Millaiset palkat näillä "paperimiehillä" oikein on?

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo jatkuva vuorotyö tutkitusti kuormittaa ihmistä kyllä valtavasti, joten on ihan oikein että sitä rahallisestikin kompensoidaan. Ja on varmaan henkisesti kuormittavaa työtä.

Kun tein elektroniikkatuotetehtaassa kolmivuorotyötä, kk- palkka oli n. 5000markka.

Tämä vuolla 1998.

Eli ei kolmivuorotyö automaattisesti takaa korkeaa palkkaa.

Mä olen ollut meijerissä opiskeluaikana _kesätöissä_ (1994 -1998) , kouluttamaton alalle. En edes tehnyt yövuoroa vaan aikainen aamuvuoro alkoi 02.00 tai 03.00. Nettopalkka oli, lisineen tosin, yli 10 000 markkaa.

Ja 1998-1999 talvena tein olin osa-aikainen kangaskaupan myyjä (30 tuntia viikossa) ja NETTOpalkka oli 3300 markkaa. 

Väittäisin että 5000 markan palkka on ollut joku harjoittelijan palkka.

 

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo jatkuva vuorotyö tutkitusti kuormittaa ihmistä kyllä valtavasti, joten on ihan oikein että sitä rahallisestikin kompensoidaan. Ja on varmaan henkisesti kuormittavaa työtä.

Kun tein elektroniikkatuotetehtaassa kolmivuorotyötä, kk- palkka oli n. 5000markka.

Tämä vuolla 1998.

Eli ei kolmivuorotyö automaattisesti takaa korkeaa palkkaa.

Mä olen ollut meijerissä opiskeluaikana _kesätöissä_ (1994 -1998) , kouluttamaton alalle. En edes tehnyt yövuoroa vaan aikainen aamuvuoro alkoi 02.00 tai 03.00. Nettopalkka oli, lisineen tosin, yli 10 000 markkaa.

Ja 1998-1999 talvena tein olin osa-aikainen kangaskaupan myyjä (30 tuntia viikossa) ja NETTOpalkka oli 3300 markkaa. 

Väittäisin että 5000 markan palkka on ollut joku harjoittelijan palkka.

 

KOrjaus lihavoituun eli BRUTTOpalkka oli yli 10 000 markkaa

Vierailija kirjoitti:

Keskimääräinen kuukausipalkka on noin 4500 euroa. Saan saman, mutta olen yliopistokoulutettu. Huh huh.

Mutta ne tekeekin kolmivuoro työtä, sinä et taida öitäsi töissä viettää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo jatkuva vuorotyö tutkitusti kuormittaa ihmistä kyllä valtavasti, joten on ihan oikein että sitä rahallisestikin kompensoidaan. Ja on varmaan henkisesti kuormittavaa työtä.

Voiko verrata sairaanhoitajan työhön?

Tärkeintä on että sairaanhoitaja ja paperimies taistelee vastakkain koska ne päättää toistensa palkat. Jos toiselle on käynyt palkkaneuvotteluissa huonosti, niin on tärkeää että toinenkin saadan huonolle palkoille. Kaikille hyvä mieli.

Sairaanhoitajien pitäisi ekana siivota kokoomusvaikuttajat ulos ammattiliitoistaan, niin vois olla jotain mahdollisuuksia neuvotella palkoista.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo jatkuva vuorotyö tutkitusti kuormittaa ihmistä kyllä valtavasti, joten on ihan oikein että sitä rahallisestikin kompensoidaan. Ja on varmaan henkisesti kuormittavaa työtä.

Kun tein elektroniikkatuotetehtaassa kolmivuorotyötä, kk- palkka oli n. 5000markka.

Tämä vuolla 1998.

Eli ei kolmivuorotyö automaattisesti takaa korkeaa palkkaa.

Mä olen ollut meijerissä opiskeluaikana _kesätöissä_ (1994 -1998) , kouluttamaton alalle. En edes tehnyt yövuoroa vaan aikainen aamuvuoro alkoi 02.00 tai 03.00. Nettopalkka oli, lisineen tosin, yli 10 000 markkaa.

Ja 1998-1999 talvena tein olin osa-aikainen kangaskaupan myyjä (30 tuntia viikossa) ja NETTOpalkka oli 3300 markkaa. 

Väittäisin että 5000 markan palkka on ollut joku harjoittelijan palkka.

 

Kyllä nuo palkat olivat ihan metallialan taulukkopalkkoja.

Ne ovat pienimmillään tosi matalia.

Pitääpä penkoa yksi laatikkko, olisiko säilynyt yhtään tilinauhaa.

Todistuskansiossano näkyy olevan noista varhaisista työpaikoistani vain työtodistukset, ei sopimuksia.

1. virallinen työni oli kesätöitä lukuunottamatta perunan nosto eräässä valtion laitoksessa.

