Tänään alkaa uusi elämä. Tavoitteena 20 kg laihtuminen. Anna yksi hyvä neuvo!
Mä aloitan tänään uuden elämän. Olen lopenkyllästynyt liikakiloihini, raskaaseen oloon, suklaanmässytykseen, polvikipuihin, vetämättömyyteen, pullottavaan mahaan...
Olen konkarilaihduttaja, tiedän lautasmallin ja säännöllisen syömisen, arkiaktiivisuuden lisäämisen, hiilareiden vähentämisen, kärsivällisyyden...
Mutta mikä on se sun yksi ja paras neuvo, jonka annat laihduttajalle? Etenkin isoja kilomääriä itse pudottaneilta otan mielelläni vastaan oivalluksia.
Kommentit (2329)
Minä olen tiputtanut painoa 13kg kesän aikana, touko-elokuu. Ihan yksinkertaisesti vähensin syömistä, noudatan periaatteessa 16/8 pätkäpaastoa. Päivän ekan ruuan syön klo 9-11 ja viimeisen klo 16-17, riippuu työajoista.
Limukat ja suklaa on jäänyt kokonaan, annokset pienentyneet. Nälkää en ole tuntenut.
Aloitin myös pyörälenkit. Noin tunnin reissu, 16-18km pari kolme kertaa viikossa. Kun ajaa samaa lenkkiä, huomaa kuinka kunto on parantunut. Ylämäet menee jo helposti. Kun kelit muuttuu, vaihdan sauvakävelyyn.
Juoksemalla ei meidän kokoisten kannata itseään rääkätä.
Vierailija kirjoitti:
Elämäntapamuutoksen tärkein päivä on aina ns. "repsahduksen" jälkeinen päivä. Älä ryve syyllisyydessä tai soimaa itseäsi, sillä negatiiviset ajatukset ennen pitkää houkuttelevat antamaan kokonaan periksi. Nollaa tilanne ja lähde taas eteenpäin samoin hyvin neuvoin, jotka ovat siihen asti sinulla toimineet.
Tämä on tärkeä neuvo. Repsahdus on repsahdus ja niitä sattuu useimmille. Oleellista on se, ettei repsahduksen jälkeen jatka repsahtaneella linjalla seuraavana päivänä, sillä silloin repsahtamisesta tulee helposti tapa.
Aamuaerobinen eli aamulenkki. 30-60 minuuttia kävelyä. Ei sen vaikeampaa. Eikä tarvitse vetää mitään kisavauhtia, vaan sellaista mikä itsellesi tuntuu reippaalta. Toista vähintään kolme kertaa viikossa, mielellään toki useamminkin. Ja lenkille lähdetään siis kulkematta keittiön kautta eli tyhjin vatsoin. Ei vaadi sen enempää kuin että laitat herätyskellon pikkuisen aikaisemmin soimaan ja treenivaatteet valmiiksi eteiseen.
Kun palaat lenkiltä, olet herännyt, olo on virkeämpi ja aamupalakin maistuu paremmalta!
Perusarjen ruokaa, mutta mikäli mahdollista niin kuiva painona joka ainoa kerta mittaisin päivän ruokani. Itselläni ei silmämääräinen *mutu tuntuma* meininki pelittänyt. Joten kokeilin olla kirjaimellisempi, keittiövaakan kautta kaikki ja alkoi homma luistaa.
Vierailija kirjoitti:
Etsi netistä terveellisiä, mutta herkullisia ruokareseptejä, ettei harmita syödä terveellisemmin.
Jos joku tekisi sellaisen keittokirjaan josta löytyisi ainoastaan maukkaita ja kevyitä ohjeita niin ostaisin heti. Jos aterian jälkeen on tyytymätön olo ja ajattelee, että tässäkö tämä nyt sitten oli, ei painonpudottamista jaksa jatkaa pitempijaksoisesti.
Älä syö lautasmallin mukaan vaan ketogeenisesti.
Loppuu makeanhimo, jatkuva mussutuksen ja mässytyksen tarve, pikkunälkä ja huutava nälkä.
