Lue keskustelun säännöt.
"Enään" ja "siittä". Muita ärsyttäviä vikasanoja?
Harvinaisen yleisiä, ensimmäistä käytetään paljon näissä viesteissä, jälkimmäistä yllättävän paljon telkkarihaastatteluissa.
Särähtääkö joku muu korvaan?
Kommentit (2464)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikasanoja? Iso osa luetelluista esimerkeistä ovat murretta. Puhekieli (jota voi myös kirjoittaa) on eri asia kuin yleiskieli, jossa murre ei useinkaan puhekielen tavoin näy. Mikä ihmeen Suomen kielen murteiden vastustusseura ry täällä kokoontuu taas?
Murre on puheessa ihan ok. Kirjoitettuna se sopii murrepakinoihin, mutta muuten yleiskielisessä kirjoituksessa yksittäinen murresana pistää pahasti silmään. Lempi-inhokkini on ”nuin” asiatekstissä.
En ole koskaan nähnyt asiateksissä "nuin". Tai jotain muuta vastaavaa.
Ymmärrän, että kirjoitetaan enään, se ei ole kovin paha. Kaikki ei tiedä, että on väärin.
Mutta osa täällä nyt kirjoitetusta mokista on kyllä vain puhekielessä käytettyjä sanontoja.
Kyllä suurin osa ihmisistä osaa erottaa sen, kuinka kirjoitetaan asiatekstiä ja sen kun puhutaan yleiskieltä.
Vai olenko liian optimistinen.Ehkä olet, ehkä et.
Mutta: "Iso osa luetelluista esimerkeistä ovat murretta." Osa on yksikkö, siis pitäisi olla "osa on murretta."
No voi hyvänen aika! 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos enään ärsyttää ni sit pitäs ärsyttää esim. tää koko lause, koska käytä pelkkii puhekiele sanoi
Vierailija kirjoitti:
Minusta on vain rikkaus ja piristävää, että on eri murteita. Puhuttaessa arkikielenä. Tämä murteella puhuminen kun tuntuu joitain vaivaavan.
Paljon enemmän verenpainetta nostaa "sika hyvä, sika siisti, sika magee, sairaan hyvä, sairaan siisti, aivan mieletön, aivan mielettömän hieno" hokemat.
Ja "kamalan upee"
Ei sulla olis tupakkaa?
Et viitsisi käydä kaupassa?
Eihän teillä myydä sulakkeita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikasanoja? Iso osa luetelluista esimerkeistä ovat murretta. Puhekieli (jota voi myös kirjoittaa) on eri asia kuin yleiskieli, jossa murre ei useinkaan puhekielen tavoin näy. Mikä ihmeen Suomen kielen murteiden vastustusseura ry täällä kokoontuu taas?
Murre on puheessa ihan ok. Kirjoitettuna se sopii murrepakinoihin, mutta muuten yleiskielisessä kirjoituksessa yksittäinen murresana pistää pahasti silmään. Lempi-inhokkini on ”nuin” asiatekstissä.
En ole koskaan nähnyt asiateksissä "nuin". Tai jotain muuta vastaavaa.
Ymmärrän, että kirjoitetaan enään, se ei ole kovin paha. Kaikki ei tiedä, että on väärin.
Mutta osa täällä nyt kirjoitetusta mokista on kyllä vain puhekielessä käytettyjä sanontoja.
Kyllä suurin osa ihmisistä osaa erottaa sen, kuinka kirjoitetaan asiatekstiä ja sen kun puhutaan yleiskieltä.
Vai olenko liian optimistinen.Ehkä olet, ehkä et.
Mutta: "Iso osa luetelluista esimerkeistä ovat murretta." Osa on yksikkö, siis pitäisi olla "osa on murretta."
No voi hyvänen aika! 😁
Kansakoulussa 1960-luvulla suomen kielen tunnilla minulle opetettiin, että "kaksi poikaa juoksi yli kadun" ja "näin kaksi tyttöä, jotka juoksivat yli kadun".