Kun sitten hain 1. elektroniikkateollisuuden työpaikkaani, tuntipalkkani laski useita markkoja(ei ollut tuo n. 5000mk:n paikka)

1998 hain eräästä elektroniikkayrityksestä suunnittelijan hommaa, siinä oli aloituspalkka 9000mk, viimeisessä tilinauhassani(2003) on bruttokuukausipalkka n. 1800€

Sen jälkeen olen toiminut ykdityisenäelinkeinonharjoittajana.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä palkka niillä on. Mutta ei se paperi- ja sellutonnin hinnassa ole kuin prosentti jos sitäkään.

Ei niitä tehtaita palkkojen vuoksi suljeta.

Ei pelkästään. Kyllä niihin vaikuttaa myös energian hinta ja kuljetuskustannukset, joita Marinin hallitus on ollut nostamassa. Fakta vaan taitaa olla, että mikään näistä kolmesta ei tällä hetkellä ole etu kilpaileviin tehtaisiin verrattuna. Yhteisvaikutus on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvät palkat duunariammateiksi mutta vastuu erittäin kalliista koneista ja järjestelmistä. Kaiken pitää toimia varmasti ja pitkiä katkoksia ei todellakaan tsaa olla. Näin tutut on kertoneet, jotka olleet töissä tuollaisissa paikoissa. Ei kovin ruusuista hommaa ole.

Ja mitenkäs se vastuu sitten oikeasti konkretisoituu jos vuorossa on katkoja? 

Vähennetäänkö palkasta tai tuleeko potkut?

Vierailija kirjoitti:

Keskimääräinen kuukausipalkka on noin 4500 euroa. Saan saman, mutta olen yliopistokoulutettu. Huh huh.

Tiedätkö mitä keskimääräinen kuukausi palkka tarkoittaa?

Ihan sama, jos joku kysyisi, kuinka paljon suomalaiset palkansaajat saivat palkkaa v. 2019, niin vastattaisiin 3.386€/kk, joka on keskimääräinen palkka, jota kuitenkin suurin osa palkansaajista saa huomattavasti vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Keskimääräinen kuukausipalkka on noin 4500 euroa. Saan saman, mutta olen yliopistokoulutettu. Huh huh.

Jossain oli 5100 euroa. Itse en ole koskaan saanut yli 3 t, myös akateeminen

Kunpa joku sanoisi sote-alan työntekijöistäkin, että raskas kolmivuorotyö, ansaitsevat kunnon korvauksen.

Vierailija kirjoitti:

"Koneenhoitajan työn rasittavuus on henkistä laatua. Joudun koko ajan tarkkailemaan numeerisia arvoja. Ne kaikki vaikuttavat kaikkeen. Kahdeksan tunnin työpäivä kolmessa vuorossa ottaa joskus voimille. Olen tehnyt vuorotyötä toistakymmentä vuotta, mutta yövuoroon ei totu koskaan. Kuuden päivän vapaa yövuoron jälkeen tosin tuntuu hienolta. Silloin ehtii harrastaa. Suunnitteilla on uusi työvuorojärjestelmä, joka vähentäisi yövuoron rasittavuutta." http://www.ammattinetti.fi/haastattelut/detail/224_haastattelu

Itse en jaksaisi.

Älkää viitsikö, ihan niskakarvat nousee pystyyn. Sairaanhoitajana juokset päivät yöt läpeensä, tarkkailet ihmisten elintoimintoja ja vitaaleja valmiina reagoimaan muutoksiin ja romahduksiin, otat vastaan ja kotiutat, usein yölläkin potilaita osastolle, teet kellojen soidessa paperit ja huomaat ristiriidat lääkelistoissa ja jossain välissä tiputat veret ja jaat lääkkeet. Työvuorot epäergonomisia, 3 vuoroa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, missä ei vaikuttaisi.

Tämä kaikki niin että käteen jää vähän yli 2 tonnia.

Palkalla ei ole suoranaisesti tekemistä koulutuksen tai työn vaativuuden kanssa. Palkka on neuvottelukysymys ja ne jotka ovat vahvoissa neuvotteluasemissa saa paljon palkkaa. Usein ne työt vaatii osaamista mutta esimerkiksi sairaanhoitajat ovat aina huonossa asemassa koska heillä on moraalinen velvollisuus huolehtia sairaista. Ihmettelen silti miten kellekkään teollisuustyöntekijälle voi tulla suurena yllätyksenä irtisanominen.  Ei tässä maailmassa ole enää mitään pysyviä työpaikkoja uskokaa nyt jo.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs sitä A-studiossa sanottiin, oliko se että samoissa tehtaissa Saksassa 30% pienempi palkka ja 100 tuntia enemmän töitä, meni kyllä ohi että missä ajassa nämä työtunnit.

Kyllähän Suomi on duunarin paratiisi, ja nämä paperimiehet erityisesti.