Lähtee lösönesteet, ei tarvitse pimpittää, vaan laihtuminen on helppoa. Kannattaa myös urheilla. On niin paljon parempi olo, kun läskin ja nesteturvotuksen poistuttua kroppa on lihaksikas, eikä lihakseton lössö. Ja näyttäähän kroppa myös paremmalta, kun on jonkin verran lihasta.
Ä l ä l u o v u t a!!! Painon pudotus ei ole suora alaspäin laskeva viiva, etenkään naisilla, jo ihan kuukausittaisista hormonaalisistavaiheteluista johtuen. Välillä tulee enemmän nesteitä, ja vaaka voi näyttää että paino mukaa nousee. Älä luovuta! Jos teet elämäntapojen muutoksen, tulokset tulevat näkymään ajan kanssa joka tapauksessa, toisilla hitaammin, mutta yhtä varmasti. Joten älä luovuta.
On kiva katsoa onnistuneiden ennen ja jälkeen kuvia, koska niissä ei näy aika missä ajassa muutos on saavutettu, mutta esim. 20kg pysyvä pudotus on helposti melkein vuoden projekti, jos meinaa siinä ohessa myös elää (välillä on synttärit, joulut tms.). Joskus ei ehdi treenaamaan yhtä paljon erilaisien syiden takia, joskus pms yllättää ja on vain pakko syödä suklaata. Älä luovuta!
Painonpudotus ei kaadu yksittäisiin "hairahduksiin", mutta siihen kaatuu, kun palaa aikaisempiin ruokailu/herkuttelutottumuksiin. Sen takia mitkään kolmen viikon julkkisdieetit eivät ole järkeviä ratkaisuja isolle painonpudotukselle. Muutaman kilon kiristykselle loppuvaiheessa ehkä, mutta silloinkaan ei kannata laittaa kroppaa nääntymään.
Älä laita aikarajaa painonpudotukselle. Jos jossain kuussa et pääse tavoitteeseesi, se voi altistaa retkahdukselle. Ja jos jossain vaiheessa retkahdat vaikka kolmeksi viikoksi, ei muuta kuin takaisin satulaan. Älä luovuta! :)
Itseäni motivoi Polar-kello, joka mittaa päivän aktiivisuuden ja antaa palautetta.
Ota joka päivä rauhallinen hetki itsellesi ja ajatuksillesi. Kävellen, istuen, maaten... kuulostele miltä tuntuu. Mitä kaipaat elämääsi? Onko herkut siihen ratkaisu? Usein painoa tulee koska muiden asioiden puutetta (levon, seuran, seksin, kiitoksen...) kompensoidaan syömällä. Samasta syystä "repsahdetaan" koska ruoka on niin helppo mielihyvän lähde.
Vierailija kirjoitti:
Koska vinkit olivat muuten hyviä, mutta viimeisin huono. Kävely on maailman helpoin, matalakynnyksisin liikuntamuoto ja sopii todella monelle. Motivaatio kuolee aika nopeasti, jos kylmiltään lähtee juoksemaan useita kilometrejä. Kävely on tehokasta liikuntaa, matkan pituutta ja kävelunopeutta vaihtamalla intensiteettiä voi säädellä ja kävely on ennen kaikkea helppoa. Aivan alirvostettu liikuntamuoto! Tunnin kävely polttaa ainakin 200 kaloria ja antaa aineenvaihdunnalle potkua, vaikutukset jatkuvat lenkin jälkeenkin. Kävely on juoksua tms. armollisempi myös esimerkiksi polville ja nilkoille, harva saa kävelystä rasitusvammoja.
Kävely on todellakin jostain syystä aliarvostettu liikuntamuoto liikuntaa aloitteleville. Edellinen kirjoittaja on täysin oikeassa kuormittavuuden, motivaation ja muunkin suhteen. Oleellista on se, että liikunnasta tuee tapa ja kävely on hyvä tapa luoda liikunnasta tapa. Ehkä kävely on vain nykyisin "liian tavallisen" kuuloista, jotta sitä osattaisiin arvostaa oikeassa määrin.
5 x viikossa tunnin sauvakävelylenkki, säällä kuin säällä mielellään vehreässä ympäristössä. Loppuu sun ylimääräset ruokahalut siihen.
hiljaa hyvää tulee.
kävely on yksi parhaista laihdutusvinkeistä.
kävele vaikka yksi askel tänään... huomenna kaksi askelta. siitä se lähtee.