Molemmat edellämainitut lauseet ovat siis oikein, mutta "Kaksi poikaa juoksivat yli kadun" on kieliopillisesti väärin muotoiltu lause!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Kansakoulussa 1960-luvulla suomen kielen tunnilla minulle opetettiin, että "kaksi poikaa juoksi yli kadun" ja "näin kaksi tyttöä, jotka juoksivat yli kadun".
Molemmat edellämainitut lauseet ovat siis oikein, mutta "Kaksi poikaa juoksivat yli kadun" on kieliopillisesti väärin muotoiltu lause! [/quote]
Yli kadun? Miksi ei kadun yli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
admin_lp kirjoitti:
Kera-sanan käyttö ontuvan sanajärjestyksen kanssa, esimerkkinä:
"Makaronia kera ketsupin." hah, varmaan käytät myös SUKKIA KANSSA SANDAALIEN :D
Oli kyllä järkyttävä kokemus, kun huomasin, että erään muumimukin virallinen nimi on ”Hiihtäen kera herra Virkkunen”. Hetkisen oli sellainen olo, että tämä ei voi olla totta. Valitettavasti se oli.
Ja vielä ”kera Virkkunen” eikä ”Virkkusen”, joka vielä jotenkin sopisi suomen kieleen, jos oikein runollisesti ajateltaisiin.
Todella hupaisaa. Haluaisin ostaa tuon mukin;)
Eijeijei, ei tuollaista toimintaa saa tukea. Ostathan sen edes salavihkaisesti jostain Tori.fistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä tupla-J:t sanojen keskellä mitä monesti näkee kirjoitetussa tekstissä. Esim. muijja, huijjaa tms.
Toinen on numeroiden ja kirjainten sekoitukset kun puhutaan iästä: esim. 5-kymppinen. Eikö sitä voi joko kirjoittaa kirjaimin (viisikymppinen) tai sitten vaan ilmaista esim. noin 50v. Omaan silmään todella ärsyttäviä tuollaiset.
Vierailija kirjoitti:
Nämä tupla-J:t sanojen keskellä mitä monesti näkee kirjoitetussa tekstissä. Esim. muijja, huijjaa tms.
Toinen on numeroiden ja kirjainten sekoitukset kun puhutaan iästä: esim. 5-kymppinen. Eikö sitä voi joko kirjoittaa kirjaimin (viisikymppinen) tai sitten vaan ilmaista esim. noin 50v. Omaan silmään todella ärsyttäviä tuollaiset.
Oi, jos näkee jonkun kirjoittavan ”5-kymppinen”, niin siitähän saa olla suorastaan onnellinen, kun ei kirjoitettu ”50-kymppinen”!
Ja se iänikuinen ”50-vuotta”, jota näkee jopa kauppojen mainoksissa!
Logiikkahan on ihan selkeä: viisikymppinen, 5-kymppinen. Viisikymmentä vuotta, 50 vuotta.
Sinun versiosi 50v. on muuten väärin😌 Pitäisi olla 50 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä tupla-J:t sanojen keskellä mitä monesti näkee kirjoitetussa tekstissä. Esim. muijja, huijjaa tms.
Toinen on numeroiden ja kirjainten sekoitukset kun puhutaan iästä: esim. 5-kymppinen. Eikö sitä voi joko kirjoittaa kirjaimin (viisikymppinen) tai sitten vaan ilmaista esim. noin 50v. Omaan silmään todella ärsyttäviä tuollaiset.
Oi, jos näkee jonkun kirjoittavan ”5-kymppinen”, niin siitähän saa olla suorastaan onnellinen, kun ei kirjoitettu ”50-kymppinen”!
Ja se iänikuinen ”50-vuotta”, jota näkee jopa kauppojen mainoksissa!
Logiikkahan on ihan selkeä: viisikymppinen, 5-kymppinen. Viisikymmentä vuotta, 50 vuotta.
Sinun versiosi 50v. on muuten väärin😌 Pitäisi olla 50 v.
