että avioliitto on turha ja sitoutua voi muutenkin. Mutta nyt erojen jälkeen alan muuttaa mieltäni. Kyllä se avioliitto tuo sitä juridista turvaa. Ja mietin että miksiköhän itse olen ollut niin avioliittovastainen ennen. Ehkä tiesin alitajuisesti että tämän miehen kanssa ei tule kestämään? Paha sanoa. Olin kyllä todella, todella sitoutunut silloin kun sanoin miehelle etten halua naimisiin. Ajattelin että sitä halua ei se paperi mitenkään paranna tai heikennä. Olen siis tosi sitoutuvaa tyyppiä mutten halunnut naimisiin.
Mutta jos mun miehelle naimisiinmeno ois ollut noin tärkeetä, ehkä olisin voinut mennäkin (avioehdon kanssa). Eli jotenkin ymmärrän molempia ja samalla ap:n raivon myös. Mum suhteet kaatui siihen ettei miehet halunneet sitoutua kunnolla ja siksi kai mietin nykyään että jos mies haluaa naimisiin, se todella haluaa sitoutua.
Ja tosiaan olin rikkaampi kuin mieheni, ehkäpä siksi en ollut niin innoisani naimisiinmenosta! Eli miehillä jotka on rikkaampia kuin nainen, yleensä, voi ihan siitäkin johtua tuo. Mutta avioehdollahan se korjataan! Ehdota Ap että teette avioehdon eron varalta. Näin mies ei menetä omaansa jos käy huonosti. t.96
Ymmärrän sinua. Minulle oli myös tärkeää, että mies kosii ja lupaa elää kanssani loppuelämänsä. Ihan vain sen takia, että tiedän, että hän haluaa olla juuri minun kanssani! Nyt ollaan oltu reilu 2 kk naimisissa ja ollaan onnellisempia kuin koskaan!! Lapsia tehdään ehkä parin vuoden päästä.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 16:44"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 13:09"]Jotenkin AP vaikutat siltä, että haluat naimisiin ihan vain sen prinsessapäivän takia. Kelpaisiko sinulle siviilivihkiminen tai kahdenkeskiset pienet häät? En usko.
Romantiikkaa voi suhteessa olla ilman avioliittoakin.
[/quote]
Minä halusin ehdottomasti naimisiin ja nimenomaan koska en halunnut olla ikuisesti vain tyttöystävä. En siis prinsessapäivän takia, me mentiin naimisiin maistraatissa, maistraatin todistajien läsnäollessa.
[/quote]
Hohhoijaa näitä, joiden mielestä Jumala vaatii morsiamesta prinsessaa! Kuule, olisitte ihan hyvin voineet varata kirkon vaikka tiistaipäivänä klo 12 ja mennä siellä kahdestaan naimisiin ihan tavallisissa vaatteissa. Tai jonkun kauniin pienen kappelin. Ei Jumalan silmien edessä naimisiinmeno vaadi prinsessahäitä. Ja maistraatissa maallikon edessä naimisiinmeno ei ole koskaan sama asia kuin luvata asia ja saada siunaus korkeimmalta.
Keskustelkaa, keskustelkaa... Ap:n tilanne kuulostaa siltä, että poikaystävä oikeasti rakastaa ja haluaa sitoutua (kun lapsenkin haluaa), mutta hänelle vain se naimisiinmeno tökkii. Ehkä voi löytyä syyt, miksi se tuntuu huonolta hänestä. Selvittäkää ehdottomasti, mitä haluatte, ennen kuin alatte lapsia tehdä.
Muistuipa mieleen omasta elämästä... Erehdyin kerran seurustelemaan melkoisen ääliön miehen kanssa. Ihan tutustumisvaiheessa kerroin, että minulle yhteiselämä tarkoittaa sitä, että mennään naimisiinkin, sitä tasoa että jos lapsia hankitaan niin naimisiinkin mennään. Lisäksi tein selväksi erään asian, että minulle on tärkeää olla hyväksytty sellaisena kuin olen. No, tyyppi olisi halunnu lapsen heti. Ja yritti vielä selittää, että minulla olisi vauvakuume, ei suinkaan hänellä. Puheeni naimisiinmenosta olivat hänestä törkeää painostusta naimisiin. Vaikka en itse ollut ryntäämässä naimisiin enkä lapsentekoon, kunhan pysyin näkemyksessäni, että vakavaan yhteiselämään kuuluu se naimisiinmenokin minulle. Pian alkoi myös kuulua vaatimuksia muuttaa ulkonäköäni siinä asiassa, jonka olin hyvin selvästi tuonut ilmi, että minun kanssani on turha suhdetta yrittää, jos en kelpaa sellaisena kuin olen. Tähän tapaukseen verrattuna ap:n poikaystävä kuulostaa ihan tolkulliselta ja vilpittömältä, vaikka syystä tai toisesta naimisiinmenoa vierastaakin.
Nainen haluaa taloudellista turvaa jos mies kuolee tai myöhemmin tulee ero.
Ero on todennäköisin vaihto ehto tilastojen mukaan. Jos parilla on lapsia ja
ero tulee ( todennäköisin vaihtto ehto ) , niin laki turvaa vaimon ja lasten edun ,
mutta mies jätetään poikkeuksetta heitteille!
Kuka mies ajatteleva mies haluaisi enää tänä päivänä naimisiin ?
En voi suositella Suomessa kenellekkään miehelle naimisiin menoa!
Nimimerkki kerran eronnut !