Saksassa onkin varmaan pienempi tuntipalkka, koska puhutaan vuosipalkasta, joka taas muodostuu 13-14kk palkasta ja kahden kuukauden ylimääräinen palkka maksetaan kesäloman ja joulun yhteydessä. Siellä myös työntekijä saa irtisanomisajan täyden palkan 6-24 kk. Saksassa virallinen loma on lyhyempi, mutta voi pitää "palkatonta" vapaata, jota kuitenkin kompensoi 2kk ylimääräinen liksa.

Suomi on työntekijöiden irtisanomisen paratiisi, sillä irtisanomisaika on lyhyt, eikä juuri sanktioita yritykselle tule.

Esim. UPM irtisanomiset olivat muualla tulleet paljon kalliimmaksi, kuin Suomessa.

Jopa Intiassa, jossa UPM joutui valtiolle maksamaan 90 milj. euron sanktiot, kun irtisanoi työntekijät ja lopetti tehtaat.

Ja nytkin UPM maksoi mukavat osingot, myös ulkomaisille sijoittajille ja liikevoitto viime vuonna lähenteli 300 milj. euroa.

Paperimiehethän voisivat perustaa osuuskunnan, ostaa sen vanhan tehtaansa ja alkaa tuottaa paperia omaan piikkiinsä ja omilla ehdoillaan. Suomessa on viime vuosina suljettu sen verran monta paperitehdasta, että rahoittajia ja osaavia tekijöitä varmasti riittää.

Vierailija kirjoitti:

Paperimiehethän voisivat perustaa osuuskunnan, ostaa sen vanhan tehtaansa ja alkaa tuottaa paperia omaan piikkiinsä ja omilla ehdoillaan. Suomessa on viime vuosina suljettu sen verran monta paperitehdasta, että rahoittajia ja osaavia tekijöitä varmasti riittää.

UPM ja muut kansainväliset korporaatiot tuhoaisivat heidät.

Isäni oli melkein 40 vuotta paperitehtaalla töissä ennen kuolemaansa. Tienasi kuukaudessa melkein 7000 e :) Hän siis kuoli muutama vuosi sitten enkä usko että palkat siitä hirväesti muuttuneet pitkään työskenneillä. Olen tosin kuullut, että uusien työntekijöiden eli alalla vasta aloittavien palkat ovat paljon huonommat kuin vanhoilla eivätkä he tule koskaan saamaan yhtä paljon kuin vanhat työntekijät.

Ei ne nyt niin hyvät ole mitä aina hehkutetaan. Yleisin brutto 3000-4000e. Tuntipalkat on teollisuuden keskitasoa ja erilaiset lisät nostaa palkkaa.

Kolmivuorotyötä, tehtaasta ja tehtävästä riippuen joko pitkällä tai lyhyellä kierrolla. Vuorot 8h tai 12h. Töissä listan mukaan oli joulu tai juhannus. Elämä pyörii työvuorolistan ympärillä ja se tehdas on toinen koti.

Ei ole mitenkään erityisen kadehtittava ala. Yt-neuvotteluita jatkuvasti, pätkätyötä, paljon työpaikkakiusaamista ja jos tulee kenkää yt:ssa, samalle alalle tyollistyminen lähes mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Samaahan valitti se Postin työntekijä pari viikkoa sitten. Kymmeniä vuosia oli ollut talossa ja kun kyseltiin tulevaisuuden suunnitelmia, ei sanonut mitään muuta kuin että työkkärin raha on varmaan tosi pieni. Ei aikomustakaan edes haaveilla uudesta työpaikasta. 

En tiedä, minkä ikäisestä ihmisestä puhut, mutta oletan, että ainakin viisikymppisestä, jos kerran hän on jo vuosikymmeniä ollut töissä. Todennäköisesti hänen ei ole helppo enää mitään töitä saada, mutta tekstistäsi päätellen hänen pitäisi sinun mielestäsi suorastaan haaveilla osa-aikaisesta siivoojan pestistä tai lähihoitaja-koulutukseen pyrkimisestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkat, edut ja lisät on aivat järjettömät tällä alalla. Miesvalatisilla aloilla osataan pitää omista huoli. Vertaa esim palvelu- ja terveydenhoitoalan palkkaukseen ja erityisesti ilta-, yö-, pyhä-, aatto- ym lisiin.

Ymmärrätkö sinä, että paperimiesten palkoilla maksetaan hoitajien palkat?

Voitaisiin vaihteeksi laittaa palkat toisin päin. Varmasti hoitajat mielellään maksaisivat paperimiesten palkat. 

Tai tehdään niin, että paperimieheille maksetaan vähemmän, jotta hoitajien täysin tarpeeton työ voidaan lopettaa täysin. Hoitajille maksettava palkka kun tuntuu olevan niin suuri piikki paperimiesten lihassa. 

Metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sai vuonna 2019 muhkean palkankorotuksen, kertoo Helsingin Sanomat. Toimitusjohtajan yhteenlasketut palkat ja palkkiot nousivat edellisvuoden 6,4 miljoonasta yli 7 miljoonaan euroon.