Joo! En voi käsittää ihmisiä, jotka kirjoittavat 50-vuotta. Eivät he (kai?) kuitenkaan kirjoita, että "perheessä on 2-autoa" tai "meillä on 3-lasta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoustaa. Mikä hemmetin sana on kokoustaa, ei sellaista voi olla olemassa.
On olemassa, ja päätynyt jo kielitoimiston sanakirjaankin:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kokoustaa
Miten tuon sanoisit sujuvammin? "Pitää kokousta" on kömpelömpi.
"Kokoustaa" on aivan suomen kielen käytäntöjen mukaan muodostettu uudissana, ja ilmeisen tarpeellinen, sen verran vahvasti se on jo viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistynyt.
Vaikka se on kielitoimiston sanakirjassa, se ei takaa että sana kokoustaa on suomen kieltä. Se ei ole sitä ollut, eikä ole vieläkään. Vikasana, virhe, ottaa johonkin sanakirjaan tuommoinen oksennus mukaan. Häpeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vikasana. Ei kuulosta suomelta.
Multa saa hiukset pystyyn sana kampus, kun työkaverini aina lausuu sen kamppus. Tulin nyt kerrankin kamppukselle käymään.... Onko kamppuksella näkynyt opiskelijoita vielä? Aarrghhhh....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
molen, mollaan, solet
moomma, tootta
Vierailija kirjoitti:
Eteläpohjalaiset sanovat migreeniä "minkreeniksi" ja auton äänimerkkiä "räikäksi"
Räikkä merkitsee puusta tehtyä laitetta, jossa hammastetun kädensijan päässä pyöritettävä kappale saa aikaan rätisevän äänen. Räikkäavainta pyöritettäessä ääni syntyy samalla periaatteella.
Kyllä räikkä sopii auton äänimerkin nimeksi siinä kuin tööttikin.
Vierailija kirjoitti:
Mattupatja, mattumällinmällääjä, mustan lesrssin luukuttaja ym.
Uusio sanastoa jolla pyritään ilmentämään nyky vihervasemmistolaisten naisten mielen laatua.
Tuolla sanastolla ilmennetään niitä sanoja käyttävän henkilön vähä-älyisen mielen laatua ja hänen aatesuuntaansa, ei mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoustaa. Mikä hemmetin sana on kokoustaa, ei sellaista voi olla olemassa.
On olemassa, ja päätynyt jo kielitoimiston sanakirjaankin:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kokoustaa
Miten tuon sanoisit sujuvammin? "Pitää kokousta" on kömpelömpi.
"Kokoustaa" on aivan suomen kielen käytäntöjen mukaan muodostettu uudissana, ja ilmeisen tarpeellinen, sen verran vahvasti se on jo viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistynyt.
Vaikka se on kielitoimiston sanakirjassa, se ei takaa että sana kokoustaa on suomen kieltä. Se ei ole sitä ollut, eikä ole vieläkään. Vikasana, virhe, ottaa johonkin sanakirjaan tuommoinen oksennus mukaan. Häpeä.
Kenen pitää hävetä, ja mitä?
Ehkäpä sinun, joka et ymmärrä, että kieleen kehitetään uusia sanoja tarpeen mukaan. Jotkut sanat jäävät elämään, toiset eivät. Kokoustaminen ei edes ole englannista tai muusta vieraasta kielestä väännetty sana, vaan ihan suomen perussanastoon kuuluvasta kokous- sanasta muodostettu luonteva uudissana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikasanoja? Iso osa luetelluista esimerkeistä ovat murretta. Puhekieli (jota voi myös kirjoittaa) on eri asia kuin yleiskieli, jossa murre ei useinkaan puhekielen tavoin näy. Mikä ihmeen Suomen kielen murteiden vastustusseura ry täällä kokoontuu taas?
Murre on puheessa ihan ok. Kirjoitettuna se sopii murrepakinoihin, mutta muuten yleiskielisessä kirjoituksessa yksittäinen murresana pistää pahasti silmään. Lempi-inhokkini on ”nuin” asiatekstissä.
En ole koskaan nähnyt asiateksissä "nuin". Tai jotain muuta vastaavaa.