Mieti syyt sille miksi olet ylipainoinen, väsynyt ja turvonnut? Tee sille syylle jotain. Ylensyöminen ei ole se syy, vaan seuraus. Syöt johonkin henkisen puolen ongelmaan.
Minun neuvo on että ota käyttöön laihdutuksen tueksi jokin sovellus esim My fitness pal. Huolehdi proteiinin saannista ja kuiduista ja muista nostella myös painoja säännöllisesti jotta lihakset kasvaa.
Ruokavalio merkkaa laihdutuksessa eniten. Kun saat sen kuntoon, kilot alkaa pudota.
Toinen vinkki on että anna itsellesi lupa syödä hyvää terveellistä ruokaa juuri sitä mitä haluat. Itse esim aloin syömään uudelleen lihaa ja paistelin rasvatonta kanaa harva se päivä vaikka aiemmin olin yrittänyt luopua lihasta eettisistä syistä. Laihiksella annoin itselleni luvan hyvällä omallatunnolla syödä taas lihaa ja menin ravintoarvot enkä eettisyys edellä.
Itse pudotin 15 kg kun puolitin syömiset ja lopetin sokerinkäytön kokonaan. Liikuntaa en lisännyt. Kilpparin vajaatoiminta löytyy.
Keskity joka päivä vain siihen, että tänään valitset syödä oikein. Opettele syömään ruoka niin, että ajattelet sitä syödessäsi. Silloin olet täydempi ja aivosi ymmärtävät olevansa kylläiset.
Oma kuoppani oli väsyneenä kauppaan meno, jolloin otin ajattelematta kaiken mitä ennenkin -herkkuineen päivineen. Sitten aloin huomata, että herkkua on suussa ja sylkäisin sen pois, kannoin herkut avaamatta roskikseen (samoin kuin lahjasuklaat). Eli voit ottaa konvehdin jos et ilkeä kieltäytyä, laittaa sen taskuun, sanoa, että syöt sen myöhemmin ja sitten heittää sen roskiin (tai antaa jollekulle muulle).
Laihdutuskuuri on mukavampi aloittaa täydellä mahalla.
Itse olen laihtunut puolessatoista vuodessa 10kg. Tarkoituksena olisi vielä noin 5kg saada pois toukokuuhun mennessä. Nämä kilot siis tulivat salakavalasti opiskelun myötä 5 vuoden kuluessa, joten siksi on realistista odottaa niiden myös lähtevän hitaasti ja salakavalasti.
Itse olen pääsääntöisesti pitänyt kiinni säännollisistä ruoka-ajoista ja siitä, että syön vain silloin, kun on oikeasti nälkä. Myös annoskokojen pienentäminen auttaa tähän, sillä jos syö liikaa, ei ole nälkä silloin, kun "pitäisi oikeasti syödä". Ihminen vaan usein syö liikaa ihan huomaamattaan. Kun tekee itse suurimman osan viikon ruuista, on myös helpompi seurata sitä, mitä suuhunsa laittaa. Jos on tottunut ottamaan ruokaa eväskipossa töihin, niin voi näin alkuvaiheessa myös miettiä pienempien eväskippojen ostamista.
Suunnittelee esimerkiksi viikon syömiset kerrallaan, tee kauppalista valmiiksi äläkä osta kaupasta mitään, mitä ei ole listalla. Näin säästää myös rahaa, kun keskittää ostokset yhteen kertaan. Mutta muista, että aina välillä on myös lupa pitää välipäiviä. Ei ole mitään järkeä osallistua esim juhliin omien eväiden kera, vaan silloin voi syödä kohtuudella sitä, mitä on tarjolla ja muina päivinä sitten syödään taas normaalisti.
Kokeile mahdollisuuksien mukaan eri urheilulajeja/liikuntatapoja jotta löydät kaikista mieluisimmat itsellesi ja saat monipuolista liikuntaa. Pienetkin muutokset auttaa paljon. Itsellä auttoi se, että aina kun teki mieli herkkua niin sanoin itselleni että saan hakea herkkua jos kävelen kauppaan.