Ymmärrän, että kirjoitetaan enään, se ei ole kovin paha. Kaikki ei tiedä, että on väärin.
Mutta osa täällä nyt kirjoitetusta mokista on kyllä vain puhekielessä käytettyjä sanontoja.
Kyllä suurin osa ihmisistä osaa erottaa sen, kuinka kirjoitetaan asiatekstiä ja sen kun puhutaan yleiskieltä.
Vai olenko liian optimistinen.Ehkä olet, ehkä et.
Mutta: "Iso osa luetelluista esimerkeistä ovat murretta." Osa on yksikkö, siis pitäisi olla "osa on murretta."
No voi hyvänen aika! 😁
Kansakoulussa 1960-luvulla suomen kielen tunnilla minulle opetettiin, että "kaksi poikaa juoksi yli kadun" ja "näin kaksi tyttöä, jotka juoksivat yli kadun".
Molemmat edellämainitut lauseet ovat siis oikein, mutta "Kaksi poikaa juoksivat yli kadun" on kieliopillisesti väärin muotoiltu lause!
Tässäkin asiassa oikea ja väärä on alkanut hämärtyä ja näitä kongruenssivirheitä näkee ja kuulee nykyään hämmästyttävän paljon ja usein myös ihan uutisteksteissä toimittajien tekemänä. (Muutenkin toimittajien kielioppiosaaminen ja kielitaju on paikoittain aivan luokattoman huonoa. Eikö toimittajilta vaadita nykyään enää edes suomen kielen osaamista?)
Tässäkin lainausketjussa on esim. kirjoitettu "Kaikki ei tiedä", vaikka pitäisi olla "Kaikki [ihmiset] eivät tiedä". Tällaisessa vapaamuotoisessa keskustelussa nuo virheet menee näin kirjallisestikin ehkä vielä puhekielisyyden piikkiin, mutta virallisessa kielessä pitäisi vähän miettiä, mitä ollaan sanomassa, erityisesti silloi, kun on kyse kirjoitetusta tekstistä.
Tiedän kyllä, että kaikki kielet kehittyvät kokoa ajan ja kieleen tulee uusia sanoja ja joitakin sanoja ehkä myös poistuu, osa sanoista saa uusia rinnakkaismerkityksiä ja jotkin aiemmin kielioppivirheiksi määritellyt rakenteet hyväksytään osaksi yleiskieltä jne. Suuri osa näistä tässäkin ketjussa listatuista ärsyttävistä sanoista ei kuitenkaan ole sitä normaalia kielen kehitystä, vaan yksinkertaisesti laiskuutta ja jotain käsittämätöntä erikoisuudentavoittelua, kun yritetään käyttää kieltä jotenkin persoonallisesti. Persoonallinen kielenkäyttö vaatisi kuitenkin sen, että osattaisiin ensin käyttää kieltä oikein.
Tosin tähän ketjuun on pesiytynyt myös niitä, joita ihan tavalliset murresanat tai murteellinen puhetapa ärsyttävät. Minua nuo eivät ärsytä ja kyllä tällaisessa keskustelupalstakirjoittelussa saa omasta puolestani käyttää myös puhekielisyyksiä ja murreilmaisuja myös kirjoitettuna. Kuitenkin normaaliin yleissivistykseen kuuluu se, että osataan ainakin kirjoittaa tarvittaessa myös hyvää yleiskieltä edes suunnilleen oikein. Ymmärrettävyys alkaa kärsiä hyvin pian, jos kielioppi on ihan pielessä ja käytetään sanoja, joita suurin osa ihmisistä ei ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
molen, mollaan, solet
moomma, tootta
Tootta kyllä niin mukavia kun käytätte luontevasti omaa murrettanne. Tykkään.
Minusta on vain rikkaus ja piristävää, että on eri murteita. Puhuttaessa arkikielenä. Tämä murteella puhuminen kun tuntuu joitain vaivaavan.
Paljon enemmän verenpainetta nostaa "sika hyvä, sika siisti, sika magee, sairaan hyvä, sairaan siisti, aivan mieletön, aivan mielettömän hieno" hokemat.